PÄÄTÖS Nro 205/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/393/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Hirvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pihtipudas Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä Hakija on 31.3.2010 toimittanut Hirvinevan turvetuotantoalueen toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen Itä-Suomen aluehallintovirastoon, joka on 31.3.2010 siirtänyt hakemuksen asiassa alueellisesti toimivaltaiselle viranomaiselle, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Hirvinevan suunnitellun turvetuotantoalueen pinta-ala on 17,6 ha. Tuotantoalue sijaitsee Pihtiputaan kunnan Seläntauksen kylässä noin 12 km kunnan keskustasta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN KÄSITTELYÄ KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Hirvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen kanssa yhteisellä hakemuksella on tullut vireille Vihviläsuon ja Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemukset. Hirvinevan tuotantoalue sijaitsee noin 3 km etelään Vihviläsuolta ja 1,5 km lounaaseen Pieneltä Mäntynevalta. Tuotantoalueet sijaitsevat niin kaukana toisistaan, että ne eivät muodosta ympäristönsuojelulain 35 :ssä tarkoitettua samalla toiminta-alueella oleva toimintakokonaisuutta. Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Vihviläsuon turvetuotantoalueen (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) ympäristöluvat on ympäristönsuojelulain 40 :ssä edellytetysti käsitelty ja ratkaistu samanaikaisesti kuin Hirvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hirvinevan turvetuotannolla ei ole ympäristölupaa. Tuotantoalue sijaitsee hakijan omistamalla tilalla Mäntysuo RN:o 38:1. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole Hirvinevan tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. Hirvinevan pohjoispuolelle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Lähimmät luonnonsuojelualueiksi (SL/sl) merkityt alueet sijaitsevat noin 1,5 km pohjoiseen ja 2 km etelään ja lounaaseen Hirvinevan tuotantoalueelta. Tuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole asema- tai yleiskaavaa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoalueen kokonaispinta-alasta 17,6 ha on varsinaista tuotantoalaa 16,5 ha ja auma-alueita 1,1 ha. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2035. Alueella tuotetaan jyrsin- ja ympäristöturvetta. Turve kerätään mekaanisella kokoojavaunulla ja toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Keräilyä edeltävät vaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen ja karheaminen (ei imuvaunumenetelmässä). Tuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakennelmat poistetaan. Hakija kunnostaa omistamansa tuotannosta poistuneet alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian. Kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Kuivatusvedet pumpataan kentälle (1,1 ha) ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pintaala on 6,2 % sen valuma-alueesta. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojitetulla suoalueella ja on muodoltaan pitkänomainen. Pintavalutuskentällä turvepaksuus on vähintään 1,0 m. Hakija on arvioinut, että hankealueen nykyinen ominaiskuormitus on fosforille 0,027 kg/vrk/km 2, typelle 0,57 kg/vrk/km 2 ja kiintoaineelle 3,2 kg/vrk/km 2. Ominaiskuormitus on arvioitu käyttämällä valumavesien pitoisuutena fosforille 30 µg/l, typelle 630 µg/l ja kiintoaineelle 3,5 mg/l. Valumana on käytetty 10,5 l/s/km 2.
Pöly, melu ja liikenne 3 Hirvinevan arvioidut vuotuiset bruttopäästöt vesistöön (Mäntyjärven suuntaan): Kok. P, kg Kok. N, kg Kuntoonpanovaihe 1. vuosi 8,4 308 752 2. vuosi 5,7 206 501 Tuotantovaihe 4,3 154 379 Hirvinevan arvioidut vuotuiset nettopäästöt vesistöön: Kok. P, kg Kok. N, kg Kuntoonpanovaihe 1. vuosi 5,3 238 424 2. vuosi 3,5 161 283 Tuotantovaihe 2,7 116 212 Kiintoaine, kg Kiintoaine, kg Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Tuotannosta aiheutuu pölypäästöjä kesän poutajaksoilla. Lastauksen pölypäästöt keskittyvät lyhytaikaisesti talvikauteen. Tuotannon pölypäästöjen viihtyisyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin etäisyydellä turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisia pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Turveperäinen pöly on tummaa ja on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyisyyshaittaa. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Jyrsintä ja turpeennosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellisiä 50 db(a) melutasoja 100 200 metrin etäisyydelle. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella päiväaikaan 55 db(a) melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle ja yöaikaan 50 db(a) tasoja 500 metrin etäisyydelle. Jyrsin ja palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) -vyöhyke jää noin 100 150 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) -vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 metriä tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa. Turve kuljetetaan työmaatietä ja olemassa olevaa metsäautotietä pitkin Pihtipudas-Myllyaho -maantielle ja edelleen käyttökohteisiin. Energiaturve toimitetaan tavallisesti yhtenä tai kahtena jaksona lämmityskaudella. Ympäristöturvetta toimitetaan tasaisemmin eri vuodenaikoina käyttäjien tarpeiden mukaan. Tuotannossa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneita kuljetetaan vain satunnaisesti. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettä-
Varastointi ja jätteet 4 viä koneita tuodaan työmaalle pari kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossain määrin muuta raskasta liikennettä. Seuraavat tiedot sisältävät Hirvinevan tuotantoalueen lisäksi sen läheisyydessä sijaitsevien Pienen Mäntynevan ja Vihviläsuon suunnitteilla olevien turvetuotantoalueiden varastointi- ja jätetiedot. Kaikilla tuotantoalueilla on tukikohta. Traktorit kuluttavat tuotantokauden aikana kevyttä polttoöljyä noin 51 000 litraa. Polttoöljy varastoidaan siirrettävissä säiliöissä paikassa siten, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai ohjaveteen vahinkotapauksissa. Säiliöiden keskikoko on 3 000 5 000 litraa. Voiteluöljyä käytetään vuosittain noin 345 litraa ja muita voiteluaineita noin 75 kg. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatulla paikalla. Tuotantoalueilla muodostuu vuosittain 345 litraa jäteöljyä, 58 kg kiinteää öljyjätettä, 17 kg akkuja, 230 kg rautaromua, 2 m 3 sekalaista talousjätettä ja 2 800 kg aumamuovijätettä. Jätteet toimitetaan tukikohta-alueelle asianmukaisiin säiliöihin. Jäteöljyn ja vaarallisen jätteen kerää ja toimittaa asianmukaiseen laitokseen siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle. Muovijäte varastoidaan kasoissa tuotantoalueella ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta sekä kiviä, mineraalimaita ja lietteitä. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 a :n mukaisen kaivannaisjätesuunnitelman, jossa edellä mainittujen jätteiden määrät ja käsittely on selostettu. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija on arvioinut, että Hirvinevan turvetuotantoalueen vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Suunniteltu tuotantoalue on ojitettua suota. Alueen luonnontila on jo muuttunut metsäojitusten myötä huomattavasti. Alueella on enimmäkseen isovarpurämettä, vaivaiskoivurämettä ja isovarpurämemuuttumaa. Luoteiskulmassa on pienialaisesti metsäkortekorpea ja saniaiskorpea. Metsäkortekorpi kuuluu vaarantuneisiin luontotyyppeihin ja saniaiskorpi erittäin uhanalaisiin luontotyyppeihin Etelä-Suomessa. Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitettuja luontotyyppejä eikä vesilain (264/1961) 1 luvun 15 a :ssä tarkoitettuja vesiluonnon suojelutyyppeihin kuuluvia kohteita.
