SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 Sivu 1 / 8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Vuoden 2012 päätavoite Ylioppilasliikkeenä kuntavaaleihin SYL:n vuoden 2012 teemana on ylioppilasliikkeen yhteisen vaikuttavuuden vaaliminen. Yhteisenä isona hankkeena SYL ja ylioppilaskunnat tarttuvat kuntavaaleihin tavoitteenaan luoda yliopistokaupungeista Suomen opiskelijaystävällisimmät paikkakunnat. Nostetaan kuntavaalit sukupolvivaaleiksi tukemalla ylioppilaskuntien kunnallista vaikutustyötä. Nostetaan ylioppilaskunnat kuntavaalien keskeisimmiksi vaikuttajiksi tukemalla niiden paikallista näkyvyyttä ja paikkakuntakohtaisten tavoitteiden saavuttamista. Ylioppilaskuntien kuntavaikuttamista tuetaan toteuttamalla ylioppilaskuntien tarpeita vastaava ja innostava valtakunnallinen kuntavaalikampanja, jonka osana järjestetään kuntavaalikiertue opiskelijapaikkakunnille. Paikallisia ja valtakunnallisia kuntavaaliteemoja nostetaan esille läpi vuoden sekä mediassa että muiden yhteistyötahojen kanssa. Kuntavaalien yleiset valtakunnalliset teemat ovat: nuoren sukupolven vaikutusmahdollisuuksien parantaminen opiskelija-asumisen kehittäminen joukkoliikenteen kehittäminen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen opiskelupaikkakunnilla Uudet projektit 1. Opintopolkujen sujuvoittaminen Opiskelijavalintojen uudistaminen, opintojen eteneminen ja valmistumisajat ovat vahvasti esillä ajankohtaisessa keskustelussa. Näkökulma on usein tehokkuuden ja nopeuden näkökulma. Tuodaan tähän keskusteluun opiskelijoiden kannalta mielekkäitä näkökulmia ja ratkaisuja ja huomioidaan se, että opiskelijan olisi jatkossakin mahdollista erehtyä ja löytää oma opiskelualansa, harrastaa ja olla opiskeluaikanaan aktiivinen yhteiskunnallinen toimija. Opintopolku huomioidaan kokonaisuutena, opiskelijavalinnoista tutkinnon suorittamiseen ja aina aikuis- ja täydennyskoulutukseen saakka. Edistetään joustavien opiskelumahdollisuuksien toteuttamista ja käyttöönottoa sekä
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 Sivu 2 / 8 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 kiinnittymistä yliopistoyhteisöön. Kiinnitetään vaikutustyössä huomiota tutkintojen tavoitteellisen suoritusajan mukaisen opiskelutahdin mahdollistamiseen sekä opintopisteiden eriarvoisuuteen. Myös opiskelijoiden sairastaminen ja mielenterveysongelmat hidastavat opintojen etenemistä merkittävästi. Vaikutetaan siihen, että opiskelijoiden mielenterveysongelmiin puututtaisiin entistä varhaisemmassa vaiheessa ja, että osa-aikainen opiskelu sairauspäivärahalla olisi mahdollista. 2. Osaaminen keskiöön Suomen koulutuspoliittista keskustelua ohjaa tällä hetkellä keskustelu resursseista sekä pyrkimys tehokkuuteen ja nopeuteen. Toisaalta hallitusohjelman mukaan tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on hyvä, mutta sen toteuttamisessa on keskitytty lähinnä vain määrällisiin koulutustavoitteisiin. Koulutuksellisen tasa-arvon turvaamisen rinnalla pitää tarkastella kuitenkin myös osaamisen laatua sekä sivistyksen että työelämän osaamistarpeiden ja kehittämisen näkökulmasta. SYL korostaa yhteiskunnallisessa keskustelussa hyvän ja laadukkaan tutkimukseen perustuvan opetuksen ja opiskelun merkitystä suomalaisen osaamisen kehittymisessä sekä tuo esille konkreettisia avauksia opetuksen, opiskelun ja oppimisen laadun parantamiseksi. SYL järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtumia, joissa käsitellään osaamisen kehittymisen kannalta keskeisiä asioita, kuten opetuksen arvostusta sekä opetussuunnitelmatyön ja osaamistavoitteiden määrittelyn tärkeyttä. SYL jatkaa opiskelijakeskeisen oppimisen metodien ja käytänteiden levittämistä yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. SYL vaikuttaa siihen, että