Kauppa kaipaa omaa sopimusta 62014 Ajankohtainen ydinvoima Ilmailualalle innovaatio Isoveli valvoo
32 10 38 Sisällys 6/2014 10 Insinööriaktiivi Pohjanmaalta 14 Kosteus- ja hometalkoot purevat 16 Ydinvoimasta ajankohtaista 18 Suomessa riittää sähköä 20 Afrikassa huima it-alan kasvu 22 Kaupan alalle tasa-arvoa 24 Työyhteisö voi tarvita sovittelua 26 Vastuullinen vaikuttaja töissä 27 Lisäkäyttäjiä aikuiskoulutustuelle 28 Tekninen innovaatio ilmailualalla 30 Toimihenkilöhistoriasta tutkimus 38 Puheenjohtajan merkkipäivä 43 Antoisa vastapaino työlle VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 31 Kolumni 32 Oikeutta 34 Tutkittua 36 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Annika Rauhala Insinööriopiskelija tähtää energiaalalle s. 36 2
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää 0201 801 826 TOIMITTAJA Kirsi Tamminen 0201 801 819 TIEDOTTAJA Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 801 VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 6.11., 11.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO www.insinoori-lehti.fi ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 1/2 sivu 2 500 1/4 sivu 1 850 TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja TEM sähköisti ydinvoimakeskustelun Työ- ja elinkeinoministeriö ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori järjestivät viime viikolla yllätyksen epäämällä Teollisuuden Voimalta yrityksen hakeman lisäajan neljännen ydinvoiman rakentamisluvalle. Ajoittain vastatuulessa olleelle Fennovoiman hankkeelle ministeri sen sijaan näytti vihreää valoa, jos kotimainen omistusosuus nousee 60 prosenttiin. Fennovoiman luvan siunaaminen sai odotetusti vihreät lähtemään hallituksesta. Edellinen hallitus ja eduskunta hyväksyivät molempien yhtiöiden luvat kesällä 2010. Lupien täydennyskäsittely ministeriössä on varmasti sujunut asiallisesti ja taiteen sääntöjen mukaan, mutta ratkaisu herättää silti kysymyksiä. Etenkin teollisuuden järjestöjen ja sieltä leipänsä tienaavien on vaikea ymmärtää, miksi hallitus vetää keskellä lamaa maton alta hankkeelta, joka ei vaadi euroakaan julkista rahoitusta? Peiliin katsomisen paikka on myös TVO:lla ja sen omistajilla. TVO:n kolmannen reaktorin rakentaminen on suomalaisen teollisuushistorian ikuisuustarina, josta on puuttunut vauhtia vaan ei vaarallisia tilanteita. Valmistumisen takarajat ovat paukkuneet jo useaan kertaan, minkä vuoksi TVO haki keväällä vuonna 2010 myönnettyyn lupaan viiden vuoden lykkäystä. Ilmeisesti yhtiössä oletettiin jatkoajan lankeavan automaattisesti, mutta toisin kävi: TVO sai karvaasti kokea, että rakentamislupapäätösten voimassaolo ei ole yhtä venyvä kuin voimalan rakentaminen. Viime viikon jälkeen suomalainen ydinvoimaruletti on jälleen uudessa asennossa. Fennovoima on niskan päällä, mutta henskeleitä ei auta liikaa paukuttaa, sen verran kova on 60 prosentin kotimaisuusvaatimus. Tuskin kukaan osaa tällä hetkellä aivan varmuudella sanoa, mihin ja kenen toimesta maassa rakennetaan seuraavaa ydinvoimamyllyä. Voi olla, että ensi keväänä valittava eduskunta pääsee kokonaan uuden lupakierroksen pyörteisiin. Suomi ja suomalainen teollisuus tarvitsevat jatkossakin edullista energiaa. Yli neljä vuotta puhaltaneesta vastatuulesta huolimatta maa tarvitsee lisää kotimaassa tuotettua ydinenergiaa. Jos uutta kapasiteettia eivät rakenna vuoden 2010 luvansaajat, sen tekee joku muu. ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) 3
BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Kokeilu lääkärintodistusten sähköisestä siirrosta Lahden terveyskeskuksen päivystysyksiköissä kokeillaan loppuvuoden lääkärintodistusten välittämistä suoraan Kelaan. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri liittyy kokeiluun marraskuussa. Kun lääkäri tallentaa potilaan A-lääkärintodistuksen Potilastiedon arkistoon, se voidaan samalla välittää suoraan Kelaan sairauspäivärahan hakemista varten. Todistuksen välittämiseen tarvitaan asiakkaan lupa. Potilas saa A-todistuksestaan tulosteen työnantajaa varten. Tulosteessa mainitaan, että todistus on välitetty Kelaan. Kun Kela on saanut lääkärintodistuksen sähköisesti, todistusta ei tarvitse enää toimittaa erikseen päivärahahakemuksen liitteenä. Päivärahahakemukseksi riittää, että työnantaja ilmoittaa asiointipalvelussa sairausajalta maksetun palkan. Jos asiakas ei ole työssä tai ei saa palkkaa sairausajalta, asiakas täyttää hakemuksen itse asiointipalvelussa. Asiakas näkee Kelaan välitetyn todistuksen Kelan asiointipalvelussa ja marraskuusta lähtien myös Potilastiedon arkiston Omakanta-palvelusta. Kokeilu kestää vuoden loppuun. Todistusten sähköinen välitys Kelaan laajenee sen jälkeen sitä mukaa kun terveydenhuollon potilastietojärjestelmätoimittajilla on siihen valmius. Kokeilu koskee vain A-todistusta, eli sairauslomatodistusta lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä. Jatkossa on tarkoitus, että Kela saa muitakin lääkärintodistuksia sähköisesti lääkärin vastaanotolta. Uratehdas ylittänyt jo tavoitteensa 52 Insinööriliiton ja IAET-kassan jäsenistä 52 oli elokuussa vuorotteluvapaalla. Syyskuun alussa vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat. Nykyisin edellytetään 16 vuoden työhistoriaa, kun se oli ennen 10 vuotta. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Uratehtaan projektilaisista on tänä vuonna työllistynyt jo 162. Tavoitteeksi koko vuodelle asetettu 150 työllistynyttä on siis ylittynyt huimasti, kertoo kehityspäällikkö Henna Ojala. Lisäksi koulutukseen on siirtynyt 60 henkilöä. Uratehtaan tämän vuoden noin 600 projektilaisesta on insinööritaustaisia ollut 166 henkilöä eli 28 prosenttia kaikista. Heistä on työllistynyt 36. Työllistyneistä 34 henkilöllä on ollut työkokemusta yli 20 vuotta, eli myös vanhempi porukka on työllistynyt hyvin, hän kertoo. Määräaikaiseen työsuhteeseen on työllistynyt 42 prosenttia, toistaiseksi voimassaolevaan 53 ja viisi prosenttia on ryhtynyt yrittäjäksi tai tekee jotain muuta. Toistaiseksi voimassaolevan ja määräaikaisen sopimuksen suhde on Ojalan mukaan koko ajan ollut noin 50 50. Työllistyneistä kolmasosa työllistyi piilotyöpaikkaan. Uratehtaan ensimmäinen vastavalmistuneille suunnattu valmennus Boostcamp viilaa työnhaun asiakirjat huippukuntoon, keskittyy yritysten kontaktointiin sekä ottaa osaa rekrytointitapahtuman järjestelyihin. Uratehdas on Pirkanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PIOTTY ry:n hanke. 4
BITTIKATTAUS Hyvät käytännöt palkitaan Terveellinen työ stressi hallinnassa! -kampanja haluaa palkita hyvät käytännöt. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto etsii jäsenmaista palkittavia ehdokkaita työterveyden ja työturvallisuuden hyvistä käytännön ratkaisuista. Ehdokkaiden tarkoituksena on esitellä esimerkillisiä organisaatioita, yrityksiä tai työpaikkoja, joissa stressin ja psykososiaalisten riskien hallintajärjestelmät ovat kunnossa. Ehdokkaissa tuodaan esiin parhaita käytäntöjä johdon ja työntekijöiden yhteisistä toimista psykososiaalisten riskien hallinnan parantamiseksi. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä voivat esittää työpaikat, yritykset tai organisaatiot, koulutuksen järjestäjät ja muut oppilaitokset, työnantaja-, ammatti- ja kansalaisjärjestöt sekä ammattiliitot. Myös kaikki työterveys- ja -turvallisuusriskien ehkäisyyn keskittyvät alueelliset tai paikalliset organisaatiot, vakuutuspalvelujen tarjoajat ja muut alan organisaatiot voivat niitä esittää. Hyvän käytännön on oltava ei kaupallinen ja voittoa tavoittelematon toimintaesimerkki. Kilpailuehdotusten viimeinen jättöpäivä on 1.10.2014 osoitteeseen hannu.stalhammar@stm.fi Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Stressi hallinnassa! www.healthy-workplaces.eu manage stress Lisätietoja: www.riskithaltuun.fi TE-02-13-066-FI-P Valtio vähentää satoja työpaikkoja Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja sen hallinnonalaan kuuluvat ELYkeskukset aloittavat yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on vähentää 700 työpaikkaa. Yt-neuvottelujen piirissä on 3 300 työntekijää. Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn TEM:n hallinnon alan pääluottamusmies Pekka Liimatainen kertoo, että ytneuvottelut koskevat kaikkia ELYkeskuksia ja niiden vastuualueita sekä yksiköitä Yt-neuvotteluprosessin aikana käynnistetään myös ministeriön ja ELY-keskusten uudistamistyö. Hallinnollisten tehtävien keskittäminen johtaa siihen, että moni jukolainen saattaa menettää työpaikkansa. ELY-keskusten ja TE-toimistojen hallinto- ja kehittämiskeskus aloittaa ensi vuoden alussa. Liimatainen toivoo, että valtiota ei rinnastettaisi yksityiseen sektoriin. Hän kertoo olevansa eri mieltä ministeri Jan Vapaavuoren kanssa siitä, pitääkö valtion työpaikkoja vähentää samaan aikana kuin yksityisellä sektorilla menee huonosti. Valtio ampuu itseänsä jalkaan, jos se leikkaa tässä taloustilanteessa resursseja niistä toiminnoista, joiden pitäisi palvella kansalaisia. Työssä tylsistyminen uhkaa terveyttä Työssä tylsistyvä työntekijä kokee, että työtehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita, niihin on vaikea keskittyä ja aika tuntuu kuluvan hitaasti niiden parissa. Jos kiinnostavia tehtäviä ei ole riittävästi, työntekijä passivoituu eikä laita itseään likoon työssään. Satunnaisena ilmiönä pitkäveteisyys on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti sekä yksilön hyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen. Myös asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat pitkästymistä. Miehet raportoivat enemmän tylsistymisen kokemusta kuin naiset. Ikäryhmistä tylsistyneimpiä olivat alle 36-vuotiaat työntekijät. Nuorten työntekijöiden tylsistyminen saattaa selittyä osittain sillä, että työelämässä paikkaansa hakevat eivät ole vielä löytäneet itselle sopivia tai riittävän haastavia työtehtäviä, pohtii tutkija Lotta Harju Työterveyslaitoksesta. Tylsistyneet työntekijät kokivat terveytensä ja työkykynsä innostunutta työntekijää heikommaksi vielä senkin jälkeen, kun taustatekijät, kuten ikä ja toimiala, oli huomioitu. Tylsistyminen myös lisäsi todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa sekä aikomusta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tylsistymisen kokemukset myös lisäävät työn kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin. Työssä tylsistymisen aiheuttama pahoinvointi ei välttämättä näy eikä siitä mielellään puhuta työpaikalla. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös työurien pituuteen. TEKSTI: Lotta Harju pl 5
