ASEMAKAAVA NRO 8564, VASTINERAPORTTI Valmisteluaineistosta saatu palaute (nähtävillä 18.5. 15.6.2017) VIRANOMAISLAUSUNNOT JA -KOMMENTIT L1 Ympäristönsuojelu Asemakaavaan olisi hyvä liittää ohjaava teksti piha alueen viherrakentamisesta viihtyisyyden lisäämiseksi. Palautteen johdosta asemakaavaan lisättiin yleismääräys, joka edellyttää, että rakentamattomat alueen osat on toteutettava korkealaatuisesti, viihtyisää piha- ja viherympäristöä muodostaen ja korttelikokonaisuus huomioon ottaen. L2 Pirkanmaan maakuntamuseo Asemakaavaluonnoksessa nykyisen asuinrakennuksen paikalle on osoitettu uudisrakennus ja kaavan vaikutuksista todetaan, että kaava toteutuessaan merkitsee kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävän rakennuksen tuhoutumista maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) määräysten vastaisesti. Olevan asuinrakennuksen säilyttämistä osana uudisrakentamista ei ole tutkittu tarkemmin vedoten rakennukselle jo myönnettyyn purkamislupaan. Maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana, että kaavaprosessissa ei ole nähty mahdollisena tutkia kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen edes osittaista säilyttämistä ja kunnostamista ratkaisuna lain asemakaavoitukselle asettamiin edellytyksiin, eritoten kun kyseinen asuinrakennus on edelleen paikoillaan ja asuttu, ja rakennuksen korjaaminen alkuperäistä vastaavaan tilaan on mahdollista. Maakuntamuseo esittää, että kaava-aineistoihin lisätään edellä mainittu säilyttävä vaihtoehto ja sen toteuttamisen vaikutukset arvioidaan vastaavalla tavalla kuin nyt käsillä olevan kokonaan uudisrakentamiseen perustuva vaihtoehto on arvioitu. Täydentävät aineistot sekä kaavaehdotus tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten. Palautteen johdosta kaavaselostusta täydennettiin alustavien vaihtoehtojen kuvailun ja kaavan vaikutusten arvioinnin osalta. Kaavaprosessin aikana on tiedostettu, että rakennukselle myönnetty purkamislupa on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain kulttuuriperinnön vaalimista koskevien säädösten kanssa. Purkamislupaa koskeva päätös on lainvoimainen, eikä siihen voi hakea muutosta jälkikäteen. Asemakaavassa rakennuksen suojelua olisi mahdollista tässä tapauksessa esittää vain, jos kohteesta tehtäisiin kaavaprosessin aikana rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukainen erillinen suojelupäätös, tai jos purkamisluvan voimassaolo päättyy, ennen kuin kaavaehdotus on hyväksytty tai rakennus tosiasiallisesti puretaan. Olemassa olevan rakennuksen säilymisen edellytyksiä tarkasteltiin kaavan alustavana vaihtoehtona, kaavaprosessin aikana laaditussa korttelisuunnitelmassa ja rakennuksen nykytilaa ja korjauskustannuksia koskeneissa selvityksissä. Kaavaluonnos laadittiin siten, että koko rakennus tai osia siitä olisi ollut myös mahdollista säilyttää. Valmisteluaineistosta saadun palautteen johdosta kaavaehdotuksessa päädyttiin kuitenkin esittämään ratkaisua, jonka toteutuminen edellyttää rakennuksen Tuomiokirkonkadun puoleisen sivun purkamista. Kaava ei muodosta estettä rakennuksen Otavalankadun puoleisen osan tai julkisivun säilyttämiselle, mutta teknisesti tämä olisi kuitenkin hyvin haastavaa, koska uusimista kaipaavat puurakenteiset välipohjat ulottuvat ulkoseinärakenteen sisään. 1 (10)
MIELIPITEET M1 Teppo Tomann Palautteessa kysytään, millä perusteella olevaa tonttijakoa ei haluta suunnitelmissa noudattaa? Naapuritalon kannalta olisi toivottavaa, että uusi rakennus, noustessaan vanhaa rakennusta korkeammalle, olisi sijoitettu kauemmaksi Tuomiokirkonkatu 23:n rakennuksesta. Kaavan suunnittelualueen muodostavan kiinteistön rajat ja olemassa olevan rakennuksen sijainti perustuvat Kyttälän ensimmäiseen asemakaavaan, jota vastaava tontti on kirjattu kiinteistörekisteriin vuonna 1910. Kiinteistön koko maapohja - poistuvassa kaavassa katualueeksi merkitty osa mukaan lukien - on ollut siitä asti