Kemijärvestä kaikille hyvä paikka, World Cafe -tapahtuma kemijärveläisille ja turvapaikanhakijoille LOPPURAPORTTI Kemijärven kaupunginhallitus teki 14. syyskuuta 2015 päätöksen hätämajoituskeskuksen avaamisesta. Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat Kemijärvelle 23. syyskuuta 2015. Samaan aikaan syntyi tarve järjestää tilaisuus, jossa turvapaikanhakijat ja kemijärveläiset voisivat kohdata sekä yhdessä miettiä arjen sujumista helpottavia toimintatapoja. Hätämajoituskeskus herättää kysymyksiä Kemijärvellä paikalliset asukkaat ja uudet tulijat etsivät vastauksia yhdessä Uusi paikallisuus -hanke ja Tunturilan Setlementti järjestivät yhdessä Kemijärven kaupungin nuorisotoimen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa lokakuussa 20.11.2015 World Cafén kemijärveläisille ja paikallisen hätämajoituksen asukkaille. Kaupungin ja Suomen Punaisen Ristin (SPR) yhteyshenkilönä tilaisuudessa toimi Timo Alaräisänen ja vastaanottokeskuksen paikallisjohtaja Jari Väliranta. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 70 eri-ikäistä henkilöä, joista 27 oli hiljattain Kemijärvelle saapuneita turvapaikanhakijoita. Tapahtumassa keskusteltiin pienryhmissä. Keskusteluissa syntyneet ideat kirjattiin ylös idealomakkeille tulkkien ja fasilitaattoreiden toimesta. Ideat käännettiin suomeksi ja arabiaksi. Pienryhmässä pohdittiin muuan muassa sitä, millainen voisi olla hyvä yhteiselämä ja arki kemijärveläisten sekä turvapaikanhakijoiden välillä. Lisäksi etsittiin keinoja yhteiseen toimintaan ja sen kehittämiseen. Suuri kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille turvapaikanhakijoille sekä kemijärveläisille, jotka tuottivat 140 kehittämisideaa käsiteltyihin aiheisiin. Useat tuotetut kehittämisideat eivät ole taloudellisesti kohtuuttoman kalliita. Cafe-tapahtumaan osallistuneiden kehittämisideoista on koottu tämä yhteenveto, joka toimitetaan tiedoksi ja päätöksenteon tueksi kaupunginvaltuustolle, kaupungin johdolle ja viranhaltijoille joita käsiteltävät asiat koskevat. Yhteenveto on julkinen ja se toimitetaan myös tapahtumaan osallistuneille kansalaisille. Järjestäjä- ja yhteistyötahot Tapahtumaan rekrytoitiin Uusi paikallisuus -hankkeen ja Suomen Setlementtiliiton toimesta kolme arabiankielistä tulkkia, alustaja ja seitsemän ryhmissä toimivaa fasilitaattoria. Fasilitaattoreina toimivat Askeltalon Saara Kujanpää ja Hanna Hartikainen, Välittävä-hankkeen Anita Ruokamo, Kemijärven kaupungin nuorisotoimen Kaisu Kilpeläinen ja Tiina Pyrrö sekä Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeen projektityöntekijä Noora Karumaa. Alustajana tilaisuudessa toimi Setlementtiliiton monikulttuurisuustyön toimialajohtaja Matti Cantell, joka toimi myös tilaisuudessa fasilitaattorina. Tilaisuuden ruokatarjoilusta vastasi Tunturilan Pitopalvelun Aulikki Imporanta. Tapahtuman turvallisuusvastaavana toimi Pasi Vierelä. Tulkkeina tilaisuudessa toimivat Intisar Mushaileh, Meyad Kiani ja Basil Shalal. Sivu 1 / 8