5 Asutus ja maankäyttö Kasvillisuusselvityksen maastotyöt on tehty 8. 9.7.2009. Alueella ei ole todettu olevan luontodirektiivin liitteessä IV(b) tarkoitettuja erityisesti suojeltavia lajeja. Myöskään rauhoitettuja tai valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja ei ole todettu alueella. Linnustoselvitys on tehty linjalaskentana 4. 5.6.2009, minkä lisäksi kasvillisuusselvityksen aikana havaitut lintulajit on kirjattu ylös. Hirvinevalla on linnustollista arvoa, sillä sieltä on löytynyt muun muassa metson ja teeren jätöksiä. Alueella ei kuitenkaan ole havaittu luonnonsuojelulain 46 ja 47 :ien mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Tuotantoalueella tai sen lähialueella ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole myöskään uhanalaisten päiväpetolintujen pesäreviirejä. Lähin kalasääsken pesä on noin 2 km länteen Hirvinevalta. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat yli 1 000 metrin etäisyydellä. Lähistöllä ei myöskään ole peltoja. Lähiympäristö on pääosin metsätalouskäytössä tai ojitettua suota. Tuotantoalueen kunnostustöiden johdosta Hirvinevan luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu. Turvetuotantotoiminta ei vaikeuta lähialueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Tuotantoaluetta ympäröivät metsäiset alueet estävät melun ja pölypäästöjen leviämisen asutukselle. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Suojelualueet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelun kannalta merkittäviä alueita. Lähin luonnonsuojelualue on tuotantoalueelta noin 1,5 km koilliseen sijaitseva Kivineva-Karhukangas Natura 2000 -alueeseen (FI0900117) sisältyvä Pirttimäen rinne. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee yli 7 km:n etäisyydellä. Hirvinevan tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Viitasaaren reitin Keiteleen pohjoisosan alueen Löytänän valuma-alueella (14.438). Löytänän valuma-alueen pinta-ala on 100,09 km 2. Vedet johdetaan tuotantoalueelta laskuojalla Mäntyjärveen ja sieltä Mäntyjokea pitkin Iso-Korppiseen. Iso-Korppinen laskee Jokelanjokea pitkin Löytänään ja edelleen Keiteleen Keitelenpohjanlahteen. Kuivatusvesien johtamisreitin valuma-alueen pinta-ala Mäntyjärven luusuassa on noin 15 km 2 ja Iso-Korppisen luusuassa noin 42 km 2.
Kalasto ja kalastus 6 Hakija on arvioinut virtaamia Mäntyjärven luusuassa ja Iso-Korppisen luusuassa lähellä sijaitsevan virtaama-aseman, Saanijärven luusuan (14.491) valuma-alueen vuosien 1991 2005 keskimääräisen valunnan 10,5 l/s/km 2 ja valunnan ääriarvojen keskimääräisten arvojen mukaan. Siten arvioituna virtaamat Mäntyjärven luusuassa ovat seuraavat: keskialivirtaama (MNQ) 0,01 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 0,16 m 3 /s ja keskiylivirtaama (MHQ) 0,99 m 3 /s. Vastaavat arvot Iso-Korppisen luusuassa ovat: keskialivirtaama (MNQ) 0,04 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 0,44 m 3 /s ja keskiylivirtaama (MHQ) 2,78 m 3 /s. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan Mäntyjärven vesiala on 20,6 ha, keskisyvyys 0,6 m ja suurin syvyys 1,1 m. Järven vedenlaatua on selvitetty vain kerran, vuonna 1984, jolloin vesi on ollut ruskeaa. Kokonaisfosforipitoisuus (29 µg/l) on ilmentänyt veden rehevyyttä. Hertta-tietojärjestelmän mukaan Iso-Korppisen vesiala on 187 ha, keskisyvyys 1,9 m ja suurin syvyys 6,2 m. Hakija on arvioinut, että Iso- Korppisen veden laatu kuvaa hyvin myös Mäntyjärven vedenlaatua, koska ne sijaitsevat lähellä toisiaan. Iso-Korppisen veden kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet veden rehevyyttä ilmentävällä tasolla. Vuosina 1986 2004 pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 24 37 µg/l, veden väriarvo 100 200 mg Pt/l ja kemiallinen hapenkulutuksen arvo välillä 13 23 mg O 2 /l. Levien määrää kuvaava a-klorfylli-a-pitoisuus on ollut enimmillään 21,4 µg/l, vuonna 2004. Vesi on ollut ruskeaa ja humuspitoista. Alusveden happitilanne on ollut lopputalvesta heikentynyt, mikä on aiheuttanut lievää fosforin sedimentistä vapautumista. Korkein todettu alusveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 45 µg/l. Hirvijärvi ja Iso-Korppinen sijaitsevat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Kummankaan järven pintavesityyppiä ei ole määritelty eikä ekologista tilaa luokiteltu Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015. Iso-Korppisen alapuolinen Löytänä kuuluu keskikokoisiin humusjärviin ja sen tila on muun asiantuntija-arvion perusteella hyvä ja järven tavoitetila on saavutettu. Hakija on selvittänyt Löytänän kalastoa ja kalastusta lähettämällä Pasalan ja Siilinsalon osakaskunnille vesistön käyttöselvitystiedustelun. Pasalan osakaskunnan alueella on kalastajia noin 50 vuodessa ja kalastusaika on koko vuosi. Sivuammattikalastusta harjoittaa yksi henkilö. Löytänän kalastuksellinen merkitys on suuri. Järvessä kalastetaan kalastuslupien perusteella verkoilla, katiskalla ja vieheillä. Järven kuha-, lahna- ja siikasaaliit ovat lisääntyneet viime vuosina. Siilinsalon osakaskunnan mukaan osakaskunnan alueella Löytänällä on kalastajia kahdeksan. Molempien osakaskuntien mukaan Löytänänjärven veden laatu on koettu tyydyttäväksi. Vesistön ja kalaston yleisessä tilassa kohtalaista tai huomattavaa haitta on koettu veden likaantumisesta, vähäarvoisten kalojen runsaudesta ja pyydysten likaantumisesta. Metsä- ja suo-ojitusten on kat-
