ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA 2018 2019 Haikalan päiväkoti
1/10 Sisällys Esiopetusyksikön tiedot Lukuvuosisuunnitelman käsittely henkilöstön kanssa Esiopetuksen järjestämisen tavat Lukuvuoden tavoitteet Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuuri Lukuvuosikohtaiset esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Esiopetuksen omat hankkeet ja projektit Työsuunnitelman liitteet
2/10 ESIOPETUSYKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Osoite Päiväkodinjohtaja Haikalan päiväkoti Professorintie 5 01820 Klaukkala Minna Kempas LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY HENKILÖSTÖN KANSSA Päivämäärä ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TAVAT Työ- ja loma-ajat Lukuvuosi 2018 2019 Syyslukukausi 9.8. 21.12.2018 Koulu alkaa to 9.8.2018 Syysloma 15. 21.10.2018 (vk 42) Joululoma 22.12.2018 6.1.2019 Kevätlukukausi 7.1. 1.6.2019 Talviloma 18. 24.2.2019 (vk 8) Pääsiäisloma 19. 22.4.2019 Lukuvuoden päätöspäivä pe 31.5.2018 Kehittämispäivät Syyslukukausi 28.9.2018 Kevätlukukausi (Esiopetuksen henkilöstölle 2krt vuodessa, tällöin esiopetusta ei järjestetä) Esiopetusaika klo 8.00-12.00 Esiopetusryhmien rakenne ja henkilöstö Valaat esiopetusryhmä: kaksi lastentarhanopettajaa, yksi lastenhoitaja Meritähdet esiopetusryhmä alkuluokan kanssa Metsäkylässä: lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja, luokanopettaja koulun puolelta Pingviinit esiopetusryhmä: lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa Hylkeet esiopetusryhmä: lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen kasvun ja tuen ohjaaja, lastenhoitaja ja ryhmäkohtainen avustaja Delfiinit ryhmä, jossa on esiopetusikäisiä ja varhaiskasvatusikäisiä lapsia: lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa sekä ryhmäkohtainen avustaja LUKUVUODEN TAVOITTEET Sivistystoimialan sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä varhaiskasvatuksen painopistealueet Sivistystoimialan sitovat toiminnalliset tavoitteet (talousarviokirja) Kuntalaisia osallistetaan palveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun. Lisätään kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia jo asioiden varhaisessa valmisteluvaiheessa Sivistystoimialan palveluita digitalisoidaan ja sähköinen asiakaspalvelu lisääntyy Vapaa-ajan palveluita liitetään osaksi koulupäivää Edistetään nuorten työpajalta jatkosijoittumista yrityksiin Hyödynnetään henkilöstön osaamista monipuolisesti toimialan eri toiminnassa ja huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta Varhaiskasvatuksen painopistealueet Digitalisointi: kaikki lomakkeet sähköiseen muotoon
3/10 Mobiilikirjaus lasten ja aikuisten sisäänkirjautumiseen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa ja työvuorojen suunnitteluun. Sitä kautta mahdollistuu myös aikaperusteinen päivähoitomaksu Esiopetuksen opetussuunnitelman valmistuminen Kunnallisen palveluverkon kehittäminen. Varhaiskasvatuslain velvoittamana sekä lasten, että huoltajien osallisuuden lisääminen Jatkuva laadun parantaminen Varhaiskasvatuspalveluiden sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite Varhaiskasvatuksen arviointia suoritetaan säännöllisesti ja arvioinnin vuosikellon suunnittelu aloitetaan 2016 ARVOPERUSTA lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen itsetunnon tukeminen, aikuisen kuunteleva läsnäolo, kannustava palautteenanto avoimuus ja kunnioitus yhdessä tekeminen, osallisuus mahdollisuus uuden kokeiluun tasa-arvoinen kohtelu kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet Kestävän elämäntavan periaatteet ovat läsnä esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa. Periaatteet määritetään esiopetusyksikön lukuvuosisuunnitelmassa ja mallinnetaan lapsille kunkin yksikön parhaaksi katsomalla tavalla. