Raakkylan kartta-alueen kalliopera.

Transkriptio

1 WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4214 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4214 Seppo Lavikainen Raakkylan kartta-alueen kalliopera. Summary : Pre-Quaternary rocks of the Raakkyla map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1986

2 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 4214 Explanation to the maps of pre- uaternary rocks, Sheet 4214 Seppo Lavikainen RAAKKYLAN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Raakkyla map-sheet area Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1986

3 Lavikainen, S., Raakkylan kartta-alueen kalliopera. Summary : Pre-Quarternary rocks of the Raakkyla map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1 : Kallzopera'karttojen selztykset, 4214 Ridkkyld. 50 pages, 18 figures and 2 tables. The area of the map sheet is located in southeastern Finland to the northwest from Lake Laatokka (Ladoga). The area, which is composed mainly of mica schists, is divided into three stratigraphic units : mica schists, the Outokumpu rock association with black schists and the Oravisalo rock association. Two different types of mica schist occur. The lower member of the mica schist is correlated with the Liperinsalo schists located to the north from the map area. The Outokumpu volcanic association bears witness to deep fractures existing along the sedimentation basins. The association of quartzfeldspar gneiss and hornblende gneiss in the Oravisalo area is correlated with the Karhunsaari rock association of the same kind. A palaeogeographical structural pattern is demonstrated in which the trend of the structural zones is nearly 60'. The hierarchy of the fault systems is outlined. The crustal block in which the map area lies is limited by the older one. The distribution areas of the palingenetic granites and the sillimanite zone of progressive metamorphism have nearly the same boundaries in the approximately 300' direction. The recently confirmed transport phases of the Kivisalmi ore boulder are described. The Kivisalmi ore boulder led to the discovery of the Outokumpu ore in The text is in Finnish, with figure and table captions and a summary in English. Key words : areal geology, explanatory text, copper ores, boulder trains, Quaternary, Proterozoic, Kivisalmi, Raakkyla, Finland. Seppo Lavikainen, Geological Survey of Finland, SF Espoo, Finland ISBN Helsinki Valtion painatuskeskus

4 SISALTO CONTENTS Alkulause Johdanto Aikaisemmat tutkimukset Kallioperan yleispiirteet ja perustutkimuksen kulku Pintasyntyiset kivet Kiilleliuskemuodostuma Kii e tuskeet Konkreetiot Pallomuodostumat Sarvivalkeplagioklaasi ja plagioklaasiliuske Diopsidiliuske Mustaliuskeet Amfiboliitit Outokumpu seurueen kivilajit Serpentiniitit Karsikivet Karbonaattikivet Kvartsikivi Oravisalo seurueen kivilajit Kvartsimaasalpagneissit Sarvivalkegneissit Syvakivet Horn blendiitit Kvartsidioriitit ja tonaliitit Juonikivet Trondhjemiittiset graniittijuonet Runsaskaliset ja natroniset graniittijuonet Leukogranodioriitit Leukograniitit Pegmatiittiset graniitit Kvartsijuonetja luirot Granaattibiotiittikivet Kallioperan rakenne

5 Poim ut Venym at D epressio ja kulminaatioalueet Siirrokset Tektoniset breksiat myloniitit ja pseudotakyliitti Stratigrafia Prim aarirakenteet Johtohorisontit Metamorfoosi Malmimineralisaatioita Raakkvlan Kivisalmen kuparimalmilohkareesta ja sen kulkeutumisvaiheista Heikki Hirvas a Keijo N enonen Retkeilykohteita Summary : Pre Quaternary rocks of the Raakkyla map sheet area Introduction Mica schist association The Outokumpu association The Oravisalo association Magmatic rocks dykes and veins Garnet biotite rock Stratigraphy Tectonics Metamorphism and palingenesis On the transport phases of the Kivisalmi ore boulder Heikki Hirvas and Keijo N enonen Kirjallisuusviitteet References Muuta kirjallisuutta Literature <ii

6 ALKULAUSE Raakkylan kartan ottaminen kartoitusohjelmaan tapahtui silloisen osastonjohtajan Ahti Simosen ja valtiongeologi Maunu Harmeen kanssa kaytyjen neuvottelujen pohjalta Tarkoituksena oli selvittaa kallioperakartoituksen ohella voiko kerrallisia liuskeita kayttaa johtohorisonttina tutkittaessa Kaakkois Suomen liuskeiden horisontti sidonnaisuuksia Kenttatyot tapahtuivat vuosina ja Niissa avustivat geologian opiskelijat Ilkka Hakala Nils Holmgren Jussi Kuusola Jorma Paavola ja teekkari Art Poikonen Oravisalon yksityiskohtaiset tutkimukset keskeytettiin Glasgowin yliopiston professori Bowesin ilmoitettua kiinnostuksensa alueeseen Tektoniset kartat jotka Pekka Wasenius on koonnut vuonna alustavien kenttatoiden pohjalta ja jotka Liisa Siren on piirtanyt luovutettiin Glasgowin yliopiston kayttoon Kallioperakartan kokoamisessa ovat avustaneet Kalevi Hokkanen Matti Kauppi nen Jussi Kuusola Pirkko Nurmela Markus Torssonen ja Pekka Wasenius Bo Johanson on mineralogisessa laboratoriossa identifioinut serpentiinikivien karsien ja pegmatiittien mineraaleja Paavo Vaananen on maarittanyt liuskeiden alkuainepitoi suuksia Kartta alueen lansiosan kokoamisessa on kaytetty Outokumpu Oy :n paivakir joja ja karttoja Myllykoski Oy :n toihin perehtyminen on suunnannut Oravisalon alueen rakennetulkintoja Heikki Hirvas ja Keijo Nenonen ovat pyynnostani kirjoittaneet Kivisalmen lohkareen kulkeutumisvaiheiden tutkimuksista Kallioperakartan on piirtanyt puhtaaksi Ritva Forsman Lisaksi han on piirtanyt selityksen kuvat ja Satu Moberg ja Tarja Tuimala ovat piirtaneet kuvat ja Kasikirjoituksen on tarkastanut Kauko Merilainen Suomenkielen tarkastuk sen ovat tehneet Iiris Lappi ja Antti Salla englanninkielen Paul Sjoblom Konekirjoi tustyot on tehnyt Helga Leppanen Edellamainittujen lisaksi haluan kiittaa kaikkia jotka ovat osallistuneet Raakkylan kallioperakartan ja sen selityksen kokoamiseen Otaniemessa Seppo Lavikainen

7 JOHDANTO Aikaisemmat tutkimukset Raakkylan kartta alueen kallioperaa on kuvattu : ja : mittakaavaisilla yleiskartoilla Frosterus Frosterus ja Wilkman Hackman ja Berghell Naiden karttojen kenttatyot on Raakkylan osalta tehty viime vuosisadan lopulla Frosteruksella Raakkylan kalliopera kuuluu laatokkalaiseen kiilleliuskeeseen joka Onkamojarvien alueella rajoittuu nuorempaan kalevalaiseen fylliittiin Frosterus ja Wilkman yhdistavat fylliitin ja kiilleliuskeen samaan osastoon kalevalaiseen ryhmaan Hackman ja Berghell kayttavat vastaavasta ryhmasta nimitysta kalevalais laatokkalainen Molemmissa kartoissa Raakkylan kartta alueen halki kulkee raja joka erottaa kaksi eri ikaista muodostumaa Oriveden lansirannalla olevat kivet ovat Frosteruksella ja Wilkmannilla prekalevalaista kiillegneissia Hackmannilla ja Berghellilla eri ikaista kiillegneissia ja kiillelius ketta Simosella Orivesi rajoittaa migmatiitti ja kill leliuskealueita Gaal et al erottavat primaarirakenteiden perusteella Raakkylan kartta alueella alemman geosynkliiniyksikon kiillegneissin ja ylemman geosynkliiniyksikon metaturbidiitit He ovat piirtaneet naiden yksikoiden valisen rajan kulkemaan pohjoisesta etelaan lahelle Raakkylan kartta alueen itarajaa Metaturbidiitit rajoittuisivat sen mukaan Raakkylan kartta alueen itaosaan Oravisalossa on Frosteruksen ja Wilkmannin kartalla pyorea alue prekaleva laista kiillegneissia Tama alue on Simosella graniittigneissikupolina Myohem min ilmestyneessa kartassa Simonen korostuu Oravisalon ja Liperin Karhunsaa ren kivilajiseurueiden identtisyys Kallioperan yleispiirteet ja perustutkimuksen kulku Kartta alue on kallioperan lohkossa jota rajoittavat lannessa Suvasveden siirros ja idassa Onkamojarvien kautta kulkeva siirros kuva Kivilajien perusteella voidaan suorittaa ryhmittely : kiilleliuskealue Oravisalon liuskealue

8 Kuva Karttalehden Raakkvla sijainti Kaakosra tulevilla nuolilla on osoitettu Suvasveden ja Onkamojarvien siirrosten kulku Profiililla AA tehtiin kesalla kartoituskokeilu alueellisen vertailumate riaalin keraamiseksi Fig Location of the Radkkyld map sheet in the map division Arrouu show the e n_t of the Suvavesi and Onkamojdrvet faults Regional comparative material was collected along pro; : A in the summer of Kiilleliuskeet sisaitavat konkreetiot mustaliuskevalikerrokset ja Outokumpu seuru een kivet Turbid iittirakenteet luonnehtivat kill leliuskeita Svekokarjalaiset juonikivet lavistavat alueen lansiosaa Oravisalon liuskealue koostuu kvartsimaasalpagneissien ja sarvivalkegneissien muodostamasta seurueesta Kartta alueen kenttatyot tehtiin vuosina ja Alueellinen Widen eteneminen on esitetty kuvassa Seuraavassa yhdistetaan tutkimusvaiheet ja tarkeim mat saavutetuista tuloksista Kesan tyot olivat osana alueellisessa vertailussa profiililla joka ulottui Oskajarven lehdelta Raakkylan lehdelle kuva Kesan tutkimuksien perusteella kiilleliuskeen ja fylliitin lehti D Joensuu valinen raja Onkamojarvien vyohyke voitiin maarittaa lohkorajaksi

9 STL STL IKH JVK / Jp J IKH VK NH STL STL Kuva Kenttatoiden vuosittainen liikkuma alue Vuoden toot liittvtvat alueellisecn vertailuun Vuonna raydennettiin toira puuttuvilta osin Fig Annual range of operations In the work involved the making of comparisons on a regro basis In the network of observatioru war completed STL NH JP AAP IKH JVK Seppo Lavtkatnen Nils Holmgren = Jorma Paavola An Poikonen Ilkka Hakala Jussi Kuusola Kesalla tehtiin vertailevia tutkimuksia kartta alueen pohjois ja itapuolella Naissa vertailuissa todettiin Suhmuran konglomeraatin gneissimukuloiden ja Oravisalon kvartsimaasalpagneissien samankaltaisuus seka Oravisalon ja Liperin Kar hunsaaren kivilajiseurueiden identtisyys Kesien toiden jalkeen havaintoverkko peitti koko kartta alueen Naissa tutkimuksissa voitiin rajata graniittijuonien levinneisyysalueen reuna Oriveden itarannan tuntumaan ja graniittisuonien esiintymisalue Oriniemeen Niinikaan todet tiin konkreetioiden vaihteleva esiintymistiheys ja metamorfoosiasteen vaihettuminen koillisesta luonaaseen seuraten graniittien levinneisyytta Vuosina ja suoritetuissa vertailuissa selvisi se miten Raakkylan kirkonkylan kiilleliuske rinnastuu stratigrafisesti Liperinsalon konglomeraatteja sisaltaviin liuskeisiin

10 PINTASYNTYISET K VET Kiilleliuskemuodosturna Kiilleliuskeet Kiilleliuskeet jaetaan kahteen tyyppiin : Kartta alueen pohjoisosassa Sopensuolta Raakkylan kirkonkylan kautta Oriveden ansipuo e e sijaitsee vaalean kiilleliuskeen vyohyke Tassa liuskeessa felsiset ja mafiset mineraalit ovat siln maaraisesti erotettavissa eritvisesti biotiitti Biotii tin viivaus on voimakas ja se antaa kivelle pilsteisen asun Kivi on kcrroksellista Edella kuvatun vyohykkeen etelapuolella seka Varpasalon pohjoisosassa ja Or avisa Ion ymparistossa kiilleliuske on tummanharmaata paikoin murrospinnaltaan sinertavaa Kerroksellinen liuske on hienorakeisra raekooltaan hyvin tasa asteista Molempien kiilleliusketyyppien perusmineralisaatio koostuu kvartsista biotiitista oligoklaasista opaakista apatiitista ja zirkonista Myos turrnaliinia on tavattu nielkein jokaisessa preparaatissa Pelkka perusseurue esiintyy harvoin Tallaisia tapauksia tunnetaan Potsonlahden C ja Muljulanselan C valiselta alueelta Muskoviitti on joissakin tapauksissa edellisten mukana Muskoviitin serisiitin ja kloriitin muodostama mineraalipari on yleinen Serisiitti sillimaniitti ja granaatti ovat kartta alueen lounaisosan peliittisren kerrosten tyypillisia mineraaleja Serisiitti ja kuituinen sillimaniitti muodostavat mineraalikasaumia Naissa serisiitin maara vahenee ja sillimaniitin osuus kasvaa siirryttaessa Oriveden lansirannalle Granaattia tapaa satunnaisesti koko kartta alueella peliittisissa kerroksissa mutta sillimaniitti serisiittikyhmyjen esiintyessa granaatti on kriittinen Granaatin maara lisaantyy sillimaniitin suhteellisen osuuden kasvaessa Kiilleliuskeen granaatti on aina raekooltaan alle mm Kordieriittia tavataan Paasselan luoteispuolisen alueen kiilleliuskeissa Aksessorinen kloriitti kuuluu serisii tin sillimaniitin ja granaatin luonnehtimiin parageneeseihin Tavallisesti kloriitti esiintyy suomuina biotiitissa Lisaksi on grafrittia rautakiisuja ja hematiittia Titaniit tia on tavattu kloriitin sulkeumina Voimakkaasti retrogressiivisesti muuttuneita mineralisaatioita on todettu Oravisa lossa Puhossalossa ja Suurlahden B lansipuolella Niissa albiitti kvartsi ja kloriitti ovat paamineraaleina Konkreetiot Konkreetiot ovat kiilleliuskeissa tyypillisia Runsaasti konkreetioita sisaltavia aluei ta ovat Ruplan ympdristo ja Pyoriinniemen seudut A Oriniemessa OIA ei