BITTIKATTAUS Kunta-alalle oma työelämän kehittämisohjelma Työpaikkakiusaaminen on vakava asia MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja On ainakin yksi työelämän laatuasia, jossa Suomi erottuu muista. Työpaikkakiusaaminen on täällä kaksi kertaa yleisempää kuin keskimäärin muualla Euroopassa. Viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikalla. Ruotsissa työpaikkakiusaamisen lukemat ovat vain neljänneksen Suomen lukemista. Asiaa tutkinut professori Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo: Ennen kuin kiusaaminen voi tapahtua, pitää olla se suuri joukko, joka taputtaa käsiään tai vähintään kääntää päänsä ja antaa kiusaamisen tapahtua. Työpaikkakiusaaminen on tilanne, jossa yksi tai useampi työyhteisön jäsen joutuu toistuvasti kielteisen ja vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi. Se on myös työturvallisuuslain 18 ja 28 mukaista häirintää. Kiusaamisesta voi olla uhrille hyvin vakavia terveydellisiä vaikutuksia. Myös tilannetta sivusta seuraavissa on todettu haitallisia seuraamuksia muun muassa hermostuneisuutta, masentuneisuutta, väsymystä ja uniongelmia. Workplace Bullying Instituten tutkimuksessa listataan työpaikkakiusaamisen yleisimpiä taktiikoita. Kiusattua syytetään valheellisesti virheistä, joita ei oikeasti tehdä. Häntä tuijotetaan, käytös häntä kohtaan on uhkaavaa ja vihamielisyyttä osoitetaan selvästi. Mitätöidään henkilön ajatuksia ja tunteita esimerkiksi kokouksissa. Käytetään mykkäkoulua ja/ tai eristetään muista. Kerrotaan perättömiä huhuja tai juoruja henkilöstä. Kannustetaan ihmisiä kääntymään kiusattua vastaan. Julkisesti valehdellaan henkilön tuloksista tai mitätöidään niitä. Sabotoidaan henkilön työpanos tai tiimin tavoite. Varmistetaan henkilön epäonnistuminen esimerkiksi projektissa jättämällä tarvittavat työt tahallisesti tekemättä Työpaikkakiusaajista harva tunnistaa itsensä kiusaajiksi tai sivusta seuraajiksi. Yllä oleva lista on pieni lajitelma taktiikoista, mutta jos osakin niistä tuntuu koskevan omaa työyhteisöäsi, ota asia puheeksi. Kierre on syytä katkaista ennen kuin se menee liian pitkälle. Kunta-alalle on valmisteilla oma työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020. Sen tavoitteena on tehdä näkyväksi kuntatyöpaikkojen hyvä kehittämistyö ja edistää työelämän kehittämistä osana kuntasektorin isoja uudistuksia. Kuntasektorilla on pitkät perinteet tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiselle. Se edellyttää kuntalaisten ja henkilöstön osallistamista palvelutoiminnan kehittämiseen. KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt käynnistivät tammikuussa yhteisen Kunta-alan työelämän kehittämisohjelman vuosille 2014 2020. Sen valmistelussa on hyödynnetty kuntatyöpaikkojen tuloksellisuustyöstä ja työurien pidentämisestä kertyneitä kokemuksia. Kehittämisohjelman suuntaviivoina on tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen sekä kuntaorganisaatioiden omista tarpeista lähtevien kehityshankkeiden tukeminen. Sateenvarjona on kansallinen Työelämä 2020 strategia. Työkyky ja työturvallisuus entistä tärkeämpiä Työkykyä edistävä toiminta kuten panostaminen työntekijöiden osaamiseen, terveyteen ja elintapoihin sekä työturvallisuuteen on lisääntynyt. Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua oman työpaikan kehittämiseen ovat myös parantuneet. Neljä viidestä palkansaajasta sanoi vuonna 2013, että osaamisesta ja työympäristön turvallisuudesta huolehditaan työpaikalla ainakin jossain määrin. Etenkin pienillä työpaikoilla on edistytty. Ero suurempiin organisaatioihin, joissa kehittäminen on tavallisempaa, on kaventunut. Eri työntekijäryhmien väliset erot osallistumisessa, oppimisessa sekä vaikuttamisessa omaan työhön ovat säilyneet suurina läpi 2000-luvun. Ylemmille toimihenkilöille nämä ovat selvästi yleisempiä kuin muille. Viime vuonna niiden osuus, jotka vastasivat, että työpaikalla kiinnitetään paljon huomiota työympäristön turvallisuuteen, on huipussaan 16 vuoteen, 38 prosenttia. Samalla avain kolme prosenttia sanoi, että turvallisuusseikkoja ei ole lainkaan huomioitu. Muutos on huomattava, sillä runsas viisitoista vuotta sitten melkein viidennes sanoi, ettei turvallisuuteen kiinnitetty lainkaan huomiota. 90 prosenttia palkansaajista tuntee työkykynsä hyväksi tai melko hyväksi. Osuus on pysynyt samalla tasolla viime vuodet. Työntekijät kokevat fyysisen työkykynsä heikommaksi kuin toimihenkilöt, mutta henkisessä työkyvyssä ei juuri ole eroja. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2013 työolobarometristä Työolobasrometri on tehty joka syksy vuoesta 1992 lähtien. 6
BITTIKATTAUS Start up -rahoitus uudistuu ensi vuonna Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus on suunnattu kaikkein lupaavimmille suomalaisille startupeille. Rahoituksella tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tekes ottaa uudistukset käyttöön ensi vuoden alusta. Muutokset johtuvat Euroopan unionin valtiotukilainsäädännön uudistuksista. Uudistus koskee yrityksen ikää ja rahoitusmallia. Rahoitusta voidaan myöntää jatkossa alle 5-vuotiaille innovatiivisille yrityksille kun aiemmin rajana on ollut kuusi vuotta. Uudessa mallissa yritys voi saada rahoitusta 500 000 euroa avustuksena ja 750 000 euroa lainana. Avustuksen ja lainan yhdistelmänä kokonaisrahoitus on enimmillään 1,25 miljoonaa euroa. Aiemmin rahoitus on ollut 1-1,25 miljoonaa euroa avustusta riippuen yrityksen kotipaikasta. Nyt tuen suuruus on kaikille yrityksille sama. Vaatimus yrityksen tutkimus- ja kehityspanostuksesta laskee nykyisestä 15 prosentista 10 prosenttiin ja muuta julkista tukea koskeneet rajoitteet poistuvat, mikä tarjoaa entistä enemmän joustoa yritykselle. Yrityksen on haettava vanhan mallin mukaista rahoitusta viimeistään 15. lokakuuta. Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari palkitsi Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Jani-Petri Semin (kesk.) liiton kultaisella ansiomerkilä yhdistyksen 70-vuotisjuhlien yhteydessä. Vierellä Marika Semi. Kansainväliset rakennusalan ammattimessut FinnBuild ovat 1. 3.10. Messukeskuksessa Helsingissä. Insinööriliitto on mukana. www.finnbuild.fi Markkinointihenkistä insinööriä haetaan Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL kumppaneineen järjestää Suomen markkinointihenkisin insinööri -kilpailun nostaakseen esille markkinoinnin merkitystä kilpailukykytekijänä. Voittajalle on luvassa 10 000 euron palkinto. Kilpailun tuomaristoa johtaa Matti Alahuhta. Kilpailussa menestyminen perustuu vahvoihin näyttöihin: voittaja on innovatiivisesti ja tuloksellisesti yhdistänyt teknologia- ja markkinointiosaamista yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä tai käynnistänyt uutta yrittäjyyttä. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla luetaan kilpailijan eduksi. Nyt kolmatta kertaa järjestettävän kilpailun voitti edellisenä vuonna Helkama Velox Oy:n toimitusjohtaja Jari Elamo. Elamo sai kiitosta kiinnostavan kansainvälisen brändin rakentamisesta ja kotimaiseen laatuun ja työpaikkoihin panostamisesta. Kilpailu on käynnissä 14.11.saakka. Kilpailuun voivat osallistua kaikki diplomi-insinöörit ja insinöörit ja siihen voi myös ilmiantaa työtovereitaan tai tuttaviaan. Voittaja julkistetaan ja palkitaan ensi tammikuussa. Voittaja saa 10 000 euron palkinnon, jonka on lahjoittanut Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Tarkemmat osallistumisohjeet ovat osoitteessa www.markinssi.fi. 7
Mietipä hetki,
Moraalitonta toimintaa PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Irtisanomisiin tähtäävät yt-neuvottelut jatkuvat kiivaina niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla ja työttömyytemme on jo lähes 1990-luvun alun luokkaa. Näin pitkää taantumaa ei ole aiemmin ollut. Krimin niemimaalta alkanut Ukrainan kriisi on vielä antanut oman iskunsa jo orastavaan nousuun. Massairtisanomiset ovat luoneet perässään erittäin ikävän lieveilmiön, palkan alennukset. Oulun seudulta on paljastunut muutama tapaus käyttää törkeästi hyväksi hädänalaisten työttömien asemaa. Liiton tietojen mukaan asialla on ollut pari yritystä, jotka ovat tarjonneet töitä kokeneille suunnittelijoille 1 700 2 000 euron kuukausipalkalla. Takavuosina muistan kuulleeni vastaavanlaisen yhden tarjouksen suunnittelu- ja konsulttialalta. Kyseisellä alalla tehtiin tosin palkanalennussopimuksia yritystasolla viime laman aikana sillä seurauksella, että alan palkat laahaavat edelleen muuta teollisuutta jäljessä. Sen lisäksi, että tämän tason palkkatarjoukset ovat moraalisesti täysin tuomittavia, ne aiheuttavat myös ikävän pakkoraon työttömille työn hakijoille. Jos tarjottu työ on koulutusta vastaavaa eikä sitä ota vastaan, työttömyyskassa langettaa karenssin. Se ei ota päätöksissään kantaa palkkatasoon. Tämä on varmasti tiedossa näissä yrityksissä. Olemme keskustelleet liitossa paljon tästä ongelmasta ja tarvittaessa aiomme kohdistaa hakusaartoja kyseisille yrityksille. Myös julkisuus tulee keinovalikoimaan, sillä tällä tavoin toimivat yritykset eivät voi olla muutenkaan asianmukaisia työpaikkoja ja niitä on syytä karttaa nyt ja tulevaisuudessa. Toinen ajankohtainen aihe on eläkeneuvottelut, jotka ovat tätä kirjoittaessani loppusuoralla. Valitettavasti näyttää siltä, että halu leikata eläkkeitä on ilmeinen. En näe siinä mitään tasapuolista tai reilua, enkä edes tarvetta. Jos karttumat heikentyvät ja eläkeiän alarajaa nostetaan, vaikka nytkään keskimääräinen eläköitymisikä ei ole 63 68 vuoden haarukassa vaan 60,9 vuotta, niin miten ilman mitään työnantajia velvoittavia toimia työurat voivat yhtäkkiä pidentyä ja valtion talouden kestävyysvaje supistua. Jos edellä mainitut toimet toteutuvat Insinööriliiton lukuisista varoituksista huolimatta, voivat pahimmillaan työuran loppupäässä työttömyysjaksot pidentyä ja kestävyysvaje entisestään paheta. Ikävää on myös se, että eläkeasioista ei juurikaan puhuta julkisuudessa aidolla tavalla. Kuulemme vain yhtä totuutta, työnantajien totuutta, joita eläkemaksut harmittavat. Eläkemaksut ovat osa työnteon kokonaiskuluista eikä mikään erillinen kuluerä. Täytyy myös ymmärtää, että eläkkeitä ei makseta valtion kassasta, vaan ne on kerätty palkoista työeläkemaksuina. 9
Jyrki Sauramäki arvostaa yhteisten pelisääntöjen sopimista työnantajan kanssa. 10
Aktiivinen insinööri Etelä-Pohjanmaalta TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Juha Harju Luottamusmiestehtävissä voi solmia ihmisiin ja yrityksiin kontakteja, joista on hyötyä myös omalle arkityölle. 11
