Työpaja: Oppimista tukeva arviointi. Eija Aalto eija.aalto@jyu.fi JY / OKL. Porinaa



Samankaltaiset tiedostot
Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Hyvä oppimateriaali autenttista toimintaa

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

suomi2 Minä ja media on ilmestynyt!

Eurooppalainen kielisalkku

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

Kieliohjelma Atalan koulussa

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Jutta Kosola, suomen kielen kouluttaja, Axxell MKK, Testipiste

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Finnish ONL attainment descriptors

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Puhumisen arvioinnin kriteerit

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi. Salkkutyöt. Jatkuvan arvioinnin seuraaminen

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Elina Harjunen Elina Harjunen

Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa

Erasmus+ Online Linguistic Support

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu

Miten kurssit tehdään Eirassa?

Erasmus+ Online Linguistic Support

Puhumisen arvioinnin kriteerit

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

oppimisella ja opiskelemisella

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

POM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeeninen ryhmä. Luento 1 Eija Aalto Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Kehittyvän kielitaidon asteikko, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto)

FINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

S2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja?

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Schulcurriculum Schwedisch

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Suullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Transkriptio:

Työpaja: Oppimista tukeva arviointi Eija Aalto eija.aalto@jyu.fi JY / OKL Porinaa Millä tavalla oppimista tukeva arviointi on sinulle ajankohtainen teema? Mikä sinua siinä askarruttaa? Mitä mietit? 1

Liian usein arviointi Lähtökohtaväitteitä on opetuksessa päätepiste eikä ohjaa oppimaan lisää (esim. loppukoe) poteroi, näyttää paikan, mutta ei ohjaa eteenpäin (esim. A1, A2, B1 ) Arviointi osana kokonaista pedagogista ajattelua, jossa pääjuonteena opiskelijan identiteettityön tukeminen Kielenoppijan polku taitotasoasteikolla Valmistavassa opetuksessa pyritään tälle tasolle A1 A2 perustason kielenkäyttäjä Peruskoulun päättövaiheen arvosana 8 (S2) Kotoutumiskoulutuksen tavoitetaso Kansalaisuuteen vaadittava taitotaso B1 B2 itsenäinen kielenkäyttäjä Lukion englannin A-oppimäärän tavoitetaso B2.1 C1 C2 Abstraktiotaso ja muodollisuusaste nousee tietoaineiden opiskeluun tarvittava taitotaso edistynyt / taitava kielenkäyttäjä Perusopetuksen viranhaltijalta vaadittava koulun opetuskielen halliinta auttava kielitaito omassa välittömässä ympäristössä minä-taso Eija Aalto eija.aalto@jyu.fi toiminnallinen kielitaito arkielämän moninaisissa tilanteissa: koulu, suorittava työ, vapaa-aika ja formaalimmatkin tilanteet ammattilaisen kielitaito myös vaativissa yhteiskunnallisissa ja julkisissa tilanteissa Eurooppalainen viitekehys 2004 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko http://www.oph.fi/info/ops/ 2

Millaisen jatkumon tavoitteet, sisällöt, tehtävät/aktiviteetit ja arviointi muodostavat opetuksessa? Motivoituminen Merkityksellisyys Mitä on tieto, taito ja taide? Mitkä ovat tavoitteet? Miten tietoisia ollaan tavoitteiden saavuttamisesta Millaisia työmuotoja käytetään? Vastuullisuus Mirja Tarnanen 2013 Millaisia arviointitapoja käytetään? Kuka tai ketkä arvioivat? Osallisuus ja tekijyys Oppimista tukeva arviointi Ohjaa itsearviointiin ja tavoitteellisuuteen Ohjaa oppimaan Kohdistuu asetettuihin tavoitteisiin Ohjaa pärjäämään luokan ulkopuolella Ohjaa opetusta 3