opinnoissa on mahdollista saada työelämässä tarvittavaa osaamista sekä hyvät valmiudet siirtyä valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavaan työhön. Lisäksi SYL vaikuttaa siihen, että opiskelijalla on mahdollista suorittaa hyvin organisoitu korkeakouluharjoittelu kilpailukykyisillä työehdoilla, ja että formaalin koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittua osaamista tunnustetaan myös osaksi tutkintoja. Myös elinikäisen oppimisen mahdollisuudet, mukaan lukien yliopistollisen täydennyskoulutuksen kehittäminen, nostetaan osaksi keskustelua. 3. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen ja sisäinen rahanjako Rakenteellinen kehittäminen jatkuu alkaneella hallituskaudella ja säilynee merkittävänä koulutusjärjestelmää muokkaavana prosessina. Yliopistosektorilla rakenteellisessa kehittämisessä erityinen merkitys on profiloitumisen kautta tapahtuvalla resurssien uudelleen kohdentamisella. SYL osallistuu aktiivisesti rakenteellisesta kehittämisestä ja profiloitumisesta käytävään keskusteluun, samalla jatkaen linjaansa olla ottamatta kantaa yliopistojen sisäisiin asioihin. Sen
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 Sivu 3 / 8 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 sijaan SYL tukee ylioppilaskuntia ja hallinnon opiskelijaedustajia vaikutustyössä, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi näissä asioissa entistä paremmin. Tämän lisäksi rakenteellisessa kehittämisessä kiinnitetään erityishuomiota ruotsinkielisen yliopistokoulutuksen erityiskysymyksiin, kuten koulutusmääriin ja koulutusohjelmien sijoittumiseen. 4. Koulutuksen kaupallistuminen Suomessa Koulutus on kaupallistunut vähitellen kaikilla koulutusasteilla: aikuis- ja täydennyskoulutus ovat pitkään toimineet kaupallisin periaattein, korkeakoulutus on kansainvälisesti kaupallistunut viime vuosina, ja uusin ilmiö Suomessa ovat erilaiset kaupalliset palvelut toisella asteella ja perusopetuksessa. Kaupallistuminen muuttaa käsitystä siitä, mitä koulutus on, mitä arvoja se palvelee ja miten se järjestetään. SYL laatii koulutuksen kaupallistumisesta Suomessa tilanneanalyysin, jossa huomioidaan mm. maksulliset koulutusohjelmat, valmennuskurssitoiminta, koulutusviennin ja tilauskoulutuksen kehittäminen sekä ulkomaisen koulutuksen tarjonnan yleistyminen Suomessa. Lisäksi SYL tarkastelee perustutkintokoulutuksen ja maksullisen täydennys- ja aikuiskoulutuksen muuttuvia suhteita. Tilanneanalyysin pohjalta suunnitellaan ylioppilasliikkeen toimintaa. Erityisesti huomiota kiinnitetään lukukausimaksukokeilun seurantaan ja kriittiseen arviointiin sekä koulutusvientitoiminnan eettisyyteen. 5. Opiskelijoiden oikeusturva Opiskelijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun vaarantuminen on noussut viime aikoina keskusteluun erityisesti ns. SORA-lainsäädännön sekä opintoaikojen rajauksen toimeenpanon myötä. SYL seuraa opintoaikojen rajauksen soveltamista ja SORA-lainsäädännön toimeenpanoa yliopistoissa sekä edistää mahdollisimman yhdenvertaisten soveltamiskäytäntöjen syntymistä yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa. Lisäksi SYL varautuu valituskäytäntöihin hyödyntämällä tarvittaessa ulkopuolista lainsäädäntöasiantuntemusta. SYL selvittää ylioppilaskuntia useimmin ja eniten työllistävät oikeusturvatapaukset. 6. Huomio maahanmuuttajien koulutuspolkuihin Maahanmuuttajataustaiset jäävät selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen ulkopuolelle kuin muu väestö. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajista jatkaa yhtä suuri osa, mutta lukiokoulutuksessa keskimääräisesti muuta väestöä pienempi osuus. Myöskään korkeakoulutuksessa ei maahanmuuttajien määrä vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä. Kiinnitetään erityishuomiota maahanmuuttajien siirtymiseen koulutusasteelta toiselle ja edistetään siirtymien tukemista. Tärkeimpinä tavoitteina ovat valmentavat opinnot sekä lukioihin (lukiostartti) että yliopistoihin. SYL luo omat suosituksensa mallista