Jyrki Sauramäki ja Kimmo Kujanpää (oik.) keskustelevat tuotteiden laadusta. Tuotepäällikkö Jyrki Sauramäki työskentelee koneenohjausjärjestelmiä tuottavassa Epec Oy:ssä Seinäjoella. Työ sisältää muun muassa analyysia kilpailijoista ja markkinoiden vaatimuksista sekä uusien tuotteiden kustannuslaskelmia. Ulkomailla käyn esittelemässä tuotteita asiakkaiden luona sekä alan messuilla ja seminaareissa. Sauramäellä on matkapäiviä koti- ja ulkomailla noin 40 vuodessa; enimmillään niitä on ollut 90. Epecin tuotteita myydään kaikkialle maailmassa, koko tuotanto on kuitenkin Suomessa. Asiakkaat arvostavat, että tuotanto ja tuotekehitys ovat samassa paikassa, sanoo Epecin toimitusjohtaja Jouni Matikainen. Jos on ongelmia, ne voidaan ratkaista saman tien. Epec on älykkäisiin koneenohjausteknologioihin keskittynyt ratkaisutoimittaja. Se on erikoistunut vaativissa ympäristöoloissa toimivien työkoneiden sulautettuihin ohjausjärjestelmiin, ajoneuvojen PC-laitteisiin sekä logistiikkajärjestelmiin. Tuotteiden täytyy kestää kovia oloja, kuten suuria lämpötilanvaihteluita, tärinää, kosteutta tai pölyä. Valmistamme tuotteita esimerkiksi sähköautoihin, Matikainen kertoo. Epecin liikevaihto oli viime vuonna 15 miljoonaa euroa. Sen perusti yrittäjä Veikko Rintamäki vuonna 1978. Kymmenen vuotta sitten hän myi yrityksen Ponsselle. HENKILÖSTÖRYHMÄT LISÄÄNTYNEET Kun Sauramäki aloitti ohjelmistosuunnittelijana Epecissä 14 vuotta sitten, yritys oli pieni. Henkilöstöä oli kolmisenkymmentä. Talossa oli yksi henkilöstöryhmä eli työntekijät johdon lisäksi. Nyt henkilöstöä on 115, joista 70 prosenttia on insinöörejä tai diplomi-insinöörejä. Toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille on muodostettu omat henkilöstöryhmänsä. Mekaniikkainsinööri Sauramäki on talon ensimmäinen ylempien luottamusmies; hän on ollut tehtävässä suunnilleen yhtä kauan kuin tuotepäällikkönä eli kahdeksan vuotta. Edustettavia hänellä on noin 20. Yhteistyö kolmen henkilöstöryhmän luottamusmiesten kesken toimii hyvin, samoin työnantajan kanssa. Noin kerran kuussa luottamusmiehet, toimitusjohtaja ja henkilöstöpäällikkö kokoontuvat käymään ajankohtaisia asioita läpi. Yhdessä me luottamusmiehet olemme edistäneet työhyvinvoinnin kehittämistä, esimerkiksi virkistysrahastoa, Sauramäki kertoo. Rahastosta voi anoa pari kertaa vuodessa rahoitusta henkilöstölle järjestettäviin tapahtumiin. Porukalla on esimerkiksi harjoiteltu keilausta ja käyty tanssikurssilla. Kerran vuodessa on konsernitason yhteistyöpalaveri, johon kokoontuvat Epecin ja Ponssen luottamushenkilöt ja johdot. Niissä päivitetään tiedot konsernin taloudellisesta tilanteesta ja keskustellaan eri asioista henkilöstöhallinnon ja luottamustoimisten näkökulmasta. 12
Parhaat tulokset neuvottelemalla. Viimeksi isona asiana oli patentti- ja tuotesuojauspalkitseminen. Ponssella on patentteja, sen sijaan Epecillä on vuosittain neljä, viisi tuotesuojausta, Sauramäki sanoo. ONNISTUMINEN YHDESSÄ PALKITSEE Sauramäki kokee luottamustoimessa palkitsevana, kun työnantajan kanssa yhdessä ratkaistaan asioita, joita henkilöstö on nostanut esille. Hän oli mukana tekemässä ylempien toimihenkilöiden matkustusohjesäännöstöä. Se sisältää sopimuksen, kuinka korvataan matkalla tehtyä ylityötä ja matka-aikaa. Viikonloppuun ajoittuvasta matka-ajasta korvataan korkeintaan 80 prosenttia ja viikolla öiseen aikaan tapahtuvasta matkustamisesta korvataan puolet. Ylityöt korvataan normaaliin tapaan ylitöinä. Sauramäelle vaikein hetki luottamusmiehenä oli yt-neuvottelut viitisen vuotta sitten, jolloin työnantaja halusi leikata kuluja. Ne saatiin kunnialla päätökseen eikä ketään irtisanottu. Osa vaihtoi lomarahan vapaaksi, tietyissä toiminnoissa väkeä lomautettiin ja määräaikaisuuksia ei jatkettu. AKTIIVINA VALTAKUNNAN TASOLLA Jyrki Sauramäki on ollut Etelä-Pohjanmaan Insinöörien (EPI) hallituksen jäsenenä 10 vuotta. Nykyisin hän on luottamusmiesvastaava, jolle yhdistys tarjoaa luontevan verkoston. Arvostusta saavat myös kenttäpäällikkö Timo Ruokon kanssa järjestetyt luottamusmiestapaamiset. Lisäksi Sauramäki on Insinööriliiton tesvaltuuskunnan varsinainen jäsen toista kautta. Hänen mielestään tes-valtuuskunta kokoaa yhteen luottamusmies- ja EPI:n hallituksen jäsenen työskentelyä. Tesvan kokouksiin viemisinään hänellä on paikallisia ajatuksia ja hyviä käytäntöjä. EPI:n näkökulmasta yksi hyvä käytäntö on aktiivinen yhteydenpito jäseniin. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneista insinööreistä 60 prosenttia jää alueelle töihin. Olemme onnistuneet nivomaan yhteen yrityksiä ja ammattikorkeakoulua. Sauramäen omalla työpaikalla on tiivis yhteistyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Oppilaitos sijaitsee viereisessä rakennuksessa. Epecissä on joka kesä muutama insinööriopiskelija harjoittelussa tai lopputyötä tekemässä. Yrityksessä koetaan, että on helpompi rekrytoida uutta väkeä, kun he ovat tuttuja jo kesätöistä. Sauramäki on aktiivinen mies muullakin vapaa-ajallaan. Siihen mahtuu muun muassa yhdistystoimintaa golfin tiimoilta, juniorivalmennusta sekä perheen kolmen pojan kuljettamista urheilutreeneihin. Epec valmistaa muun muassa työkoneiden ohjausjärjestelmiä. 13