yksityisomistuksessa. Vuosina 1941-1957 laadittujen asemakaavan muutosten aikaan oletettiin, että sodassa tuhoutuneiden rakennusten lisäksi koko Kyttälän vanhempi rakennuskanta purettaisiin ja korvattaisiin uudisrakennuksilla. Lisäksi tavoitteena oli mm. kasvattaa merkittävästi alueelle sijoittuvan rakentamisen volyymiä ja leventää katuja vastauksena autoistumisen myötä kasvaneeseen pysäköintipaikkojen tarpeeseen. Uudisrakentamisen yhteydessä kiinteistöjen omistajat luovuttivat kaavassa katualueeseen liitettäväksi esitetyn tontin osan kaupungille. Osa rakennuksista kuitenkin säilyi, ja 1960-luvulta alkaen lainsäädäntöön ja kaupunkisuunnittelun tavoitteisiin tuli mukaan rakennusperinnön vaaliminen. Koska kaavan toteuttaminen olisi johtanut alkuperäisessä käytössä säilyneen, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen tuhoutumiseen, katualuetta ei myöhemminkään lunastettu yleiseksi alueeksi, eikä vuoden 1941 kaavamuutokseen pohjautuneen erillisen tonttijaon mukaista osaa kiinteistöistä voitu tontiksi rekisteröidä. Myös nyt laaditun kaavaehdotuksen toteuttaminen tarkoittaa vähintään olemassa olevan rakennuksen Tuomiokirkonkadun puoleisen sivun purkamista sekä yleisen alueen muodostamisen edellyttämiä sopimuksia ja kiinteistötoimituksia. M2 Hannu Oksa Palautteessa tiedustellaan, eikö Tuomiokirkonkatua oikaista kaavan yhteydessä ja jääkö Tuomiokirkonkatu 38 edelleen katulinjalle. Tuomiokirkonkadun katualueen leveys on tutkittu ja todettu riittäväksi vuonna 2016 voimaan tulleessa Verkatehtaankadun ja Suvantokadun välistä katuosuutta koskeneessa asemakaavan muutoksessa nro 8558. Myös nyt käynnissä olevan kaavaprosessin aikana on todettu, ettei katualueen leventämiselle ole välitöntä liikenteen järjestämisestä johtuvaa tarvetta. Muiden perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1 ja 3 annettuihin vastineisiin. M3 Ilkka Kopranen (1) Palautteessa vastustetaan 8-kerroksista uudisrakennusta. Perusteluina esitetään mm., että uudisrakennus peittää näkymät kaupungille ja auringonlasku menetetään, vastapäiseen rakennukseen sijoittuvan asunnon arvo laskee ja yksityisyys kärsii. Toivotaan toista ratkaisua, esim. matalampaa ja leveämpää asuinrakennusta tai matalampaa rakennusta muuhun käyttöön. Myös sisäpihaa voisi ehkä pienentää. 2 (10)
vastapäisestä rakennuksesta (Tuomiokirkonkatu 23). Muutoksen johdosta katutilasta muodostuu aiempaa väljempi. Tuomiokirkonkadun itälaidalle sijoittuvissa rakennuksissa näkymät lyhentyvät lähinnä 5.-7. kerrosten tasoilla sellaisissa huoneistoissa, joista nykytilanteessa avautuu näkymiä olemassa olevan rakennuksen tai korttelin 186 yli etelän tai lännen suuntaan. Näkymien muuttumisella ei kuitenkaan katsota olevan asumisen olosuhteita merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Nk. valokulmavaatimus täyttyy Tuomiokirkonkatu 23:n länsijulkisivulla muiden paitsi alimpien kerrosten osalta. Uudisrakennuksen suurin sallittu korkeus pysytettiin valmisteluvaiheessa esitetyn mukaisena, jolloin tontin pienentyessä myös rakennuksen kerrosala laski (-450 k-m 2 ). Samalla rakennusalojen ulkopuolelle jäävän tontin osan (sisäpihan) pinta-alaa voitiin hieman pienentää, kuitenkin siten, ettei muutoksella ollut olennaista vaikutusta ulko-oleskeluun käytettävissä olevan alueen riittävyyteen tai yhteisen korttelipihan toteuttamisen mahdollisuuksiin. Rakentamisen tehokkuus on ydinkeskustaan sopiva eikä uudisrakennuksen korkeus poikkea merkittävästi lähiympäristön rakennuksista, mikä on myös ollut tärkeä suunnittelua ohjaava tekijä. M4 Ilkka Kopranen (2) Palautteessa ehdotetaan, että viheralue uudisrakennuksen tilalle voisi olla yksi vaihtoehto. Perusteluina esitetään, että kaupungit tarvitsevat puistoja ja muita viheralueita viihtyisyyden parantamiseksi, Tampere on tässä hyvä ja paikka olisi hyvä esim. kerrostaloasukkaiden puutarhaharrastuksille. Jo rakennettua, kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevaa ja yksityisomistuksessa olevaa kiinteistöä ei ole perusteltua muuttaa yleiseksi alueeksi pakkokeinoin. Alueen säilymistä rakennettuna tukee kaavan suunnittelulle asetettujen tavoitteiden ohella mm. asemakaavan muuttamista ohjaava oikeusvaikutteinen yleiskaava sekä keskustan kehittämistä koskevat strategiset suunnitelmat. M5 Juha Mäkelä Palautteessa esitetään, että rakennuksen Otavalankadun puoleisesta osasta pitäisi säilyttää edes julkisivu. Muuten voisi rakentaa vieläkin tehokkaammin, eli Tuomiokirkonkadun puoli vastaavasti korkeammaksi. Korttelin matalien lisäsiipien täydentäminen olisi hyvä ja parantaisi kaupunkikuvaa. Olemassa olevan rakennuksen säilymisen edellytyksiä tarkasteltiin kaavan alustavana vaihtoehtona, kaavaprosessin aikana laaditussa korttelisuunnitelmassa ja rakennuksen nykytilaa ja korjauskustannuksia koskeneissa selvityksissä. Vaihtoehtoja vertaillessa ilmeni, että nyt esitettyä korkeampi uudisrakennus johtaisi tällä paikalla sekä kaupunkikuvaa, asuinympäristön laatua että hankkeen teknis-taloudellisia perusteita heikentävään lopputulokseen. Kaavaluonnos laadittiin siten, että koko rakennus tai osia siitä olisi ollut myös mahdollista säilyttää. Valmisteluaineistosta saadun palautteen johdosta kaavaehdotuksessa päädyttiin kuitenkin esittämään ratkaisua, jonka toteutuminen edellyttää rakennuksen Tuomiokirkonkadun puoleisen sivun purkamista. Kaava ei muodosta estettä rakennuksen Otavalankadun puoleisen osan tai julkisivun säilyttämiselle, mutta teknisesti tämä olisi kuitenkin hyvin haastavaa, koska uusimista kaipaavat puurakenteiset välipohjat ulottuvat ulkoseinärakenteen sisään. M6 Eija Ahlsted Palautteessa esitetään, että uudisrakennuksen on oltava samassa linjassa muiden talojen kanssa ja sitä pitää siirtää ainakin 8 metriä Aleksanterinkadulle päin. Perusteluina esitetään, että Tuomiokirkonkadusta on tulossa kävelykatu ja olisi törkeää, että yksi talo töröttää keskellä katua. 3 (10)
Perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3 annettuihin vastineisiin. M7 Mirja Mäki-Takala Palautteessa vastustetaan uuden talon rakentamista vanhan tilalle. (ei perusteluita) Olemassa olevan rakennuksen säilymisen edellytyksiä tarkasteltiin kaavan alustavana vaihtoehtona, kaavaprosessin aikana laaditussa korttelisuunnitelmassa ja rakennuksen nykytilaa ja korjauskustannuksia koskeneissa selvityksissä. Kaavaluonnos laadittiin siten, että koko rakennus tai osia siitä olisi ollut myös mahdollista säilyttää. Valmisteluaineistosta saadun palautteen johdosta kaavaehdotuksessa päädyttiin kuitenkin esittämään ratkaisua, jonka toteutuminen edellyttää rakennuksen Tuomiokirkonkadun puoleisen sivun purkamista. Jo myönnettyä purkamislupaa koskeva päätös on lainvoimainen, eikä siihen voi hakea muutosta jälkikäteen. Asemakaavassa rakennuksen suojelua olisi mahdollista esittää vain, jos kohteesta tehtäisiin kaavaprosessin aikana rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukainen erillinen suojelupäätös, tai jos purkamisluvan voimassaolo päättyy, ennen kuin kaavaehdotus on hyväksytty tai rakennus tosiasiallisesti puretaan. M8 Teppo Norrena Palautteessa vastustetaan suunnitelmaa ja esitetään, että uudisrakennuksen tulisi sijaita samassa linjassa kadun muiden rakennusten kanssa. Perusteluina todetaan mm., että katuosuus on huomattavasti kapeampi kuin muualla, ahtaus haittaa liikennettä sekä aiheuttaa vaaratilanteita kevyelle liikenteelle jalkakäytävän kapeuden ja rakennuksen risteykseen aiheuttaman näköesteen vuoksi. Eri linjassa sijaitseva rakennus aiheuttaa haittaa myös kävelykadun suunnittelulle. Rakennuttaja saa perusteettomasti enemmän rakennusneliöitä muihin keskustan rakennuksiin verrattuna, mikä ei voi olla perusteena katuosuuden kaventamiselle ja sen aiheuttamalle haitalle muita kaupunkilaisia kohtaan. Muiden perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3 annettuihin vastineisiin. M9 