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 Sivu 4 / 8 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 maahanmuuttajataustaisille suunnatuista yliopistoon valmentavista opinnoista. SYL tekee aktiivista yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa maahanmuuttajien koulutuspolkuvaihtoehtojen lisäämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Näiden järjestöjen yhteinen työryhmä vuodelta 2011 jatkaa vaikutustyötään ja on yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. SYL tukee ylioppilaskuntia näiden vaikuttamistyössä valmentavien opintojen tuomiseksi korkeakoulujen agendoille. Osana vaikutustyötä painotetaan kielikoulutusta opintojen aikana, työharjoittelu- ja verkostoitumismahdollisuuksien lisäämistä sekä työnhakutaitoja kaikille maahanmuuttajaryhmille, myös suoraan korkeakouluihin tulleille kv-opiskelijoille. 7. Korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistaminen Kansainvälisten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia korkeakouluissa tulee edelleen parantaa. Kansainvälisille opiskelijoille luodaan aitoja vaikutuskanavia korkeakouluihin sekä olemassa olevien rakenteiden että - tarvittaessa - uusien kautta. SYL painottaa toiminnassaan kv-opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien parantamista ylioppilaskunnissa ja muissa olennaisissa opiskelijoiden asemaan vaikuttavissa toimielimissä. SYL tukee ylioppilaskuntia kansainvälisten opiskelijoiden erityiskysymyksiin liittyvien hyvien käytänteiden jakamisessa. SYL edistää korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian väliarvioinnin aloittamista. Opiskelijajärjestöt ovat vahvasti mukana arvioinnissa. Osana kansainvälistymisstrategian arviointia SYL osallistuu myös keskusteluun korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tavoitteista ja edellytyksistä.. 8. Edistetään lomapankkijärjestelmän syntymistä Työsuhteiden pätkittyminen on arkipäivää Suomessa. Suuri osa opiskelijoista on epätyypillisissä työsuhteissa. Työsuhteiden pätkittymisestä johtuen pidemmän yhtäjaksoisen ja etukäteen suunnitellun vuosiloman pitäminen on mahdotonta. Tämän takia nykyistä vuosilomakäytäntöä on syytä muuttaa. Lomapankkijärjestelmän kehittäminen on olennainen osa keskustelua pätkätyötä tekevien aseman parantamiseksi myös akateemisella kentällä. SYL tekee vaikutustyötä poliittisten sidosryhmien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on lomapankkijärjestelmän saaminen keskusteluun vuoden 2012 aikana, ja lomapankkijärjestelmän saattaminen valmisteluun hallituskauden aikana. 9. Yhdenvertaisuustyön vahvistaminen SYL vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja arviointia sekä keskustoimistolla että toiminnassaan ylioppilaskuntien kanssa. Tätä varten päivitetään SYL:n yhdenvertaisuussuunnitelma, jota tulee noudattaa kaikessa sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa ja kaikilla toimintasektoreilla. Päivityksen yhteydessä määritellään mm. keinot arvioida järjestelmällisesti liiton toimintaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta. SYL tukee ylioppilaskuntien yhdenvertaisuus- ja saavutettavuustyötä. SYL:n ylioppilaskunnille järjestämiä