7 sottu huonontaneen huomattavasti veden laatua. Myös turvetuotannon ojitukset ovat huonontaneet kohtalaisesti veden laatua Siilinsalon osakaskunnan alueella. Löytänällä on tehty hoitokalastusta ja sinne on istutettu useana kesänä siianpoikasia. Myös kuhanpoikasia on istutettu. Kuha- ja siikakannat ovat hieman lisääntyneet. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksessa on arvioitu, että Hirvinevan turvetuotantoalueen nettopäästöt nostavat tuotantovaiheessa Mäntyjärven luusuassa keskivirtaamatilanteessa (MQ 0,16 m 3 /s) veden pitoisuuksia seuraavasti: fosfori 0,5 µg/l, kokonaistyppi 23 µg/l ja kiintoaine 0,04 mg/l. Kuntoonpanovaiheessa pitoisuuslisäykset ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin tuotantovaiheessa. Normaalissa tuotantovaiheessa kuivatusvedet eivät merkittävästi muuta purkureitin tilaa. Vaikutukset ovat kuntoonpanovaiheessa suuremmat kuin tuotantovaiheessa. Vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät melko vähäisiksi ja rajoittuvat pääosin laskuojaan. Hakemuksen mukaan on todennäköistä, että Mäntyjärven luoteispäässä sedimentaatio kasvaa kuormituksen myötä, mutta sen merkitys rehevän järven vähäisen virkistyskäytön kannalta on vähäinen. Ympäristöriskit Työmaalle vuosittain laadittava pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Työmaalle nimetään hätätilanteiden hoitamisesta vastaava paloturvallisuusorganisaatio ja siellä on alkusammutuskalusto, ensiapuvälineitä ja toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten ja toimintaharjoitusten avulla. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailun tarkoituksena on antaa taustatietoa kuormitustarkkailulle. Kuormitukseen vaikuttavat tekijät kirjataan ylös päiväkirjaan. Kuntoonpanovaiheessa päästötarkkailua tehdään pintavalutuskentän alapuolelta mittapadolta. Tuotantovaiheessa päästötarkkailua tehdään pintavalutuskentän yläpuoliselta ja alapuoliselta havaintopisteeltä lupakauden kahden ensimmäisen ja kahden viimeisen vuoden aikana. Lisäksi päästötarkkailua tehdään poikkeustilanteissa. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Vesistövaikutuksia seurataan Mäntyjärvestä ja Iso-Korppinen -järvestä. Kalataloustarkkailu toteutetaan tarvittaessa lupamääräysten mukaisesti. Korvaukset Vaikutukset Mäntyjärven alapuolisessa vesistössä ovat niin vähäisiä, ettei rantakiinteistöjen käytölle aiheudu korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa. Hankkeesta ei aiheudu sellaisia ympäristöhaittoja, jotka edellyttäisivät kompensaatiotoimia tai vahingonkorvauksia.
8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan 29.11.2010 muun muassa toimittamalla laskeutusaltaan mitoitustiedot sekä erilliset Vihviläsuon turvetuotantoalueen, Hirvinevan turvetuotantoalueen ja Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen vesistökuormitus- ja vesistövaikutusarviot. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Pihtiputaan kunnassa ja Viitasaaren kaupungissa 10.1. 8.2.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 12.1.2011 Kotiseudun Sanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen kalatalouspalvelut ryhmältä, Pihtiputaan kunnalta, Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluja kaavoitusviranomaisilta, Viitasaaren kaupungilta ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Hirvineva sijoittuu ojitetulle alueelle. Läheisyydessä ei ole asutusta. Vihviläsuon, Pienen Mäntynevan ja Hirvinevan aluekokonaisuuden kautta kulkee vahvistettuun maakuntakaavaan merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Alueella tai sen vaikutusalueella ei ole muita kaavoja kuin maakuntakaava. Löytänä on luokiteltu vesienhoidon mukaisessa asiantuntija-arviossa hyvään tilaan. Tavoitetilana on hyvässä tilassa pysyminen. Iso-Korppinen on luokiteltu käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävään tilaan. Turvetuotannon pitoisuuslisäykset ja vaikutukset alapuolisessa vesistössä sekä ravinteiden että kiintoaineen osalta on arvioitu hakemuksessa pieniksi. Mäntyjärvi on pieni ja matala järvi, jonka lähialue on kohtuullisesti ojitettu. Järven kyky pidättää ravinteita ja kiintoaineita on kyseenalainen ja todennäköistä onkin, että vaikutukset näkyvät myös kauempana alapuolisessa vesistössä. Iso-Korppinen on puolestaan runsashumuksinen ja rehevähkö, missä laskennallisesti ylitetään jo nyt sallitun fosforikuormituksen raja. Hakemuksesta ei ilmene, millä analyysimenetelmillä kiintoainekuormituksen määrä on analysoitu ja kuinka siinä on otettu huomioon myös hienompi veden mukana kulkeutuva aines. Kuivatusvesien puhdistusmenetelmien
9 tehokkuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta järven nykyistä tilaa ei enää huononneta. Iso-Korppisen ja Löytänän suuntaan purkautuvan veden laadun tarkkailua tulee laajentaa Löytänään asti, jos turvetuotannon haittoja tai vaikutuksia voidaan havaita Iso-Korppisen osalta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Ympäristölupa voidaan myöntää seuraavin velvoittein: 1. Hakijan tulee tarkkailla kalataloudellisia vaikutuksia elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. 2. Hakijan tulee maksaa 1 600 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vaatimus koskee Hirvinevan turvetuotantoalueen lisäksi Vihviläsuon ja Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueita. 3. Vesien käsittelyn on oltava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Pintavalutuskenttien toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4. Hakijan on ennen kuntoonpanotöiden aloittamista tehtävä selvitys purkuvesistön kalastosta ja kalastuksesta ja selvitys toiminnan vaikutuksesta kalastoon. Keiteleen pohjoisosan valuma-alueella ei ole aikaisempaa turvetuotantoa. Mäntyjärven ja Iso-Korppisen vesi on ruskeaa, ajoittain hapanta ja fosforisekä a-klorofyllipitoisuus ilmentävät rehevyyttä. Iso-Korppisen happitilanne on ollut lopputalvesta melko heikko. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 mukaan turvetuotannon sijoittuminen suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille. Kuntoonpanovaiheessa kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisesta. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää yleensä 3 6 vuotta. Jos alue on jo valmiiksi ojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä. Valumavedet aiheuttavat Mäntyjärvessä, Iso-Korppisessa ja Löytänässä selvää rehevöitymishaittaa sekä pohjan liettymistä. Rehevöityminen voi ilmetä muun muassa pyydysten tavanomaista nopeampana likaantumisena, kalojen makuhaittoina ja jopa kalastuksen estymisenä. Turvetuotannon vesistövaikutukset heikentävät ainakin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä.