Juha Kolari Palautteessa todetaan, että etenkin Tuomiokirkonkatu 23:n asukkaat toivovat, että voimassaoleva asemakaava säilytettäisiin, jotta uudisrakennus ei nousisi ahdistavan lähelle. Kaupunkikuvatoimikunnan ei liene ollut tarkoitus asettaa kahta asunto-osakeyhtiötä näin vastakkain kun se on ehdotuksessaan, tontin rajat säilyttämällä, halunnut vaalia purettavan talon muistoa. Montako seitsemänkerroksista asuintaloa on Tampereen keskustassa yhtä lähellä toisiaan kuin nyt esitetty? Julkisivun suhteen odotukset pysyvät korkealla ja toivotaan, että vanhan talon muisto eläisi uuden rakennuksen rakenteellisissa yksityiskohdissa tai värityksessä, ei tonttirajojen tasolla. Korkeampi, katulinjaan vedetty rakennus voi yhtä lailla olla korkeatasoinen. Tonttijakoa voidaan muistella esim. kävelykadun kiveyksissä. Mittasuhteiltaan samankaltaisia katu- tai pihatiloja on ydinkeskustassa mm. Hämeenkadun etelälaidan kortteleissa (Aleksanterinkatu, Näsilinnankatu) sekä ydinkeskustan ulkopuolella uudehkoilla asuinkerrostaloalueilla (esim. Kalevanrinne). Kaavassa on annettu useita kohteen kaupunkikuvallista arvoa, katukuvan ja korttelikokonaisuuden huomioimista sekä julkisivujen käsittelyä koskevia kaavamääräyksiä. Tarkemmin rakennuksen ja pihan materiaaleihin, 4 (10)
väritykseen ym. yksityiskohtiin otetaan kantaa rakennuslupavaiheessa, jolloin rakennusvalvonta voi pyytää toteutusvaiheen suunnitelmista kannanottoja esimerkiksi kaupunkikuvatoimikunnalta, museoviranomaiselta ja asemakaavoitukselta. Rakennusluvan käsittelyyn sisältyy normaaliin tapaan myös naapureiden kuuleminen. Muiden perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3 annettuihin vastineisiin. M10 Vilhelmiina Tuominen Mielipiteessä vaaditaan, että uudisrakennuksen seinät on rakennettava samaan linjaan As Oy Pirkanportin ja Tuomiokirkonkadun muiden rakennuksen kanssa. Perusteluina todetaan mm., että rakennus rikkoo tulevan kävelykadun yleisilmeen, poikkeavasta sijainnista valitetaan yhdenvertaisuuden perusteella ja suunnitelma on asumismukavuuden kannalta erittäin häiritsevä. Uudisrakennuksen Tuomiokirkonkadun ulkoneman etelään avautuvista ikkunoista/aukoista on suora näkymä Pirkanportin asuntoihin. Nykyisellään ko. seinässä ei ole ikkunoita, ja tämä ratkaisu tulee ehdottomasti säilyttää. Sisäpihan puolella Pirkanportin seinän yli kurkottava seinä häiritsee yksityisyyttä ja vaikuttaisi asunnon arvoon negatiivisesti mm. näkymien ja valon saannin sekä mahdollisen parvekkeella tupakoinnin tai muun häiriökäyttäytymisen vuoksi. Lisäksi naapurit kärsivät pitkään työmaan melusta ja liikenteestä. Lisäksi uudisrakennuksen eteläpäätyyn lisättiin huoneiden pääikkunat kieltävä kaavamerkintä, jolla pyritään varmistamaan, ettei tonttien välisen rajan tuntumassa synny merkittävästi asumisen yksityisyyttä häiritseviä, huoneistosta toiseen avautuvia suoria näkymiä. Sisäpihan puolella uudisrakennuksen pääty voi työntyä mielipiteessä tarkoitettua As Oy Pirkanportin rakennusta pidemmälle länteen. Uudisrakennus kuitenkin sijoittuu Pirkanportin kiinteistön pohjoispuolelle, eikä sillä voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia mielipiteessä mainittujen asuinhuoneistojen luonnonvalon saantiin. Korttelin nykyisten tai tulevien asukkaiden häiriökäyttäytymiseen, parveketupakointiin tmv. taloyhtiöiden järjestyssäännöillä tai yhtiöjärjestyksellä ratkaistaviin asioihin ei voida asemakaavalla vaikuttaa. Mahdollisten rakentamisen aikaisten ympäristöhaittojen lieventämiskeinot määritellään toteutusvaiheen lupaharkinnassa. Muiden perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3 ja 9 annettuihin vastineisiin. M11 Tonja Zouane Palautteessa toivotaan, että aikaisemmat virheet korjataan ja katunäkymä saadaan linjakkaammaksi Tuomiokirkonkadun suuntaan. Kadusta tulee tehdä ko. kohdalla muun Tuomiokirkonkadun levyinen. Perusteluina esitetään mm, että tulevaisuudessa kävelykadun koko loppupätkä Sipulikirkon suuntaan näyttäisi paljon järkevämmältä, mm. Areena-hankkeen vuoksi kadun leventäminen on järkevää ja myös tasapuolisempaa muille Tuomiokirkonkadun kiinteistöille. Taaemmaksi ja muiden naapuritalojen linjaan sijoitettuna uudisrakennus voi olla korkeampi. Vanhalla sijainnilla korkea rakennus näyttää luonnottomalta ja varsinkin Tuomiokirkonkatu 23:n asukkaille liian läheiseltä. Perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3 ja 5 annettuihin vastineisiin. 5 (10)