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu lämminhenkiselle vuorovaikutukselle lapsen ja lapsiryhmän kanssa. Oppimisessa ja opetuksessa pääpaino on löytää jokaisen lapsen omat vahvuudet ja lahjakkuudet ja niiden kautta tukea harjoiteltavia asioita. Aikuisen avulla lapsi oppii pikku hiljaa tunnistamaan omaa tapaansa oppia. Asian harjoittelu aloitetaan esiopetuksessa, mutta se jatkuu koko koulupolun ajan. Lapset oppivat työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmissä; vertaisoppimista hyödynnetään laajasti. Leikki on lapselle ominainen tapa oppia. Leikin kautta lapsi kokee oppimisen iloa. Leikin kautta lapsi jäsentää ja käsittelee uutta tietoa suhteessa omiin kokemuksiinsa. Esiopetuksessa käytetään oppimisessa myös muita toiminnallisia tapoja, jotka houkuttelevat ja aktivoivat lasta oppimaan. Näitä ovat tekemällä oppiminen, eri aistikanavien hyödyntäminen oppimisessa, liikunnan avulla oppiminen, luonnon ja lähiympäristön huomioiminen oppimisympäristönä, tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttäminen osana oppimisen prosessia. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisen osaamisen sisällöt ovat läsnä esiopetuksen jokapäiväisessä toiminnassa läpileikkaavana teemana ja ne kehittyvät vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen oppimisen sisällöt otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa esiopetuksen toimintaa. Lasten osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet toteutuvat, jos lapset tulevat kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen. Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
4/10 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen
5/10 TOIMINTAKULTTUURI (painotukset, menetelmät, rakenteet) Esiopetuksen toimintaperiaatteet (kaikille yhteinen esiopetus, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana, hyvinvointi ja turvallinen arki) Oppimisympäristö, työtavat Toimintaympäristöömme kuuluvat Haikalan päiväkoti pihapiireineen, lähipuistot ja metsät (Ketunkallio, Enkunlampi, koulun kenttä). Sisätiloina ryhmän omien tilojen lisäksi ovat jumppasali, aula sekä pienryhmätiloja. Metsäkylän yhteydessä toimii Haikalan yksi esiopetusryhmistä, joka käyttää koulun tiloja ja ympäristöä. Oppimisympäristössä tavarat ovat lasten ulottuvilla ja helposti saatavilla omatoimisuuteen kannustaen. Toimintaympäristössä on välittävä, hyväksyvä ja kannustava sekä lapsen yksilöllisyyttä huomioiva ilmapiiri. Sosiaalista kasvua tuetaan siten, että lapsia kannustetaan auttamaan ja huomioimaan toisiaan arkipäivän tilanteissa näyttämällä esimerkkiä ja keskustelemalla lasten kanssa. Menetelminä ovat aikuisen ohjauksessa arjen tilanteista oppiminen, keskustelut, toiminnallisuus, leikit, yhteiset oppimistuokiot, sadut, lorut ja itse arviointi. Aikuinen tukee lapsen itsetunnon kehitystä kannustaen ja huomioiden hänet yksilönä. Vahvuuspedagogiikan (positiivisen pedagogiikan) avulla tuetaan lasten kehitystä myönteisellä tavalla. Ristiriitatilanteissa käytämme hyödyksi Miniversoa, jonka periaatteina on lasten ristiriitojen ratkaisu kaikkia kuunnellen ja yhdessä ristiriitoja sopien. Toisten huomioimista ja kuuntelua harjoittelemme mm. pari ja pienryhmätyöskentelyn keinoin. Kuuntelu- ja keskusteluharjoitukset liittyvät päivittäiseen toimintaan. Lasten osallisuus toiminnassa näkyy mm. toiminnan suunnittelussa sekä arvioinnissa ja oppimisympäristön kehittämisessä myös lasten toiveiden ja ehdotusten pohjalta. Itse kokien ja tehden toiminnallisesti, leikkien ja pelaten sekä liikkuen vuorovaikutuksessa toisten kanssa lapsi harjoittaa ja kehittää sosiaalisia, matemaattisia, taiteellisia (musiikki, kädentaidot sekä draama), motorisia, eettisiä ja kielellisiä valmiuksiaan. Käytämme monipuolisesti erilaisia esiopetusmateriaaleja kuten matematiikan ja äidinkielen vuosikalenteria, tieto ja viestintäteknisiä laitteita (tabletit, dokumenttikamera, älytaulu), leluja ja pelejä. Lapset kokoavat omaa kansiota esiopetusvuoden aikana. Aikuinen mahdollistaa liikkumisen sekä kannustaa muuhunkin kuin ohjattuun liikuntaan. Liikuntavälineet ovat lasten saatavilla ja tilat ovat järjestelty liikuntaan innostaen. Hyödynnämme Liinu- ja Ilo kasvaa liikkuen hankkeista saatua tietotaitoa sekä innostusta liikkumiseen. Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät esiopetuksen arjessa. Teemme asioita yhteisöllisesti ja tuemme lasten sosiaalista kehitystä yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Kierrätämme mm. leluja ja niistä huolehditaan sekä tarvikkeita tilataan kasvatuksellisia periaatteita noudattaen ja yhteistyössä. Laulamme perinteisiä lauluja ja kuuntelemme tarinoita, tutustumme omaan kulttuuriin sekä kiinnitämme ympäristön esteettisyyteen huomiota. Harjoittelemme mm. jätteiden lajittelua sekä hyödynnämme erilaisia kestävään kehitykseen liittyviä vierailijoita mm. roskapoliisi. Haikalan päiväkoti on mukana Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hankkeessa. Tutustumme läheiseen luontoon ja opimme arvostamaan sitä. Liikenneturvallisuuden opetuksen sisältö koostuu lapsen elämänpiirin asioista liittyen meneillään olevaan vuodenaikaan sekä liikenneturvallisuuden toimintasuunnitelmaan. Erilaiset retket lähiympäristöön tutustuttavat lapsia luonnon ilmiöihin. Haikalan päiväkoti on mukana Aleksia liikelaitoksen ja Haikalan päiväkodin toteuttamassa Ravintolaruokailua yksikköön -yhteistyössä. Ravintolaruokailu alkaa syksyllä Valaat ja Pingviinit ryhmistä.
6/10 Ryhmät syövät aamupalan, lounaan ja välipalan alakerran ravintolassa. Ryhmien oppimisympäristöä rakennetaan siten, että lasten toiminnallisuus ja liikkuminen lisääntyvät. Opetuksen eheyttämisen periaatteet Esiopetuksessa opittavat asiat nousevat lapsen tai ryhmän tarpeista ja toiveista tai jostakin esillä olevasta ilmiöstä. Eheyttämisen pohjana on toiminnallisuus. Toiminta suunnitellaan yhdistellen oppimiskokonaisuuksia lapsen mielenkiintoa houkuttavalla tavalla erilaisin menetelmin kuten leikki, musiikki, liikunta, käden taidot jne. Harjoittelemme samoja asioita usealla eri tavalla ja toistamme opittua. Eri aistien kautta saa lapsi harjoitusta, opittuja asiaa nimetään yhdessä ja tehdään ne siten näkyviksi. Uusia asioita kannatellaan mielessä ja kuljetetaan mukana. Yhteistyö esiopetuksen sisällä Haikalan päiväkodin viidellä esiopetusryhmällä on yhteinen toiminnallinen punainen lanka, joka on pohjana toiminnan suunnittelussa. Tämä on yhteisesti sovittu runko, jonka tarkoituksena on olla apuväline ryhmille ja lisätä tietoa ryhmien toimintatavoista. Ryhmät lähtevät toiminnan suunnittelussa liikkeelle oman ryhmän lasten tarpeista. Yhteiset koulutukset, materiaalit ja säännölliset pedagogiikkatiimin palaverit mahdollistavat tiedonkulun, vertaistyöskentelyn ja yhteistyöprojektit. Yksikön yhteiset tapahtumat, lauluhetket ja juhlat ovat Haikalan esiopetuksen arkea. Leikkimateriaalia kierrätetään kuukausittain ryhmissä leikkien rikastuttamiseksi. Yksikössä tehdään yhteistyötä tvt -välineistön ja -osaamisen jakamisessa. Ideoita, välineitä ja tiloja vaihdetaan tarpeen mukaan työparien kesken. Esiopetusryhmien välillä toimii materiaalien, ideoiden ja hyvien käytäntöjen jakamisperiaate: kun keksit jotain toimivaa, kerrot sen eteenpäin. Päiväkodissamme on liikunnallinen aamupäivä maanantaisin, jolloin yksikön kaikki lapset kokoontuvat liikkumaan yhdessä päiväkodin pihalle. Tavoitteena on lasten aktiivinen pitkäkestoinen liikunta viikoittain, ryhmien yli muodostuvat ystävyyssuhteet lasten välillä, yksikön välisen yhteisöllisyyden vahvistuminen ja lasten omaehtoisen liikuntatuokioiden lisääntyminen opittujen liikuntaleikkien ja ystävyyssuhteiden löytymisen myötä. Yksikön liikuntatiimi huolehtii liikuntatapahtumien organisoinnista, kaikki ryhmät ovat vuorotellen vetovastuussa. Metsäkylän esiopetusryhmä on mukana Alkuluokka -hankkeessa. Metsäkylän eskarit ovat päivittäin yhteistoiminnassa 1- luokan kanssa suunnitellen ja toteuttaen yhteistä pedagogista toimintaa. Metsäkylän 2- luokan kanssa on yhteistoimintaan viikoittain. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan lasten mielipiteet ja toiveet huomioon. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Eskarilaiset osallistuvat kaikkiin koulun tapahtumiin ja esiopettaja tekee yhteistyötä alkuopettajan kanssa. Haikalan päiväkoti aloittaa tiivistetyn yhteistyön Haikalan alkuopetusluokkien kanssa. Yhteistyö sisältää säännöllistä pedagogista yhteistyötä noin kerran kuukaudessa. Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Esiopetusyhteistyö alkaa esiopetusvuotta edeltävänä kesänä vanhempainillalla. Päiväkodin johtaja kertoo yksikön toimintatavoista ja esiopetusryhmien kasvattajat esittäytyvät vanhemmille. Yksikön tiloihin ja esiopetusryhmiin tutustutaan. Vanhempainillassa voi sopia tulevan esiopetusikäisen keskusteluaikoja ryhmän esiopettajan kanssa. Päivittäiset keskustelut ovat tärkeä osa vanhempien ja kasvattajien välistä yhteistyötä Päikyn ja muiden tiedotteiden ohella. Syksyllä esiopettaja käy jokaisen perheen kanssa esiopetuskeskustelut ja keväällä arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja keskustellaan lapsen kouluun siirtymiseen liittyvistä asioista. Jos
7/10 lapsen tilanteesta tai kehitysvaiheesta nousee huolta kotona tai esiopetuksessa, asioista keskustellaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa pyydämme moniammatillisen tiimin jäseniä yhteiseen keskusteluun. Jokaisessa ryhmässä järjestetään illanvietto perheille syksyn aikana. Illanvietossa tutustumme toisiimme ja esiopetusryhmän toimintatapoihin. Korvaa syksyn vanhempainillan. ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET (painotukset, menetelmät, työtavat) Ilmaisun monet muodot Lapset tutustuvat taidemuotoihin erilaisia menetelmiä käyttäen. Mahdollistamme lapsille monipuolisia kokemuksia musiikista esimerkiksi laulamalla, soittamalla, kehollisesti ja kuunnellen. Musiikkia käytämme paljon arjen eri tilanteissa ja yhteisissä tapahtumissa. Kädentaidoissa kokeilemme erilaisia materiaaleja ja menetelmiä lapsiryhmän kiinnostuksen mukaan. Suullista ja kehollista ilmaisua harjoittelemme esiopetusvuoden edetessä esim. draama, esitykset, yhteisleikit, satuja ym. Tutustumme median eri muotoihin esimerkiksi valokuvaamalla, tarinoimalla ja tekemällä kuvaesityksiä. Kielen rikas maailma sekä kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset Aikuinen luo tilanteita, joissa lapsi saa tutustua kieleen eri muodoissaan esimerkiksi sadut, tarinat, lorut, riimit jne. Tutustumme äänteisiin, kirjaimiin ja tavuihin. Harjoittelemme vuorovaikutusta päivittäin arjen eri tilanteissa, mm. hakutilanteessa, ristiriitatilanteissa, keskusteluissa, ryhmän kanssa toimiessa ja leikkitilanteissa. Kunnassa toimii S2 opettaja (suomi toisena kielenä -opettaja), jonka kanssa teemme yhteistyötä silloin, kun lapsen molemmat vanhemmat puhuvat muuta kuin suomea äidinkielenään. S2 -opettaja tukee ryhmän kasvattajien osaamista suomenkielen kehittämisen näkökulmasta. Minä ja meidän yhteisömme Harjoittelemme tunnetaitoja esiopetuksessa läpi vuoden. Vahvuuspedagogiikan avulla lapsi oppii löytämään omia hyviä tapojaan toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Hänen itsetuntemuksensa lisääntyy, hän oppii näkemään vahvuuksia myös muissa. Hän oppii nimeämään vahvuuksia ja tunteitaan. Tavoitteena on lapsen hyvä itsetunto ja ilo onnistumisesta yhdessä muiden kanssa. Toiminta eskarissa tukee lapsen yhteisöllisen minäkuvan kehittymistä lapsen saadessa tietoa ja kokemusta ympärillä olevista asioista. Otamme vanhemmat mukaan käsiteltäviin teemoihin kertomalla tavoitteistamme ja ottamalla vastaan mahdollisia ehdotuksia mm. tutustumisiltojen ja kotitehtävien keinoin. Kestävän elämäntavan periaatteet näkyvät sekä päivittäisissä valinnoissa ja keskusteluissa lapsiryhmän kanssa.