11 esiinny konkreetioita ja niukasti niita on Ruokolahden B ja Ronkonvaarankin A ymparistossa Konkreetiot esiintyvat yksittain tai ryhmina Ryhmina ne muodos tavat kerroksellisuuden suuntaisia jonoja Konkreetiot ovat ellipsoidin muotoisia Pisin akseli osoittaa venyman suunnan Lyhin akseli on kohtisuorassa liuskeisuustasoa vastaan Rakenteeltaan konkreetiot ovat konsentrisia Tavallisesti niilla on jyrkasti ymparistoon rajoittuva rapautumispinnasta koholla oleva reunus ja kuopalle syopynyt keskus kuva Joskus konkreetiota ymparoi keha jossa kiilleliuske on ymparistoaan joko tummempi tai vaaleampi Mineraalikoostumus on vaihteleva Karbonaattirikkaissa tyypeissa karbonaatti on paamineraalina seka ytimessa etta kuoressa Sen ohella Kalliosaaret lob x = y = on kvartsia tremoliittia ja granaattia seka aksessoreina magneettikiisua zirkonia ja apatiittia Edellisten mineraalien seurueessa on labradoriittia Kalsonniemen D x= y= alueella Talloin on aksessorina titaniittia Si :ta runsaasti sisaltavien konkreetioiden paamineraalien yhdistelmat koostuvat kvartsista kloriitista saussuriittiutuneesta ja serisiittiytyneesta plagioklaasista sarvivalkkeesta ja granaatista Aksessoreina on apatiittia karbonaattia biotiittia titaniittia magneetti kiisua ja zirkonia Pallomuodostumat Pallomuodostumat liittyvat laheisesti konkreetioihin ja ne esiintyvat konkreetioi den kanssa samoilla paljastumilla Ne ovat muodoiltaan konkreetioiden kaltaisia mutta homogeenisia Useimmat niista ovat vaaleita ja niiden mineraalikoostumus on sama kuin runsaasti SiO :ta sisaltavilla konkreetioilla Vaaleiden pallojen ulkonako on paikoin kvartsidioriittia muistuttava Tulirannassa A x = y = tallaisten pallojen runsaus tekee kivesta pseudokonglo meraatin Vahalahdessa B x= Y= on samaa kivea useiden desimetrien mittaisina budineina Osa pallomuodostumista on runsasbiotiittisia ja ne erottuvat rapautumispinnassa tummina ellipseina kuva Sarvivalkeplagioklaasi ja plagioklaasiliuskeet Sarvivalkeplagioklaasi ja plagioklaasiliusketta on valikerroksina runsaimmin kartta alueen luode kaakko halkaisijan lounaispuolella olevissa liuskeissa Kerrok set ovat cm paikoin cm paksuja Kapeat kerrokset ovat vyohykkeisia Joissakin kerroksissa keskusta on syopynyt Plagioklaasi tremoliitti ja granaatti muodostavat paamineraalien assosiaatiot Magneettikiisua saattaa esiintya aksessorina Ruukinlahden lounaispuolella on noin m paksu mafrnen kerros D x = y = jossa on magneettikiisua varsin runsaasti

12 Kuva Tummia pallomuodostumia homogeenisessa vaalcassa kiilleliuskeessa Laatta m Fig Ellipsoid dark inclusions in the homnogeneom light mica schist lag tin Monninniemi Raakkvla B x= Y Mineraalikoostumuksensa ja vyohykkeellisyytensa lisaksi nama valikerrokset muis tuttavat konkreetioita myos siina etta niiden ymparilla saattaa esiintya vyohyke joka on ymparistoaan tummempaa kiilleliusketta Oriniemessa A x= Y= plagioklaasiliuskeen koronassa on granaattia Paaosa sarvivalkeplagioklaasi ja plagioklaasiliuskeesta liittyy synnyltaan laheisesti konkreetioihin Osa plagioklaasiliuskevalikerroksista on subgrauvakkoja kuten muun muassa Harkonsaaressa B kuva Diopsidiliuske Monninniemen tyvessa B x = Y = on kiilleliuskeessa diopsidi liusketta noin metrin levyinen vyohyke Diopsidiliuske vuorottelee kapeina patjoina kiilleliuskeen kanssa Diopsidiliuske on tummaa hienorakeista ja siina on magneetti kiisupirote Kvartsi ja diopsidi ovat paamineraaleina Plagioklaasia sarvivalkettk ja kloriittia on runsaasti aksessoreina Lisaksi on titaniittia

13 Mustaliuskeet Mustaliuske on hyvin paljastunut Ikolansaaressa D Potsonlahdessa C ja Lapinsaaren Hopeakannassa B x = y = Mustaliuskeet aiheuttavat aeromagneettisella kartalla nakyvat kapeat pitkat anomaliat Paljastuneiden kohtien perusteella naiden mustaliuskeiden vahvuus on noin m Suurten musta liuske esiintymien lisaksi tunnetaan muutamien desimetrien paksuisia grafiitti ja kiisupitoisia valikerroksia Rapautumispinnaltaan mustaliuskepaljastumat ovat ruosteenruskeita Ikolansaares sa on todettu mustaliuskeen ja kiilleliuskeen valissa laminaatiorakenteinen fylliitti D x = Y = Tallaisia fylliitteja on tavattu aeromagneettisia hairioita osoittavissa alueissa Kvartsi biotiitti kloriitti magneettikiisu ja grafiitti muodostavat mustaliuskeiden paamineraalien assosiaatioita Tremoliitti ja muskoviittipitoisia tyyppeja tunnetaan seka Lapinsaaren ja Ronkonvaaran etta Ikolansaaren alueelta Varpasa lossa on Hietasaaren vastaisella rannalla Mulon mustaliuskeen kaltaisia tremoliitti pitoisia lohkareita joista on tunnistettu diopsidi Zirkoni on tavallinen aksessori ; usein on myos titaniittia ja epidoottia seka joskus apatiittia Mustaliuskeista on analysoitu seuraavia alkuaineita suluissa analyysien lukumaara : Cu ; Ni ; Co ; Zn ; Sn ; Pb ; S ; C Amfrboliitit Miesluodolla O A x = y = on amfrboliittia jossa on vaaleita epajatkuvia kvartsiittisia raitoja Vaaleiden raitojen paksuus vaihtelee cm :iin paikoin noin cm :iin Tumraan kiven paamineraalit ovat sarvivalke ja plagioklaasi Aksessoreina on diopsidia opaakkia ja titaniittia Valkeisniemen karjessa O A x = y = on karkeahkoa suunnittu nutta amfiboliittia Se on asultaan Oravisalon sarvivalkegneissin kaltaista Kivi on muuten homogeenista mutta aivan jarven rannassa sand on vaaleita pienirakeisia raitoja cm Paamineraalit ovat sarvivalke biotiitti ja plagioklaasi Aksessoreina on apatiittia ja vahan opaakkia Amfrboliittia on sulkeumina kiilleliuskeessa Hornansaarilla O A x= y = Oriniemessa O A x = y = on breksiaa jonka vaaleassa ja pienirakeisessa runsasmaasalpaisessa valimassassa on suikalemaisia tummia pienira keisen amfiboliitin ja keskirakeisen suunnittuneen sarvivalkegabron sulkeumia

14 Outokumpu seurueen kivilajit Gaal Koistinen ja Mattila toteavat Outokummun alueelle luonteenomai seksi piirteeksi serpentiniittien karsikivien kvartsiittien ja karbonaattikivien muodos taman seurueen He nimittavat sita Outokumpu assosiaatioksi Vastaava assosiaatio esiintyy Raakkylan kartta alueen lansireunalla Talle seurueelle on ominaista esiintymi nen mustaliuskeiden yhteydessa Serpentiniitit Monomineraalisia serpentiinikivia on tavattu vain lohkareina Hiekkalahden B ja Hietasaaren D valisella alueella on yksinaisia melko kookkaita siirtolohkareita Lapinsaaren etelapuolella olevan Rapasaaren B x = y = pohjois rannalla on vesirajassa paikallinen serpentiniittilohkareikko Lohkareet ovat pienehko ja enimmakseen dm :n lapimittaisia Serpentiniitti on rapautumispinnaltaan ruskeaa Murrospinta on musta Rapasaaren serpentiniitin rakenteelle ovat luonteenomaisia pitkat kapeat serpen tiini pseudomorfit jotka ovat suuntautuneet ristikkaisesti Hiekkalahdessa Hankavaaran Lahdenkylassa A ja Hopeakannassa B olevat serpentiniitit vastaavat Haapalan luokittelun saksoniittista tyyppia Hiekkalah den paljastuma B x= y= sijaitsee kiilleliuskeessa Kivi on karkeaa ja koostuu talkista enstatiitista ja krysotiilista Sen rakenteelle ovat luonteen omaisia hyvin karkeat paikoin cm pitkat enstatiittisalot Lahdenkylassa on kolme esiintymai lahella maantieta likimain ita lansi suunnassa Taalla kiven raekoko vaihtelee keskirakeisesta karkeahkoon Karkeahko kivi on Hiekkalahden tyyppia Paliastumaketjun keskimmainen A x = y = on keskira keista sadekivea Sen rakenteessa korostuvat antofylliitin muodostamat auringot Muina mineraaleina on talkkia serpentiinia ja magneettikiisua Hopeakannan B x = y = itapuolella olevat pikkukarit ja Rapasaaren B x = y = lansilaita ovat serpentiniittia joka koostuu serpentiinista klinopyroksee nista tremoliitista seka aksessorisesta magneettikiisusta ja karbonaatista Kivella on taplikas rakenne Karsikivet Lahes monomineraalista hyvin karkeaa kromidiopsidin muodostamaa karsikivea on tavattu Rapasaaressa B ja lohkareina laajalla alueella Paskoluodosta D Varpasaloon Tremoliittikarsi on diopsidikartta runsaammin paljastuneena Nattivaaran B ymparistossa ja Lapinsaaren Hopeakannassa jossa se liittyy kvartsikiveen Se on Lahes

15 monomineraalinen tremoliittikivi jossa on aksessoreina magneettikiisua karbonaattia ja titaniittia Pari hyvin suurta tremoliittikarsilohkaretta on tavattu Koivurannan B ja Pyoriinniemen valisista saarista Karbonaattikivet Rapasaaressa B on serpentiinikivessa sulkeumina karbonaattikivea jossa on paamineraalina karbonaatin ohella serpentiinia Magneettikiisua on aksessorina Kirvesvaaran kohdalla Oriveden rannassa B on diopsidi ja uvaroviittipitoisen karkeahkon karbonaattikiven lohkare ja toinen pienirakeisen karbonaattikiven lohkare Miesluodolta Hirsisaaren luoteispuolelta O IA x = y = on loytynyt pikkulohkareina raitaista karbonaattikivea Tama liittyy juovaiseen amfrboliittiin Kokonsalossa on kiilleliuskeessa ruskeaksi rapautuneen karbonaattipitoisen kiven kerroksia Kvartsikivi Hopeakannassa B Lapinsaaren etelakarjessa esiintyy karkeahkoa juonikvartsin nakoista kivea Siina on tremoliittia ja diopsidia paikoin runsaasti seka tremoliittikar ren muodostamia raitoja Oravisalo seurueen kivilajit Oravisalon liuskealue kasittaa kvartsimaasalpagneissista koostuvan alueen Raakky lan kirkonkylan luoteispuolella Kvartsimaasalpagneissin kontakti ymparoivaan kiille liuskeeseen on tarkasti rajattavissa alueen luoteis ja lounaisosissa Molemmilla alueilla kontakti noudattelee aeromagneettista hairioviivaa Tata seikkaa on kaytetty hyvaksi piirrettaessa kontakti alueen kaakkoislaidalle Uunimaessa D kontakti on piirretty anomaliaviivalle ja sen jatke on taivutettu Passiniemeen Koivikon kohdalla mitatun liuskeisuuden kulun suuntaiseksi Kvartsimaasalpagneissi muodostaa lakes vaaka asentoisen litistyneen laatan jota kontrolloi hyvin voimakas lineaatio Se nakyy pitkina kvartsi ja sarvivalkekiteina Liuskeisuustaso on lievasti poimuttunut Mineraalien pituussuunta ja poimuakselin suunta yhtyvat Kvartsimaasalpagneissi ja sarvivalkegneissi muodostavat alueen oleellisen kivilajias sosiaation Hameenlahden lounaispuolella on kiilleliusketta laattoina kvartsimaasal pagneississa seka fragmentteina tektonisessa breksiassa Oravisalon kivia on vertailtu