10 Hakemuksen kalasto- ja kalastustiedot ovat puutteellisia. Ympäristönsuojeluasetuksen 11 :n mukaan jos laitos tai toiminta aiheuttaa päästöjä vesistöön, hakemuksessa on oltava tiedot purkuvesistön kalastosta sekä kalastuksesta sekä selvitys toiminnan vaikutuksesta kalastoon. Kalastustiedustelua ei ole suoritettu Mäntyjärven osalta. Lisäksi Iso-Korppisen ja pääosin Löytänän alueilla toimiva kalastuskunta ei vastannut kyselyyn lainkaan. Kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta huomioon riskitekijöitä ja poikkeuksellisia olosuhteita. Alapuolisten vesistöjen tila tulisi heikentymään merkittävästi Mäntyjärvessä, Iso-Korppisessa ja Löytänässä. Jos lupa myönnetään, hankkeesta aiheutuu yleiselle kalatalousedulle haittaa, mikä voidaan kompensoida 1 600 euron (noin 15 /tuotantohehtaari) suuruisella kalatalousmaksulla. Maksulla voitaisiin esimerkiksi istuttaa Vihviläsuon ja Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueiden alapuoliseen Alvajärveen sekä Hirvinevan turvetuotantoalueen alapuoliseen Mäntyjärveen, Iso-Korppiseen ja Löytänään kaloja tai rapuja kompensoimaan kalojen ja rapujen heikentyvää lisääntymistä sekä limoittumisen verkko- ja katiskapyynnille aiheuttamaa pyynnin vaikeutumista. Kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tarpeen, koska hakijan tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista. Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta Lautakunta vastustaa ympäristöluvan myöntämistä Hirvinevan, Vihviläsuon ja Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueille. Hakemuksessa esitetyt puhdistustekniikat eivät ole vielä kehittyneet riittävästi vesiensuojelumielessä. Alvajärvi ja Löytänällä päin olevat vesistöt ovat vielä kohtalaisen puhtaita. Keski-Suomen maakuntakaavassa Alvajärvi on esitetty virkistysaltaaksi. Jos lupa myönnetään, turvetuotanto pilaa alueen vesistöt ja aiheuttaa myös muita haittoja. Kalastusselvitys on puutteellinen sekä pohjasedimenttitutkimusta ei ole tehty alapuolisessa vesistössä. Turvetuotantoalueen läheisyydessä on Natura 2000 -alueita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavat, arvokkaat kohteet keskittyvät selvitysalueella Hirvinevan luoteisrajalle, Pienen Mäntynevan lounaisrajalle ja Vihviläsuon kaakkoisrajan pikkulammille. Näille alueille keskittyy useita huomioitavia luontotyyppejä. Viitasaaren kaupungin tekninen lautakunta Vireillä on 3. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Sen tavoitteena on turvata turvetuotannon tarpeet ja suojelullisesti arvokkaat suoluonnon kohteet. Alvajärven ranta- ja kyläosayleiskaava on vireillä. Alueeseen kuuluu Alvajärven lisäksi Pihtiputaan länsiosassa kaikki kunnan alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat yli kahden hehtaarin suuruiset järvet ranta-alueineen.
11 Ranta-alueiden luonto- ja maisemaselvitykseen sisältyy turvetuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevat Natura-alueet sekä arvokkaana kohteena Mäntyjärven rantasuo Mäntyjärven pohjoispäässä. Potentiaalia rantarakennuspaikkojen osoittamiseen turvetuotantoalueiden läheisyydessä on luonto- ja maisemaselvityksen perusteella ainoastaan Mäntyjärven itärannalla ja lievään rakentamiseen myös etelärannalla. Ympäristölupapäätöksessä on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat: Vireillä olevan Alvajärven ranta- ja kyläyleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen mukaan Mäntyjärven itä- ja etelärannoilla on potentiaalia vapaa-ajan rantarakennuspaikoille. Mäntyjärven pohjoispäässä on arvokas luontokohde, Mäntyjärven rantasuo. Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan Pienen Mäntynevan läpi on osoitettu ulkoilureittimerkintä ja Pienen Mäntynevan pohjoispuolelle kallio- ja rakennuskiviaineisten ottovyöhyke. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa on Pienen Mäntynevan pohjoispuolelle osoitettu malmipotentiaalinen vyöhyke (ek 6). Valmisteluvaiheessa oleva Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava, joka käsittelee koko maakunnan laajuudessa muun muassa turvetuotantoa ja suoluontoa. Muistutukset 1) AA ja BB (Seläntauksen kylä, Koivikko RN:o 2:74 ja Koivikko I 2:147) vaativat, että ympäristölupaa ei myönnetä. Muistutus koskee Hirvinevan turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Vihviläsuon (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemuksia. Muistuttajien mökki sijaitsee noin 4 km:n päässä suunnitelluilta Vihviläsuon, Pienen Mäntynevan ja Hirvinevan tuotantoalueilta Alvajärven rannalla. Toiminnasta aiheutuu melu- ja pölyhaittaa. Myös rekkaliikenteestä Kinnulantiellä aiheutuu meluhaittaa. Rantalantien risteys on jo nykyään vaarallinen. Alvajärven eteläpää ja Suvannonlahti ovat matalia. Vesistö rehevöityy ja värjäytyy. Lomakiinteistöjen arvo alenee. Turvetuotanto on monien artikkelien mukaan aiheuttanut kiistattomasti haittoja joka puolella. Vesistöjä on aloitettu puhdistamaan jätevesijärjestelmillä. Miten hakija voi ostaa päästöoikeuksia maksamalla esimerkiksi 1 000 vuodessa kompensoidakseen kalataloudelle ja vesistön kuormitukselle aiheutuvia haittoja. 2) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry vaatii, että ympäristölupaa ei myönnetä. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen. Muistutus koskee Hirvinevan turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Vihviläsuon (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemuksia.