Yhteenveto tapahtuman ideoista ELOKUVAT JA TAIDE Yhteisiä tapahtumia. Täysin samaa mieltä oli 27 ja täysin eri mieltä 1 henkilö. Kommenteissa toivottiin näiden tapahtumien olevan hyvin organisoituja ja käytännössä asioita toteuttavien järjestämiä. Yhteisiä paikallisten taide ja musiikkiyhdistysten järjestämiä tilaisuuksia. Esimerkiksi kuoro esittäisi jonkun irakilaisen laulun ja taideyhdistys esittäisi paikallista tai turvapaikanhakijoiden taidetta. Kommenttina todettiin turvapaikanhakijoissa olevan ammattitaiteilijoita, jotka voisivat myös toimia opettajina. Täysin samaa mieltä oli 27, osittain samaa mieltä 10, neutraali 1, osittain eri mieltä 2, täysin eri mieltä 2. Yhteisiä elokuvailtoja. Kommentteina mainittiin Kulttuurikämpän tilan ja mahdollisen yhteyshenkilönkin (Simo Alatalo) olevan valmiina tähän tarkoitukseen. Kysymyksiä herätti, kuka toiminnan maksaa. Kansalaisopistolla on käytössä projektirahaa, ja alustavien neuvotteluiden pohjalta tällainen idea voidaan kansalaisopiston kanssa yhteistyöllä toteuttaa. Esityksestä oli täysin samaa mieltä 12 ja osittain samaa mieltä 1 henkilö. Esitettiin elokuvaillan pitämistä irakilaisista elokuvista. Täysin samaa mieltä oli 8, osittain samaa mieltä 1, neutraali 1 ja osittain samaa mieltä 1. VIERAILUT PAIKOISSA Turvapaikanhakijat kokevat, ettei heillä ole yhteistä tekemistä kemijärveläisten kanssa. He haluaisivat kuulla ammateista, nuorten ajatuksista ja mitä heistä ajatellaan. Ehdotuksena esitettiin mahdollisuutta vierailla kouluilla kertomassa turvapaikanhakijoiden kotimaista ja heidän kulttuureistaan. Kommentteina tähän esitettiin turvapaikanhakijoiden vierailua työpaikoilla ja ammattiopistolla. Toivottiin myös turvapaikanhakijoiden osaamisen näkyville tuomista (mm. taiteilijat). Haluttiin kertoa turvapaikanhakijoille työ ja koulutusmahdollisuuksista. Esityksestä oli 21 täysin samaa mieltä, osittain samaa mieltä oli 7 ja 1 henkilö oli neutraali. Esitettiin, että turvapaikanhakijat kertoisivat suomalaisille lapsille kulttuuristaan. Esityksen etuna nimettiin lapsille tulevan näin toimimalla mahdollisuus itse muodostaa mielikuvansa turvapaikanhakijoista, eivätkä mielikuvat perustuisi pelkästään aikuisten puheisiin. Esityksen kanssa täysin samaa mieltä oli 31 henkilöä. Yksi henkilö oli täysin eri mieltä. HARRASTUKSET Harrastuksien kautta voi oppia suomalaisista ja suomen kieltä. Täysin samaa mieltä oli 34 ja osittain samaa mieltä 2 henkilöä. Kartoitetaan turvapaikanhakijoiden harrastuksia. Kerätyn tiedon pohjalta perustettaisiin harrastusryhmiä. Esityksestä oli täysin samaa mieltä 31, osittain samaa mieltä 5, neutraali 1 ja ei osaa sanoa 1. Pyydetään mukaan harrastuksiin. Täysin samaa mieltä oli 30, osittain samaa mieltä 7, neutraali 2 ja täysin eri mieltä 1. Turvapaikanhakijat toivoivat mahdollisuutta pelata jalkapalloa suomalaisten kanssa, ja tästä asiasta oli täysin samaa mieltä 25 osallistujaa. Osittain samaa mieltä oli 2 ja neutraali käsitys oli 4:llä. Talviurheiluun tutustuminen. Täysin samaa mieltä ajatuksesta oli 25 henkilöä, osittain samaa mieltä 2 ja neutraali 1. Toivon saavani harrastusten kautta ystäviä ja oppia kieltä. Täysin samaa mieltä oli 23, osittain samaa mieltä 3 ja täysin eri mieltä 1. Sivu 2 / 8