Itsearviointi ja omat tavoitteet Minkälaisin aktiviteetein ohjata opiskelijaa pääsemään kiinni omaan oppimiseensa ja sen tavoitteisiin? Alkutavoitteet Omien tavoitteiden reflektointi Tavoitteiden tarkennus Laajennan sanastoani Puhun sujuvammin voisin ymmärtää paremmin tekstiä tavoitteeni olivat liian laajoja totta kai olen tehnyt niin, mutta se on niin vaikea mitata en ole toteutunut, joskus tunnen että olen mennyt taaksepäin kesän jälkeen. Valitettavasti ennen tätä kurssia olin itsevarmempi puhua suomea. Tämän kurssin seurauksena? Ehkä ei. Toisaalta olen harjoitellut uusia kikkoja lukemaan esimerkiksi skannaamalla. laajennan fraasisanastoani kirjoittamalla ylös ja harjoittelemalla tiettyjä fraaseja esim. puheen alku ja loppu, aiheesta aiheen siirtyminen, avun pyyntö, raportin kieli. Laitan näitä sanasto-ohjelmaan tietokoneessani. Yritän ymmärtää paremmin puheen pehmennysmerkkien käyttöä. Parannan esitystaitoani harjoittelemalla ahkerasti. Haluan, että loppuesitykseni on kaikkien paras. Arvioi kirjoittamistehtävää ja merkitse rastilla oikeat vaihtoehdot Kirjoittaminen oli o helppoa, koska... o aihe oli tuttu o osasin paljon sanoja o jokin muu syy, mikä? o vaikeaa, koska... o aihe oli vieras o en muistanut sanoja o jokin muu syy, mikä? Opettajan arvio Tekstiäsi on helppo lukea, koska käytät monipuolista sanastoa. käytät hienosti erilaisia muotoja ja lauseita. tekstisi asiat ovat hyvässä järjestyksessä ja käytät kappalejakoa. tekstin sisältö on monipuolinen ja tekstilajiin sopiva. Tekstiäsi on joskus vaikea lukea, koska joitakin sanoja on vaikea ymmärtää. teet aika paljon virheitä sananmuodoissa tai lauseissa. et ole miettinyt tarpeeksi asioiden järjestystä. et mieti tarpeeksi lukijaasi ja ajatus on vähän epäselvä. Yleisiä asioita tekstistäsi: Käytät hyvin sanastoa, jota on opiskeltu. Käytät hyvin rakenteita, joita on opiskeltu. Teet aika paljon pieniä virheitä, mutta ne eivät haittaa tekstin lukemista. Olisit voinut kirjoittaa enemmän näistä asioista: Kiinnitä jatkossa huomiota erityisesti näihin asioihin: Lähde: Tukia, Aalto, Taalas & Mustonen 2007. suomi2 Minä ja arki. Opettajan opas. Otava. 4

Puheenymmärtämisen kokeen arviointilomake Ymmärrät puheenaiheen. Ymmärrät hyvin pääasiat. Ymmärrät hyvin yksityiskohtia. Osaat yhdistellä tietoja eri kohdista puhetta. Osaat tehdä päätelmiä. Pystyt erottamaan ja tulkitsemaan puheen sävyjä. Saat selvää myös nopeasta puheesta. Saat tärkeistä sanoista kiinni, vaikka et aina ymmärrä kaikkea puhetta. Kiinnitä jatkossa huomiota erityisesti näihin asioihin: Yritä kuunnella mahdollisimman paljon näitä: Kokeen yhteispistemäärä / Osaamisesi tässä puheen ymmärtämisen kokeessa oli heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista Oppitunneilla aktiivisuutesi ja yritteliäisyytesi on ollut heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista Edistymisesi puheen ymmärtämisessä on heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista Lähde: Tukia, Aalto, Taalas & Mustonen 2007. suomi2 Minä ja arki. Opettajan opas. Otava. Ulos luokasta! Lähde: Tukia, Mustonen, Aalto & Taalas 2008. suomi2 Minä ja media. Otava. 1. Pohdi. a. Mistä asioista medioissa puhutaan nyt? b. Miten paljon seuraat ajankohtaisia asioita? Millaisia asioita? Miksi? c. Mitä hyötyä niiden seuraamisesta voisi olla? 2. Tutki. a. Seuraa - välisenä aikana, millaisia aiheita medioissa käsitellään. b. Kiinnitä huomiota myös siihen, miten nuoret ja nuoria kiinnostavat asiat näkyvät medioissa. c. Valmistaudu esittelemään yksi aihe luokassa..20. Valmistaudu kertomaan, missä medioissa siitä puhutaan ketkä puhuvat mitä mieltä eri ihmiset ovat siitä miten asian käsittely on muuttunut mitä mieltä sinä itse olet aiheesta. 3. Kerro muille. a. Esittele muille aiheesi ja kerro oma mielipiteesi siitä. b. Keskustelkaa, miten nuoret ja nuoria kiinnostavat asiat näkyvät medioissa. c. Kertokaa toisillenne, millaista sanastoa opitte, kun teitte tehtävää. Mitä muuta opitte? 5

Oppimista tukeva arviointi Ohjaa itsearviointiin ja tavoitteellisuuteen Ohjaa oppimaan Kohdistuu asetettuihin tavoitteisiin Ohjaa pärjäämään luokan ulkopuolella Ohjaa opetusta 6