12 Hirvineva, Pieni Mäntyneva ja Vihviläsuo sijaitseva Seläntauksen alueella, missä on toistakymmentä Natura 2000 -aluetta. Seläntauksen runsaasti luontoarvoja sisältävää aluetta tulee kehittää luonnon monimuotoisuutta säilyttäen ja suojeluarvoja vahvistaen. Tavoitteena tulee olla sirpaleisten alueiden kokoaminen yhtenäiseksi suureksi luonnonsuojelualueeksi. Turpeennosto on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Tuotantoalueiden pinta-ala on yhteensä 108,8 ha. Samoihin luontoalueisiin, ekologisiin vyöhykkeisiin ja vesistöihin vaikuttavia, eri aikoinakin toteutettavaksi aiottuja maanmuokkaushankkeita on syytä katsoa vaikutuksiltaan kokonaisuuksina. Lupaa haetaan yhteensä 108,8 ha:n alueille. Pinta-ala ei muodollisesti edellytä YVA:aa. Turvevarojen ehtyessä hakija hyvin usein hakee lupia työn jatkamiseen lähisoilla. Tohtori Lasse Swanbäckin tutkimusten kattamilla soilla kiintoaineen hiukkaspäästöt vesistöihin olivat jopa kymmenkertaiset hakemuksessa ilmoitettuihin verrattuna. Vesien kuormitus kuivatusvesillä on vastoin EU:n vesipuitedirektiiviä, jonka tavoitteena on sekä suojella ja parantaa niiden tilaa että estää vesiekosysteemien huononeminen. Turpeen poltto on hiilidioksidilähteenä pahin mahdollinen energiantuotantomuoto. Turpeesta polttoaineena tulee vähitellen luopua. Suojelupainotteisella alueella ennallistaminen on suositeltavin jälkikäyttömuoto, jos turpeennosto toteutuu. 3) Lökön osakaskunta vaatii ensisijaisesti, että ympäristölupaa ei myönnetä. Jos lupa myönnetään, tulee luvassa olla muun muassa seuraavat ehdot: Vuosittain tulee istuttaa Iso-Korppiseen 1 000 ja Löytänään 2 000 kuhan poikasta (1-kesäistä). Hakijan tulee maksaa nettopäästöjen suuruuteen perustuvaa korvausta vesialueen tilan heikkenemisestä johtuvasta arvon alenemasta. Mikäli päästö on enintään hakijan arvioiman nettopäästön suuruinen, korvausvaatimus on 500 /vuosi. Päästöjen ollessa hakijan arvioimaa suurempia korvausvaatimus on 1 000 /vuosi. Tulee noudattaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita ja parasta käytäntöä. Suuria tulvahuippuja ei saa päästä syntymään. Pintavalutuskentän tulee olla vähintään 1 ha, minimissään 5 % valumaalueen pinta-alasta. Vesiensuojelurakenteiden tulee olla ohjeiden mukaisia ja niitä tulee seurata ja hoitaa asianmukaisesti. Kalasto- ja kalastusselvitystä tulee täydentää. Toiminnanaloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. Tulee tehdä Iso-Korppisella ja Löytänällä kalastustiedusteluja ja koekalastuksia kolmen vuoden välein.
13 Iso-Korppisen ja Löytänän vedenlaatua (mm. elohopeapitoisuus) tulee seurata vähintään kolmesti vuodessa. Puolueettoman tahon tulee tehdä tarkkailu. Tarkkailu- ja seurantaraportit on toimitettava heti muistuttajalle ja Pohjois-Keiteleen kalastusalueelle. Iso-Korppinen ja Löytänä eivät kestä lisäkuormitusta. Alueella ei ole aikaisempaa turvetuotantoa. Kalojen elohopeapitoisuudet lisääntyvät. Iso- Korppisen rannalla on 13 kesämökkiä. Hanke vaikuttaa järvien virkistyskäyttöön. Iso-Korppisella ja Löytänällä kalastetaan paljon. Iso-Korppisessa on hyvä kuhakanta ja hauki-, made-, ahven- ja lahnasaaliit ovat kohtalaisia tai hyviä. Löytänällä pääasialliset saaliskalat ovat kuha ja hauki. Myös made-, ahven- ja lahnasaaliit ovat kohtalaisia. Järviin on tehty säännöllisesti kalaistutuksia. Menetetty arvokalasaalis, kalakannan vääristyminen ja kalaston hoitopanos tulee korvata istutusvelvoitteella. Verkkojen limoittuminen lisääntyy. Kalastuslupatulokertymä pienenee. 4) Pasalan osakaskunta vaatii ensisijaisesti, että ympäristölupaa ei myönnetä. Jos lupa myönnetään, tulee luvassa olla muun muassa seuraavat ehdot: Vuosittain tulee istuttaa Löytänään 1 000 kuhan poikasta (1-kesäistä). Hakijan tulee maksaa nettopäästöjen suuruuteen perustuvaa korvausta vesialueen tilan heikkenemisestä johtuvasta arvon alenemasta. Mikäli päästö on enintään hakijan arvioiman nettopäästön suuruinen, korvausvaatimus on 300 /vuosi. Päästöjen ollessa hakijan arvioimaa suurempia korvausvaatimus on 600 /vuosi. Tulee noudattaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita ja parasta käytäntöä. Suuria tulvahuippuja ei saa päästä syntymään. Pintavalutuskentän tulee olla vähintään 1 ha, minimissään 5 % valumaalueen pinta-alasta. Vesiensuojelurakenteiden tulee olla ohjeiden mukaisia ja niitä tulee seurata ja hoitaa asianmukaisesti. Kalasto- ja kalastusselvitystä tulee täydentää. Toiminnanaloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. Tulee tehdä Löytänällä kalastustiedusteluja ja koekalastuksia kolmen vuoden välein. Löytänän vedenlaatua (mm. elohopeapitoisuus) tulee seurata vähintään kolmesti vuodessa. Puolueettoman tahon tulee tehdä tarkkailu. Tarkkailu- ja seurantaraportit on toimitettava heti muistuttajalle ja Pohjois-Keiteleen kalastusalueelle. Pasalan osakaskunta perustelee vaatimuksiaan samoin kuin Lökön osakaskunta (muistutus 3).