16 Karhunsaaren B kiviin joita ovat aikaisemmin kuvanneet Saksela seka Gillen ja MacDonald Oravisalon ja Karhunsaaren kivilajiseurueet ovat identtiset Kvartsimaasalpagneissit Biotiittipitoiset ja leukokraattiset raidat vaihtelevat kvartsimaasalpagneississa paitsi alueen lounaisosassa missa kivi on homogeenista kvartsimaasalpakivea Kvartsi ja albiitti ovat sen vallitsevat felsiset mineraalit _ taulukko Biotiittipitoisissa raidoissa on lisaksi kalimaasalpaa Diopsidia on kontaktialueella Hyponniemeen vievan tien etelapuolella A ja tektonisen breksian D yhteydessa Hameenlahdella Taalla on myos tremoliittia epidoottia ja kloriittia Serisiittia ja muskoviittia on paamineraa lien joukossa vaihtelevin maarin Serisiitti syrjayttaa plagioklaasia ja siella missa rautakiisuja on runsaasti se on syrjayttanyt plagioklaasin lahes kokonaan Tallaiset serisiittikvartsiitit esiintyvat tavallisesti kontaktialueilla Mutta myos alueen keskustassa niita on tavattu Tallaisessa tapauksessa liikutaan kvartsimaasalpagneissin muodosta man laatan katto osassa Runsaana aksessorina on tektoniseen breksiaan liittyvissa tremoliitin ja diopsidin raidoissa titaniittia ja apatiittia Karbonaattia on kloriittipseu domorfien yhteydessa Koko alueella zirkoni ja apatiitti ovat typomorfisia aksessoreja Rautakiisuja ja kloriittia tapaa lahes kaikissa preparaateissa Titaniitti ja karbonaatti ovat harvinaisempia Kvartsi on raekooltaan bimodaalinen Sen isot soikeat rakeet ovat suunnittuneet Niiden valipaikkoja tayttaa hienorakeinen mineraalikutous jossa vallitsevina ovat kulmikkaat albiittirakeet Oravisalon keskustassa Lievolan pohjoispuolella B D x = ; y = on kvartsimaasalpagneississa kerroksia joissa kvartsin ohella myos albiitin raekoko on bimodaalinen Naissa kerroksissa on kvartsista ja albiitista koostuvia porfyroklasteja Sarvivalkegneissit Sarvivalkegneissit esiintyvat raitaisuuden suuntaisina m paksuina laattoina kvartsimaasalpagneisseissa Keskirakeinen homogeeninen kivi koostuu sarvi valkkeesta plagioklaasista ja kvartsista taulukko Sarkyneet ja venyneet titaniitin ja opaakin muodostamat kasaumat ovat typomorfisina aksessoreina Muut aksessorit ovat apatiitti ja sarvivalkkeen sulkeumana ilmeisesti allaniittiryhman epidootti

17 Taulukko Raakkvlan kartta alueen kivilajien mineraalikoosrumuksia Table Modal analyses of rocks in the area of the Rdikkyld map sheet Determined using the point counting m ethod b y J Kiturola anal and P Nurmela anal Ni ineraalit Minerals Kvartsi Quartz Kalimaasalpii Potash feldspar Plagioklaasi An Plagioclase Ab Ab? And Ab Ab Muskoviitti Muscovite Biotiitti Biotite Kloriitri Chlorite Sarvivalke Hornblende itanutn tamte Opaakki Opaque Aksessorit Accessories Plagioklaasin sulkeumana serisii a Sericite as inclusions in plagioclase Serisijui Servile " Pvrhtti Pyrite I Kvartsimaasalpagneissi Quartz feldspar gneiss Oravisalon posts Raakkvla A x= v Kvartsimaasalpagneissi Quartz feldspar gneiss Hameenlahti Raakkyla D x= v= Kahden maaritvksen keskiarvona Sarvivalkegneissi Hornblende gneiss Oravisalon posts RaakkVla A x= = Kahden maaritvksen keskiarvona Leikkeista roinen on poikki lineaation toinen lineaation suuntainen Mean of tu o determinations sections across and parallel to the elongate hornblende crystals Kvartsidioriirti Quartz diorite Kokkoniemi Savonranta A x = v = Leukogranodioriitti heucogranodiorite I ukkilahti Savonranta A x= v= Leukograniitri leucogranite Hankavaara Savonranta A x= v= SYVAKIVET Tassa erotetaan kaksi jyrkasti erilaista syvakivien ryhmaa : hornblendiitit ja granitoi dit Hornblendiitit liittyvat varhaismagmaattiseen toimintaan mihin viittaa esiintymi nen vulkaniittivvohykkeessa pikku pahkuna Granitoidit muodostavat pienia kvartsi dioriitti ja tonaliittipahkuja Oriniemen alueella Hornblendiitit Valkeisniemen A karjen luoteispuolella on kaksi pienta luotoa hornblendiittia Kivi on karkeahkoa ja koostuu klinopyrokseenista vaaleasta sarviv kkeesta oliviinista

18 ja opaakista Sarvivalke on poikiliittinen : muut mineraalit ovat sulkeumina suurissa sarvivalkekite issa Lohkareina hornblendiittia on tavattu Varpasalon ja Oravisalon valisella vesistoalueella A Kvartsidioriitit ja tonaliitit Nama pienet pahkut sijaitsevat Oriniemen ja Siikaniemen valisen lahden rarnoilla O A Mafisin pahku on aivan lahden pohjukassa Kokkoniemessa O A x= y= Kvartsidioriitin paamineraalit ovat plagioklaasi biotiitti ja aktinoliittinen sarvivalke taulukko Lisaksi on kvartsia Tonaliitissa on paamineraaleina plagioklaa sia biotiittia ja kvartsia Molempien kivilajien aksessoreina on opaakkia titaniittia ja apatiittia JUONIKIVET Granitoidiset juonikivet on jaettu kahteen palingeenisten kivien ryhmaan : trond hjemiittiset oligoklaasivaltaiset seka graniittiset kali ja natronrikkaat kivet Trondhje miittiset kivet esiintyvat Oriniemen alueella A suonina ja luiroina kiilleliuskeessa Oriveden lansipuolen graniittijuonista suurin osa kuuluu trondhjemiittiseen ryhmaan Paasiveden pohjoisosassa ja Varpasalossa useimmat juonet ovat runsaskalista ja natronista tyyppia Heinoniemessa ja Puhossalon alueella viimeksimainittu ryhma on yksinomaisena Trondhjemiittiset graniittijuonet Trondjemiittiset suonet esiintyvat poimuuntuneina luiroina tai pienina pahkuroi na harvemmin pitempina suonina Tavallista on myos felsisten neosomimineraalien esiintyminen kasaumina joissa paleosomiaines erottaa neosomimineraaleja Luirot pahkurat ja suonet koostuvat plagioklaasista kvartsista ja biotiitista Niissa on vaihtelevia maaria serisiittia tai muskoviittia seka kalimaasalpaa Aksessoreina on kloriittia opaakkia zirkonia apatiittia karbonaattia ja rutiilia Plagioklaasin koostu mus vaihtelee oligoklaasin ja andesiinin alueella Plagioklaasin samentuminen serisiittiytyminen ja korvautuminen kalimaasalvalla on tyypillista Erillisten neosomimineraalien kasaumissa ovat kvartsi plagioklaasi ja kalimaasalpa paakomponentteina Kvartsi on suurina pyoreahkoina rakeina Plagioklaasi on vyohyk keisina lahes omamuotoisina kiteina An Kalimaasalpa on syntynyt syrjaytta malla plagioklaasia Suurien maasalpakiteiden saumoihin on kiteytynyt muskoviittia Trondhjemiittiset juonet ovat useimmiten cm leveita Ne esiintyvat konkordantteina tai kiilleliuskeen kerroksellisuutta leikaten Plagioklaasi kvartsi kiille ja kalimaasalpa ovat juonten paamineraaleina Kiille on joko biotiittia tai seka

19 biotiittia etta muskoviittia Kalimaasalpa on pienina raekasaumina muiden mineraa lien saumoissa Suuret kalimaasalparakeet ovat poikiloblastisia Sulkeumina niissa on plagioklaasia kvartsia ja biotiittia Myrmekiitti samentuminen ja reunojen uudelleen kiteytyminen on plagioklaasille ominainen piirre Biotiitin muuttuminen kloriitiksi opaakiksi ja titaniitiksi on paikoin silmiinpistavaa Apatiitti ja zirkoni ovat typomorfi sina aksessoreina Trondhjemiittisten graniittijuonten raekoko vaihtelee pienirakeisesta karkeaan Runsaskaliset ja natroniset graniittijuonet Leukogranodioriitit Leukogranodioriitit ovat keskirakeisia kellertavia juonikivia joissa on karkeita segregaatioita ja kiilleliusketta sulkeumina ja jaanteina Ne koostuvat plagioklaasista kvartsista ja vahaisesta maarasta muskoviittia kalimaasalpaa biotiittia ja kloriittia taulukko Aksessoreina on opaakkia ja zirkonia Plagioklaasi on suurimmaksi osaksi serisiittiytynyt ja samentunut Sailyneilta osin se on oligoklaasia Leukograniitit Leukograniitit taulukko koostuvat kvartsista mikrokliinista albiitista ja musko viitista Kalimaasalpaan rajoittuvassa plagioklaasissa on myrmekiittireunus Leukogra niiteilla on laaja levinneisyys Tahan ryhmaan on laskettu myos muskoviittiset hienorakeiset vaaleat kivet Osa naista on heikon kiisupitoisuutensa vuoksi rapautu mispinnaltaan ruosteisia Pegmatiittiset graniitit Pegmatiittiset graniitit voidaan ryhmitella joko mineraalikoostumuksensa tai rakenteensa mukaan Koostumuksessa on silmiinpistavin ero muskoviitin ja biotiitin esiintymisessa Enemmisto pegmatliteista on muskoviittigraniitteja Felsisina mineraa leina on kalimaasalpaa albiittia ja kvartsia Ruokolahden suulla OlD ja Heinonie messa Lahtelan pohjoispuolella C on aksessorisena mineraalina magneettikiisua Rakenteen perusteella erotetaan massiiviset ja raitaiset pegmatiitit Kaikki biotiit tigraniitit kuuluvat edelliseen ryhmaan Niita on Ruokolahdelta pohjoiseen olevalla alueella Raitaisissa pegmatiiteissa on raekoon ja koostumuksen aiheuttamaa juovai suutta kuva Paasiveden Papinsaaressa O B ja Ansoniemessa A vaihtelevat keskirakeisen ja karkean graniitin juovat Karkeissa raidoissa on suuria kulmikkaita mikrokliinikiteita joiden pituussuunta on poikki juonen Ansoniemessa on maasal pien kvartsin ja muskoviitin ohella aksessorina granaattia kuva Ortoklaasia on

20 Kuva Raekoon ja koostumuksen aiheuttamaa raitaisuutta pegmatiiuiscssa granii tissa umma mutkainen juova koostuu granaatcista Vasaran varrcn pituus noin cm Fig Banding reulting from variation] in grain r and in miner l e mpovtion in pegmatitic granite the dark meandering band a composed of garnets the handle of the hammer o about cm long Ansontcmt Kcsalahu O ia x = i c i i

21 Paasiveden etelarannan vyohykkeisissa muskoviittigraniiteissa juonen keskuksen joissa kvartsi muodostaa Kvartsijuonet ja luirot Kvartsia esiintyy sauvoina pahkuina luiroina ja juonina Juonikvartsin maara kasvaa kartta alueella lanteen pain Deformaatioasteen ja joskus leikkaussuhteiden perusteella on erotettavissa useita kvartsin generaatioita Naista nuorimman muodosta vat suoraviivaisina kulkevat juonet ja sulkarakoparviin kiteytynyt kvartsi Juonikvartsi suosii esiintyessaan kiilleliuskeen peliittisia kerroksia joissa se on lahes poikkeuksetta vahvasti deformoitunutta Oravisalon Potsonlahden ja Puhossalon alueella kvartsijuonien yhteydessa on tavattu harmaan tai kellervanharmaan maasalvan kiteita Romukalliolla D x = y = kellertavan maasalvan kiteet ovat rikastuneet juonen reunaosiin Oriveden ja Paasiveden lansipuolella harmaan maasalvan kiteet ovat tyypillisia kvartsiluiroille ja juonille Taalla kvartsipahkuissa on tavattu myos biotiittia ja apatiittia Paikoin kvartsipahkujen kontaktissa on karkea maasalvan ja biotiitin muodostama sauma Muut kvartsiesiintymien aksessorit ovat turmaliini ja grafiitti Oriveden lansipuolella Pyoriinniemessa A x = y = kvartsijuonta on louhittu Granaattibiotiittikivet Saimenenlahden ja Ruokolahden valilla on tavattu ulkonaoltaan kiilleliusketta muistuttavia mutta runsaan granaattisisaltonsa johdosta ymparistostaan selvasti erottu via juonia Useimmat juonet leikkaavat jyrkasti kiilleliuskeen kerroksellisuutta mutta Kelokon kaakkoispuolella A x = y = oleva juoni on konkordantti Juonet ovat kapeita leveimmillaan joitakin kymmenia senttimetreja paksuja Mineraa likoostumus vaihtelee Kelokon kaakkoispuolella paamineraaleina on labradoriittia biotiittia sarvivalketta kvartsia ja granaattia seka aksessoreina opaakkia apatiittia ja zirkonia Saimenenlahdella A x = y = on paamineraaleina ande siinia kvartsia biotiittia ja granaattia seka aksessoreina apatiittia ja zirkonia Granaattibiotiittikivien granaatti on karkeampaa mm kuin kiilleliuskeiden granaatti alle mm

