PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus
runko 11.3. ja 23.4.2010 Miksi aloitimme yhteistyön? taustatekijät Tunnistamiseen liittyvät t kysymykset ja seulat Näkökulmana: kulmana: vastuu- vallankäytt yttö- turvallisuus teoreettisen näkökulman n kulman esittely työskentely parien kanssa, jotka valikoituvat työskentelyyn Työntekij ntekijän n näkökulmastan kulmasta
mistä kaikki alkoi? A-klinikan kriisiperhetyön n tekijöiden iden ja Ensi- ja turvakotien liiton Miesten keskuksen yhteinen kehittämishanke alkoi 2007 kevää äällä Teoriat (Jory, Vetere, Coopere) Käytäntöjen miettiminen (omat ja muiden kokemukset) Yhteistyön n aloittaminen
perheväkivalta Väkivalta vanhempien, (aikuisten) lasten ja (ikää ääntyvien) vanhempien välillv lillä sekä lasten välillv lillä. kattava yleiskäsite site jota käytetk ytetään rinnakkain pari- ja lähisuhdevl hisuhdeväkivallan kanssa viittamaan väkivaltaan v ihmisten kesken perheen sisäll llä tai muissa ympärist ristöissä
parisuhdeväkivalta Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kahden ihmisen intiimissä suhteessa esiintyvää väkivaltaa. Yleisimmin väkivaltaa v tapahtuu parisuhteissa, sukupuolesta riippumatta Lähisuhdeväkivalta käsite k sisält ltää myös s jo päättyneet parisuhteet, jossa väkivalta v voi jatkua (eroväkivalta, seuraaminen)
väkivallan muodot Fyysinen (kemiallinen) Psyykkinen (myös s hengellinen) Sosiaalinen Seksuaalinen Taloudellinen Laiminlyönti nti
tunnetorjunta Traumatisoituneet yksilöt t käsittelevk sittelevät kokemuksiin liittyviä tunteita siirtämäll llä ne sivuun Tapahtumasta muistuttavien asioiden välttv lttäminen Päihteiden käyttk yttö ahdistavien tunnetilojen puuduttamiseksi Dissosioituminen, jolla epämiellytt miellyttävät t asiat pidetää ään tietoisuuden ulkopuolella Traumaperäinen stressireaktio voi johtaa vetäytymiseen vrt. positiiviset tunnetilat hankalia Parempi olla tuntematta mitää ään toleranssi-ikkuna ikkuna
väkivalta & päihteetp Alkoholi (muut päihteet) p ja väkivalta v liittyvät väkivaltaiseen käyttk yttäytymiseen ytymiseen (2/3) Elämänhallinta laskee väkivalta-/alttius kasvaa Päihtyneenä impulssikontrollin heikkenee ja affektit voimistuvat väkivalta-alttius alttius kasvaa Päihdeongelmaa voi pitää kokonaisvaltaisena stressitekijänä Väkivaltaa kokeneet voivat myös s turvautua päihteisiin lääl ääkitäkseen kseen fyysistä ja emotionaalista tuskaa
väkivalta & päihteetp Vanhempien päihdeongelmat p lisää äävät lapsen riskiä joutua laiminlyönnin nnin ja pahoinpitelyn kohteeksi Päihdeperheen arkeen kuuluu: Epäselv selvät t roolit (vanhempi-lapsi) Ennustamattomuus, rajattomuus, riidat Kiintymyssuhteista muodostuu usein turvattomia tai dis-organisoituneita organisoituneita
väkivalta & päihteetp Itselääkinnän ongelma: päihteiden p käyttk yttö ja päihderiippuvuus p on yleistä niiden keskuudessa, jotka ovat altistuneet traumaattisille tapahtumille, erityisesti väkivallalle (Quimette & Brown 2003)
Perheessä: väkivalta & päihteetp Pyritää ään n salaamaan päihdep ihde- ja väkivaltaongelma Vaikeus puuttua ongelmiin niin läheisten l kuin auttajien ongelma Sosiaalisen piirin rajoittuneisuus omat sosiaaliset sääs äännöt
työntekij ntekijällä valmius: tunnistaa väkivaltaa, v päihteidenkp ihteidenkäyttöä puuttua aktiivisesti antaa tietoa ja apua eri osapuolille huomioida turvallisuus ohjata eteenpäin ja huolehtia hoidon jatkuvuudesta tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa
työntekij ntekijällä valmius: Tietää oman tehtäväns nsä ja vastuualueensa rajat tuntee omat mahdollisuutensa palvelujärjestelm rjestelmässä ymmärt rtää yhteistyövelvoitteensa luo työyhteyden yhteyden sidosryhmiin/-ty työntekijöihinihin tiedostaa omat henkilökohtaiset kohtaiset esteet ja ennakkoluulot
PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ työpaikalla: väkivallan ehkäisy on osa perustyötä toimintaedellytysten luominen tuki, suoja, ilmapiiri työntekij ntekijän n turvallisuudesta ja jaksamisesta huolehtiminen koulutus ja työnohjaus