Juhani Pirinen on vetänyt kosteus- ja hometalkoita kohta viisi vuotta. Kosteus- ja hometalkoot alkavat purra TEKSTI ja KUVAT: Ilona Mäenpää Lähes viidennes maamme kouluista ja päiväkodeista kärsii kosteus- ja homevaurioista, hoitolaitoksista joka neljäs. Kosteus- ja hometalkoot -projektin ohjelmapäällikkö Juhani Pirisen mukaan Suomen rakennuskanta on huolestuttavassa kunnossa. Lähes 750 000 ihmistä altistuu päivittäin kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Pirisen mukaan syyt ovat pääasiassa menneiden vuosikymmenien suunnittelussa, rakennustyössä ja kosteudenhallinnassa, mutta myös käyttäjissä ja huollossa. Kaikkien hometalojen kertakorjaus maksaisi eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan lähes 1,5 miljardia euroa. Ympäristöministeriö on viiden vuoden ajan tehnyt kuntien ja kuntayhtymien kanssa monipuolista yhteistyötä Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman kanssa. Se tarjoaa informaatiota ja opetusta sekä uusia toimintatapoja. Monessa kunnassa on jo tehty pitkän tähtäimen toimenpideohjelma rakennuskannan kuntouttamiseksi. Tilojen monikäyttöisyyttä kannattaa myös miettiä, Pirinen painottaa. 14
Kiinteistön huoltoon kannattaa Katja Outisen mielestä satsata. Vaurioiden selvittäminen on Paula Hännisen mukaan haastavaa. Hänen mukaansa syy nykyisiin ongelmiin sai alkunsa 1960-luvun lopun muuttoliikkeen myötä. Sen ajan rakentamiselle oli tyypillistä sekä kiire että pyrkimys edulliseen rakentamiseen. Uusia innovaatioita, kuten elementtirakentaminen, matalat perustukset ja tasakatot, otettiin käyttöön ilman tutkimusta niiden pitkäaikaiskestävyydestä. Tuolloin rakennetuissa taloissa on monia riskirakenteita kuten valesokkelit ja sisältäpäin lämmöneristetyt betoniset lattiat, Pirinen luettelee. Matalat perustukset ja kellarinseinät ovat hänen mukaansa kaikkein haitallisimpia. Kaksi kolmasosaa homeongelmista johtuu maata vasten olevien rakenteiden vaurioista. Monissa kunnissa piillyt rahaongelma aiheutti sen, ettei niissä harrastettu kiinteistönhoitoa 10 15 vuoteen. Korjauksiin on herätty viime hetkellä. KUNNOSTUKSIA TEHTÄVÄ Suunnittelijoille, isännöitsijöille ja taloyhtiöiden hallituksille on tekeillä käytännönläheinen opas kosteusteknisesti turvallisista korjausrakentamisen periaateratkaisuista. Suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon kannattaa satsata, sanoo yliinsinööri Katja Outinen. Hänen vastuullaan on ympäristöministeriön käynnistämä kosteusmääräysten uudistamisen. Sen taustalla on eduskunnan kannanotto kosteus- ja homeongelmista, joka edellyttää ottamaan paremmin huomioon rakennusten terveellisyyteen liittyvät seikat sekä rakennustyömaiden kosteudenhallinnan parantamisen. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vuosi sitten säätää rakennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksista uudis- ja korjausrakentamisessa. Asetuksella tullaan antamaan säädökset rakennukselta edellytettävistä terveellisyyteen liittyvistä olosuhteista. Sisäilman sekä kosteus-, lämpöja valaistusolosuhteiden pitää olla terveellinen ja turvallinen, Outinen mainitsee esimerkin. Rakennustuotteiden CE-merkinnän pakollisuus aiheuttaa muutostarvetta rakentamismääräyksiin. Ministeriö selvittää tarvetta asettaa kansallisia tuotekohtaisia vaatimuksia tärkeimmille rakennustuotteille, kuten vedeneristys- ja höyrynsulkutuotteet sekä vesi- ja viemärilaitteistot, hän kertoo. LISÄOPPIA TARKASTAJILLE Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO alkoi viime keväänä kouluttaa rakennusteknisen peruskoulutuksen saaneita rakentamisen terveellisyyteen liittyvissä asioissa. Täydennyskoulutus on saanut koulun penkille rakennusten kuntotutkijoita, rakennusterveyden asiantuntijoita ja korjaussuunnittelijoita. Tietojen päivittäminen on aiheellista siksikin, että terveydensuojelulakiin on ehdotettu tiukennuksia koskien tutkijoiden pätevyysvaatimuksia. Koulutus on sekä tarpeellinen että mielenkiintoinen, terveystarkastaja Paula Hänninen sanoo. Hän tarkastaa Porvoon lisäksi Sipoon, Askolan, Pornaisten, Lapinjärven ja Loviisan rakennusten kuntoa terveydensuojelulain perusteella. Ympäristötekniikan insinööriksi valmistunut Hänninen pääsee RATEKOn koulutuksessa perehtymään myös rakennustekniikkaan. Terveystarkastajan työ on haastavaa, sillä monesti tutkittavassa kohteessa ei haise eikä näy vaurioita, mutta käyttäjillä on oireilua, hän kertoo. Silloin on tehtävä kuntotutkimus ja avattava riskirakenteet eli valesokkelit, salaojat, vesieristeet ja alapohja. Terveydensuojelulakiin vedoten kiinteistönomistaja voidaan velvoittaa korjaamaan. Kunnissa vastuullinen taho on kunnan tilapalvelut, joka käyttää yksityisiä kuntotarkastajia kartoituksien tekemisessä. Terveyshaitat kosteus- ja homeongelmista kunnissa maksavat lähes 450 miljoonaa euroa vuodessa. 15
Ydinvoima poliittisessa TEKSTI: Petteri Oksa, elinkeinopoliittinen asiamies KUVA: TVO Energia on politiikkaa. Ydinenergia on sitä vielä enemmän. Syksyllä ydinvoima on poliittisessa käsittelyssä tosissaan. Ydinvoiman rakentamisessa sekä periaatepäätöstä, rakentamislupaa että käyttölupaa haetaan valtioneuvostolta. Periaatepäätös viedään lisäksi eduskunnan käsiteltäväksi, jolloin se voi kumota päätöksen tai päättää, että päätös jää sellaisenaan voimaan. Periaatepäätöksessä kiinnitetään erityisesti huomiota ydinlaitoshankeen tarpeellisuuteen energiahuollon kannalta, sijaintipaikan sopivuuteen ja laitoksen ympäristövaikutuksiin sekä ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon järjestämiseen. Rakennus- ja käyttöluvan myöntää valtioneuvosto ydinenergialaissa määriteltyjen perusteiden mukaan. Eduskunta myönsi vuonna 2010 periaatepäätöksen