22 KALLIOPERAN RAKENNE Poimut Poimujen perusteella on loydettavissa kaksi suurta deformaatiovaihetta Nuorempi vaihe nakyy avoimina amplitudiltaan matalina likimain symmetrisina poimuina Poimujen akselitaso on jyrkan kalteva usein lahes pysty Avoimet poimut ovat kartta alueen paljastumissa vallitsevia Vanhemman vaiheen makaavia isoklinaalisia poimuja esiintyy Hankavaaran A alueella seka Reposaaressa A ja sen ymparis tossa Loivakaateisen liuskeisuuden esiintyminen kartta alueen pohjoisella puoliskolla viittaa makaavan poimurakenteen laaja alaisuuteen Molempien vaiheiden akselisuun nat yhtyvat Venymat Kartta alueen liuskeille on eraiden mineraalien pidentyminen tyypillista Oravisa lon alueen kivissd kvartsin ja sarvivalkkeen pituussuunta on voimakkaasti kehittynyt kiilleliuskeissa biotiittisuomut ovat vahvasti pidentyneet varsinkin Raakkylan kirkonky lan kautta kulkevassa vaaleassa liusketyypissa Kartta alueen etelaosan homogeenisem missa kiilleliuskeissa biotiitin viivaus on sita vastoin vaikeasti havaittavissa Vaaleat serisiitin tai sillimaniitin tai kummankin muodostamat kyhmyt ovat suunnittuneita samoin konkreetiot sekk kvartsin muodostamat sauvat ja tapit Kallioperakartalle venymana on merkitty pidentynyt biotiitti kiilleliuskeessa seka kvartsi ja sarvivalke Oravisalo seurueen kivilajeissa Depressio ja kulminaatioalueet Poimuakselin ja venyman kaateen mukaan piirretyt depressio ja kulminaatioviivo jen suunnat kuva noudattelevat alueen korkokuvassa vallitsevien vesistojen suuntia Heinoniemessa Oravisalossa ja Raakkylan kirkonkylan ymparistossa kaateiden suunnat vaihtelevat tiheasti kuva Kartta alueen pohjoislaidalla kaateen suuruuden vaihtu minen on saannollista Kaateen suuruudelle annetut luokat erottavat Hyponniemen Varpasalon ja Ahmosaaren pohjois etela suuntaiseksi kapeaksi alueeksi kuva Tama seikka korreloi topografisen ja geofysikaalisten karttojen antaman kuvan kanssa Venyman kaateen vaihtuminen saattaa selittaa tassa tapauksessa aeromagneettisen kartan gradientin Depressio ja kulminaatioviivat osoittavat koillisen ja lounaan valilla vallinneen puristuksen Niista on luettavissa kolmas poimutusvaihe Tama poimutus on suhteelli sen myohainen vaihe alueen tektonisessa historiassa

23 k Kuva Lineaation kaateen suunra Katkoviiva osoittaa akselikulminaation jatkuva viiva akselidepression kulun Laadittu kenttatoiden edetessa kootun seurantakartan pohjalta Fig Dip of lineation The broken line shows the location of the axial culmination The continuous line shows the location of the axial depression After the tectonic map constructed during the field work Siirrokset Raakkylan kartta alue sijoittuu maankuoren lohkoon iota lannessa rajoittaa Suvasveden siirros ja idassa Onkamojarvien kautta kulkeva siirrosvyohyke Suvasveden siirros on maaritelty aikaisemmissa tutkimuksissa Vayrynen Halden Onkamojarvien siirrosvyohyke nakyy aikaisemmissa kartoissa Frosterus Frosterus ja Wilkman kiilleliuskeen ja fylliitin rajana Diagrammit kuva osoittavat tektonisten suuntien jyrkan poikkeaman talld rajalinjalla Suvasveden siirrosvyohyke kulkee kartta alueen lounaiskulman ja Onkamojarvien siirros sen koilliskulman kautta Lahestyttaessa koillisesta Suvasveden lineamenttia kaartuu tektonisten elementtien itakoillinen suunta vahitellen lanteen ja sitten luoteeseen ja yhtyy lopulta Suvasveden siirrokseen Avoimet poimut tiivistyvat siirrosta lahestyttaessa Siirrosvyohykkeessa poimujen akselitasoliuskeisuus on ruhjeista Hierto nakyy Vihtakannan A kanavan leikkauksissa Onkamojarvien siirroksen suhteen on erotettavissa samat ilmiot kuin Suvasveden siirroksessa ja sen ymparistossa Kiiesvaaran B ja Puhossalon C valilla kerroksellisuus muodostaa loivan lounaasta kaakkoon Onkamojarvien suuntaiseksi taipuvan kaaren Niemisen ja Suoparsaaren ympdristossa korostuu

24 _ d d O d Kuva Lineaation kaateen d itseisarvon vaihtelut Raakkylan kartta alueella Tektoninen pohjakartta on sama kuin edellisessa kuvassa Fig Changes in the absolute value of the dip of lineation d in the area of the Riiakkyld map sheet After the same map as in the preceding figure diagonaalisen liuskeisuuden esiintyminen Kerroksellisuuden kaartuminen kaakkoon ja kerroksellisuutta leikkaava liuskeisuus antavat progressiivisen deformaation vaiheet : lohkon rajautuminen alkaa kerrosten plastisena taipumisena siten etta kerrok sellisuus pyrkii suuntautumaan Onkamojarvien muodostaman linjan mukaises ti lohko irtautuu hierto siirroksessa ja diagonaalinen liuskeisuus kehittyy suuntaisia pintoja noudattaen Molemmissa vaiheissa on tektonisista elementeista luettavissa lohkorajan suhteen tapahtunut hike oikeakktiseksi kuten on laita Suvasveden siirroksessakin Gaal Haettaessa siirroslinjoja maariteltyjen lohkorajojen sisapuolelle jaavilla alueilla on kaytetty seuraavia elementteja : tektoniset havainnot aeromagneettinen kartta topografinen kartta paljastumakartta Tektonisten havaintojen antamana avaimena on kaytetty paaasiassa lineaation kaateen itseisarvon vaihtelua kuva Tama antaa suurimmalle osalle karttalehtea

25 I r a a r b b Kuva Kerroksellisuuden a ja liuskeisuuden b kulku Onkamoj rvien suffuses hvkkeen suhteen I Raakkylan kartta alue II ohmajarven a Kiihtelysvaaran kartta alueen svekokarjalaiset liuskeet Havainnot profiilin AA kuva aineistosta koonnut K Hokkanen Fig a Bedding and b schinosity on either side of Onkamo fault I The RddkkyhK map sheet area II Svekokarelidic schists of the Tohmajdrvi and Kiihtelysvaara?nap sheet areas Observations on profile AA Fig compiled by K Hokkanen selvat ala alueet joiden rajavyohykkeet useissa tapauksissa selittyvat siirroksina Aivan karttalehden lansireunalle Savonrannan puoleiselle rannikkokaistalle syntyy kuviointi jonka kaarevat muodot kertovat poimurakenteista Tally rannikkokaistalla on kaytetty topografiaa siirrosten paikallistajana Aeromagneettisella kartalla Geologinen tutkimuslaitos pitkien kapeiden anomalioiden katkokset ja jyrkat mutkat Enanlahdella Kiimanseldlla Murronselalla ja Ylajoella ovat siirrosten aiheuttamia Luode kaakko suuntaisten vesistolinjojen sijoit tuminen tukee tassa siirrostulkintaa Lapinlahden alueella B A laakso topogra fiassa ja laakson suuntainen tektoninen breksia Outokumpu seurueen kivissa viittaa aeromagneettisen kartan anomalian suuntaiseen siirrokseen

26 Tektoniset breksiat myloniitit ja pseudotakyliitti Hameenlahden D lounaispuolella on sarvivalkegneissin lisaksi kiilleliusketta patjoina kvartsimaasalpagneississa Tallc alueella esiintyy patjoittain tektonista breksi aa Vallitsevina ovat breksiat joissa iskos ja pyoristyneet fragmentit ovat kvartsimaasal pagneissia Liuske ja gneissipatjojen saumoissa on paikoin breksiaa jossa gneissikap paleita on runsaskiilteisessa iskoksessa Alinna on kerrosjarjestyksessa breksiatyyppi jossa diopsidia ja tremoliittia sisaltavassa iskoksessa on seka gneissi etta kiilleliuske fragmentteja Taman patjan jalkapuolella on kiilleliuskepatja joka runsaalta apatiitti ja ilmeniittisisalloltaan seka kvartsin ja plagioklaasin bimodaaliselta raekooltaan poikkeaa kartta alueen normaaleista kiilleliusketyypeista Hyponniemessa ja Oravisalon pohjoisosassa B on liikunnoissa muuttunutta kiilleliusketta jossa kloriitti korvaa biotiittia ja plagioklaasi on muuttunut albiitiksi Hyponniemessa on pseudotakyliittinen juoni B x = y = Juoni on cm paksu ja kulkee noin N W suunnassa Pseudotakyliitti koostuu lahes isotrooppisesta mikrokiteisesta massasta jossa on kvartsihajarakeita ja joitakin epi dootti seka kloriittikiteita Perusmassan felsinen ja mafinen mineraaliaines on saannollisesti jcrjestynytta nun etta tekstuuria vol pitaa mikrosferoliittisena STRATIGRAFIA Kiilleliuske Oravisalo seurue ja Outokumpu seurue ovat alueen tarkeimmct stratigrafiset yksikot Mustaliuskeella ja konkreetioilla on merkitysta mahdollisina johtohorisontteina Kiilleliuskeen asu muuttuu kuljettaessa kartta alueen poikki pohjoisesta etelaan Raakkylcn kirkonkylan kautta kulkee noin kymmenen kilometric leveana ita lcnsi suuntainen vyohyke joka ulottuu Onkamojarvilta yli kartta alueen lansirajan Taman vyohykkeen kiilleliuske eroaa vaaleamman varinsa karkeamman rakeisuutensa ja biotiitin kiteytymistyylin perusteella ymparistonsa tummasta hienorakeisemmasta kiilleliuskeesta Vaalean kiilleliuskeen karkeampi raekoko ja kiteytymistyylin poikkea vuus johtuvat primaarisista tekijoista Tama kiilleliuske on todennakoisesti kerrostunut rapautumisaineksen lahdealueen lchelle a matalahkoon veteen karkeampana kuin alueen muut kiilleliuskeet Kartalla vaaleata kiilleliusketta ei ole merkitty paallemer kinnoilla vilvoltus Primaarirakenteet Kiilleliuskeessa vuorottelevat plagioklaasivaltaiset psammiittnset is biotiittivaltaiset peliittiset kerrokset avallisimmin peliittisett kerrokset ovar ivrkkaraiaisina valikerrok sina psammiittisessa kiilleliuskeecsa Nlutta moos kerrallista rakennetta tavataan Laminaatiorakenne kuva on tvvpillinen peliitrisille kerroksille is se esiintvy usein

27 Kuva Laminaatiorakenteinen kiilleliuske Diagonaalisia liuskeisuustasoja pitkin tapahrunur liukuminen on svnnvttanvt kerroksen rajapinnasra erkanevat liekit Laatta cm Fig Lanunated mod it hut Lhe flames on the upper part o the layer are delorrrtatzon rtructuret produced by gliding along the schzntosity planes lag crrz Kokonselka Kitee IOB x= v=?