Esitettiin turvapaikanhakijoiden ja kemijärveläisten muusikoiden yhteistyötä. Esityksestä oli täysin samaa mieltä 8 henkilöä. Turvapaikanhakijat haluavat tutustua erilaisiin harrastuksiin, mutta tutustuminen koetaan vaikeaksi. Kommentteina esitettiin tarvetta helpottaa harrastuksiin mukaan pääsemistä. Haasteena todettiin, että joissakin harrastetilaisuuksissa on rajallisesti paikkoja. Täysin samaa mieltä oli 8, osittain samaa mieltä 2. Myös lapsille haluttiin antaa mahdollisuus pelata jalkapalloa suomalaisten kanssa. Tästä oli täysin samaa mieltä 6 henkilöä. Esitys oli vain suomeksi, koska tulkit eivät ehtineet sitä kääntää arabiaksi. Toivottiin, että turvapaikanhakijat osallistuisivat harrastustoimintaan. Esityksestä oli täysin samaa mieltä 6, osittain samaa mieltä 1 ja neutraali 1. Positiivisena kokemuksena mainittiin kun Kemijärvellä voi mennä kuntosalille, ravintolaan ja muihin paikkoihin ilman pelkoa. Täysin samaa mieltä oli 5, osittain samaa mieltä 1, neutraali 2. MITEN LÖYDÄMME YHTEISTÄ TEKEMISTÄ JA HARRASTUKSIA? Tehdään asioita yhdessä urheilun ja elokuvien parissa. Niissä kielitaidon merkitys ei ole niin merkittävä. Harrastusseurat kutsuvat turvapaikanhakijoita mukaan heidän toimintaansa. Miten tällainen toteutetaan ja keneen vastaanottokeskuksen henkilökunnasta on otettava asiassa yhteyttä jos turvapaikanhakijoita halutaan mukaan seurojen ja järjestöjen toimintaan? Täysin samaa mieltä oli 14 henkilöä, osittain samaa mieltä 7, täysin eri mieltä oli 1. Kemijärveläisten ja turvapaikanhakijalapsien kaverisuhteiden tukeminen. Tästä oli täysin samaa mieltä 8 henkilöä. VAPAAEHTOISTYÖ Esitettiin turvapaikanhakijoille tilaisuuksia vapaaehtoistyön kautta päästä hyödyntämään osaamistaan ja tutustumaan suomalaisiin sekä Suomeen yhteiskuntana. Tätä esitystä kannatti 38 henkilöä. Miten kielitaidoton ja kulttuuria tuntematon ihminen saadaan mukaan järjestöihin ja vapaaehtoistyöhön monikulttuurisuuteen tottumattomien ihmisten kanssa? Järjestöjen rajalliset resurssit ovat tiedossa. Turvapaikanhakijoille aktiviteetteja, joilla he voivat olla hyödyksi ennen kun pääsevät töihin. Jotakin sellaista mistä Suomi ja suomalaiset hyötyvät. Päivisin jotakin, mitä he voisivat tehdä. Täysin samaa mieltä 12, osittain samaa mieltä 4, neutraali 3 en osaa sanoa 1. Esitettiin vapaaehtoisia opettamaan suomen kieltä ja samalla oppimaan itse arabiaa. Tästä esityksestä oli täysin samaa mieltä 9, osittain samaa mieltä 2 ja neutraali 1. TURVAPAIKANHAKIJOIHIN LIITTYVÄT ENNAKKOLUULOT Turvapaikanhakijat toivovat Suomen valtion tiedottavan jollakin sopivalla tavalla, etteivät he ole terroristeja. Esityksen kanssa oli samaa mieltä 23, osittain samaa mieltä 2 neutraali 3 osittain eri mieltä 2 ja täysin eri mieltä 1 henkilö. Kommenteissa todettiin, ettei tällainen tiedottaminen ole valtion asia. Samalla kuitenkin todettiin tiedon lisääntymisen myötä voitavan vähentää ennakkoluuloja turvapaikanhakijoiden ja terrorismin yhteydestä. Suomalaiset pelkäävät turvapaikanhakijoita. Tästä oli osittain samaa mieltä 9, neutraali 8, osittain eri mieltä 11, täysin eri mieltä 7 ja en osaa sanoa 2. Kommentoitiin tilanteen olevan kemijärveläisille sekä suomalaisille uusi ja siksi pelottava. Todettiin kaiken uuden pelottavan alussa ja tutustumisen myötä ennakkoluulojen hälventyvän. Turvapaikanhakijoiden pelko. Emme tule hyväksytyksi, vaikka tulemme sodan jaloista turvaan Kemijärvelle. Tästä oli osittain samaa mieltä 2 ja neutraali 2. Kommenttina esitettiin osan pilaavan turvaa tarvitsevien maineen. Sivu 3 / 8