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 Sivu 5 / 8 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 yhdenvertaisuustapaamisia jatketaan, ja SYL:n saavutettavuusverkoston toiminta vakiinnutetaan. 10. Opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen sosiaalityöllä Tampereen YTHS:llä vuosina 2008 2009 toteutetun Suunta-hankkeen tulosten mukaan sosiaalityöntekijän avulla pystytään tehokkaasti ehkäisemään opiskelijan syrjäytymistä. Sosiaalityöntekijöiden palvelut ovat usein opiskelijoiden saavuttamattomissa eikä opiskelijoilla ole niistä riittävästi tietoa. Opiskelun ja elämänhallinnan ongelmat tulevat usein esiin terveysongelmia selvitettäessä, mutta opiskeluterveydenhuollon piiristä ei ole olemassa luontevaa väylää kunnallisen sosiaalityön pariin. Jotta opiskelijoiden syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja opintojen etenemistä edistää, tulee opiskelijoiden saatavilla olla heille soveltuvaa sosiaalityötä. Kerätään tietoa opiskelijoiden ulottuvilla olevan sosiaalityön järjestämisen mahdollisuuksista ja luodaan liitolle oma näkemys parhaasta sosiaalityön toteuttamismallista (esim. kunta, korkeakoulu tai YTHS). Aloitetaan tämän kerätyn tiedon pohjalta vaikuttamistyö. 11. Toimiva sosiaaliturvajärjestelmä Sosiaaliturvajärjestelmässä on useita epäkohtia opiskelijoiden suhteen, eikä opintotuki sovi yhteen muiden etuuksien kanssa tarvittavissa määrin. SYL kartoittaa opintotuen käyttöön liittyviä ongelmia koskien kaksiportaista opintotukea, sairauspäivärahaa, toimeentulotukea sekä muita mahdollisia ongelmatilanteita. SYL laatii oman pitkän tähtäimen näkemyksensä opiskelijan toimeentulon kehittämisestä osana sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuutta. 12. SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan näkyvyyden parantaminen SYL lisää kehitysyhteistyön näkyvyyttä ja houkuttelevuutta yhdessä ylioppilaskuntien kanssa. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus ottaa osaa kehitysyhteistyötoimintaan joko tulemalla mukaan kehitysyhteistyötoimintaan tai maksamalla kehitysyhteistyömaksua. SYL tekee omaa kehitysyhteistyötoimintaansa näkyvämmäksi KENKKUn ja ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa laajentaen näin opiskelijoiden toimintamahdollisuuksia. SYL:n sisällä kehitysyhteistyötoiminta otetaan kokonaisvaltaisemmin mukaan toimintaan hyödyntäen KENKKUn resursseja vaikutustoiminnassa ja viestinnässä. KENKKU on entistä aktiivisempi osa SYL:n vaikutustyötä. 13. Järjestösektoriverkoston luominen Ylioppilaskuntien piirissä toimivat järjestöt ovat usein opiskelijoille läheisimpiä opiskeluun liittyviä yhteisöjä. Järjestöt ottavat uudet opiskelijat vastaan, valvovat opiskelijoiden etuja oppiaine- ja tiedekuntatasolla ja järjestävät yhteisöllisyyttä ja opiskelukykyä tukevaa toimintaa. Näiden järjestöjen avulla SYL voi saada laajemmin tietoa opiskelijoiden tarpeista ja lisätä ylioppilasliikkeen organisoituneisuutta sekä tavoittaa suuria opiskelijajoukkoja nopeasti. Ylioppilaskuntien järjestösektorien yhteistyötä kehittämällä saadaan synergiaetuja mm.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 Sivu 6 / 8 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 koulutusmateriaalien ja oppaiden yhteisestä tuottamisesta. SYL luo ylioppilaskunnissa toimiville järjestövastaaville ja -sihteereille oman verkoston Kykyprojektivetoisesti. Kartoitetaan sektorin toiveet ja tarpeet ja tämän pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan viestintää, tapaamisia ja koulutusmateriaalia. Järjestösektoria tuetaan erityisesti opiskelukyvyn, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroimisessa järjestötoimintaan. Jatkuvat tai aktiivisessa seurannassa olevat projektit 1. Opintotukijärjestelmän kehitys Seurataan opintotuen kehittämisen toimenpiteiden toteuttamista keräämällä tietoa kaksiportaisen opintotuen toimivuudesta ja osallistutaan keskusteluun opintotuen jatkokehittämisestä. Tuetaan opintotukijärjestelmän kehittämistä tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen. Tehdään vaikuttamistyötä huoltajakorotuksen palauttamiseksi osaksi opintotukea ja osallistutaan myös opintolainajärjestelmän kehittämisestä käytävään keskusteluun. 