M12 M13 Markku Pahkuri (kaksi erillistä mielipidettä) Palautteessa vaaditaan, että noudatetaan vuoden 1957 vakiintunutta kaavaa ja edellytetään ehdottomasti uudisrakennusta samaan katulinjaan muiden kiinteistöjen kanssa, sekä yhdenvertaisuutta lähitaloyhtiöiden kanssa. Perusteluina esitetään mm, että Tuomiokirkonkatu 23:n asuntojen arvo ja viihtyvyys eivät saa laskea, ja että asuntojen näkyvyys, valoisuus ja avaruus Ratinan ja Sorinaukion suuntaan tulee säilyttää. Haitta koskee myös uutta kiinteistöä. Lisäksi ehdotus katkaisee alueen kehittämisen viihtyisäksi ulkoilu-, pyöräily ja esim. terassialueena koko kadun pituudelta. Kävelykadusta ei haluta vaarallista kävelykujaa, jossa kävelijät, pyöräilijät, pelastus-, tavara-, huolto- ja roska-autot yrittävät jotenkin seikkailla. Katulinja tulisi pitää samana naapurikiinteistöjen kanssa, kuten ensin olikin suunnitelmassa. Korkeutta voi lisätä uuteen kiinteistöön sielläkin. Perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3 ja 5 annettuihin vastineisiin. M14 As Oy Tuomiokirkonkatu 23 Palautteessa ehdotetaan, että uudisrakennus tehtäisiin Tuomiokirkonkadun naapurikiinteistöjen kanssa samaan linjaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, ja että nykyinen kaava tulee pitää ainakin Tuomiokirkonkadun katualueen kohdalta sellaisenaan voimassa. Mikäli nykyistä ehdotusta halutaan palautteesta huolimatta ajaa eteenpäin, naapurikiinteistöille tulee antaa mahdollisuus varata katualueelta käyttöönsä vastaava 8-10 metrin levyinen alue, jota Otavallanhoville yleiskaavan vastaisesti suunnitelmassa esitetään. Jatkosuunnittelussa naapureiden sekä kaikkien alueen asukkaiden ja käyttäjien toiveet ja tarpeet, yleiskaavan mukainen kaavoitetun katutilan aktivointi ja käyttöönotto, sekä kiinteistönomistajien yhdenvertaisuus toivotaan otettavan paremmin huomioon. Perusteluina esitetään mm, että liki kaikki lähikorttelit ovat rakentuneet voimassa olevan asemakaavan mukaisesti eikä erityisen tärkeitä syitä poiketa voimassa olevasta kaavasta ole muodostunut vuoden 1957 jälkeen. Vanhan rakennuksen sijainti on ollut poikkeustilanne. Erityisesti Tuomiokirkonkatu 23:n kadun puolella asumisolot ja yhdenvertaisuus naapurikiinteistöihin nähden kärsivät, asunnot menettävät jälleenmyyntiarvoaan, näkyvyys, valoisuus ja avaruus Ratinan suuntaan menetetään ja kadun kohdalle syntyy pimeä kuilu. Viereiset kiinteistöt Tuomiokirkonkadulla laitetaan täysin eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Läheisyys tulee vaikuttamaan vastaavasti myös uudisrakennukseen. Uuteen rakennukseen tulevat kuitenkin uudet asukkaat, mistä johtuen olisi tärkeää, että erityisesti naapureiden mielipiteisiin kiinnitettäisiin huomiota uutta suunniteltaessa. Voimassa olevan asemakaavan sallima rakennus olisi tarpeeksi iso minimoimaan menetykset talon purkamisesta kohtuullisessa määrin. Sijoittamalla uusi rakennus samaan linjaan naapureiden kanssa olisi mahdollista tehdä pari kerrosta korkeampi rakennus, kerrosala olisi varsin lähellä nykyistä ehdotusta ja tämä voisi kannustaa myös muita lähialueen taloyhtiöitä kiinnostumaan ullakko- ja täydennysrakentamisesta. Uudisrakennuksen kattokulman lisäksi tulisi kiinteistön pystykulmia viistottaa esimerkiksi Otavalankadun ja Tuomiokirkonkadun kulmassa sekä Tuomiokirkonkadun eteläpään kadunpuoleisessa kulmassa. Uudisrakennuksen katualueelle sijoittuva osa tulisi suunnitella vanhan talon