14 5) Siilinsalon osakaskunta on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin Pasalan osakaskunta (muistutus 4). Mikäli nettopäästö vesistöön on enintään hakijan arvioiman nettopäästön suuruinen, hakijan tulee maksaa osakaskunnan vesialueen tilan heikkenemisestä korvausta 400 /vuosi. Päästöjen ollessa hakijan arvioimaa suurempia korvausvaatimus on 800 /vuosi. 6) Pihtiputaan kalastusalue, Pihtiputaan kalastuskunta ja Alvajärven osakaskunta vaativat, että ympäristölupaa ei myönnetä. Muistutus koskee Hirvinevan turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Vihviläsuon (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemuksia. Vihviläsuo, Pieni Mäntyneva ja Hirvineva ovat uusia tuotantoalueita, eikä samalla alueella ole vanhoja tuotantoalueita. Vedet ovat vielä hyvässä kunnossa. Hakemuksessa esitettyjen kuivatusvesien käsittelymenetelmien on havaittu useissa tutkimuksissa olevan riittämättömiä. Ongelmia on havaittu etenkin kevät- ja syystulvien sekä kesän rankkasateiden aikana. Kuivatusvedet tulisi käsitellä joko kemiallisella puhdistamolla tai kenttäkuivausmenetelmällä. Reitillä Iso-Korpinen Löytänä Keitele ei ole aiemmin avattuja turvetuotantoalueita, joten vesistöt ovat kohtalaisessa kunnossa, jonkin verran humuspitoiset. Iso-Korpiseen on tehty muun muassa kuhaistutuksia, joilla on saatu aikaiseksi pysyvä kuhakanta. Myös Löytänä on hyvä puhdasvetinen allas, jossa on pysyvä kala- sekä rapukanta ja jota käytetään ahkerasti kalastukseen ja ravustukseen. Täten näitä vesialtaita tulee suojella eikä pilata. Nyt haettavana olevia alueita ei ole merkitty turvetuotantoalueiksi maakuntakaavassa. Hakijan tulee tehdä altaisiin Iso-Korpinen ja Löytänä pohjasedimentti- ja kalastotutkimus, puhelinsoitto yhdelle kalastajalle ei ole riittävä selvitys. Nyt haettavana olevien alueiden läheisyydessä on Natura 2000 -alueita, tästäkään syystä lupaa turvetuotannolle ei tule myöntää. 7) CC (Pihtiputaan kylä, Pikkula RN:o 6:309, Jakola RN:o 6:350 ja Jämsänniemi RN:o 99:4), DD ja EE (Seläntauksen kylä, Rautakaarre RN:o 5:33), FF ja GG (Seläntauksen kylä, Uustalo RN:o 6:42, Erkkilä RN:o 6:61 ja Kankaanpää I RN:o 6:65 sekä Alvajärven kylä, tila Ninnilä RN:o 6:116), HH ja II (Seläntauksen kylä, Riihimäki Rn:o 5:19), JJ (Seläntauksen kylä, Leppä-Markkula RN:o 6:41, Erkkilä RN:o 6:61 ja Kankaanpää I RN:o 6:65), KK (Seläntauksen kylä, Leppä-Markkula RN:o 6:41, Erikkilä RN:o 6:61 ja Kankaanpää I RN:o 6:65), LL (Seläntauksen kylä, Kuoppaharju RN:o 6:49), MM(Seläntauksen kylä, Ranta-aho RN:o 5:59), NN(Seläntauksen kylä, Kivilahti RN:o 5:51), OO (Seläntauksen kylä, Merasaari RN:o 9:26), PP(Pihtiputaan kylä, Mäntyrinne
15 RN:o 99:6), QQ(Pihtiputaan kylä, Mäntyrinne RN:o 99:6), RR (Pihtiputaan kylä, Mäntyrinne RN:o 99:6), SS(Pihtiputaan kylä, Tervajoki RN:o 16:34 ja Seläntauksen kylä, Männikkö RN:o 5:44), TT(Seläntauksen kylä, Rinne RN:o 5:45), UU(Pihtiputaan kylä, Tervajoki RN:o 6:190 ja Pihtiputaan kylä, Jokela RN:o 6:191), VV (Seläntauksen kylä, Kallela RN:o 6:53), WW(Seläntauksen kylä, Mäntyniemi RN:o 9:18), XX (Seläntauksen kylä, Ranta-aho RN:o 5:59), YY ja ZZ (Seläntauksen kylä, Suviranta RN:o 99:5), ÅÅ:n perikunta (Seläntauksen kylä, Muurainniemi RN:o 6:20), ÄÄ ja ÖÖ(Seläntauksen kylä, Pemari RN:o 6:46 ja Purontaus RN:o 6:58), AA1 (Seläntauksen kylä, Tuulensalo RN:o 5:55), BB1(Pihtiputaan kylä, Aamurusko RN:o 6:336), CC1 (Pihtiputaan kylä, Näreniemi RN:o 6:344 ja Huutsaari RN:o 22:15), DD1 kuolinpesä(pihtiputaan kylä, Heikkilä RN:o 6:313), EE1(Pihtiputaan kylä, Metsä-Heikkilä RN:o 6:357 ja Näreharju RN:o 6:109), FF1 (Pihtiputaan kylä, Eksynkorpi RN:o 6:358), GG1(Seläntauksen kylä, Kivikko RN:o 6:54), HH1(Seläntauksen kylä, Aho RN:o 5:50), II1 (Seläntauksen kylä, Markkula RN:o 35:0), JJ1(Pihtiputaan kylä, Rantala RN:o 2:26), KK1 (Pihtiputaan kylä Kakspihlaja RN:o 6:311 ja Autere RN:o 6:312), LL1 (Pihtiputaan kylä, Suvirinne RN:o 6:342 ja Suviniemi RN:o 6:343), MM1inen (Pihtiputaan kylä, Lehto RN:o 150:0), NN1(Seläntauksen kylä, Myllymäki RN:o 5:62), OO1(Pihtiputaan kylä, Kalliomäki RN:o 4:17, Kallio RN:o 4:25, Kammola RN:o 4:33 ja Martinmäki RN:o 4:36), PP1 ja QQ1 (Pihtiputaan kylä, Tönölä RN:o 9:116, RR1(Pihtiputaan kylä, Untola RN:o 22:50) sekä SS1 ja TT1(Pihtiputaan kylä, Soidin RN:o 9:117) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Jos lupa myönnetään, on varmistuttava vesiensuojelutoimia lisäämällä, että päästöjä ei tule nyt jo toipuneeseen Alvajärveen. Vaikka Hirvinevan tuotantoalue vaikuttaa pienelle alueelle, kärsii Mäntyjärvi. Muistutus koskee Hirvinevan turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Vihviläsuon (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemuksia. 8) UU1 ja VV1 (Seläntauksen kylä, Vääränpetäjänniemi RN:o 9:35) vastustavat kuivatusvesien johtamista Alvajärveen. 1 000 euron vuotuinen kalatalousmaksu on riittämätön korvaamaan vesistön samenemisen ja kalakannan tuhoamisen. Alvajärven virkistyskäyttö ja vetovoima vähenevät. Mökkitonttien arvo laskee. Hakijan luontoselvitykset ovat kyseenalaisia. Muistutus koskee Hirvinevan turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Vihviläsuon (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemuksia. 9) WW1 ja XX1(Seläntauksen kylä, Isänmaa RN:o 6:368 ja Alvajärven kylä, Suviranta RN:o 2:200) sekä YY1 ja ZZ1 (Seläntauksen kylä, Kivirinne RN:o 6:349) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä ja muistuttavat Alvajärven tärkeydestä. Suunnitteilla oleva turvetuotantoalue on uhka koko Alvajärvelle, sen kalastajille ja kaikelle muullekin virkistyskäytölle.