kahdelle ydinlaitoshankkeelle. Toinen on Fennovoiman hanke, jossa Pyhäjoelle nousisi ensimmäinen reaktori. Toinen lupa on TVO:lla Olkiluotoon rakennettavaa neljättä reaktoria varten. Kummallakin hankkeella on omat ongelmansa. Siksi ne ovat joutuneet ottamaan askeleen prosessissa taaksepäin. Kumpikin luvanhaltija jätti hakemuksen täydentääkseen saamaansa lupaa. RAHA JA AIKATAULU Fennovoiman hankkeen kohdalla kyse on ensisijaisesti rahasta tai tarkemmin sanoen hankkeen rahoituksen kotimaisen osuuden tasosta. Muutoksia on ollut muitakin, muun muassa aiottu laitetoimittaja ja rahoittaja ovat muuttuneet saksalaisesta venäläiseksi. Yhtiön oma alkuperäinen tavoite oli, että kotimaisen omistuksen taso olisi 66 prosenttia. Osan kotimaisista sijoittajista luovuttua hankkeesta ollaan vähän päälle 50 prosentin tasossa. Lopullinen osuus ei vielä ole tiedossa. Olkiluoto 3:n rakentamiset ongelmat ovat kaikille julkisuudesta tuttuja. TVO:n kohdalla kyse on siis aikataulusta. Yhtiö sanoo, että uuden reaktorin rakentamisen aloittaminen ei onnistu niin kauan kuin edellisen rakentamistyöt ovat kesken. Ongelman muodostaa se, että periaatepäätökset ovat määräaikaisia. Yhtiön pitäisi hakea rakennuslupaa viiden vuoden aikana. MIKÄ IHMEEN TÄYDENNYSLUPA? Ydinenergialaki ei tunne täydennyslupamenettelyä tai mainitse tapaa, jolla jo tehtyä periaatepäätöstä voidaan muuttaa tai täydentää. Siksi nyt käsittelyyn tulevia täydennyksiä kohdellaan prosessissa kuin uusia lupia eli ne menevät hallituksesta eduskuntaan päätettäväksi. Ainakin enemmistön oikeudellinen ja poliittinen tulkinta on ollut se, 16
prosessissa että koska molemmilla hakijoilla on jo periaateluvat, niin kysymyksessä ei ole uusi lupaprosessi, vaan vanhan muuttaminen. Näin hallitusohjelmassa oleva kirjaus siitä, että uusia ydinvoimalalupia ei myönnetä, täyttyy. Poliittista tulkintaa käytetään muutenkin. Laissa ei ole mitään mainintoja siitä, mikä pitäisi olla laitoshankkeen kotimainen rahoitusaste. Kysymys ei siis ole lain kirjaimen täyttämisestä, vaan sen tulkinnasta, joka on poliittisesti hyväksyttävää. Laki ei tunne myöskään mahdollisuutta anoa jatkoaikaa luvalle. Taas on poliittisen pohdinnan ja näkemysten aika. Hakemuksia harkitessaan hallitus viestitti, että molemmissa hankkeissa on kysymys tilanteista, joita lakia säädettäessä ei ole osattu huomioida. Tällä haluttiin kertoa, että hankkeet voidaan tulkita täydennyksinä. FENNOVOIMA ETEENPÄIN Henki ennen päätöksiä oli se, että molemmat tai ainakin toinen lupahakemuksista hyväksytään. Ennakoitavissa on myös, että eduskunnasta löytyy enemmistö luvan myöntämiseksi. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ilmoitti 15.9., että vain Fennovoiman hakemus menee eteenpäin. TVO ei siis saa jatkoaikaansa. Lopullinen päätös Fennovoiman osalta on odotettavissa jouluksi. Vihreät ovat yksiselitteisesti ilmoittaneet jättävänsä hallituksen, kun lupia myönnetään. Heille poliittinen tulkinta on ollut se, että kysymyksessä ovat uudet luvat. Hallituksen muut puolueet ovat ilmoittaneet hallituksen tästä huolimatta jatkavan. Jos vihreät uhkauksensa toteuttavat, hallituksen enemmistö kutistuu 102 kansanedustajaan. Seurauksia tulee TVO:n anomuksen hylkäämisestäkin. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa Suomen energiantuotannossa häämöttää iso aukko nykyisten ydinvoimaloiden käyttöiän loppuessa. On vähintäänkin epäselvää, miten tämä aukko voidaan paikata kotimaisella tuotannolla ilman ydinvoimaa. Tulossa parempaa ydinvoimaa Ydinvoimaloiden reaktorityypit on tapana jakaa sukupolviin. Suurin osa käytössä olevista reaktoreista edustaa toista sukupolvea. Olkiluotoon rakenteilla oleva yksikkö on paranneltu kevytvesireaktori, kolmatta polvea. Seuraava sukupolvi lupaa parempaa ydinvoimaa. Uudelta tekniikalta odotetaan uusien polttoaineiden hyödyntämistä, uraanivarantojen riittävyyden parantamista, polttoaineen uudelleenkierrätystä, jätteen määrän ja sen radioaktiivisuuden pienentämistä sekä yhteistuotannon mahdollistamista. Suuri osa tulevan polven reaktoritekniikoista perustuu niin sanottuun hyötöön. Hyötöreaktori pystyy tuottamaan omaa fissiilistä polttoainettaan sellaisista isotoopeista, jotka eivät halkea neutronien vaikutuksesta. Tätä halkeavaa isotooppia on luonnonuraanissa vain 0,7 prosenttia. Nykyisin sitä joudutaan rikastamaan muutamaan prosenttiin perinteisiä reaktoreita varten. Hyötöreaktorit pystyvät siis käyttämään yleisintä uraanin isotooppia, joka tällä hetkellä jää käyttämättä. Ne voivat hyödyntää myös perinteisten ydinvoimaloiden ydinjätettä. Näiden reaktorien tuottama jäte on aktiivista satoja vuosia nyt puhuttujen tuhansien sijasta. USEITA TEKNIIKOITA KÄYTÖSSÄ Neljännen sukupolven tekniikoita on kuitenkin lukuisia. Keskenään erilaisia esimerkkejä ovat sulasuolareaktori ja erittäin korkean lämpötilan reaktori. Erittäin korkeiden lämpötilojen reaktoreissa käytetään jäähdytteenä kaasua, jonka lämpötila voi olla jopa tuhat astetta. Korkea lämpötila mahdollistaa prosessihöyryn tai vedyn tuottamisen sähkön ohella. Vedyn valmistus ydinreaktorissa termokemiallisesti rikkiä ja jodia hyödyntävän prosessin avulla olisi merkittävä parannus ydinvoiman kilpailukykyyn, vaikka reak torityyppi ei olekaan hyötöreaktori. Sulasuolareaktorissa polttoaine on nestemäisessä muodossa, suolaseoksena. Suola toimii myös jäähdytteenä. Reaktori ei tarvitse kallista paineastiaa, koska suolan kiehumispiste ylittää reaktorin käyttölämpötilan ja toimii ilmakehän paineessa. Suola ei missään oloissa syty palamaan, eikä reaktorin polttoaine voi sulaa, koska se on jo sulassa muodossa. 17