korkeutta ja katon kulmaa mukaillen. Katutason syvennysten käyttö pisuaareina tulisi estää. Molok -järjestelmän tyhjentämiseen vaadittavan auton kulkua Otavallanhovin tontille ei ole otettu huomioon. Tuomiokirkonkadun tulevia katusuunnitelmia ei ole huomioitu tarpeeksi laaja-alaisesti. Katualue tulee ottaa aktiiviseen käyttöön ja katua leventämällä voidaan varmistaa, että ajateltu urbaani jalankulkuakseli pystytään toteuttamaan ja voitaisiin minimoida huoltoajosta aiheutuva haitta muulle liikenteelle. Huolto- ja pelastusajoneuvojen esteetön pääsy tulisi huomioida paremmin ja rakennuksen alta pitäisi kävelijöiden ja pyöräilijöiden pystyä kulkemaan, jotta yleis- ja maakuntakaavat tulisivat huomioiduiksi. 6 (10)
Kiinteistöille yhteisenä laadittava kaavamuutos mahdollistaisi myös Tuomiokirkonkatu 23:nkehittämisen ja Otavallanhovi voisi hyötyä esim. siten, että Tuomiokirkonkatu 23 maksaisi oman osansa kaavoituskustannuksista. Tuomiokirkonkadun puolella rakennuksen räystäslinjassa on pyritty lähelle nykyisen rakennuksen räystäslinjaa huomioiden kuitenkin mm. asuinrakennusten kerroskorkeutta ym. rakennussuunnittelun yksityiskohtia koskevat rakentamismääräykset ja rakennetekniset reunaehdot. Rakennuksen viistottaminen pystysuunnassa olisi kaupunkikuvallisesti kyseenalainen ja teknisesti haastava ratkaisu, eikä sillä nähdä olevan katutilan mittasuhteita olennaisesti muuttavaa merkitystä. Asemakaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmaluonnoksessa rakennuksen Otavalankadun puoleiseen osaan katutasoon on sijoitettu jätehuone, jonka huolto on mahdollista järjestää suoraan kadulta. Kaava ei ota kantaa jätehuollon järjestämisen yksityiskohtiin, ja myös korttelisuunnitelmassa tarkastellun korttelipihan yhteisen jätepisteen toteuttaminen on mahdollista kiinteistöjen omistajien yhteisellä sopimuksella. Kaavan valmistelun aikana pelastuslaitokselta saadun ohjauksen mukaan pelastautuminen ei edellytä raskaan kaluston pääsyä sisäpihan puolelle. Kaavaehdotuksen mukaisella ratkaisulla ei ole nykytilannetta heikentäviä vaikutuksia Tuomiokirkonkatu 23:n tontille ajoon tai pelastusreitteihin. Rakennusten tai kadun käyttäjien mahdolliseen häiriökäyttäytymiseen ei voida asemakaavalla vaikuttaa. Maakuntakaava ohjaa ylikunnallisia vaikutuksia omaavaa maankäyttöä, eikä se ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella muutoin kuin yleiskaavan muuttamista koskevan ohjausvaikutuksen kautta. Samoin oikeusvaikutteinen yleiskaava ei ole voimassa asemakaavaalueella, mutta toimii ohjeena asemakaavoja laadittaessa tai niitä muutettaessa. Voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan sisältöä on kuvailtu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaavaselostuksessa. Kaavan valmisteluvaiheessa laaditun yleiskaavallisen tarkastelun johtopäätöksenä on todettu mm., että asemakaavan muutoksen tavoitteet ovat yhtenevät keskustan strategisen osayleiskaavan ratkaisujen kanssa. Kyttälän alueelle on laadittu useita kaupungin teettämiä korttelisuunnitelmia ja lisäksi monet taloyhtiöt ovat laatineet omia suunnitelmiaan lisä- ja täydennysrakentamisesta tai tilojen käyttötarkoitusten muutoksista. Asemakaavan muuttamisen tarvetta harkitaan ja kaavamuutoksia laaditaan kiinteistöjen omistajien aloitteesta. Kaavaprosessin käynnistäminen edellyttää kiinteistön omistajalta kaavamuutoksen hakemista kirjallisesti sekä sitovaa sopimusta kaavan ja tarvittavien selvitysten laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Kaavamuutoksella on lisäksi muita välillisiä kustannusvaikutuksia (esim. kiinteistöveron määrä), minkä vuoksi asunto-osakeyhtiöiden on liitettävä hakemukseen mm. kuvaus tavoitteena olevasta tilanteesta ja yhtiökokouksen päätös kyseiseen hankkeeseen ryhtymisestä. Tuomiokirkonkatu 23 ei ole kaavamuutosta hakenut, eikä kaupungin tiedossa ole, että yhtiö olisi nyt laadittavan kaavan vireilläoloaikana tehnyt päätöksiä kaavamuutosta