16 Muistutus koskee Hirvinevan turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Vihviläsuon (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemuksia. Hakijan vastine Hakijan vastine koskee Hirvinevan turvetuotantoalueen lisäksi Pienen Mäntynevan (Dnro LSSAVI/392/04.08/2010) ja Vihviläsuon (Dnro LSSAVI/273/04.08/2010) turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemusten johdosta annettuja lausuntoja ja muistutuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunto Vihviläsuon osalta tuotantoalue on rajattu luontoarvojen vuoksi noin 450 metrin etäisyydelle Pirttimäen aarnialueesta. Vihviläsuon länsi- ja luoteispuolella olevat suojelualueet sijaitsevat lähimmillään noin 750 metrin päässä Vihviläsuon suunnitellusta tuotantoalueesta. Suoalueilta ei johdeta vesiä niiden lähellä olevien luonnonsuojelualueiden läpi. Asutusta ei ole alle 500 metrin etäisyydellä. Pienen Mäntynevan ja Hirvinevan osa-alueiden lähellä ei ole varsinaisia suojelualueita. Ohjeellinen ulkoilureitti kulkee lähinnä Pienen Mäntynevan osa-alueen läheltä. Muihin osa-alueisiin reitillä ei ole vaikutusta. Hakemuksen mukaiset osa-alueet ovat ojitettuja. Tuotannon sijoittamista ojitetuille alueille pidetään suotavana. Pirttimäen aarnialueen pohjoispuolella oleva alue on rajattu hakemuksen ulkopuolelle. Aarnialueen ja tuotantoalueen välille jää metsäinen suojavyöhyke. Vihviläsuon laskuoja sijaitsee lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä Lamminahonrinteen suojelualueesta. Virtaukset ovat suojelualueesta poispäin (laskuojan suuntaan), joten haitallisia vaikutuksia alueeseen ei arvella syntyvän. Tervajoen varrella sijaitsevaan METSO-ohjelmaan inventoituun pienveteen lähimetsineen tai alempana joen varressa sijaitsevaan Keski-Suomen metsäkeskuksen tekemään ympäristötukipäätökseen ei vaikutuksia arvella olevan. Kiintoaineen osalta pitoisuuslisäys laskussa Alvajärveen Vihviläsuon ja Pienen Hirvinevan on kuntoonpanovaiheessa arviolta 0,15 mg/l, mikä ei oletettavasti ole lainkaan nähtävissä Tervajoessa havaituissa pitoisuuksissa. Kiintoaineen pitoisuus mitataan normaalilla analyysimenetelmällä. Etäisyys jokisuuhun on pitkä ja edellä olevilla pitoisuuksilla ei liettymisvaaraa tällä alueella ole mahdollista esiintyä. Mittaamalla veden kemiallista hapen kulutusta voidaan arvioida hienon orgaanisen aineksen määrää. Tämä vaikuttaa lähinnä veden väriin ja hapenkulutukseen, mutta ei liettymiseen. Suuria vaikutuksia tähän pitkän etäisyyden ja vähäinen kiintoainemäärä huomioon ottaen ei arvella olevan.
17 Pitoisuuslisäyslaskelmat Iso-Korppiseen eivät osoita merkittävää lisäystä, vaikka Mäntyjärvi ei pidättäisikään ravinteita. Todennäköistä on, jos virtaus järvessä ei ole suuri, että ainakin osa kiintoaineesta ja ravinteista pidättyy jo ennen Iso-Korppista. Pintavalutuskenttää pidetään tällä hetkellä parhaimpana tekniikkana turvetuotantoalueiden vesien puhdistukseen. Pieni-Mäntynevan pintavalutuskenttä (pvk 3) voidaan ottaa tehokkaampaan tarkkailuun jo suon kuntoonpanovaiheessa. Puhdistustehon seuranta ei kuitenkaan ole aina tarkoituksenmukaista. Varsinkin, jos pitoisuudet ovat alhaisia jo pintavalutuskentälle tultaessa, yleensä puhdistustehokin on alhainen, mutta pitoisuudet ovat edelleen pieniä. Alvajärveen voidaan perustaa uusi lausunnossa ehdotettu havaintopaikka hakemuksessa esitetyn sijaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikön lausunto Ehdotettu yhteinen 1 600 euron vuosittainen kalatalousmaksu on kohtuuttoman suuri. Hakijan esittämä kalatalousmaksu voidaan jakaa tuotantoalojen pinta-alojen suhteessa seuraavasti: Hirvineva 162 /vuosi, Pieni-Mäntyneva 565 /vuosi ja Vihviläsuo 275 /vuosi. Alueet on jo valmiiksi ojitettuja, joten kunnostuksen vaikutukset ovat pienempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Hakija ilmoittaa tekevänsä lisäselvityksen kalastosta ja kalastuksesta ja toimittaa sen aluehallintovirastolle. Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta Hakija viittaa soveltuvin osin edellä olevaan. Vihviläsuon osa-alueen tuotantoaluetta on rajattu noin 450 metrin etäisyydelle aarnialueeseen. Samalla suunnalla oleva pikkulampi on noin 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta, joka voidaan katsoa riittäväksi. Muilla tuotantoalueen osa-alueilla ei ole varsinaisia suojeluun suunniteltuja alueita. Päästötarkkailua voidaan tehdä tehostetusti Pienen Mäntynevan pintavalutuskentän 3 osalta kuntoonpanotoimien yhteydessä esimerkiksi kolmen vuoden ajan ympärivuotisesti. Muutoin hakija pitäytyy aiemmin esittämässään tarkkailussa. Lähin asutus sijaitsee noin 900 metrin päässä. Tutkimusten mukaan melu- ja pölyhaittoja ei ole lainkaan näin kaukana. Vesienkäsittelymenetelmät ovat tämän hetkisen tiedon mukaan parasta mahdollista tekniikkaa.