2. YTHS:n talouden ja AMK-pilotin seuraaminen Seurataan syksyllä 2011 käynnistyneen AMK-YTHS-pilotin etenemistä ja varmistetaan yliopisto-opiskelijoiden palveluiden taso pilotin aikana. Kiinnitetään huomiota YTHS:n talouden kehittymiseen sopeuttamistoimien jälkeen. Erityistä huomiota talouden puolella vaativat yliopistojen passiivirekisterikäytännöt, jotka voivat laajasti käyttöönotettuina vaikuttaa YTHS:n talouteen merkittävästikin. Lisäksi seurataan, miten muuttuvat käyntimaksut vaikuttavat talouteen ja opiskelijoiden käyttätymiseen. 3. OLL:n kehittäminen SYL osallistuu OLL:n toiminnan kehittämiseen siten, että OLL:n toiminnan kolme painopistettä ovat tärkeysjärjestyksessä opiskelijoiden liikuntaedunvalvonta, opiskelijoiden seuratyön tukeminen sekä opiskelijahuippu-urheilun koordinointi. Liikuntaedunvalvonnassa tulisi keskittyä hyvinvointiliikunnan edistämiseen ja alueellisten liikuntapalveluiden kehittämiseen. Hyvinvointiliikunnan edistämisessä painopisteen tulisi olla vähän liikkuvien aktivointi ja paikallisten liikuntapalveluiden kehittämisessä keskittyä korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittämiseen. Näiden molempien tehtävien toteuttamisessa tärkeäksi työkaluksi nousee erityisesti korkeakoululiikunnan suositusten jalkauttaminen. Opiskelijoiden seuratyötä tuetaan parhaiten tukemalla seurojen toiminnan kehittämistä. Tämän toteuttamiseksi seuroilla pitäisi olla käytössään tietoa hyvistä käytänteistä ja tarjolla koulutusta. Opiskelijahuippu-urheilun koordinointi on opiskelijahuippu-urheilijoiden näkökulmasta tärkeä tehtävä ja lisäksi liiton taloudellisten resurssien edellytys. OHU-sektorin toiminta ei kuitenkaan saa missään olosuhteissa viedä pääpainoa edunvalvonnalta ja seuratyön edistämiseltä. SYL osallistuu OLL:lle perustettavan määräaikaisen ohjausryhmän toimintaan sekä keskustoimiston henkilöresursseilla että jäsenjärjestöjensä edustajien kautta. SYL keskustelee
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 Sivu 7 / 8 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 aktiivisesti oman jäsenkenttänsä kanssa mm. sektoritapaamisissa. Jotta keskustelua oman jäsenkentän kanssa pystytään käymään avoimesti, pitää SYL keskusteluyhteyden avoimena myös OLL:n keskustoimiston toimijoiden kanssa. 4. Opiskelija-asumisen ongelmakohdat ja tulevaisuus Kytketään opiskelija-asumiseen vaikuttaminen osaksi kuntavaalikampanjaa. Hätämajoituksen järjestämiseksi pyritään löytämään kohtuulliset ratkaisut yhteistyössä yliopistojen ja yliopistokaupunkien kanssa. Tuetaan ylioppilaskuntia paikallisessa asumisvaikuttamisessa. Vaikutetaan investointiavustusprosentin nostamiseksi. Painotetaan opiskelijaasumisvaikuttamisessa energiatehokkuutta, asumisen laatua sekä yhteisöllisyyttä. OKM:n asettama työryhmä selvitti vuonna 2011 korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyviä asumispalveluita ja ehdotti seurantatoimikunnan perustamista. Toimikunnan tehtävänä olisi seurata ja tukea korkeakoulujen kansainvälisten asumispalveluiden yhteistyötä sekä palvelukehitystä. SYL edistää osaltaan toimikunnan perustamista sekä sen tavoitteiden toteutumista ja tukee korkeakoulujen vastuutusta kansainvälisten opiskelijoiden asumispalveluiden järjestämisestä. 5. Tasa-arvoinen perhe-elämä Tasa-arvoisen perhe-elämän saavuttamiseksi Suomessa tulee uudistaa vanhempainvapaajärjestelmä sekä säätää tasa-arvoinen avioliittolaki. SYL ottaa aktiivisesti osaa keskusteluun perhevapaamallin uudistamisesta ja vanhemmuuden kustannusten jakamisesta tasan työnantajien kesken sekä perhe-elämän ja työn tai opiskelun yhteensovittamisesta. Edistetään tasa-arvoisen avioliittolain säätämistä. 