28 Kuva Slump rakenne kiilleliuskekerrol~n ylaosa Laatra cm Fig Slump structure on the upper part o the mica jchut layer ~g cm Kokonselka Kitee IOB x= = myos kerrallisen rakenteen omaavien kerrosten katto osassa Peliittisten kerrosten paksuus vaihtelee cm :iin Ahmosaaren B ja Varpasalon alueella tapaa poikkeuksellisen paksuja peliittisia valikerroksia m Psammiittisten kerrosten paksuus on muutamia desimetreja Laajoilla alueilla paljastumissa esiintyy vain psammiittista kiilleliusketta Tama merkinnee joko paksuja psammiittisen aineksen kerroksia tai sedimentaation aikaisten tapahtumien ja metamorfoosin hamartamia kerrosrajoja Psammiittisen aineksen osuus on y i kiilleliuskeen tilavuudesta Kiilleliuske on taman perusteella hiekkaista flyschia Aubouin Kuormitusrakenteita on kartta alueen pohjois ja kaakkois osissa kuvat Haapasalmella B on kiilleliuskeen vaaleassa valikerroksessa vinoa laminaatiota ja kulutuskuoppia kuva Myos Mustanselan A itapuolella on kerrosten pinnalla erodoitumisen synnyttamia kuoppia kuva Harkonsaaren koillisrannalla kiillelius ke on poikkeuksellisen karkeaa Karkea kiilleliuske on todettu myos pallona hienora keisessa kiilleliuskeessa mika osoittanee kerrosten sarkymista virtauksen aikana Virtaus ja kuormitusrakenteet todistavat sedimentaatioaltaan jyrkista rinteista Rakenteiden paikallisuus merkitsee todennakoisesti rotkojen tai uomien esiintymista

29 Kuva Sisai ia kuormitusrakenteita odennakoiscsti kerrosten vvurvmisen svnnyttamia rakenteita kaoot tisuutensa perusteella Laatta cm Fig Isolated internal load catj thought to be probably clue to clumping beeauo o i chaotic internal dtru luret lag cnz Kokonselka Kitee B x= c= Kuva Liekkirakennetra Vv rvmisen atheutrama rakenne kerro ten rajapinnoilla Orkeas a alanurk~ i konkreeno Last is m Fig Flame :ruaure load ca tr on be d ng Flan zunep tnrrture n ti i oznr Lrr muca icnut arl err m Kokonselka Knee nb x= c= ir

30 Kuva Turbidiittivirtauksen aiheuttamaa kiilamaista lamiuaatiota kiilleliuskeen kvartsi maasalpakerrok sessa Valikerroksen pintaosassa on turbidiittivirtauksi n erodoimia kuoppia Laatta cm Fig Photograph of a quartz feldspar intercalation illustrating the wedge shape of the produced by the turbidity current A scour and fill structure appears in the upper part of the quartz fel i schist intercalation Tag cm Harkonsaan Raakkyla B x = y= Kuva Kulumis ja tayttymisrakenne Turbidiittivirtauksen erodoima laminaatiorakentei n kiillelius keen vlaosa Uomat ovat tavtrvneet karkeammalla hiekalla kuin kerros j ne oval Laatta cm Fig Scour and fill structure The upper part of the lay : mica stint r i s been erodod by the turbidity current The gullies are filled with coarser sand than the layer in whrcb : e structure has }ormed Tag cm Mustanselka Kitee A x= v=

31 Johtohorisontit Mustaliuske esiintyy valikerroksina kiilleliuskeessa ja Oravisalo seka Outokumpu seurueiden yhteydessa Mustaliuskeen ja kiilleliuskeen kontakti on paljastuneena Ikolansaaressa Fylliittinen laminaatiorakenteinen tai ohuesti raitainen kiilleliuske erottaa siella mustaliuskeen ympariston tyypillisista kiilleliuskeista Taman hienon aineksen esiintyminen merkitsee katkosta sedimentoitumisen aikana vallinneen vir tauksen nopeudessa Bouma Nama rauhalliset olosuhteet ovat olleet otolliset rikkipitoisten liejujen laskeutumiselle Outokumpu seurueen paras paljastuma alue on Lapinsaaren Hopeakannassa B Tadllakaan ei primaarirakenteiden puuttuessa kerrosjarjestysta voi lukea Assosiaation kattopuolella mustaliuske erottaa Outokumpu seurueen ympariston kiilleliuskeesta Outokumpu seurueen liittyminen mustaliuskeisiin ja mustaliuskeiden saannonmukai nen esiintyminen vrt esimerkiksi aeromagneettinen kartta geologinen tutkimus laitos merkitsee rajallista jaksoa sedimentaatioaikana Tuon jakson aikana on purkautunut laavoja jotka nyt nakyvat serpentiniitteina ja amfiboliitteina Konkreetioiden esiintymistiheydella saattaa olla merkitysta stratigrafisena johtoho risonttina Erikoisen runsaasti niita on alueella iota rajoittavat Potsonlahti C Rupla C Taitimenjarvi A ja Haapaniemi D Teravasti tata aluetta ei voi rajata mutta esimerkiksi Raakkylan kirkonkylan kautta kulkevassa vaaleassa kiillelius keessa konkreetioiden esiintymistiheys on kuitenkin selvasti pienempi kuin yllamaini tulla alueella Esiintymistiheys lisaantyy taas Hyponniemen ymparistossa D Konkreetioiden esiintyminen saattaa heijastaa matalan veden kerrostumisolosuhteita Niiden esiintymistiheyden kartoittamisella voitaisiin mahdoilisesti maaritella eri altaita erottaneiden vedenalaisten selanteiden sijainti Oravisalo seurueella on konkreettista merkitysta johtohorisonttina Se sijoittuu kivilajikuvauksessa maariteltyjen kiilleliusketyyppien valiin Alueen kivilajiseurue on sama kuin pohjoispuolella olevalla kartta alueella Karhunsaaressa missy assosiaation paksuus pystytaan edullisen leikkauksen vuoksi arvioimaan noin m Pitamalla Oravisalon ja Karhunsaaren kvartsimaasalpagneisseja saman laatan osina saadaan Oravisalon gneisseille alustaksi mustaliuske kuten Karhunsaaressa Laid Myllykoski Oy :n kairauksien perusteella P Huopaniemi suull tiedonanto ainakin osalla Oravisalon aluetta gneissien kattona on mustaliuske Min ollen leikkauksesta olisi luettavissa sedimentaatioaltaan syvyyden vaihtelu poh an oskillaatio Vaalea kiilleliusketyyppi on seurattavissa kartoitusalueen pohjoispuolella Tutjun niemessa ja ja Liperin kirkonkylassa Lisaksi sita on Liperinsalon Riionniemessa B jossa se vaihettuu konglomeraatteja sisaltaviin rytmisesti kerroksellisiin liuskeisiin Nama sijoittuvat vuorostaan Karhunsaaren mustaliuskehori sontin alle Tasty on paateltavissa etta Oravisalon kvartsimaasalpagneissin asema on vaalean kiilleliuskeen tyyppi ylapuolella Min saadaan stratigrafinen kaavio : kiilleliuske tyyppi Oravisalo seurue kiilleliuske tyyppi

32 Kaaviossa ei oteta kantaa Outokumpu seurueen sijoittumiseen mutta karttakuvan perusteella se sijoittunee kiilleliuskeessa tyyppi :n alueelle mahdollisesti lahelle Oravisalon liuskeiden ylapintaa METAMORFOOSI Kiilleliuskeessa on erotettu metamorfoosia indikoivina biotiitin kasautumat kuitu maisen sillimaniitin kyhmyt granaatin ja kordieriitin esiintyminen seka serisiittisilli maniittikyhmyjen lapimitan muuttuminen Biotiitin kasautumat ovat selvasti nahtavissa vaaleassa kiilleliusketyypissa joka ulottuu vyohykkeena poikki kartta alueen idasta lanteen Biotiittikasautumien veny man suunta osoittaa uudelleenkiteytymisen liittyneen alueelliseen poimutukseen joka on tapahtunut luode kaakko suuntaisen puristuksen alaisena Serisiitin ja sillimaniitin muodostamat kyhmyt esiintyvat likimain kallioperakartan luoteisnurkasta kaakkoisnurkkaan piirretyn lavistajan lounaispuolella Kartta alueen etelaosassa serisiitin muodostamat pseudomorfit on reliktirakenteiden perusteella tunnistettu stauroliitin muuttumistuloksiksi kuva Kyhmyissa sillimaniitin osuus kasvaa lanteen pain kuljettaessa kuva Savonrannan alueella sillimaniitti on serisiitin suhteen vallitsevana ja voidaan puhua kuituisen sillimaniitin porfyroblasteis ta Naissa ei paikoin ole lainkaan serisiittia Saimenenlahdella kivessa on sillimaniitin Kuva Serisiiusta koostuva pseudomorfi kiilleliuskeess Ristinmuotoinen rakenne periyryy luultavasti stauroltittikaksoselta Fig Pseudomorph composed of seruite The cruciform structure may be inherited from a rtaurolite twin in the mica schirt Ikolansaari Kitce D x= v= Nic Valokuva Photo by J Keskinen

33 Kuva Progressiivisen metamorfoosin vyohpkkeisyvs Raakkvlan kartta alueella Alueen poikki kulkee vvohyke jossa esiinty sillimaniitin ja serisiitin muodostamia kvhmvja Jarkuva viiva rajaa alueen jonka sisalla sillimaniitti on kvhmyissa hallitsevana Katkoviiva rajaa alueen jonka sisal a serisiitri on sillimaniitin suhreen voirolla Fig Belts of progressive metamorphism in the Rddkkyld area Crossing the area is a zone in which nodules of sericite and fibrous sillimanite are located The continuous line limits the area in which sillimanlte dominates in the nodules The broken line limits the area in which sericite dominates in the nodules kasvaa lanteen pain kuljettaessa kuva Savonrannan alueella sillimaniitti on serisiitin suhteen vallitsevana ja voidaan puhua kuituisen sillimaniitin porfyroblasteis ta Naissa ei paikoin ole lainkaan serisiittia Saimenenlahdella kivessa on sillimaniitin ohella runsasti granaattia ja aksessorina grafiittia Satunnaisesti pienta granaattia on tavattu muuallakin kartta alueella Kordieriittia esiintyy Paasselan luoteispuolella ja Hankavaarassa Serisiitin ja sillimaniitin muodostamien vaaleiden silmakkeiden raekoko kasvaa kuljettaessa lounaaseen Taitimenjkrven koillispuolella A Karpanlahden ja Multa lan valilla on todettu ensimmaiset vdhaiset kiteet Saimenenlahdella ja Heinonie messa sillimaniitti ja serisiittikyhmyjen koko on usein yli cm Indeksimineraalien ja raekoon mukaan metamorfoosiaste muuttuu alueellisesti saanndllisesti Siita on pari poikkeusta Toinen naista on Oriniemessd missa kill leliuskeessa on havaittavissa voimakas felsisten mineraalien uudelleenkiteytyminen

34 ja mobiloituminen mutta sillimaniittiserisiittikyhmyja ei esiinny Toinen poikkeus on Ronkonvaaran ymparisto vaaleine kiilleliuskeineen Siellakaan ei ole mainittuja kyhmyja Progressiivisen metamorfoosin kehittyminen voidaan serisiitti sillimaniittivyohyk keessa jakaa kahteen ryhmaan : Matalampien p T olosuhteiden sillimaniittivyohyke : kvartsi plagioklaasi biotiitti serisiitti sillimaniitti granaatti Korkeampien p T olosuhteiden sillimaniittivyohyke : kvartsi plagioklaasi biotiitti sillimaniitti granaatti kordieriitti serisiitti grafiitti Nama vyohykkeet vastaavat varsin laheisesti Guidottin kuvauksia Han maaritte ee vastaavalle metamorfoosille p T olosuhteet alueelle kb ja C Kartoitettu serisiitti sill imaniittivyohyke muodostaa jatkeen Savonlinnan kivilaji kartalla Hackman a Berghell nakyville stauroliitti andalusiitti ja granaattipi toisille liuskeille Lineamentti Samppaanselka Muljulanselka Palkjarvi Janisjarvi viittaa mahdollisuuteen metamorfoosin kulminaatiovaiheen ja lohkotektonii kan valisesta yhteydesta Biotiitin kloriittiutuminen ja plagioklaasin serisiittiytyminen ilmaisevat retrogres siivista metamorfoosia Merkittavimmin kloriittiutumista ja serisiittiytymista tavataan Hyponniemessa ja Oravisalossa Mustaojan etelapuolella seka Havukkalan ja Ukonlahden valilla B on kiilleliuskeessa todettu biotiitin muuttuneen lahes taydellisesti kloriitiksi ja plagioklaasin albiitiksi Oravisalon kvartsimaasalpagneississa on serisiittiytyminen paikoin muuttanut kiven serisiittikvartsiitiksi Samalla kivi on saanut metasomaattisen kiisumineralisaation Trondhjemiittisissa juonikivissa yleisesti tavattava kloriittiutuminen ja serisiittiytyminen johtunee mukana kulkeutuneen liuosfaasin hydrotermisesta vaikutuksesta Hovinsalon ja Muljulan valilla on epidoottirikasta kiilleliusketta Epidoo tin alkupera on epaselva Kivi saattaa kuulua vyohykkeeseen jossa alkuperainen runsaskarbonaattinen liuske on progressiivisessa metamorfoosissa kiteytynyt epidootti biotiittiplagioklaasiliuskeeksi Varpasalon alueella kiilleliuskeen peliittisten kerrosten biotiitti on kiteytynyt karkeaksi Naiden kerrosten pienoispoimut osoittavat kivessa tapahtuneiden liukumis ten keskittyneen sen runsaskiilteisiin osiin Tally alueella juonikvartsi on kiven peliittisissa kerroksissa Tama viittaa liuosfaasin mukanaoloon yhtena raekoon kasvua aiheuttavana tekijana Pseudotakyliitti Mustaojan etelapuolella merkitsee kitkan aiheuttamaa huomatta vaa lampotilan kohoamista Pseudotakyliittiin liittyy retrogressiivisesti muuttunutta kiilleliusketta Oletettavasti molempien kiteytyminen on tapahtunut samojen lohkolii kuntojen aiheuttaman lampotilan nousun vaikutuksesta