18 Suunnitellun turvetuotannon osuus Tervajoen valuma-alueesta on noin 2,1 % ja Alvajärven valuma-alueesta 0,2 %. Löytänän suunnalla osuus Löytänän valuma-alueesta on 0,2 %. Vaikutus alueen vesistöihin ei siten ole merkittävä. Kalastusselvitystä täydennetään. Alueen läheisyydessä sijaitseviin Natura-alueisiin ei tuotannolla ole vaikutusta riittävän pitkien etäisyyksien vuoksi eikä tuotantoalueen vesiä johdeta suojelualueille. Viitasaaren kaupungin tekninen lautakunta Hakija viittaa soveltuvin osin edellä lausumaansa. Hirvinevan vaikutukset Mäntyjärveen jäävät jokseenkin vähäisiksi. Rantarakentamisen kannalta allas ei ole mielekäs kohde, eikä kaavoitus suuntautune alueelle. Kiviainesten suunniteluun ottoon hankkeella ei ole haitallista vaikutusta. Muistutukset Hakija antaa yksityisten muistutuksiin seuraavan yhteisen vastineen ja viittaa hakemuksessa ja edellä esitettyyn: Pintavalutuskenttää pidetään tällä hetkellä parhaimpana tekniikkana turvetuotantoalueiden vesien puhdistukseen. Koska hankealueista alle 500 metrin etäisyydelle ei sijoitu asutusta, ei toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vaikutukset purkuvesistössä eivät aiheuta merkittävää kalataloudellista haittaa eikä myöskään sanottavaa haittaa vesistösidonnaiselle käytölle. Kalataloudellinen haitta voidaan estää hakijan esittämän vuosittaisen kalatalousmaksun käytöllä. Tarkkailujen osalta hakija viittaa edellä lausumaansa. Luvan myöntämiselle ei ole luonnonsuojelulaista ja maankäyttö- ja rakennuslaista johtuvaa estettä. Hakemusta täydennetään kalastoselvityksellä ja Tervajoen suun liettymäselvityksellä. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry Lähellä toisiaan sijaitsevat suoalueet esitetään yhtenäisesti osittain samoja tuotantokalustoa käyttävänä sekä kokonaiskuvan saamiseksi laajemmalta alueelta. Hakijan omistuksessa ei ole lähialueelta muita tuotanto- tai tuotantoon suunniteltuja alueita. Suojelualueet ovat laajoja luonnon monimuotoisuutta säilyttämään pyrkiviä alueita. Nyt suunnitellut tuotantoalueet ovat jo ojitettuja ihmisen muokkaamia alueita, joita ensisijaisesti pyritään ottamaan turvetuotannon piiriin. Vihviläsuon osa-aluetta on rajattu Pirttimäen aarnialueelta kauemmaksi. Muut suojelualueet ovat lähimmillään noin 750 metrin etäisyydellä. Kuivatusvaikutuksia ei suojelualueisiin pitkien etäisyyksien sekä vesien virtaussuunnan mukaan odoteta olevan. Kiintoainekuormitusta vesistöihin arvioidaan tuotantosoiden kuormitustarkkailujen perusteella. Mitattu pitoisuus ja virtaama ovat hetkellinen ti-
19 lanne tarkkailupisteessä. Laskelmissa arvioidaan keskimääräinen kuormitus, jolloin korkeampia ja matalampia kuormituksia on havaittavissa. Hiukkaspäästöt taas viittaavat enemmänkin polton päästöihin. Turvetta energialähteenä olisikin tarkasteltava kokonaisuutena. Muutoin hakija viittaa edellä lausumaansa. Vastineen täydennys Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon 30.12.2012 kalasto- ja kalastusselvityksen. Iso-Korppisella kalastetaan kalastustiedusteluun vastanneiden mukaan ympärivuoden. Mäntyjärvessä tai Mäntyjoessa ei kalastanut yksikään tiedusteluun vastanneista ruokakunnista. Kalastusaktiivisuus on lisääntynyt Iso-Korppisella, mihin on syynä muun muassa kalastossa tapahtuneet muutokset, etenkin kuhakannan runsastuminen. Kalastus oli pääosin vapakalastusta. Vapakalastuksesta suosituinta oli uistinpyynti. Myös verkoilla kalastettiin. Rapumertoja ei kyselyyn vastanneilla ollut käytössä ollenkaan. Tärkeimmät saalislajit olivat ahven, kuha ja hauki. Lisäksi saaliiksi saatiin siikaa, lahnaa, särkeä, madetta ja kiiskeä. Ahven-, kuha-, särki-, lahna- ja haukikannat ovat pysyneet entisellään. Muiden kalojen kannat ovat taantuneet. Tiedustelun mukaan kalastukselle aiheuttaa eniten haittaa (jonkin verran) pyydysten likaantuminen. Kohtalaista haittaa aiheutuu myös vesikasvillisuuden runsaudesta. Roskakalojen suuri määrä, veden laatu ja järven mataluus aiheuttavat vähäistä haittaa. Aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta lausunnon kalasto- ja kalastusselvityksestä.. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on lausunut, että tutkimus sisältää ympäristönsuojeluasetuksen 11 :ssä mainitut tiedot turvetuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen kalastosta ja kalastuksesta. Se ei sisällä tietoa turvetuotantoalueiden toiminnan vaikutuksista kalastoon ja muihin vesieliöihin. MERKINTÄ Aluehallintovirasto on tämän päätöksen kanssa samanaikaisesti antanut päätökset koskien Vapo Oy:n Vihviläsuon turvetuotantoalueen toimintaa (206/2012/1) ja Pienen Mäntynevan turvetuotantoalueen toimintaa (204/2012/1 ). ALUEHALLINTOVIRANOMAISEN RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Hirvinevan turvetuotantoon Pihtiputaan kunnan Seläntauksen kylässä Kymijoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 17,6 ha, josta varsinaista tuotantoaluetta on 16,5 ha ja auma-alueita 1,1 ha.
20 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 8 olevan kartan (valuma-aluekartta, mittakaava 1:400 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Mäntyjärveen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 10 olevan tuotantosuunnitelmapiirustuksen (mittakaava 1:10 000, päiväys 18.9.2009) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemuksesta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein niin, että ohivirtauksia ei pääse syntymään ja kentän kaltevuus huomioidaan. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Pintavalutuskentän puhdistustehon vuosikeskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava vähintään: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 % 3. Turvetuotantoalueen ojitus- ja kuntoonpanotyöt sekä vesien johtaminen pintavalutuskentälle saadaan aloittaa aikaisintaan vuosi sen jälkeen, kun pintavalutuskentän rakentamistyöt ovat päättyneet. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.