8/10 Tutkin ja toimin ympäristössäni Toiminnallinen oppiminen ja havainnointi ovat lapselle luontaisia tapoja oppia. Tuemme tätä esiopetuksessa järjestämällä tilaisuuksia liikkua, leikkiä, havainnoida ja oppia lähiympäristössä koulun pihalta läheisiin metsiin. Luonnonilmiöitä tarkastellaan vuoden mittaan lähiympäristössä. Medialaitteet ovat monipuolisesti käytössä tilanteen ja ryhmän toiminnan mukaan mm. havainnoinnin tukena ja dokumentoinnin välineinä. Hyödynnämme matematiikassa arjen eri tilanteita ja toiminnallisuutta sekä monipuolisia välineitä ja pelejä sekä kunnan yhteistä Matematiikan portaat - materiaalia. Kasvan ja kehityn Arjen tärkeät toiminnat ovat ruokailu, lepo, leikki ja liike. Lapset harjoittelevat oman toiminnan hallinnan taitoja ja ohjeiden kuuntelemista eri tilanteissa ryhmissä ja yksilöinä. Tunnetaitojen harjoittelua ja itseluottamuksen ja minäkuvan harjoitusta toteutamme positiivisen pedagogiikan keinoin löytämällä vahvuuksia jokaisesta lapsesta. Opettelemme hyvän käytöksen perustaitoja luomalla ryhmään pelisäännöt, joihin lapset voivat itse vaikuttaa ja joita arvioidaan yhdessä. Liikuntaa toteutamme yksikössä sekä ryhmissä että koko yksikön yhteisen maanantaisen liikunta-aamupäivän muodossa. Opettelemme uusia liikuntaleikkejä, pelaamme yli ryhmärajojen, hyödynnämme toistemme osaamista eri liikuntalajien opettelussa. Havainnoimme lasten liikkumista ja tuemme jokaisen lapsen innostusta liikuntaan ja liikkumisen riemuun kannustamalla, opettamalla ja luomalla tilaisuuksia liikuntaan päivän aikana. Liikuntavälineistöä lisätään ryhmiin mahdollistamaan liikuntaa omaehtoisesti. Yhteistyö muut tahot Esiopetuksen yhteistyökumppaneita ovat mm. koulu, seurakunta, kirjasto ja eri kulttuuritahot sekä oppilashuolto. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä kokoontuu n. neljä kertaa toimintavuoden aikana. Oppilashuoltotiimiin kuuluu neuvolan terveydenhoitaja, koulukuraattori, terveyskeskuspsykologi, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja päiväkodinjohtaja. Oppilashuoltotapaamiseen osallistuu tarvittaessa vanhemmat, yksikön edustajia ja eri asiantuntijoita. Esiopetuksen oppilashuoltoon kuuluu sekä yksilöllinen että yhteisöllinen oppilashuolto. Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteet ovat: - viihtyvyys ja työrauha - arvostava ja avoin kommunikaatio - ryhmäytyminen - lasten välinen yhteistyö, yhteenkuuluvuus ja toisista huolehtiminen. Yksilöllisessä oppilashuoltotapaamisessa käsitellään yksittäisen lapsen tilannetta. Tapaamisesta tehdään muistio. Osallistujat valitaan yhdessä vanhempien kanssa tilanteen mukaan. LUKUVUOSIKOHTAISET ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (kirjataan alkusyksystä ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä) Haikalan päiväkodin lukuvuosikohtaiset tavoitteet ovat matemaattisten ja kielellisten valmiuksien kehittäminen, esioppilaan oman toiminnan ohjauksen ja vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittyminen, vahvuuspedagogiikan hyödyntäminen opetuksessa sekä yksilöllisesti että ryhmänä vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Koko henkilöstön tavoitteena on lapsen luontaisen liikkumisen innostuksen lisääminen arjessa. Miten tavoitteiden toteutuminen arvioidaan? (itse arviointi, lasten ja huoltajien osallisuus, aikataulutus)