edellyttävään hankkeeseen ryhtymisestä. Muiden perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3, 5 ja 9 annettuihin vastineisiin. M15 Allan Suikkonen Palautteessa vastustetaan kaavamuutosta. Perusteluina todetaan mm., että uudisrakennus tulisi rakentaa katulinjaan, ei keskelle katua, koska se haittaa asumisviihtyvyyttä sekä Otavallanhovin uudessa rakennuksessa, että vastapuolella Tuomiokirkonkatu 23:ssa. Vanha rakennus on ollut pieni ja matala verrattuna nyt suunnitteilla olevaan massiiviseen rakennukseen. Nyt on mahdollisuus saattaa kaikki asukkaat Tuomiokirkonkadulla yhdenvertaiseen asemaan siinä, että talot ja asunnot ovat riittävän kaukana toisistaan. 7 (10)
Perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3, 5 ja 9 annettuihin vastineisiin. M16 Kirsi Uhlenius Palautteessa todetaan, että nykyinen rakennus on hyvin lähellä Tuomiokirkonkatu 23:a, mutta sitä ei ole koettu häiritseväksi mm., koska rakennus on vain kolmen kerroksen korkuinen sekä kaunis, julkisivultaan hyväkuntoinen ja viehättävä 1920-luvun klassisimin edustaja, jonka näkyminen oman asunnon ikkunoista on koettu etuoikeutena. Onko purkamisen perusteena olevia terveydellisiä haittoja selvitetty riittävästi? Purkamiselle nähdään vain kaksi toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa: 1. Jos uudenkin talon sijoittaminen muusta kadun rakennuskannasta poikkeavassa, sisemmässä linjassa hyväksytään, talo voi olla vain samankorkuinen kuin nykyinen talo. 2. Jos talosta halutaan korkeampi, sen on oltava korkeintaan samankorkuinen kuin viereisten ja vastapäisten talojen, ja silloin sen on oltava katuun nähden samassa linjassa kadun muiden talojen kanssa. Lisäksi tuodaan esille, että Tuomiokirkonkadun kävelypainotteisen katualueen työpajassa vuonna 2015 moni esitetty idea tyssääntyi nykyisen rakennuksen sijaintiin. Myös käytännön autoliikenteen järjestäminen osoittautui muuta Tuomiokirkonkatua hankalammaksi, kun kapealla osuudella pitää säilyttää ajomahdollisuus Tuomiokirkonkatu 23:n sisäpihalle. Perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3, 5 ja 9 annettuihin vastineisiin. M17 As Oy Pirkanportti Palautteessa toivotaan, että suunnittelussa huomioidaan korttelisuunnitelmaprosessissa annetut aiemmat kommentit. Lisäksi todetaan mm., että uudisrakennuksen porraskäytävän ovi Pirkanportin liikehuoneiston edessä estää esim. liiketilan pituisen ravintolan terassin rakentamisen. Tuomiokirkonkatu tulisi muuttaa koko matkaltaan saman levyiseksi tai uudisrakennuksen 1. kerros avoimeksi kävelykatokseksi jalankulkijoille (kuten Hämeenkatu 5). Tarvitaan varmistus siitä, että Otavallanhovin purku- ja rakennustyöt eivät vaikuta Pirkanporttiin vahingollisesti, ja että naapuriasuntojen tulee olla asuttavissa työn aikana. Huomioitava on myös Pirkanportin suuntaan avautuvien porrashuoneen ja ikkunoiden/aukkojen vaikutus asuntojen yksityisyydensuojaan ja arvoon. Sisäpihan puolella Pirkanportin seinälinjan ylitys vaikuttaa parvekkeilta avautuvaan näkymään ja rajaa auringonvalon pääsyä parvekkeelle varsinkin alempien kerrosten huoneistoissa. Lisäksi uudisrakennuksen eteläpäätyyn lisättiin huoneiden pääikkunat kieltävä kaavamerkintä, jolla pyritään varmistamaan, ettei tonttien välisen rajan tuntumassa synny merkittävästi asumisen yksityisyyttä häiritseviä, huoneistosta toiseen avautuvia suoria näkymiä. Perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3, 5, 9 ja 10 annettuihin vastineisiin. M18 Urbaani Tampere ry Palautteessa todetaan, että Otavallanhovi on yksi keskustan arvokohteita ja toivotaan suunnittelussa pidettäväksi mukana vaihtoehtoa, jossa nykyisen rakennuksen sisälle täydennysrakennetaan. Perusteluina esitetään mm., ettei kaupungin tiivistäminen saa tapahtua keinolla millä hyvänsä. Purkulupa on annettu ilman julkista keskustelua ja ilman varmuutta siitä, että purkaminen on välttämätöntä. Nykyisen rakennuksen korvaajaksi ehdotettu uudisrakennus on arkkitehtuurisesti 8 (10)