ERILAISET TUTUSTUMISTILAISUUDET Kummiperhetoiminta, jossa turvapaikanhakijat pääsisivät tutustumaan suomalaiseen perheeseen. Esityksestä oli täysin samaa mieltä 28, osittain samaa mieltä 6, neutraali 1 ja täysin eri mieltä 1. Ruokakurssin järjestäminen ja samalla tapahtuva kulttuurien kohtaaminen tilaisuutena oli täysin samaa mieltä 31, osittain samaa mieltä 4 neutraali 1 henkilö. Kysyttiin, miten voisimme järjestää tilat ja ruoka-aineet yhteiseen ruoanlaittotapahtumaan. Esitystä kommentoitiin toteuttamalla Marttakerhon kaltainen toiminta suomalaisille ja maahanmuuttajille. Esityksestä oli täysin samaa mieltä 20, osittain samaa mieltä 12, neutraali 1, täysin eri mieltä 1 ja ei osaa sanoa 3. Kansainvälinen kokkikerho. Esityksestä oli 12 täysin samaa mieltä, 1 osittain samaa mieltä ja kaksi neutraalia kannatusta. Järjestetään kulttuurivaihtotapahtumia, joissa oppisimme tuntemaan toisemme. Tästä oli täysin samaa mieltä 7 henkilöä. YHTEISIÄ TAPAAMISIA Toiveena oli saada osallistua ryhmiin, joissa voisi puhua suomalaisten kanssa tavallisia elämän asioita. Nyt turvapaikanhakijat kokevat olevansa tilanteessa, jossa heillä ei ole yhteyttä suomalaisten kanssa. Tästä oli täysin samaa mieltä 33 henkilöä. Toivottiin tavallista yhdessä olemista työpaikoilla, kouluissa ja muissa paikoissa. Tästä oli täysin samaa mieltä 30, osittain samaa mieltä 6, neutraali 3 ja täysin eri mieltä 1. Toivottiin mahdollisuutta tutustua Kemijärveen ja sen ympäristöön. Ympäristöön tutustuttaminen. Täysin samaa mieltä 27 ja en osaa sanoa 1. Esitettiin yhteisiä vuorovaihtoisia esitysiltoja, joissa suomalaiset ja turvapaikanhakijat vuoroillaan esim. power pointin ym. avulla kertovat kotimaastaan mieluiten eri päivinä että kuulijat voivat kunnolla perehtyä esityksiin. Esityksestä oli täysin samaa mieltä 25, osittain samaa mieltä 5, neutraali 1 ja täysin eri mieltä oli 1 henkilö. Organisoinnin ja tiedonkulun kehittäminen. Tarkemmin ei nimetty mitä toimintoja haluttiin kehittää. Täysin samaa mieltä oli 8 henkilöä. Selkeä suunnitelma tapaamisille. Selkeän suunnitelman nimettiin auttavan tapaamisten onnistumisessa. Tästä esityksestä oli täysin samaa mieltä 7 henkilöä ja osittain samaa mieltä oli 2 henkilöä. Jos tapahtumia toteuttavat järjestöjen vapaaehtoiset oman työnsä ohella, niin näin toimivia ihmisiä ei voi määrätä paikalle tekemään annettuja tehtäviä. Koti-Lappi-lehteen arabiankielisiä juttuja. Tästä oli täysin samaa mieltä 5, osittain samaa mieltä 2, neutraali 1, osittain eri mieltä 1 ja täysin eri mieltä 1. KULTTUURIIN TUTUSTUMINEN Toive oppia suomen kieltä, lait, säännöt ja kulttuuria sai 36 täysin samaa mieltä ja 3 neutraalia kannatusta. Esitettiin yhteisiä iltoja ruokaan, kirjallisuuteen ja historiaan liittyen. Täysin samaa mieltä oli 29 ja täysin eri mieltä 1. Esitettiin kulttuuriin tutustumista ja molemminpuolisen tutustumisen lisäämistä. Samaa mieltä oli 28 henkilöä. Toivottiin tutustumistilaisuuksia, joihin on vaivatonta tulla mukaan. Aiheesta oli täysin samaa mieltä 25 henkilöä. Sivu 4 / 8
