SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS - PALAUTERAPORTTI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, nähtävillä

Samankaltaiset tiedostot
TAMPEREEN KAUPUNKI

TAMPEREEN KAUPUNKI

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

Lausunto Asuntomessualueen asemakaava (OAS+luonnos)

RAAHEN KAUPUNKI AKM 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

KAAVOITTAJAN VASTINE

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutokset

Rekkojen purkupaikan sijoittaminen Tampereen Sähköverkon 110kV johdon Kangasala Hervanta läheisyyteen pylväsvälille Hervannassa

Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220

TAMPEREEN KAUPUNKI

LOIMAAN KAUPUNKI Myllykylän teollisuusalue, 7. kaupunginosa, asemakaava ja asemakaavan muutos

SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Sahantien asemakaavan muutos

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaava koskee kiinteistöä Aloitteen kaavoituksesta on tehnyt Siuron Metallirakenne Oy.

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Kailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Taajama-alueen osayleiskaavan muutos

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

RITARIN ALUEEN ASEMAKAAVA RITARIN ALUE

KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS

Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 10. kaupunginosan korttelin 28 osaa sekä erityisaluetta.

RAAHEN KAUPUNKI KOPSA III TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA. Kaavan laatijan vastineet nähtävillä olleeseen kaavaluonnokseen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN NÄHTÄVILLÄOLO.

LÄNSI-PENNALAN TEOLLISUUSALUE, KORTTELI

Rakentaminen 110 kv johdon Ventusneva - Uusnivala vierelle pylväsvälillä 67-68

K Y R Ö N T A A J A M A KORTTELIEN 46 JA 49 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kaavaehdotus II oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

Lausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus:

FINGRID LAUSUNTO 1 (3) AE Maankäyttö ja ympäristö / Heidi Oja

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

SUSIMÄEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 15 Harapainen, kortteli 17, tontti 9

Hakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088.

VARKAUDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 16. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9251 TONTILLE 2 ( )

Sandsundin teollisuusalueen asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

KANGASALAN KAUPUNGIN TEKNINEN

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 4 / 2017 Kunnanvaltuusto

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen , päivitetty

1 (5) YMPLTK ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos, Oitin korttelin 104 tontit 1 ja 2, Putkipelto

KANGASALAN KAUPUNGIN TEKNINEN

MYNÄMÄEN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI / 6 VASTINE

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Sääksjärven asemakaavan muutos, Telinetie Kaava numero 1097 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Tervanokantie. Kaavaehdotuksen vuorovaikutustilaisuus Seutulantalo,

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

K Y R Ö N T A A J A M A KORTTELIN 75 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Sandsundin asemakaavan osan muutos, korttelit 28 ja 43. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Asemakaavan muutos ja laajennus Lehmoon Metoksen alueelle

Kuvia suunnittelualueelta Liite 2

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut HUVITIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 10. kaupunginosan korttelin 30 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu 10. kaupunginosan korttelin 30 osa.

LAUKEELAN KORTTELIEN 200 ja 201 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TARKASTETTU , ,

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

KÖYRY KETUNPESÄN ALUEEN ASEMAKAAVA

1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. Kaavoitushanke on mukana Lempäälän kunnan kaavoitusohjelmassa 2013.

Sallatunturin asemakaavan laajennus, Pyhäjärven alue, korttelit ja sekä asemakaavan muutos, Keselmäjärven alue, kortteli 150 tontti 3

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta.

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4)

Transkriptio:

SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, nähtävillä 14.7. 22.8.2016 A. OAS:sta jätetyt viranomaisten kommentit A1. Fingrid Oyj Fingridillä ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. A2. Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto ei jätä lausuntoa kyseisen suunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. A3. Pirkanmaan maakuntamuseo Museo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, ettei siitä ole huomautettavaa. B. OAS:sta jätetyt osallisten mielipiteet B1. Jari Salminen Keskustelisin mielelläni lisää kaavan osalta. B2. Hannu Mäkinen Nykyisin latuverkon tien ylityksissä on ollut vaaratilanteita. Olisiko jokin keino osoittaa kaavassa ainakin Mänttä- Vilppulan puolella varaukset alikulkutunneleille? Asianosaiseen ollaan yhteydessä kaavoitusasiaan liittyen. Mielipiteessä esitettyä asiaa tutkitaan kaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä. Kaavaluonnos, nähtävillä 1.6.- 30.6.2017 C. Luonnoksesta jätetyt viranomaisten kommentit C1. Pirkanmaan maakuntamuseo Maakuntamuseo tarkentaa aiempaa lausuntoaan ja katsoo, että asemakaavaprosessissa on erinomaisen hienosti otettu huomioon rakennetun kulttuuriympäristön arvot niin selvitysten tekemisen kuin asemakaavan rakennuksia koskevien suojeluratkaisujen kautta. Maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa hankkeesta. 1