tavanomainen, ei-kiinnostava ja tontin historian unohtava. Vaihtoehtoina esitetään, että nykyisestä rakennuksesta jätetään kuoret ja rakennetaan ylöspäin (kts. esimerkki mielipiteen kuvassa). Säilyttävän vaihtoehdon houkuttelevuutta voi lisätä antamalla reilusti rakennusoikeutta ilman parkkinormia. Toisena vaihtoehtona uudisrakennus on rakennettava vuoden 1957 kaavan mukaisesti linjaan muiden Tuomiokirkonkadun talojen kanssa, tai on ainakin pyrittävä leventämään katualuetta, jotta tilaan mahtuu sekä jalankulku että pyöräliikenne kadun roolin edellyttämällä tavalla. Jos uudisrakennuksen halutaan työntyvän katualueelle, ainakin katutason pitäisi olla kadun muiden rakennusten linjaan vedetty läpikuljettava arkadi (kts. esimerkki mielipiteen kuvassa). Kaavan edellyttämien auto- ja polkupyöräpaikkojen lukumäärä perustuu keväällä 2016 hyväksytyssä Tampereen pysäköintipolitiikassa esitettyyn vyöhyketarkasteluun ja soveltamisohjeisiin. Muiden perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3, 5, 9 ja 10 annettuihin vastineisiin. M19 Leena Ahonen ja Niina Parkkila Palautteessa vaaditaan, että suunnitelmissa on noudatettava vakiintunutta kaavaa, suunnittelussa on huomioitava lähitalojen yhdenvertaisuus ja uudisrakennus tulee sijoittaa samaan katulinjaan muiden kiinteistöjen kanssa. Perusteluina esitetään mm., että ensimmäiset hahmotelmat antoivat aivan erilaisen kuvan tulevasta muutoksesta. Naapuritalon viihtyvyys ja arvo eivät saa laskea, näkymien valoisuus ja avaruus Ratinan suvannon suuntaan tulee säilyttää, eivätkä naapureiden satsaukset omaan kiinteistöönsä saa valua suunnitelman vuoksi hiekkaan. Kävelykadusta tulee voida monin tavoin nauttia. Nyt ehdotus katkaisee Tuomiokirkonkadun kehittämisen viihtyisäksi ulkoilu-, pyöräilyja terassialueena koko alueen pituudelta. Perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3, 9 ja 10 annettuihin vastineisiin. M20 Leena Ahonen Palautteessa vastustetaan liian pitkälle kadulle rakennettavaa kiinteistöä. Perusteluina esitetään mm., että kaupungin asukkaiden yhdenvertaisuus ei toteudu. Uutta rakennusta ei saa laittaa liki naapurin rakennusta ja sen tulee päättyä samalle tasolle kuin korttelin yläpään linja on, koska kyse ei ole nykyisen kaltaisesta pienestä rakennuksesta. Perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3, 9 ja 10 annettuihin vastineisiin. 9 (10)
MUU VALMISTELUAINEISTOSTA SAATU PALAUTE Kaupunkikuvatoimikunnan lausunto 23.5.2017 Lausunnossa todetaan että hanketta on käsitelty kaupunkikuvatoimikunnassa 17.1.2017, 7.2.2017 sekä 28.2.2017, jolloin siitä kirjattiin lausunto. 23.5.2017 esitellyn suunnitelman jatkokehityksestä todettiin mm., että suunnitelma on edennyt hyvään suuntaan ja vaikuttaa lupaavalta. Kaava ja hakijan suunnitelmat tähtäävät nyt samaan lopputulokseen. Katukulmauksen liiketilaa pidetään onnistuneena ja se tuo lisäarvoa sekä suunnitelmalle että katuympäristölle. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota rakennuksen materiaaleihin ja väritykseen (erit. räystään ja lappeen materiaalit, detaljointi ja vedenpoisto) sekä ylimmän kerroksen käsittelyyn, joka vaikuttaa nykyisessä suunnitelmassa kömpelöltä. Katon ja julkisivun käsittelyä mietitään vielä tarkemmin rakennuslupavaiheessa, kun asemakaava on hyväksytty. Toimikunta puoltaa kaavan hyväksymistä ja hankkeen etenemistä sillä ehdolla, että lausunnossa mainitut asiat huomioidaan jatkosuunnittelussa. Hanke on tuotava uudelleen kaupunkikuvatoimikuntaan rakennuslupavaiheessa. Kaupunkikuvatoimikunnan lausunto merkittiin tiedoksi. Kaavaprosessin aikana suunnittelua tehdään kaavan vaikutusten arvioinnin kannalta tarpeellisella tarkkuudella. Julkisivujen detaljit ja tekniset ratkaisut tutkitaan tarkemmin toteutussuunnittelun yhteydessä. Suunnitelman viemisestä kaupunkikuvatoimikunnan käsittelyyn rakennuslupavaiheessa päättää rakennusvalvonta. 10 (10)