Turvapaikanhakija kirjoitti olevansa tottumaton suomalaiseen kulttuuriin ja arvelevan sen vuoksi olevan välillä vaikeaa. Täysin samaa mieltä oli 9 henkilöä, osittain samaa mieltä 3, neutraali mielipide oli 5:llä, osittain eri mieltä 3 ja täysin eri mieltä oli 2 henkilöä. Esitettiin nauramista yhdessä kulttuurieroille. Tästä oli täysin samaa mieltä 8 henkilöä. Yhteistä kulttuurikahvilaa esitettiin pidettäväksi kahden viikon välein tai kerran kuussa kulttuurikämpän tiloissa. Esityksestä oli täysin samaa mieltä 8 ja osittain samaa mieltä 2 henkilöä. Turvapaikanhakijat tuovat kansainvälisyyttä ja uusia ajatuksia pienelle paikkakunnalle. Tästä oli täysin samaa mieltä 8 ja osittain samaa mieltä 2 henkilöä. Järjestetään keskustelutilaisuuksia. Täysin samaa mieltä oli 6 henkilöä. KIELENOPETUS Kirjastoon suomen kielen opetusta. Esitys sai 36 täysin samaa mieltä -kommenttia. Neutraaleita kommentteja tuli kaksi ja osittain eri mieltä oli 1. Tehokasta suomen kielen opetusta toivottiin käynnistettävän heti. Aiheesta oli täysin samaa mieltä 32 henkilöä ja yksi ei osannut sanoa mitä ajatteli asiasta. Kielenopetukseen pitää keskittyä alussa riittävästi. Esityksestä oli samaa mieltä 28 osallistujaa. Helluntaiseurakunnan Katu 3 (Kirkkokatu 3) tiloissa on mahdollista osallistua kielenopiskeluun, käsitöiden tekoon ja musiikkiin liittyvään toimintaan. Tiloihin voi tulla torstaisin klo 16.30 alkaen. Ideaa kommentoitiin selkeäksi ja aiheesta oli täysin samaa mieltä 28 henkilöä. Kielitaidon puutteen todettiin vaikeuttavan elämää Suomessa: Täysin samaa mieltä oli18, Osittain samaa mieltä 8 ja neutraali 4. Säännöllisiä tapaamisia kirjastoon. Ilmeisesti kirjasto koetaan paikkana, jossa on luontaista turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten tavata. Täysin samaa mieltä oli 9 ja osittain samaa mieltä 2 henkeä. OPISKELU JA TYÖ Toiveena on saada todistus omalta ammattialalta Suomessa. Esityksestä oli täysin samaa mieltä 32, osittain samaa mieltä 4, osittain eri mieltä 1 ja täysin eri mieltä 1. Halu hyödyttää Suomen taloutta omalla ammattitaidolla. Täysin samaa mieltä oli 31 ja osittain samaa mieltä 3. Toivotaan mahdollisuutta oppia suomalaisilta ja mahdollisuutta keskustella suomalaisten kanssa. Täysin samaa mieltä oli 30, neutraali 1, osittain eri mieltä 1 ja täysin eri meiltä 1. Toiveena esitettiin mahdollisuutta koulutuksen jatkamista Suomessa ja sitä kautta omaan ammattiin pääsemisestä mahdollisimman nopeasti. Halu on tehdä oma osa ja maksaa verot, mutta näiden asioiden saavuttamiseksi toivotaan tarvittavaa apua. Täysin samaa mieltä oli 28, osittain samaa mieltä 3, neutraali 2. Koulutettujen turvapaikanhakijoiden koulutukset haluttiin käyttöön. Tästä oli täysin samaa mieltä 26, osittain samaa mieltä 2 ja täysin eri mieltä 1. Erilaisten work shop -tilaisuuksien kautta selvitetään millaisia taitoja ja ammatteja turvapaikanhakijoilla on. Täysin samaa mieltä oli 20, osittain samaa mieltä 6, neutraali 5, täysin eri mieltä1 ja en osa sanoa 1. Suomalaisten ottavat turvapaikanhakijat töihin, ja turvapaikanhakijat voisivat olla kuin suomalaiset. Täysin samaa mieltä oli 12, osittain samaa mieltä 14, neutraali 5 ja täysin eri mieltä 1. Sivu 5 / 8
