Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus
TAUSTA-ARVIOINNIT (KAN) TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN AMMATILLISESSA PERUS- KOULUTUKSESSA (2006) SOVITELLEN Sosiaaliset ja viestinnälliset valmiudet ammatillisessa koulutuksessa 2009 YHTEISIIN PÖYTIIN Ammatillisen koulutuksen aluekehitysvaikutukset NÄYTTÖÄ ON! Ammattiosaamisen näytöt ammatillisessa peruskoulutuksessa (2010) TYÖSSÄOPPIMISEN ARVIOINNIN SEURANTA (2010)
ARVIOINNIN PERIAATTEET kehittävä arviointi osallistavuus käytännön hyöty opetustyöhön monitahoisuus monipuoliset metodit (CQAF) kriteeriperustaisuus järjestäjä- ja tutkintotasot, tunnusluvut, muu data
järjestäjien väliset suuret erot TULOKSET : ARVIOINTIPISTEET suuret koulutuksen järjestäjät ovat pieniä parempia (kuntayhtymät) monialaiset parempia kuin yksialaiset suomenkieliset järjestäjät hieman ruotsinkielisiä parempia (ei sovi-valmiuksissa) alojen väliset erot erityispiirteitä kulttuuriala: näyttöjen järjestäminen työelämässä tekniikka ja liikenne, luonnonvara- ja ympäristö: sosiaaliset ja viestinnälliset valmiudet työelämän edellyttämät sosiaaliset ja viestinnälliset valmiudet ei aina sisälly oppisopimuskoulutuksen ja muun näyttötutkintotavoitteisen koulutuksen tavoitteisiin aluekehitysvaikutukset parhaiten aikuiskoulutusta ja ammatillista koulutusta antavissa yksiköissä
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Vahvistanut työelämälähtöisyyttä integraatio työssäoppimiseen opettajien työelämäyhteydet työelämälähtöinen opetus ja oppiminen Ei laajasti edistä opiskelijoiden työhön sijoittumista työssäoppimisella suurempi merkitys työmarkkinatilanteen vaikutus suuri Yhtenäistää opiskelijan arviointia mutta ei takaa yhtenäisyyttä Opettajat osallistuvat vähän työpaikalla järjestettävien näyttöjen arviointiin Edistää koulutuksen laatua ei takaa sitä laatu ei selity yhdellä toiminnolla Kehittävät ammatillista koulutusta eivät itsestään selvästi syvennä pedagogista ymmärrystä
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT KÄYTÄNNÖSSÄ Osa työssäoppimista ja opiskelijan arviointia integraatiota edistävä pedagogiikka Ei vielä pedagogisen johtamisen ja toimintakulttuurin syvämuutoksia järjestäjän rooli oppilaitoskohtaisuus- pedagoginen johtaminen Opettajan työ muuttuu työtaakka luopuminen Paljon osanäyttöjä ja oppilaitosnäyttöjä Painopiste siirtymässä laaja-alaisiin näyttöihin opintojen loppuun Kriteerit vaikeaselkoisia ei yhteistä kieltä Mittarit ja arviointi epäluotettava oppimistulokset liian hyviä Voimavarojen puute ei ole esteenä
ONGELMIA JA HAASTEITA 67 % työssäoppimispaikoista puuttuu koulutettu ohjaaja (pienet työpaikat, luonnontieteet ja kulttuuriala) ohjausresurssit työpaikoilla vähäiset koulutusväki ja työpaikat puhuvat eri kieltä työssäoppimispaikat hyvin eri tasoisia järjestäjillä erilaiset käytännöt (esim. pääkaupunkiseutu) pitkät etäisyydet työssäoppimispaikkoihin henkilökohtainen ohjaus korostuu ala-, tutkinto- ja yksikkökohtaiset erot ja esteet opiskelijat työvoimana oppimistulokset ovat hyviä osaamisen muutokset suuria
TOIMIELIMEN ROOLI nimikkeet, kokoonpano ja toimintaperiaatteet vaihtelee monialaiset, yksialaiset, tutkintokohtaiset järjestäjien yhteiset toimikunnat työelämä- ja oppilaitosvetoisia toimielimiä ammatilliset neuvottelukunnat toimieliminä lausunnonantajina rajautuminen lakisääteisiin tehtäviin hallinnollinen rooli seuranta ja arviointi eivät painotu valvonta-/ päätösvastuu opettajalla edellytykset hyvät perehdyttäminen vaihtelee opettajien käsitykset vaihtelee parantaa työelämälähtöisyyttä ja vuoropuhelua luottamus asiantuntijoiden kuuleminen jalkautuminen käytäntöön vähäistä alakohtaisen asiantuntemuksen puute muodollisuus & byrokraattisuus ei vaikutusta toimintaan