Talven sähkönsaanti on turvattu TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP ja KUVA: Tuomo Väinämö /Gorilla Suomen käyttämästä maakaasusta kaikki tulee Venäjältä, samoin osa uraanista, raakaöljystä, kivihiilestä ja sähköstä. Jos Venäjä laajentaa talouspakotteitaan energiaan, Suomessa selvitään silti talven yli. 18
Suomessa sähköntarpeen huippu on noin 15 000 megawattia. Sähköä kuluu eniten oikein kylminä talvipäivinä. Sähköntuonti Venäjältä on enää murto-osa aiemmasta. Kaksi siirtoyhteyttä Ruotsiin takaa, että sähköä saadaan Norjasta ja Ruotsista. Tavallisena syyskuun iltapäivänä Venäjältä tuli Suomen verkkoon 341 megawattia ja Ruotsista 2 600 megawattia. Norjasta syötettiin Pohjois- Suomen verkkoon 30 megawattia. Samaan aikaan Suomesta siirtyi Viroon 335 megawattia. Sähköntuonti Ruotsista on niin suurta, ettei valmisteilla olevan Olkiluoto 3:n tuotanto riitä sitä täysin korvaamaan. Reilu neljäsosa Suomen energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Ydinvoimaloista kaksi on valmistettu Neuvostoliitosta, ja niiden uraani tuodaan Venäjältä. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen vakuuttaa, että uraania riittää. Uraania on aina vähintään vuoden tarpeiksi eteenpäin. Vaikka uraanin tuonti lakkaisi heti, ydinvoimalat kävisivät varastossa olevalla määrällä ainakin vuoden. Muiden polttoaineiden maahantuojilla pitää huoltovarmuusvelvoitteen mukaan olla kivihiiltä vähintään kolmeksi kuukaudeksi, öljytuotteita vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Mukana ovat myös liikennepoltto-aineet. Kun näiden lisäksi lasketaan mukaan valtion varmuusvarastot, tuontipolttoaineita riittää nykykäytöllä viiden kuukauden tarpeisiin, Kananen kertoo. SUOMI ON HAAVOITTUVAINEN Euroopan komission selvitti keväällä, kuinka energiariippuvainen Euroopan unioni on. Omillaan tulisivat toimeen vain Tanska ja Viro. Sähkönsaannin poikkeuksiin on varauduttu. Niidenkin energiasta noin viidennes tulee muualta. Täysin tai miltei täysin riippuvaisia tuontienergiasta ovat Liettua, Irlanti ja Italia. Suomi kuuluu keskikastiin muun muassa Ison-Britannian ja Espanjan kanssa. Näissä maissa tuontienergian osuus on 40 60 prosenttia. Komissio huomauttaa, että Suomi ja Baltian maat ovat haavoittuvaisia maakaasun osalta. Suomessa maakaasua ei voida varastoida maapohjan takia toisin kuin Saksassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa, joissa kaasua on varastoitu esimerkiksi vanhoihin kaivoksiin. Etenkin tammi-maaliskuussa Suomi voi komission raportin mukaan joutua pulaan, koska energiaa tarvitaan paljon lämmitykseen. Kymmenesosa maakaasusta menee lämmitykseen. Huoltovarmuuskeskuksesta vakuutetaan, että kaukolämpö- ja sähkölaitokset toimivat joka tapauksessa. Maakaasun sijaan voidaan käyttää esimerkiksi kevyttä polttoöljyä tai kivihiiltä. Maakaasusopimus Gasum Oy:n kanssa on voimassa vuoteen 2025. Maakaasun korvaaminen tulisi kalliiksi, sillä sitä korvaava öljy pitäisi kuljettaa maanteitse. Jos maakaasu täytyisi korvata pakotteiden takia koko EU:ssa, öljyn hinta nousisi roimasti. VOIMALOITA SULJETAAN Energiavirastosta muistutetaan, että Suomessa sähköntarve on viime vuosina vähentynyt. Tosin kylminä talvipäivinä sähköä tarvitaan paljon jokaisena niistä noin 15 000 megawattia. Tehoreservinä ovat olleet muun muassa hiililaudevoimalat. Niitä suljetaan lähivuosina. Seuraavan viiden tai kymmenen vuoden sisällä suljetaan monta voimalaa, Energiaviraston ylijohtaja Riku Huttunen sanoo. Loviisan ydinvoimaloiden toimiluvat päättyvät 2027 ja 2030. Huttunen huomauttaa, että niiden toimintalupia voidaan pidentää vielä, jos laitokset ovat kunnossa. SÄHKÖNKATKOJA KIERRÄTETÄÄN Suomi on varautunut sähkönsaannin poikkeustilanteisiin. Suomen kantaverkosta vastaavan Fingridin kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo kertoo, että jakeluverkkoyhtiöillä on tarkemmat suunnitelmat mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Jos sähkönsaantiin tulee häiriöitä, Fingrid antaa ohjeet paikallisille yhtiöille. Me katsomme valtakunnan tasolla, mikä on rajoitustarve. Sähköyhtiöt jakavat rajoitukset eteenpäin siten, että kukin alue on tunnin tai kaksi kerrallaan ilman sähköä. Uusitalo painottaa, että elintärkeät kohteet, kuten sairaalat, on rajattu sähkökatkojen ulkopuolelle. Jakeluyhtiöt eivät välttämättä erottele, saavatko sähköä ensisijassa teollisuuslaitokset vai kotitaloudet. Periaatteena on, ettei talojen lämmitystä katkaista. Teollisuuslaitokset ovat yleensä varautuneet sähkökatkoksiin, ja ne tulevat yleensä muista syistä kuin rajoituksista, Uusitalo toteaa. 19
Kuvateksti Afrikassa huima it-alan kasvu TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Kimmo Brandt, Pekka Kankaan kotiarkisto ja Hannelie Coetzee /MediaClubSouthAfrica.com Pekka Kangas retkellä Afrikan eteläkärjessä. Afrikan maat loikkaavat monen verkkosukupolven yli suoraan älypuhelimiin ja mobiililaitteisiin. Suomalainen Tecnotree on hyvin kehityksessä mukana. Kolmasosa sen liikevaihdosta tulee jo kaupasta paikallisille teleoperaattoreille. 20