35 MALMIMINERALISAATIOITA Outokumpu seurue on alueen malmikriittisin yksikko Sen tunnetut esiintymat rajoittuvat kartta alueen Savonrannan puoleiseen osaan Kiisupitoisten lohkareiden antamien viitteiden johdosta malminetsijat ovat tutkineet mustaliuskejaksojen ympa ristoja Ansoniemesta Murronselalle kulkevassa vyohykkeessa A D Viimeisin mustaliusketta koskeva selvitys on tapahtunut Varpasalon ja Hietasaaren D valisella jarvialueella Pekkarinen Sysayksen tahan tyohon antoi klassinen aikanaan Outokummun loytoon johtanut Kivisalmen lohkare jonka kulkeutumisvai heista on kerrottu seuraavassa luvussa Toinen alueen malmikriittinen yksikko on Oravisalo seurue Se on tassa kirjoituk sessa rinnastettu Karhusaaren kivilajiseurueeseen johon liittyvaa kiisumineralisaatiota Saksela on tutkinut Oravisalon liuskealueelta on loydetty rautakiisujen ohella kuparikiisua molybdeenihohdetta ja sinkkivalketta Pekkarinen RAAKKYLAN KIVISALMEN KUPARIMALMILOHKAREESTA JA SEN KULKEU TUMISVAIHEISTA Heikki Hirvas ja Keijo Nenonen Vuonna loydettiin Raakkylan Kivisalmen kanavan ruoppaustoissa noin m :n kuparimalmilohkare Lohkare loytyi kolme metric veden pinnan alapuolelta ja se oli kokonaan moreenisoran ymparoima Lohkare oh pyoristynyt ja rapautumaton Taman hyvin kulutusta kestavan kvartsiittilohkareen todettiin sisaltavan mm Cu Ni ja Zn Lohkareen kaynnistamien vaiheikkaiden malmitutki musten tuloksena Geologisen toimiston vuori insinoori Otto Triistedtin johtama tutkimusryhma loysi Outokummun kuparimalmin Kivisalmelta loydetyt johtolohkareet sadekivifelssit a tummat kvartsirikkaat liuskeet seka Frosteruk sen ja Wilkmanin aiemmin kallioperakartoituksen yhteydessa havaitsemat samanlaiset kivilajit ja juovaiset malmipitoiset kvartsiitit Kuusjarven pitajassa sijaitsevan Outo kumpu nimisen maen ymparistossa antoivat Trustedtille aiheen keskittaa tutkimukset juuri kyseiselle alueelle Saksela Outokummun malmi kuva sijaitsee km Kivisalmelta luoteeseen suuntaan Viimeisin jaatikon virtaus Kivisalmen alueella on tapahtunut kuitenkin huomattavasti lannempaa suunnasta mika on herattanyt toiveikkuutta uuden kuparimalmin loytymisesta lahempaa Kivisalmen lohkaretta Vuosina alueella suoritetut maaperatutkimukset seka tehty Kivisalmen kanavan levennystyo ovat tuoneet lisavalaistusta Kivisalmen lohka reen kulkeutumisvaiheisiin Hirvas Hirvas Nenonen Kivisalmen ja

36 Ilo OWN Kuva Jaatikon virtaussuunnat ja Salpausselkien tarkeimmat rcunarnuodosrumavyohykkeet Pohjois Kar jalassa vrt Ignatius et al la Rainio Merkkien selitykest : Kivisalmen lohkare nuorempi jaatikon virtaussuunta vanhempi jaatikon virtaussuunta Salpausselkien reunamuodostumavyohyk keer Fig Map of glacier flow directions and the main marginal formations o the Salpausrelka complex in the province of North Karelia cf Ignatius et al and Rainio Key to symbols Kvisalma ore boulder Younger ice ow Older ice flow Marginal ialpausselka formations Tapponiemen valiselta km :n kanavaosuudelta poistettlin maamassoja m TVL Pohjois Karjalan piiri ins Kauppinen suullinen tiedonanto Maansiirtot iden yhteydessa ytyi alkuperaisen kuparimalmilohkareen rajaytetty kappale kanavan pohjalla olevasta ablaatiomoreenista kuva Outokumpu Oy :n suorittamassa lohkareseurannassa ei siirretyista maamassoista ytynyt uusia Outokumpu tyyppisia kuparimalmilohkareita Lohkareen yt paikalla maaperan kerroslarlestys on seuraava : ylinna m soraista ja hiekkaista ablaatiomoreenia josta Kivisalmen lohkare on ydetty kuva Ablaatiomoreeni on suuntautumatonta Ablaatiomoreenin alla on nuorempaa pohjamoreenia jonka suuntaus on Aivan Lohkareen yt paikan lahiym paristossa nuoremman pohjamoreenin alla on vanhempi pohjamoreeni jonka suun taus on Pohjamoreenipatjojen valissa esiintyy usein vaihtelevan paksuisina kerroksina soraa hiekkaa tai silttik

37 Kuva Kivi Imen kanavan levennyston yhtevdessa Ioydetyn alkuperaisen kupa rimalmilohkareen kappale Kuvassa nakss lohkareen pvorisrvnpr muoro Fig Fragment of the original Kivualmi ore boulder found in connection with a recent canal excavation The rounded shape of the boulder viable on the raght Kiviralmi Rhakkyla Valokuva Photo by H Hirvas Vanhempi moreentpatja peittaa mvos Outokummun Kaasilan malmipuhkeaman syvemmalle kuluneita osia Kaasilassa moreenin kivien suuntaus on a morccnin alla olevassa kalliossa on uurteiden suunta kuva Vanhemman moreenin paalla on noin m :n vahvuinen kerros nuorempaa pohjamoreenia jossa kiviaineksen suuntaus kuvastaa jaatikon liiketta pohjoiskoillisesta etelalounaaseen kohti Salpausselkavyohyketti Edella mainittujen seikkojen perusteella nayttaa silta etth vanhempi luoteinen jaatikon virtaus on voinut irrottaa Kivisalmen lohkareen Outokummusta ja kuljettaa sen lahelle Kivisalmea kuva Tata vaihetta on seurannut jaaton valivaihe jonka aikana ovat kerrostuneet vanhemman ja nuoremman pohjamoreenin valissa esiintyvkt lajittuneet sedimentit Taman jalkeen jkatikko on edennyt kahtena suurena jaatikko kielekkeenh Salpausselan reunamuodostumien vyohvkkeelle jolloin lansiluoteesta tapahtunut jaatikon virtaus on kuluttanut vanhempaa moreenia ja kuljettanut Kivisalmen lohkaretta uudestaan lyhven matkan kerrostaen sen lopulta ablaatiomo reeniin Min ollen Kivisalmen lohkare olisi vksittainen kaukolohkare joka on kulkeutunut loytopaikalleen Outokummusta jaatikon monivaihekuljetuksen tuloksena v rt mm Repo Hyvarinen el al Tata khsitvsta tukee Kivisalmen

38 KIVISALMI OUTOKUMPU LOHKAREEN LOYTOPA I KKA KIVISALMEN ALUE KAASILAN AVOLOUHOS l r OWN Kuva Maaperan kerros ar estvs ja aatikon vutaussuunnar Raakkvlan Kivisalmella la Outokummun Kaasilassa Merkkien sehcvkset : ablaatiomoreem nuorempi moreeni vanhempt moreeni E siltu kalliopera malmilohkare jaarikon eirtaussuunra S uurresuunta Fig Stratigraphy and generalized glacier flow directions at Kivrsalmi Raakkyla and Kaasila Outokurn pu Key to symbols Ablation till Younger till Older t ill Silt Bedrock Ore boulder ; Direction of glacier flow Striation

39 lohkareen petrogenesis joka on vastaavanlainen kuin Outokummun malmissa mm Vavrynen Saksela Kinnunen Kivisalmen lohkareen lisaksi Raakkylan kartta alueelta on loydetty joukko Outo kumpu tyyppisia malmilohkareita mm Enanniemen Heinoniemen Ikolansaaren ja Muljulan lohkarect jonka Kinnusen mukaan poikkcavat mm fluidisulkeumis toltaan Outokummun malmista ja Kivisalmen lohkareesta RETKEILYKOHTEITA Kiilleliuskeen stratigrafiaa ja rakennetta selvennetaan seuraavalla ekskursioreitilla Raakkylan ja Liperin kiilleliuskeet muodostavar kokonaisuuden jonka puitteissa stratigrafia on avattavissa Molempien pitajien kirkonkvlissa on nakyvissa samaa stratigrafista tasoa edustava kiilleliuske jolle luonteenomainen piirre on biotiitin silmakkeinen eslintyminen Taman liuskeen alapuolella on arkoosityyppi sia kivia joissa on konglomeraattia sisaltavia kerroksia Liperinsalon Rkvkynvaarassa kerrosten jyrkankalteva asento antaa mahdollisuuden sedimentaation tarkasteluun Kerroksissa on voimakas rytmi Alaosa koostuu konglomeraatista joka vaihettuu ylapuolella olevaan arkosiittiseen liuskeeseen Kerrosten pinnassa on matala peliittinen liuske joka usein on lam inaatiorakenteinen Esimerkkina on seuraava paljastuma : l A x = y= Kohteena on rytminen liuske Kerrosten osat ovat kuljettaessa pinnalta pohjaan : metapehitti meta arkoosi ja metakonglomeraatti Riionniemessa on loivasti kerroksellisia liuskeita Alueella Kokonlahti Riionlahti poimuakseli kaatuu loivasti pohjoiseen pain ja poimut ovat hyvin avoimia matala amplitudisia Lahdettaessa Kokonlahdelta ja mentaessa rantoja Kauhaniemen kautta Riionlahdelle kuljetaan kerrossarjassa alhaalta karkeista arkoosityypeista biotiit tisilmakkeiseen kiilleliuskeeseen ja edelleen hienorakeiseen tasa asteiseen kiillelius keeseen seuraavasti : B x= v= Meta arkoosi B x= y= Biotiittisilmakkeinen kiilleliuske B x= v= Tekstuuriltaan tasa asteinen kiilleliuske Biotiittisilmakkeiset vaaleat kiilleliuskeet ovat erinomainen johtohorisontti esimer kiksi Kalevan liuskeiden stratigrafiselle kartalle Raakkylan kartta alueella ne muodos tavat levean noin :n suuntaisen vyohykkeen kartta alueen pohjoisosien poikki Naissa liuskeissa nakyy avoin matala amplitudinen poimutus Mutta aivan niiden tuntumassa on Reposaaressa makaavien poimujen sarana alue

40 A x = y = ekstuuriltaan tasa asteisessa kiilleliuskees sa on makaavia poimuja Poimujen vergenssi on luoteesecn D x= y= Biotiittisilmakkeiscssa kiilleliuskecssa on avoimia poimuja ja voimakas lineaatio Lisaksi nakvv poimujen akselitason suuntainen likimain pysty lohkeavuus B x= y= Biotiittisilmakkeiscssa kiilleliuskecssa onn laminaatiorakenteisen kerrokten muodostama suuri avoin poimu Biotiitin venyma nakvy hyvin selvana tassa kerroksessa Kohteessa nakyva akselitason suuntainen lohkeavuus on erinomaisesti kchittynvt Lapalion saarella : B x = y= Blot iittisilmakkeisen kiilleliuskeen avoi mien poimujen akselitason suuntainen lohkeavuus on kehittynyt liuskeisuu deksi Potsonlahdella kivi on hienorakeista tasa asteista kiilleliusketta jossa on voimakas liuskeisuuden mukainen kaakkoon jyrkasti kaatuva rakoilu Tama on ilmeisesti rinnastettavissa edella avoimien poimujen akselitasona esiintvvaan lohkeavuuteen Syy taman lohkeavuuden kehittymiseen vahvaksi liuskeisuudeksi on selvittamatta Toden nakoisesti tahan tasoparveen liittyy siirrosvyohykkeita Tektoniikan ja kivilajien vertailu edellisiin kohteisiin kay seuraavan esimerkin avulla : C x = y = Pitkaniemessa ja sen ymparistossa on tekstuuriltaan tasa asteista kiilleliusketta jota lavistaa pegmatiittinen graniitti Voimakkaan liuskeisuuden suunta on loivasti kaartuileva Kuljetulla reitilla on tahan saakka alueellisen metamorfoosin vaikutus nakynyt selvimmin biotiitin kiteytymisena silmakkeiksi vaaleassa kiillcliusketyypissa Oriveden lansipuolella ovat vaaleat sillimaniitti serisiittikyhmyt kiven peliittisissa kerroksissa tavallisia : B x = y = Lahes vaaka asentoisessa kiilleliuskeessa on runsaasti sillimaniittia ja granaattia sisaltavia kerroksia Loiva kerroksellisuuden asento ja avoin matala amplitudinen poimutus on silmiin pistavaa myos koko Oriveden Savonrannan puoleisella ranta alueella Makaavien poimujen sarana alue on loytynyt Hankavaarassa : A x= v= Koko paljastuma on makaavan poimun paa Kiilleliuskeessa on sillimaniittia sisaltavia kerroksia Oriniemen alue on poikkeuksellinen Kerroksellisuus ei esiinny min selvana kuin muualla kartta alueella Trondhjemiittisia suonia on runsaasti Peliittisten kerrosten