6. Viestintä 2010-luvulle ja sen yli Otetaan vuonna 2011 valmistuneen viestintäkäsikirjan käytännöt kaikkien SYL:n toimijoiden arkirutiineihin. Uudistetaan SYL:n infomateriaali, jota on tarjolla uusille opiskelijoille ja sidosryhmille. Parannetaan liiton vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa ja tuotetaan sinne säännöllisesti sekä opiskelijoita että sidosryhmiä kiinnostavaa materiaalia. Etsitään uusia ja kevyitä keinoja kertoa SYL:n toiminnasta ylioppilaskunnille, opiskelijoille ja muille sidosryhmille verkossa. Kehitetään dokumentointi- ja arkistointikäytäntöjä. SYL:n toimintaa kehitetään kohti kattavampaa kolmikielisyyttä: liitto edistää suomen, ruotsin ja englannin kielten käyttöä ja hyvää yhdenvertaista kielipolitiikkaa omassa toiminnassaan ja ylioppilaskunnissa. 7. Työurien pidentäminen Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet koskevat opiskelijoita aina perusasteelta tulevaan työelämään saakka. SYL toimii jäsentensä edunvalvojana työurien pidentämiseen liittyvässä keskustelussa. Koulutukseen liittyvän edunvalvonnan lisäksi SYL kantaa vastuuta työurien pidentämisestä keskeltä ja lopusta ottamalla kantaa esimerkiksi työssä jaksamiseen ja työelämän joustoihin. SYL laajentaa omaa asiantuntijuuttaan ja sidosryhmäverkostoa oman edunvalvontansa parantamiseksi työurakeskustelussa.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 Sivu 8 / 8 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 SYL tuo esille omat keinonsa työurien pidentämiseen ja tekee työtä yhdessä ylioppilaskuntien kanssa, jotta opiskelijoiden ääni kuullaan niin poliittisessa johdossa kuin työmarkkinajärjestöissäkin. 8. Opiskelijoiden oikeudet työelämässä Opiskelijoiden työnteko opintojen aikana on arkipäivää. Osa opiskelijoista tekee tulevaa koulutustasoaan vastaavaa työtä, mutta suuri osa opiskelijoista toimii myös työvoimareservinä työtehtävissä, jotka eivät vastaa heidän nykyistä tai tulevaa koulutustasoaan. Työmarkkinoilla on myös kilpailua niin halvasta työvoimasta kuin työpaikoistakin. Tästä johtuen osa opiskelijoista tekee töitä huonoilla työehdoilla ja huonoissa olosuhteissa. SYL tuo esille, että opiskelijat ovat työntekijöinä samanarvoisia muiden kanssa ja tuo esille opiskeluiden aikaisen työnteon ongelmakohtia ja kehittämistarpeita. Kyse on laajemmasta asiasta, joka liittyy opiskelijoiden toimeentuloon ja työmarkkinoihin. Työtä tehdään SYL:n sektoreiden yhteistyönä ja yhdessä sidosryhmien kanssa. Vaikutustyön tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työehtoja sekä saada opintojen aikainen työnteko sidosryhmien agendalle. 9. Akateemisten työvoimapalveluiden ja -ohjauksen saatavuuden parantaminen Työvoimapalveluiden tarkoitus on tarjota itsenäisesti käytettäviä sekä henkilökohtaisia työvoimapalveluita kuten tietoa työmarkkinoista, koulutuksesta sekä yrittäjyydestä. Lisäksi työvoimapalvelut auttavat työnhaussa ja -välityksessä. Yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelut auttavat opiskelijaa opintojen suunnittelussa, oman osaamisen tunnistamisessa sekä opinto- ja työuran suunnittelussa. Yhdessä nämä palvelut auttavat opiskelijaa työllistymään tarjoamalla tietoa, koulutusta ja ohjausta opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen. Jotta opiskelijalle tarjotaan ajankohtaista informaatiota ja jotta opiskelija saa tarvitsemansa avun sekä ohjauksen ajoissa, tulee näiden molempien palveluiden resurssit olla mitoitettu oikein koko opiskelijakentän tarpeisiin. Molemmissa palveluissa tulee myös huomioida kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet täysimittaisesti. SYL vaikuttaa yhdessä ylioppilaskuntien kanssa akateemisten työvoimapalveluiden parantamiseksi yliopistopaikkakunnilla sekä yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden ja TEtoimistojen yhteistyön lisäämiseksi.