Kemijärvelle irakilainen ravintola. Täysin samaa mieltä oli 9, osittain samaa mieltä 10, neutraali 6 ja täysin eri mieltä 8. NAISET JA LAPSET Tilaisuudessa oli pääsääntöisesti suomalaisia naisia ja turvapaikanhakijamiehiä. Esitettiin toive erilaisten ryhmien (naiset, lapset) huomioiminen toimintoja järjestettäessä. Miten turvapaikanhakijanaiset saadaan mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan? Ajatuksesta oli täysin samaa mieltä 23 henkilöä, jokseenkin samaa mieltä kolme ja neutraali käsitys aiheesta oli neljällä. Naisen erilainen rooli Suomessa ja turvapaikanhakijoiden kotimaassa mainittiin aiheuttavan ongelmia. Tästä oli täysin samaa mieltä 9, osittain samaa mieltä 8, neutraali mielipide oli 2, osittain ja täysin eri mieltä asiasta oli 1 henkilö. Esitettiin perheiden tutustumista esimerkiksi yhteisten ystävyysiltojen kautta, joissa olisivat lapsetkin mukana. Esityksestä oli täysin samaa mieltä 7 ja osittain samaa mieltä 4 henkilöä. RUOKAKYSYMYS Kemijärvellä ruoan suhteen ei ole ollut ongelmia. Tyytymättömyydestä ruokaan uutisoitiin joillakin muilla paikkakunnilla Cafe-tapahtuman aikana. Turvapaikanhakijat ostavat ja valmistavat ruokansa itse. Tästä oli täysin samaa mieltä 6, osittain samaa mieltä 4, neutraali 2 ja ei osaa sanoa 7. SUOMEN LAKI JA TAVAT Esitettiin toive oppia harrastusten kautta kieltä ja tapoja. Toiveena toivottiin saada koulutusta useasti viikon aikana. Suomen kulttuurista ja elämästä sekä arjen asioista, kuten miten toimia kaupassa ja vastaavissa arjen tilanteista toivottiin apua. Täysin samaa mieltä oli 25, osittain samaa mieltä 4, neutraali 3, osittain samaa mieltä 1 täysin eri mieltä 1. Kemijärveläinen esitti odotettavan, että Suomen lakeja kunnioitetaan. Tästä oli täysin samaa mieltä 9 henkilöä. Esitettiin naisasioiden kertomista turvapaikanhakijamiehille. Esityksestä oli täysin samaa mieltä 6 ja osittain samaa mieltä 3 henkilöä. Kommunikointia vaikeuttaa kielimuuri. Täysin samaa mieltä oli 17, osittain samaa mieltä 3, täysin eri mieltä 8 ja en osaa sanoa 9. EI YHTEISELÄMÄÄ Esitettiin väite, etteivät suomalaiset tykkää meistä (turvapaikanhakijoista) Esityksestä oli täysin eri mieltä 13, osittain eri mieltä 4, neutraali käsitys oli 14, ei osaa sanoa 6. Suomalaiset ja turvapaikanhakijat pysykööt omissa oloissaan/asunnoissaan. Ei yhteiselämää/arkea. Ehdotus sai 1 täysin samaa mieltä ja 35 oli esityksestä täysin eri mieltä. MUUTA Turvapaikanhakijoiden ja kemijärveläisten välinen ystävällisyys, kunnioitus sekä avun antaminen. Täysin samaa mieltä oli 34, osittain samaa mieltä 2 ja täysin eri mieltä 1. Toive kaikkien mahdollisuudesta elää rauhassa. Täysin samaa mieltä oli 26 ja osittain 6 henkilöä. Esitettiin toive mahdollisuudesta työskennellä yhdessä. Täysin samaa mieltä oli 26, osittain samaa mieltä 3, neutraali 3 ja täysin eri mieltä 1. Sivu 6 / 8