C2. Fingrid 1. Näkemyksemme mukaan Fingridin omistama kiinteistö olisi selkeintä osoittaa kokonaan energiahuollon alueena (EN). Sähköasemaan liittyvät monet voimajohdot rajoittavat merkittävästi alueen käyttöä, joten EN-merkintä vastaisi alueen päämaankäyttöä. Fingridillä ei ole tällä hetkellä suunnitteilla voimajohtojen rakentamista tai aseman laajennusta, mutta pidemmällä aikavälillä tarvetta järjestelyille voi ilmetä. Sähköaseman sisääntuloreitit ovat tyypillisesti teknisesti vaativia ja saattavat muuttaa nykyisten johtojen sijoittumista. Mäntän sähköasema tulisi käsityksemme mukaan osoittaa suojaviheralueeksi (EV). Kaavanlaatija toi keskusteluissa esille EN-alueen kokoon liittyvän sähköaseman laajentumisvaran ja siihen liittyvän vaikutusten arviointitarpeen. Vaikutusten merkittävyys riippuu sähköaseman laajuudesta, mikä voidaan kuitenkin osoittaa rakennusalalla ja rakennusoikeudella huolimatta varsinaisen EN-alueen koosta. Ehdotamme siis, että rakennusala vastaisi kaavaluonnoksen mukaista EN-aluetta ja EN-alue laajennetaan koko Fingridin omistamalle kiinteistölle. Voimajohtoalueet voidaan osoittaa myös EN-alueella johtoa varten varattuna alueen osana (vaikka se ei ole välttämätöntä). Näkemyksemme mukaan kaavaluonnoksen mukaiset ohjeelliset moottorikelkkareitit (mo), ohjeelliset hiihtoladut (la) ja ajoyhteydet voidaan jättää kaavaluonnoksen mukaiseen sijaintiin, vaikka ne sijoittuisivat EN-alueelle. 2. Voimajohtoalueiden leveydet (merkintä johtoa varten varattu alueen osa) tulisi tarkistaa siten, että ne vastaavat lunastettua johtoaluetta. Koillisen suuntaan lähtevän 110 kv voimajohdon Petäjävesi-Mänttä johtoalue on 50 metriä leveä ja rakennusrajoitusta merkitsevä rakennusraja ulottuu 15 metrin etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta molemmin puolin. Lounaan suuntaan lähtevän 2x110 kv voimajohdon Kangasala-Mänttä johtoalue on 64 metriä leveä ja rakennusraja ulottuu itäpuolella 15 metrin etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta ja länsipuolella 18 metrin etäisyydelle. Fingridillä on pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohdon rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat siten, että rakennusrajoitus koskee koko johtoaluetta. Asemakaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttä. 3. Yleisesti voimajohtoa koskevia asioita, jotka tulee ottaa suunnittelussa huomioon: Sähköaseman alueella, voimajohtoalueella tai niiden läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa ympäristön sähköturvallisuuden kanssa eikä se saa aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Voimajohtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Em. rakenteet tai laitteet eivät pääsääntöisesti saa olla yli kaksi metriä korkeita. 1. Kaavoittajan näkemyksen mukaan ENmerkintä on tarkoituksenmukaista osoittaa vain alueelle, jolle varsinainen energiahuollon toiminta - tässä siis uusi sähköasema muuntajakenttineen - sijoittuu. Voimajohdot voivat hyvin kulkea M-alueella. Myös ohjeelliset latu- ja ulkoilureitit on selkeämpää ja luontevampaa osoittaa M-alueelle, EN alueen käyttötarkoitusmerkintänä niiden kulkureitillä antaisi alueen luonteesta ja käytöstä väärän kuvan. Kaavaan ei nähdä tältä osin tarpeelliseksi tehdä muutoksia. 2. Voimajohtoalueiden leveydet ja rakennusrajoitukset tarkistetaan kaavaehdotukseen. 3. Merkitään jatkosuunnittelun tiedoksi. 2

Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. Voimajohtoalue ei sovellu varastointiin eikä lastaukseen. Pysäköintialueen sijoittamiseen voimajohtoalueelle tulee pyytää Fingridin lupa. Voimajohtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaan puita tai pensaita, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä 4 metriä. Myös reunavyöhykkeillä puuston kasvua rajoitetaan. Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Teiden ja katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa "Sähköjohdot ja maantiet" (2011) esitetään. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla esimerkiksi tie, katu, maanmuokkaustoimenpide, rakennelma tai rakennus, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. 4. Asemakaavaluonnoksessa vanha sähköasemarakennus on osoitettu merkinnällä sr-6. Fingrid Oyj:n näkemyksen mukaan sähköasemarakennukselle ei tulisi osoittaa asemakaavassa suojelustatusta. Kohdetta ei ole tunnistettu Mänttä-Vilppulan kaupungin Keskustaajaman osayleiskaava 2030 varten tehdyssä rakennetun ympäristön selvityksessä (FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2015) niin valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai edes paikallisesti rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kohdetta ei ole myöskään tunnistettu rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi Pirkanmaan liiton maakuntakaavatyössä. Asemakaavatyössä ei ole otettu kantaa, millä perusteella inventoinnissa tunnistetut arvot olisivat edes paikallisella tasolla niin erityisiä, että kohteen rakennukset tulisi suojella. Koska kohteen suojelullisia arvoja ei ole otettu huomioon maakuntakaavassa eikä em. osayleiskaavan inventoinnissa, tulisi kohteen suojeluarvon olla todella merkittävä, jotta yksittäisen asemakaavahankkeen yhteydessä suoritetussa inventoinnissa voitaisiin ohittaa ylempien asemakaavoitusta ohjaavien kaavatasojen laatimisessa tehdyt selvitykset. Käsityksemme mukaan asemakaavaluonnoksessa esitetty suojelumerkintä ei perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin kohteen rakennettuun ympäristöön liittyvien ja kulttuurihistoriallisten arvojen osalta. Riittävien selvitysten hankkiminen on viime kädessä kaupungin vastuulla, koska kaupunki itse vastaa alueensa käytön suunnittelusta asemakaavatasolla. Fingrid Oyj ei pysty hyödyntämään vanhaa sähköasemarakennusta nykyisessä sähköasematoiminnassa ja yhtiöllä ei näin ollen ole enää tarvetta kyseiselle sähköasemarakennukselle. Rakennukselle ei ole myöskään löydetty muuta soveltuvaa käyttötarkoitusta. Kohteen peruskun- 4. Rakennetun ympäristön kaavallinen suojelu tapahtuu aina asemakaavalla, ei ylemmillä kaavatasoilla, vaikka jo ylemmillä kaavatasoilla voidaan osoittaa asemakaavoituksessa tarkemmin huomioitavaksi jo tuolloin karkeamman suunnittelun vaiheessa tunnistettuja suojelutarpeita. Selvityksiä myös tarkennetaan kaavoitustason tarkentuessa. Tässä rakennukselle osoitettu suojelumerkintä perustuu tätä asemakaavaa varten tehtyyn rakennetun ympäristön inventointiin ja siinä esiin tulleisiin tietoihin ja arvoihin. (Keskustan osayleiskaavan suunnittelu on myös tällä välin edennyt ja rakennus on sittemmin kohteena huomioitu myös osayleiskaavassa.) Kaupunki näkee, että rakennukselle on mahdollista löytää uutta käyttöä. Asemakaava ei ota kantaa kiinteistön omistukseen mikäli kiinteistön nykyisellä omistajalla ei ole tarvetta vanhalle sähköasemarakennukselle eikä halua esimerkiksi vuoraamalla löytää sille uutta käyttäjää, on rakennus tontteineen mahdollista myydä uudelleen omistajalle. 3

nostus- ja ylläpitokustannukset voidaan arvioida merkittäviksi ja olevan kohtuuttomia verrattuna rakennuksen purkamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Sen vuoksi yhtiötä ei voi velvoittaa ylläpitämään rakennusta ja sen peruskuntoa. Vanha sähköaseman olisi parasta osoittaa suojaviheralueeksi, joka purettuna, puhdistettuna ja istutettuna palvelisi samalla kaupunkilaisten virkistystoimintaa moottorikelkkareitin ja hiihtoladun varrella. C3. Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto ei jätä lausuntoa kyseisistä suunnitelmista. Pyydän kuitenkin ajantasaistamaan maakuntakaavoituksen tilanteen kaavaselostukseen. Kaavatilanne päivitetään kaavaehdotuksen selostukseen. C4. Pirkanmaan pelastuslaitos Pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista kaavaehdotukseen. C5. Telia Suunnittelualueella sijaitsee oheisen karttaliitteen mukaisesti Telian valokuitukaapelia sekä laitetila, johon kaapelit on kytketty. Valokuitukaapelit on merkitty kuvaan violetilla viivalla, betoninen kaapelikaivo violetilla ympyrällä, ja laitetila ja tukiasema vihreällä nelilöllä. Lisäksi laitetilan yhteydessä olevassa mastossa on Telian tukiasema. Telian toivomuksena on, että tukiasema voidaan säilyttää nykyisellä paikallaan TDC Oy:n omistamassa mastossa. Pyydämme ilmoittamaan vähintään 14 viikkoa etukäteen, mikäli tarvetta kaapelien tai tukiaseman siirrolle ilmenee. Muilta osin asemakaavan muutosehdotukseen ei ole huomautettavaa. Kaavaluonnoksen ratkaisu mahdollistaa tukiaseman ja kaapelien säilymisen nykyisellään. Merkitään ilmoitusvelvoite jatkosuunnittelun tiedoksi. C6. Elisa Oyj Elisa Oyj :llä ei ole huomauttamista Mäntän sähköaseman asemakaava-alueen muutokselle. Alueella on Elisa Oyj: n tietoliikennekaapeleita, joiden olemassaolo tarvitsee alueella toimijoiden tiedostaa ja huolehtia niiden riittävästä suojauksesta. Mikäli kaapeleita joudutaan siirtämään, pi- 4

tää siirron tarvitsijan olla hyvissä ajoin yhteydessä Elisaan. Siirrot ovat maksullisia. D. Luonnoksesta jätetyt osallisten mielipiteet Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä 5