41 puuttuminen nikyy vaaleiden porfyroblastien puuttumisena Mutta avoin matala amplitudinen poimutus on yhta intensiivista kuin muuallakin kartta alueella : OIA x= y= Kiilleliuskeessa nakvv happamien ja emaksisten kerrosten avoimia poimuja Trondhjemiittisia suonia on jonkin verran Pienen Murtosaaren etela ja kaakkoisosan jyrkanteissa nakee kuinka trondhjemiit tisuonet noudattelevat avoimien poimujen muotoja Suonia on nun runsaasti etta kivea voi sanoa suonigneissiksi O A x = y = Kivessa on intensiivinen avow poimutus Suvasveden siirros nakvv vesistolineamenttina kartoilla Mutta Oriniemen alueella sen sijoittaminen on vat eaa Gaal on piirtanyt sen Paasiveteen Oriniemen rannan tuntumaan Halden piirtaa sen kulkemaan vyohykkeena lapi Orinie men Ilmeisesti siirros onkin hiertymista joka on tapahtunut Oriniemessa avoimen poimutuksen akselitason suunnassa : OIA x = y= Vihtakannan kanavan etelarannan leik kausten kiilleliuskeessa on trondhjemiittisuonia ja amfibolipitoisia kerroksia Liuskeisuus on voimakasta ja ruhjeista Poikkeuksellista juonikivea on kuvattu sivulla Esimerkkina on seuraava kohde : A x = y = Kiilleliusketta leikkaavan ohuen juonen erottaa ymparistostaan sen sisaltamien granaattikiteiden vuoksi Tumman variltaan ja raekooltaan kiilleliuskeen kaltaisen juonen muut paamineraalit oval biotiitti kvartsi plagioklaasi ja muskoviitti

42 Summary PRE QUATERNARY ROCKS OF THE RAAKKYLA MAP SHEET AREA Introduction The Raakkyla region consists mostly of mica schists In the northern part of the area there occurs the Oravisalo complex of quartz feldspathic gneisses Black schist which is located in distinct zones can be distinquished on the aeromagnetic map Geological Survey as positive narrow anomalies A rock assemblage the Outokumpu association Gaal et al in which serpentinite predominates is associated with black schist Black schist is met within the Oravisalo complex too Metamorphic mafic sills alternate with the Oravisalo quartz feldspathic gneisses In the southwestern part of the area included in the map there occur small bodies of hornblendite and amphibolite in the neighbourhood of a strong magnetic zone Two palingenetic types of felsic igneous rocks occur as small bodies dykes and veins in the western part of the region Mica schist association Mica schists Two types of mica schist can be distinguished by the aggregation of biotite One of them is characterized by elongated biotite aggregations the other by uniformly divided biotite The structural zones are marked out by these features The trend of these zones is The light mica schist with the elongated biotite runs through the village of Raakkyla The mica schist with the homogeneous texture is located on each side of the light mica schist The main minerals present in the mica schists are quartz oligoclase biotite sericite or muscovite sillimanite garnet and cordierite The relative contents of these minerals vary greatly Figure shows the occurrences of white mica and fibrous sillimanite They are located as nodules in the pelitic parts of the layered mica schist Cordierite is located in the western part of this zone Accessory minerals are chlorite apatite zircon tourmaline graphite pyrite pyrrhotite and hematite as well as titanite present as inclusions in the chlorite There are different inclusions and intercalations in the mica schist The concretions with an orbicular structure Fig are the most representative species In the Ca rich

43 concretions the main minerals are carbonate quartz tremolite garnet and occasi onally labradorite In the Ca poor concretions the variaties of the main minerals are composed of quartz chlorite saussuritized plagioclase hornblende and garnet Apatite zircon pyrrhotite and occasionally titanite are present as accessories of the concretions The homogeneous inclusions are light coloured plagioclase quartz tremo lite rocks or dark coloured plagioclase quartz biotite rocks Fig The composition of the mafic intercalations is similar to that of the Ca poor concretions There are intercalations of subgreywackes Fig as well Black schist The elongated anomaly maxima on the aeromagnetic map are caused by the meter thick black schist intercalations This is the largest thickness of the black schist strata in the area of the map The habitual assemblage of the main minerals is quartz biotite chlorite pyrrhotite and graphite Varieties with contents of tremolite and white mica are also known In the northern part of the area there occur boulders of the coarse tremolite black schist resembling the Mulo schist Amphibolites Small outcrops of banded and homogeneous amphibolites occur in the western parts of Paasselka Plagioclase and hornblende are present as the main minerals Diopside is an accessory mineral in the banded variety The light bands are quartz feldspar rock The Outokumpu association A characteristic feature in the vicinity of Outokumpu is the regular occurrence of quartzites skarns and carbonate rocks around serpentinite bodies Rocks of the same assemblage are met with in the western parts of the Raakkyla region These rocks are associated with black schist The main minerals in the serpentinites are varieties of talc enstatite chrysotile anthophyllite klinopyroxene and pyrrhotite The texture is radial in the rocks bearing anthophyllite talc and serpentine while it is mottled in the rocks bearing serpentine and pyroxene On the basis of their content of chrysotile and their mottled appearance these serpentinites fall into the saxonitic type Haapala In the skarns the tremolite bearing skarn dominates Very coarse diopside skarn occurs as boulders towards the north from the islet of Rapasaari Quartzite is met with on the southern end of Lapinsaari The rock resembles vein quartz and it is tremolite bearing Carbonate rock occurs as inclusions in the serpentinite of Rapasaari The Oravisalo association There occurs in the northern part of the area of the map a sheet probably nearly meters thick composed of quartz feldspar gneiss which contains hornblende gneiss intercalations This sheet is in a nearly horizontal position and is controlled by the strong lineation of the elongated quartz and hornblende grains

44 The quartz feldspar gneiss is banded the banding being caused by varying biotite content The main felsic minerals are quartz and albite Diopside and tremolite occur in varying amounts among the main mafic minerals Occasionally the plagioclase has altered completely to sericite sericite quartzite Zircon and apatite occur as typomorphic accessories Chlorite epidote and carbonate are present in variable amounts as alteration products of pyroxene and amphibole Pyrite and pyrrhotite commonly occur as accessory minerals They are more abundantly present in the sericite quartzites Rare accessories are chalcopyrite and molybdenite The hornblende gneiss is a homogeneous medium grained rock The main minerals are hornblende and plagioclase The content of quartz is variable The accessories apatite and aggregations of titanite and opaque are typomorphic A tectonic breccia is associated with mica schist beds at the head of Hameenlahti bay Mica schist and quartz feldspar gneiss occur as rounded fragments in the beds of the tectonic breccia Magmatic rocks dykes and veins Hornblendite is located to the west of Paasselka and as boulders between Varpasalo and Oravisalo The main minerals of this coarse rock are clinopyroxene olivine and poikilitic hornblende Pyrrhotite is present more abundantly in the boulders of Kuivaniemi The granitoids are divided into two groups : trondhjemitic and granitic vein rocks Trondhjemitic rock is present as veins in the mica schist at Oriniemi and as medium to coarse grained dykes towards the north in the western part of the map area Plagioclase quartz and biotite occur as the main minerals The content of white mica and potash feldspar is variable The composition of the plagioclase is between oligoclase and andesine The substitution of plagioclase by sericite and alkali feldspar is common Chlorite opaque zircon apatite carbonate and rutile are present as accessories There are small bodies of tonalite and quartz diorite to the southwest of Oriniemi The granitic vein rocks are leucogranodiorites leucogranites and pegmatitic granites which occur as small bodies dykes and veins The leucogranodiorites and leucogranites differ in the quality of their feldspar and mica The leucogranodiorites contain seritized oligoclase muscovite and biotite and the leucogranite contains microcline albite and muscovite in the mineral assemblage The pegmatitic granites vary in composition and structure There are muscovite and biotite granites The muscovite granites occur in the greatest abundance The banded structure produced by the varying grain size Fig and the zoned structure produced by the varying composition are met with in the vicinity of Paasselka The banding is due to the alternation of the fine grained leucogranite and pegmatitic bands formed by coarse muscovite albite and microcline megacrysts In the zoned

45 structure the zonation is symmetric The core of dykes are quartz and the wall zones are composed of orthoclase muscovite and quartz Garnet biotite rock In the western part of the area of the map deformed dykes and sills have been met with They resemble mica schist in appearance with the exception of the numerous large garnets Labradorite or andesine biotite hornblende and quartz are the other main minerals Apatite and zircon are present as typomorphic accessories In some cases the plagioclase is saussuritized Stratigraphy Three stratigraphic units have been identified : mica schist the Outokumpu association and belts of black schist the Oravisalo association The zones reflecting the mica schist textures show the trend of the palaeogeograp hical structural pattern ridges and furrows In this pattern the light grey variety running through the village of Raakkyla is the lowest stratigraphic unit of the mica schists Its relatively coarser grain size especially with regard to the felsic minerals indicates a closer connection with the source area of detritus than the other ones This is solidly supported by the comparative research done during the field work in and which showed the stratigraphic relationship between Liperinsalo and the Raakkyla metasediments In the Riionniemi area of Liperi parish the mica schist of the Raakkyla type is seen to turn into rhythmic metasediments with psephitic members Pelitic and psammitic strata alternate in the mica schists of the area contained in the Raakkyla map sheet This alternation is most likely due to turbidity currents The contacts of the pelitic and psammitic strata are sharp In places however graded bedding occurs Typical of the pelitic strata in the mica schist is a laminated structure Fig Furthermore in the northern and southern parts of the area shown on the map there occur bedding plane structures produced by loading Figs and very strong currents Figs They reflect the uneven topography of the sedimenta tion basin and strengthen the impression of the occurrence of different zones in the structural pattern The Outokumpu association composes a consistent stratigraphic unit which attained a certain level during sedimentation Gaal et al Koistinen Makela On the aeromagnetic map this level appears as long narrow anomaly maxima indicating the occurrence of black schists

46 In the comparative study made during the field investigations of the Oravisalo association was observed to be identical to the Karhunsaari association Saksela Gillen MacDonald These associations are thought to be parts of the same stratum The thickness m and position of the Oravisalo association can therefore be demonstrated by comparision with the known ones of the Karhunsaari association Thus the Oravisalo association takes its place in the stratigraphy above the light gray type of mica schist running through the village of Raakkyla The position of the Oravisalo association between the black schist strata indicates oscillation in the water table of the sedimentation basin Tectonics The area contained in the Raakkyla map sheet is located in the crustal block limited in the west by the Suvavesi fault and in the east by the Onkamo fault Fig The Suvasvesi fault has been described in earlier reports Vayrynen Halden The contact of phyllite and mica schist has been previously drawn via the lakes Pieni Onkamo and Suuri Onkamo Frosterus Frosterus and Wilkman In regard to this contact there occurs an abrupt change in the position of the bedding and the foliation Fig ; compare also the present map with No the Tohmajarvi map sheet The differences in the texture of the schists and the direction of the tectonic elements on each side of the Onkamo lakes determine the zone here designated as the Onkamo fault The changes in the dips of the lineations mark out rectilinear zones Fig associated with watercourses and thick Quaternary deposits The steeply dipping faults commonly appear as linear topographic alignments The ocuurrence of faults in these zones is indicated by the nearly vertical pseudotachylite dyke running in the same direction in the northern part of the area contained in the map The lines of the axial culminations and depressions have been drawn on the basis of the changes in the dips of the lineations Fig These lines demonstrate synforms and antiforms of the NW SE trending folds which run parallel with the aforementi oned crustal block Open folds with a low amplitude and a steeply dipping axial plane are a conspicuous feature of the exposures in the northern parts of the area The strike of the fold axes runs in a nearly line When the Suvasvesi fault is approached from the northeast the strike of the fold axis curves gradually toward the northwest finally osculating the direction of the fault In the eastern part of the area between Kiesjarvi and Suoparsaari the bedding planes trend southeastward thereby showing the relative movement in the Onkamo fault to be dextral Recumbent folds are met with in the southern part of Varpasalo and in the vicinity of Hankavaara The axes of these folds run parallel to the lineations in the open folds and the elongation of the biotite The areas of these isoclinal folds are seen as hinge zones of large recumbent folds

47 Metamorphism and palingenesis The belt formed by sillimanites and sericite nodules runs in the direction of approximately Fig Depending on which of the minerals sillimanite or sericite predominates two stages of metamorphism have been distinguished in the zone of occurrence of these minerals : lower sillimanite zone : quartz oligoclase biotite sericite sillimanite garnet upper sillimanite zone : quartz oligoclase biotite sillimanite garnet cordierite sericite graphite Corresponding assemblages have been met with in the state of Maine Guidotti and they predict PT conditions for metamorphism ranging from to C and from to kb Guidotti The palingenetic rocks are products of ultrametamorphism The boundary of their distribution area runs in much the same direction as the sillimanite and sericite bea ring belt The situation of the sillimanite sericite belt and the palingenetic rocks is seen to result from the compression that prevailed between the northeast and the southwest Fig Accordingly it would appear as if the progressive metamorphism and the crystallization of the palingenetic granites in the block bounded by the Suvasvesi and Onkamo faults must be associated with the processes at work in the block boundaries It is the elongation and aggregation of the biotite that form the regional background for the foregoing zonality The lineation of the biotite coincides with the trend of the axes of both the open symmetrical folds and the recumbent isoclinal folds The shaping of the biotite therefore represents the earlier phase of metamor phism caused by compression between northwest and southeast Retrogressive mineral parageneses have been found in which the biotite is chloritized and the oligoclase has been replaced by albite The pseudotachylite occurring in the northern part of the area on the map is associated with mineralization of this kind The generation of the retrogressive chlorite albite schists is thus combined with the processes at work during faulting as determined by the changes in the dips of the lineations Fig On the transport phases of the Kivisalmi ore boulder Heikki Hirvas and Keijo Nenonen It was the Kivisalmi boulder the most famous ore boulder n Finland containing Cu Ni and o Zn that inspired the search ending up in the discovery of the Outokumpu ore Saksela The complicated