Turvapaikanhakija oli kirjoittanut esityksen, jossa hän totesi suomalaisten olevan hyviä ihmisiä, Suomen olevan turvapaikanhakijoiden oma maa Irakin jälkeen sekä Kemijärven olevan kaupunkimme ja viihtyvämme täällä. He toivovat voivansa kommunikoida ja tehdä työtä suomalaisten kanssa. Suomalaiset todettiin hyviksi ihmisiksi, jotka voivat viihtyä toisenlaisten ihmisten kanssa, ottavat huomioon erilaisen kulttuurin ja toisenlaiset ihmiset Turvapaikanhakijat eivät halua suomalaisten olevan huolissaan mistään heihin liittyvästä. Tästä oli samaa mieltä 21 henkilöä, osittain samaa mieltä 2 ja neutraali käsitys oli 3:lla. Huoli kulttuurien kohtaamisesta. Mitä sillä tarkoitetaan, ei tarkemmin eritelty. Todettiin, että World Cafe -tapahtumassakin tutustuu ihmisiin. Ongelmaksi mainittiin, etteivät toiset edes halua kohdata erilaisia ihmisiä. Täysin samaa mieltä tästä oli 1, osittain samaa mieltä 12, neutraali 1, osittain samaa mieltä 3, täysin eri mieltä 1 ja en osaa sanoa 4. Sopeutuminen ilmastoon on haasteellista. Täysin samaa mieltä 16, osittain samaa mieltä 2, neutraali 5 ja en osaa sanoa 4. Turvapaikanhakijoita pelottaa, että äänekäs kulttuurinen tapamme ei miellytä paikallisia, mutta yritämme opetella hiljaisemmiksi. Täysin samaa mieltä oli 23, osittain samaa mieltä 11 ja neutraali 1. On ongelma, ettei nuoria saman ikäisiä kemijärveläisiä miehiä ja turvapaikanhakijamiehiä ole yhtä paljon. (mikä on ongelma tilanteessa, sitä ei avattu eikä kommentoitu). Täysin samaa mieltä 13, neutraali 7, osittain samaa mieltä 3, täysin eri mieltä 2 ja en osaa sanoa 2. Tiedotetaan suomalaisille, että turvapaikanhakijat haluavat hyödyntää ammattitaitoaan ja olla hyödyksi yhteiskunnalle. Eivät kaikki ole pahoja, vaikka joskus joku on tehnyt jotakin pahaa. Täysin samaa mieltä oli 34, neutraali 1 ja täysin eri mieltä 1. Pelottaako talvi? Täysin samaa mieltä 2, osittain samaa mieltä 5, neutraali 2, osittain eri mieltä 2, täysin eri mieltä 2 ja en osaa sanoa 7. Hyvinvointimessuille miesmalleja, lapsia ja naisia Täysin samaa mieltä 4, neutraali 3 ja en osaa sanoa 1. YHTEENVETO TEHDYISTÄ PARANNUSESITYKSISTÄ Esitettiin toive päästä mukaan harrastamaan asioita yhdessä. Ei toivottu pelkästään turvapaikanhakijoille toteutettuja tilaisuuksia. Tällaisia tapahtumia esitettiin urheilun, tutustumistilaisuuksien, ruoanlaiton, kulttuuriin tutustumisen, kielenopetuksen, koulu - sekä yritysvierailuiden, vapaaehtoistyön, järjestötoiminnan ja kulttuuriharrastusten kautta. Esitettiin toive päästä mukaan koulutukseen, työhön ja osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Paljon toiveita esitettiin saada mahdollisuuksia oppia suomen kieltä. Mihin voi mennä ja mitä saa tehdä, on turvapaikanhakijoille ymmärrettävästi vierasta. Kysymys on ymmärrettävä, koska turvapaikanhakijat olivat olleet World Cafe -tapahtumaan osallistuttaessaan Suomessa vasta alle kuukauden. Pelot. Esitettiin pelkoja turvapaikanhakijoiden vaikeudesta ymmärtää Suomen lakien takaamaa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Aiheutuuko kulttuurieroista häiriökäyttäytymistä suomalaisia naisia kohtaan? Turvapaikanhakijat pelkäsivät terroristiksi leimaamista ja ettei heitä hyväksytä suomalaiseen yhteiskuntaan. Suurina joukkoina liikkuvat äänekkäät turvapaikanhakijat koettiin pelottavina. Sivu 7 / 8