SOVI-VALMIUDET järjestäjä-, oppilaitos-, ala-, ja tutkinto- ja ainekohtaisuus ammatillisen osaamisen osa - siitä erillinen osa erilliset osaamisalueet - yhtenäinen kokonaisuus työelämän tarve suuri tietoisuus hyvä siirretään työelämän harteille: vastuu epäselvät aikuis- ja oppisopimuskoulutus: on opittu ennalta opintojen henkilökohtaistamisen tarve suuri perusteet liian vaativat, ammattiosaaminen painottuu liikaa opettajankoulutus liian teoreettista ja etäällä työelämän tarpeista
SOVI-VALMIUKSIEN INTEGROINTI PEDAGOGISEEN TOIMINTAAN 30 % ei integraatiota keskimäärin 35 pistettä Oppisopimuskoulutus Luonnonvara- ja ympäristöala Valtio-omistaja Näyttötutkintotavoitteinen koulutus Tekniikka ja liikenne 40 % semi-integraatio keskimäärin 56,5 pistettä Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Alle 10 opiskelijan ryhmät Valtio-omistaja 30 % integroitu (suurimmat ryhmäkoot) keskimäärin 72,8 pistettä Humanistinen ja kasvatusala Erityisopetus
SUURIMMAT HAASTEET pedagogisen kulttuurin muutos yhtenäiset käytänteet alueella (vrt. pääkaupunkiseutu) pitkät etäisyydet työssäoppimispaikkoihin alojen perinteiset käytännöt työssäoppimispaikkojen löytyminen pienyrittäjävaltaisilla aloilla opintojen yksilöllistäminen tietopuolisen osaamisen merkityksen heikkeneminen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen ja opiskelijan arviointiin seuranta-, palaute- ja arviointimenettelyt metodinen tuki taloudellisten voimavarojen ohjaus ja seuranta & kehittämismäärärahat jatkuvan parantamisen ja kehittämismekanismien käyttöönotto
HAASTEET TYÖPAIKOILLA Edellytykset näyttöjen järjestämiseen työpaikoilla Työpaikkaohjaajien mahdollisuudet osallistua näyttöjen organisointiin, arviointiin ja jatkuvaan kehittämiseen Työpaikkaohjaajien koulutukseen osallistumismahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen arviointi Opiskelijoiden arvioinnin tasapuolisuus Kattava ja jatkuva työpaikkaohjaajien koulutus Hyöty toimielimestä & ammatillisista neuvottelukunnista ja näiden tehtävien/vastuun ja ohjauksen selkeys
MITÄ TARVITAAN NYT (järjestäjät)? TOP-malleja ja vaihtoehtoisia toimintatapoja käsitteiden ja toimintatapojen yhtenäistäminen (am, ai, amk) alakohtaisten erojen pienentäminen alueellisen yhteistyön lisääminen pedagogisen johtamisen kehittäminen lisää rahaa ja yhtenäiset periaatteet & alakohtaiset erityistarpeet sote korvauksista luopuminen työelämän tahoille maksettavista palkkioiden ohjeistaminen opetustuntien määrän normittaminen työelämän kehitystehtävän painottaminen oppilaitoksessa annettavan opetuksen ja työssäoppiminen tasapainottaminen työvälineitä ja metodeja seurantaan ja arviointiin työpaikkarekisterit
MITÄ TARVITAAN NYT... opettajien työelämäjaksojen järjestäminen opettajien kielitaitoon panostaminen opettajien pedagoginen koulutus vastaamaan työelämän tarpeita työpaikkaohjaajien koulutuksen jatkuvuus ammatillisten opettajien ja kaikille yhteisten opintojen opettajien välinen yhteistyö työelämän asiantuntemuksen hyödyntäminen kolmas sektori työssäoppimispaikaksi lisää työssäoppijoita työpaikoille opiskelijan ohjaus työpaikoilla työssäoppimispaikat riittävän pitkiksi arviointikäytänteiden yhtenäistäminen