48 transport phases of this boulder Fig have been reconstructed Hirvas Hirvas Nenonen by comparing the stratigraphy and transport directions of the till beds in the vicinity of Kivisalmi with the ones in the area of Outokumpu Fig In the light of these investigations the Kivisalmi boulder is seen to be an isolated far travelled erratic which was transported from Outokumpu by ice to the place where it was found in multiple stages e g Repo Hyvarinen et al The identical petrogenesis of the Kivisalmi boulder and the Outokumpu ore Vayrynen Saksela Kinnunen accords with this view In the area of the Raakkyla map sheet there are ore boulders for example : the boulders of Enanniemi Heinoniemi Ikolansaari and Muljulansalo the mineralizations of which fall into the Outokumpu type but the fluid inclusion assemblages of which deviate from the Outokumpu ore and the Kivisalmi boulder Kinnunen

49 KIRJALLISUUSVIITTEET REFERENCES Aubouin J Developments in Geotectonics Geosynclines Elsevicr Amsterdam s Bouma A H Sedimentologv of Some Fl sch Deposits A Graphic Approach to Faries Interpretation Elsevier Amsterdam s Frosterus Benj Bergbyggnaden i sydostra Finland Referat : Der Gesteinsaufbau des s d stlithen Finnland Bull Comm geol Finlande s Frosterus Benj Wilkman W W Suornen geologinen yleiskartta Lehri D Joensuu Vuorilajikartan selirys Geologinen toimisto IS s Frosterus Benj Wilkman W W Suomen geologinen yleiskartta Lehri D Joensuu Geologisen komissionin toimittama vuorilajikartta Gail G Tectonic Control of Some Ni Cu Deposits in Finland th IGC Section Gail G koonnut Helovuori O Huhrna A Matttila E Parkkinen J Pehkonen E Saastamoinen J Viluksela E On the stratigraphy of Pohjanmaa Savo and North Karelia in Finland Nordiska Geologiska Vintermotet Oulu Uleaborg Sektion Prekambrisk geologi i Norden s Gail G Koistinen T Mattila E Tectonics and stratigraphv of the vicinity of Outokumpu North Karelia Finland Including a structural analysis of the Outokumpu ore deposit Gcol Surv Finland Bull s Geologinen tutkimuslaitos Aeromagneettinen kartta Aeromagncuc map I : Totaali inten siteetti Total intensity Lehti Sheet Raakkvla Gillen C MacDonald J G toim Report on Expedition to Finland University of Glasgow Exploration Society s Guidotti C V Prograde Muscovite Pseudomorphs after Staurolite in the Rangeley Oquossoc Areas Maine The American Mineralogist Vol July August Guidotti Charles V The Mineralogy and Petrology of the transition from the Lower to Upper Silltmanite Zone in the Oquossoc Area Maine Journal of Petrology Haapala Paavo On Serpentine Rocks in Northern Karelia Bull Comm geol Finlande s Hackman V Suomen geologinen yleiskartta Lehti D Savonlinna Kivilajikartan selirvs Suomen geologinen toimikunta s Hackman V Berghell H Suomen geologinen yleiskartta : Left D Savonlinna Suomen Geologisen toimikunnan toimittama kivilajikartta Halden N M Structural metamorphic and igneous history of migmatites in the deep levels of a wrench fault regime Savonranta eastern Finland Trans R Soc Edinburgh Earth Sri Hirvas H Moreenistratigratiasra la sen merkirvksesta malmtnetstnnassa Gcologi Hirvas H Nenonen K Malmilohkareiden kulkeutumisolosuhteista Porvoon maalaiskunnan Pera Pohjakassa Raakkylan Kivisalmella ja Ileinolan Palpasilla Ju kaisussa Pintamoreenin merkitss malmilohkarekuljetuksessa Toim Pentti Lindroos Geologinen tutkimuslaitos Turkimusraportti Nro Hyvarinen L Kauranne L K Yletyinen V Modern boulder tracing in prospecting Julkaoussa Prospecting in areas of glacial terrain Toim M J Jones IMM London

50 Ignatius H Korpela K Kujansuu R The deglaciation of Finland after B P Boreas Vol Kinnunen Kari A Outokumpu tyyppisten malmipuhkeamien ja lohkareiden vertailu fluidisulkeu mistojen avulla Summary : Comparison of fluid inclusion assemblages of Outokumpu type ore outcrops and boulders in eastern Finland Geologinen tutkimuslaitos Turkimusraporui Nro s Koistinen T J Structural evolution of an early Proterozoic strata bound Cu Co Zn deposit Outokumpu Finland Trans R Soc Edinburgh Earth Sci Korhonen J Totaali intensiteetin jaannosanomalia IGRF kenran suhteen kin maanpinnasta vlospain Suomen aeromagncettinen kartta : Laiti Ilpo Suomen geologmen kartta Geological map of Finland : Kalhoperakartta Pre Quaternary rocks Lehti Sheet Joensuu Maanmittaushallituksen topografinen toimisto ja Puolustusvoimien topografinen osasto lopograti kartta : Raakkvla Echo Mkkela M Outokumpujakso ennen ja nyt Vuoriteollisuus Berghanreringen Nro I Nykanen Suomen geologinen kartta Geological map of Finland : Kallioper kartta Pre Quaternary rocks Lehti Sheet Tohmajarvi Pekkarinen Lauri Jouni Selostus Raakkvlan rnalmitutkimuksista vuosina Geologinen tutkimuslaitos keskusarkisto raportti M Pekkarinen Lauri J Selostus Raakkvlassa Varpasalon ja Hietasaaren valisella jarvialueella suoritetuista erillistutkimuksista kevaalla Geologinen tutkimuslaitos Malmiosasto Turkimusselostus Rainio H The Tuupovaara end moraine in North Karelia Eastern Finland an ice marginal formation of the same age as the Salpausselka ridges Bull Geol Finland G Repo R Untersuchungen Ober die Bewegungen des Inlandeises in Nordkarelien Bull Comm geol Finlande s Saksela M Die Kieserzlagerstarte von Karhunsaari in Nordkarelien Finnland Geol Hirer Stockh Forh Bd Saksela M Outokummun kuparimalmin lovtb Summary : The Discovery of Outokumpu Ore Field Geologinen tutkimuslaitos Geoteknillisia julkaisuja Nro s Saksela M Uber einige in Ostfinnland angetroffenc Kicscrzschicbc Bull Comm gcol Finlande : Simonen A Suomen kalliopera Pre Quaternary Rocks of Finland Finlands Berggrund : Simonen A Niemela R Suomen kalliopera Pre Quaternary Rocks of Finland Finlands Berggrund Vayrynen H Uber die Mineralparagenesis der Kieserze in den Gebicten von Outokumpu and Polvijarvi Bull Comm gcol Finlande s Vayrynen H On the geology and tectonics of the Outokumpu ore field and region Bull Comm geol Finlande s MUUTA KIRJALLISUUTTA LITERATURE : Aurola Erkki Uher die Geschiebeverfrachtung in Nordkarelien Geologinen tutkimuslaitos Geoteknillisia julkaisuja Nro s Elo Seppo Paasiveden gravimetrinen minimi Gcologian tutkimuskeskus gee s os taportii Q s Elo S Lauerma R Lavikainen S Winterhalter B Geologisia ja geofysikaalisia havainroja Paasivedelta ja sen vmparistosta Kaakkois Suomesta Summan Geological and geophysical observations

51 on the Lake Paasivesi and its surroundings southeastern Finland Geologian tutkimuskeskus tutkimus raportti Nro s Halden N M Bowes D R Matemorphic development of cordieritebearing layered schist and mica schist in the vicinity of Savonranta eastern Finland Bull Geol Soc Finland Hartikainen Aimo Jaaskelainen Pentti Saunaniemen ja Petaisen Outokumpu tyyppisista jaksoista erodoituneen materiaalin levinneisyys moreenissa Raakkylan Kivisalmen ja Savonrannan Saunaniemen alueellageologiantukimuskeskusgeokemos raporttisi s Huhma A Outokummun Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta alueiden kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Outokumpu Polvijarvi and Sivakkavaara map sheet areas Suomen geologinen kartta : Kallioperakarttojen selitykset Outokumpu Polvij rvi Sivakkavaara s Huhma A New aspects to the geology of the Outokumpu region Bull Geol Soc Finland : Joensuu Oiva Karjalan kiisumalmilohkareiden tutkimus Geologian tutkimuskeskus keskusarkisto raportti M Khi s Kurkinen Ilpo Koho Seppo Soravarojen arviointi ; TVL :n Pohjois Karjalan piirin etelaosassa Osa I Geologian tutkimuskeskus maaperaos rapotttt P s Park Adrian F Sequential development of metamorphic fabric and structural elements in polyphase deformed serpentinites and structural elements in polyphase deformed serpentinites in the Svecokarelides of eastern Finland Trans R Soc Edinburgh Earth Sci Park A F Bowes D R Basement cover relationships during polyphase deformation in the Svecokarelides of the Kaavi district eastern Finland Trans R Soc Edinburgh Earth Sci Park A F Bowes D R Halden N M Koistinen T J Tectonic evolution at an early Proterozoic continental margin the Svekokarelides of eastern Finland J Geodyn Pekkkinen J Deformation analysis of a Precambrian mafic intrusive : Haukivesi artea Finland Geol Surv Finland Bull s Pekkarinen L J Selostus Outokumpu tyyppisten malmilohkareiden ymparistossa suoritetuista kivilaskuista Geologinen tutkimuslaitos keskusarkisto raportti M s Peltola E On the black schists in the Outokumpu region in Eastern Finland Bull Comm g ol Finlande s Talvitie J Seismotectonics of the Kuopio region Finland Bull geol Finlande s Tuominen H V Aarnisalo J Soderholm B Tectronic patterns in the central Baltic Shield Bull Geol Soc Finland Wegman C E Uber die Tektonik der jungeren Faltung in Ostfinnland Fennia s V hatalo V On the geology of the Outokumpu ore deposit in Finland Bull Comm geol Finlande s Vayrynen H Uber die Stratigraphie der Karelischen Formationen Bull Comm geol Finlande Vayrynen H Suomen geologia Sen synty ja kehitys Otava Tiedekirjasto Nro s

52 Julkaistut kallioperakartat : ja selitykset Published maps of pre Quaternary rocks : and explanations Signilskar Keuruu Ylamaa L gskar Ahtari Lappeenranta Maarianhamina Alajarvi Mikkeli Kokar Pietarsaari Sulkava Foglo Kokkola Haukivuori Geta Kaustinen Pieksamaki Kumlinge Kannus Rantasalmi Uto Perho Varkaus Noto Kinnula Viitasaari Nagu Lestijarvi Pihtipudas Korsnas Sievi Vesanto Vexala Reisjarvi Pielavesi Hanko Nivala Kiuruvesi Pernio Kalajoki Nilsia Jussaro Ylivieska Oulujoki Salo Pyhajoki Sotkamo Marttila Haapavesi Kiiminki Suomusjarvi Vihanti Jonku Somero Raahe Rytinki Siuntio Paavola Loukusa Helsinki Kemi Pelkosenniemi Karkkila Karunki Kursu Kerava Simo Vuotostunturi Riihimaki Runkaus Sodankyla Loimaa Kolari Sattanen Huittinen Kihlanki Imatra Forssa Muonio Parikkala Toijala Kittila Kerimaki Vammala Pellinki Raakkyla Ikaalinen Porvoo Outokumpu Tampere Lapinjarvi Kontiolahti Viljakkala Teisko Kotka Kitee Hamenlinna Karhula Tohmajarvi Valkeakoski Haapasaari Kiihtelysvaara Karkola Hamina Eno Lammi Vaalimaa Oskajarvi Kangasala Lahti Ilomantsi Padasjoki Heinola Sivakkavaara Kaipola Kouvola Ontojoki Kuru Vuohijarvi Hiisijarvi Virrat Sysma Kuhmo Seinajoki Joutsa Kuusamo Alavus Mantyharju Rukatunturi Kuortane Luumaki Salla Mantra Savitaipale Julkaisuja myy Publications may be purchased at : Maanmittaushallituksen karttapaino Karttakeskus Pasila Kayntiosoite : Pasilan virastokeskus Opastinsilta B Postiosoite : PL Helsinki tai or Maanmittaushallituksen kartanmyynti Etelaesplanadi SF Helsinki

53 Il r l I t Bc to A ; t T ` bb L J ~ t p~ L< : ` I h I x c! X n ~ J c Karttalehtijako : Map division : ISBN