LOPPUSANAT Suuri kiitos kuuluu kaikille osallistujille, tapahtuman toteutuksessa mukana olleille järjestäjille ja henkilöille jotka edistivät toiminnallaan tapahtuman toteutumista. Vähän aikaa maassa olleiden turvapaikanhakijoiden kanssa toteutettu World Cafe oli erinomainen avaus löytää käytännön toimintamalleja kaikille parempaan yhteiseen arkeen Kemijärvellä. Osallistujat tutustuivat toisiinsa ja tapahtumassa tuotettiin konkreettisia kehittämisideoita. Useat tapahtumassa syntyneet kehittämisideat ovat lakien ja käytettävissä olevien varojen puitteissa mahdollista toteuttaa. Tapahtuman pohjalta toteutetut parannusehdotukset toimitetaan tiedoksi ja päätöksenteon tueksi kaupungin päättäjille, järjestöille ja turvapaikanhakijoille. Toteuttamiseen tarvitaan aikaansaavia tekijöitä, jotka ottavat asiat henkilökohtaisesti hoitaakseen. Tuen tarve on ilmeinen, kun toimitaan suomea puhumattomien ja suomalaisia toimintatapoja tuntemattomien turvapaikanhakijoiden kanssa. On tärkeää, että ideoista ja toteutuneista toiminnoista tiedotetaan. Silloin osallistujat tietävät, että heidän mielipiteillään on väliä ja osallistuminen on mielekästä jatkossakin. TOISEN WORLD CAFE -TAPAHTUMAN TARVE Kuukauden, kahden kuluttua on mielekästä toteuttaa uusi World Cafe -tapahtuma samasta aiheesta. Silloin useammalla osallistujalla on kokemusta yhdessä tekemisestä, kohdatuista vaikeuksista ja onnistumisen kokemuksista. Ehkäpä onnistumisen kokemukset saada käyttöön laajemminkin ja koettuihin vaikeuksiin on löydetty ennen uutta Cafe-tapahtumaa toimivia ratkaisuita. Työmuodon toteuttamisesta kahdella kielellä on nyt kokemusta. Seuraavassa tapahtumassa kaksikielisyyden parempi toimivuus, tulkkien ja fasilitaattoreiden suurempi määrä, pienemmät ryhmäkoot ja etukäteisvalmistelut takaavat osallistujille monipuolisemmat mahdollisuudet tuottaa uusia toteuttamiskelpoisia kehittämisehdotuksia. Ensimmäisen maahanmuuttoon liittyvän Cafen jälkeen yhteistyötahoilla on paremmin tiedossa, mistä tapahtumassa on kyse ja mitä kaikkea tapahtumalla voidaan saada aikaan. Seuraavan tapahtuman toteuttamisessa kaupungin ja vastaanottokeskuksen on järkevää tehdä tiiviimpää yhteistyötä ja jakaa tasaisemmin järjestelytehtäviä World Cafe -tapahtuman pääjärjestäjän kanssa. Näin toimien tulee paremmin huomioiduksi järjestäjäosapuolten toiveet. Samalla saadaan kaikille turvapaikanhakijoille paremmin tietoa, mistä Cafessa on kyse ja laajempia osallistujaryhmiä mukaan. Tähän on nyt huomattavasti paremmat mahdollisuudet, koska nopealla aikataululla perustettu vastaanottokeskus on saanut toimintansa hyvin käyntiin. Myös Kemijärven kaupungin edustajilla on laajempaa tietämystä, mistä Cafe-tapahtumassa on parhaimmillaan kysymys. Kemijärvellä 30.11.2015 Projektipäällikkö Mikko Kellokumpu Uusi paikallisuus -hanke, Suomen Setlementtiliitto www.setlementti.fi Sivu 8 / 8