9/10 Tavoitteita arvioidaan lasten kanssa toimiessa havainnoimalla lapsiryhmää ja yksittäisen lapsen tilannetta ja kehittymistä läpi toimintavuoden. Keskustelut vanhempien kanssa ovat tärkeitä tiedon saannissa sekä päivittäisissä kohtaamisissa. Lapset arvioivat tavoitteita yhdessä kasvattajien kanssa ryhmässä ja lapsia haastatellaan heidän mielenkiinnon kohteistaan eri teemoihin liittyen. Pedagogiikkatiimi arvioi tavoitteiden toteutumista ja tuo keskustelua esimiehen kanssa yksikkökokouksiin käsiteltäväksi. KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN (konsultoivan erityisopettajan rooli, moniammatillinen yhteistyö ja mahdolliset etukäteen tiedettävät aikataulutukset) Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja tulee lapsen, perheen ja kasvattajien tueksi, kun huoli lapsen tilanteesta tai kehityksestä antaa siihen aihetta. Kasvatushenkilöstö keskustelee ensin vanhempien kanssa huolen aiheista ennen yhteydenottoa erityisopettajaan. Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja käy tarvittaessa seuraamassa lapsiryhmän toimintaa ja osallistuu lapsen esiopetusryhmäsuunnitelman tekoon. Myös vanhemmat voivat olla yhteydessä erityisopettajaan tarvittaessa. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. puhe -, toiminta, ja fysioterapeutti, psykologi, koulun opettajat, kuraattori, terveydenhoitajat. ESIOPETUKSEN OMAT HANKKEET JA PROJEKTIT, tapahtumat lukuvuoden aikana Metsäkylän esiopetusryhmä on mukana 0-1 alkuluokka hankkeessa 2018 2019. Haikalan päiväkodin Meritähti -ryhmä on Metsäkylän koulussa. Haikalan päiväkoti aloittaa tiivistetyn yhteistyön Haikalan alkuopetusluokkien kanssa. Tavoitteena hankkeelle on mahdollistaa ehyt koulupolku lapsille, lasten vertaisoppiminen, oppilaiden ja opettajien tutustuminen toisiinsa yli luokkarajojen. Haikalan päiväkoti on mukana Vahvemman tuen (VATU) hankkeessa, jossa kasvattajat sitoutuvat työskentelemään reflektoiden toimintatapaansa ja kehittäen omaa osaamistaan lasten sosiaalisten tilanteiden käsittelyssä ja ristiriitojen ratkaisuissa. Vahvennetun tuen ryhmässä aikuiset kiinnittävät erityisesti huomiota lasten ryhmäytymisen tukemiseen, tunteiden tunnistamiseen, tunnetaitojen edistämiseen ja positiiviseen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Menetelminä käytössä ovat muun muassa vahvuuspedagogiikka (Huomaa hyvä, positiivinen palaute sekä vahvuuskortit) ja Miniverso. Kasvattaja on vahvasti läsnä lasten arjessa ja ennakoi tilanteita tavoitteiden toteutumiseksi. Kasvattajat arvioivat ja kehittävät omaa ja tiimin työtä vertaistapaamisin ja koulutuksin. Omaa työtä tutkitaan ja dokumentoidaan. - Ekotuki - Liinu- ja Iloa kasvaa liikkuen -hankkeet - Vahvuuspedagogiikka RETKET Retket suunnitellaan etukäteen ja niistä tiedotetaan hyvissä ajoin vanhemmille. Retket voivat vaikuttaa kyseisen päivän esiopetuksen toiminta-aikaan. Retkistä laaditaan erillinen retkisuunnitelma, joka liitetään lukuvuosisuunnitelmaan. TYÖSUUNNITELMAN LIITTEET
Liite 1. Retkisuunnitelma: Liite 2: Turvallisuussuunnitelman kooste Liite 3: Esiopetuskohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 4: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 5: Esiopetuksen äidinkielen portaat- materiaali Liite 6: Esiopetuksen matematiikan portaat-materiaali Mahdolliset muut liitteet: 10/10
11/1