Ryhmässä ideointia Miettikää jotakin omaa kurssianne tai esimerkkikurssia: Miten rakennatte kurssiin oppimista tukevan arvioinnin elementtejä? Millaisen systeemisen jatkumon elementit kurssilla muodostavat? Osaamisen taso eri taitotasoilla (mukaillen Tani 2008) A1 kaavamaisuus irrallisuus, yksittäiset sanat suppeus ja rajallisuus yksinkertaisuus A2 lyhyys rutiininomaisuus ja niukkuus arkipäiväiset tilanteet ennakoitavuus ja tuttuus B1 B2 tuottamisen omaehtoisuus ymmärrettävyys ja sujuvuus ilmaisukeinoja jo paljon horjuntaa paljon lisää luontevuutta ja tarkkuutta abstraktit aiheet kyky ohjailla tilanteita informaation määrän kasvu selviytyminen arkielämässä viestinnän itsenäisyys eri rekisterit argumentointitaidot Eija Aalto - Sanna Mustonen - Kaisa Tukia 7

Arviointitieto tukemaan oppimista C1 -mitä lisää? ilmaisusta tulee tehokkaampaa, tarkempaa, luontevampaa, idiomaattisempaa ja vaivattomampaa tilanteiden ja tekstilajien kirjo monipuolistuu sävyjen tarkempi ymmärtäminen ja ilmaiseminen B1 -mitä lisää? B2 -mitä lisää? abstraktiotaso nousee ja käsitteelliset aiheet mahdollistuvat omasta ilmaisusta tulee varioivampaa, idiomaattisempaa ja tarkempaa vaihtoehtoisia tapoja ilmaista asioita viestinnästä tulee itsenäisempää: pystyy itsekin ohjailemaan tilanteita erottaa muodollisen ja epämuodollisen rekisterin tuottamisen ja ymmärtämisen helppous tarkkuuden vaatimus kasvaa selviytyy myös vähemmän ennustettavissa/tutuissa tilanteissa aloitteellisuus lisääntyy rutiininomaisuudesta omaehtoisempaan tuottamiseen tilanteiden ja tekstilajien kirjo lisääntyy omasta tuottamisesta tulee yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa A2 -mitä lisää? A1 puheesta ja kirjoituksesta tulee yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa tuotokseen tulee enemmän sisältöä ja se on ymmärrettävämpää puhekumppanin tuen tarve pienenee vähitellen yksinkertaisten sanojen ymmärtämisestä joidenkin pääasioiden tajuamiseen Eija Aalto - Sanna Mustonen - Kaisa Tukia Miten arviointi voisi ohjata oppimaan? A2 B1: Mitä lisää B1-tasolla? selviytyy myös vähemmän ennustettavissa/ tutuissa tilanteissa aloitteellisuus lisääntyy rutiininomaisuudesta omaehtoisempaan tuottamiseen tilanteiden ja tekstilajien kirjo lisääntyy omasta tuottamisesta tulee yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa B1 B2: Mitä lisää B2-tasolla? abstraktiotaso nousee ja käsitteelliset aiheet mahdollistuvat omasta ilmaisusta tulee varioivampaa, idiomaattisempaa ja tarkempaavaihtoehtoisia tapoja ilmaista asioita viestinnästä tulee itsenäisempää: pystyy itsekin ohjailemaan tilanteitaja ilmaisemaan itseään vakuuttavammin erottaa muodollisen ja epämuodollisen rekisterin ja erilaisia sävyjä tuottamisen ja ymmärtämisen helppous tarkkuuden vaatimus kasvaa 8

A1-tasolta A2-tasolle miten? A2 puhe ja kirjoitus yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa tuotoksessa enemmän sisältöä ja se on ymmärrettävämpää puhekumppanin tuen tarve pienenee vähitellen yksinkertaisten sanojen ymmärtämisestä pääasioiden tajuamiseen laulaminen musiikin mukana reagointiharjoitukset: Lähetsä syömään? Tosi kiva paita sulla! chattikeskustelut erilaisten tekstilajien mallintaminen ja niiden oma tuottaminen tekstilajeille tyypillinen kieli Alias-peli: sanojen selittäminen aikapaineessa ja hyvien selitysstrategioiden erittely vaiheistettu kuunteleminen ja lukeminen irti sanatasosta isompien kokonaisuuksien hahmottamiseen (3 pääasiaa, fakta vs. mielipide, lausekkeet ) tuntemattomien sanojen päättely tekstistä otsikoiden ja ydinvirkkeiden hyödyntäminen lukemisessa Lähde: Aalto, Tukia, Taalas & Mustonen 2008. suomi2 Minä ja media. Opettajan opas. Otava. A2-tasolta B1-tasolle miten? B1 selviytyy myös vähemmän ennustettavissa/ tutuissa tilanteissa aloitteellisuus lisääntyy rutiininomaisuudest a omaehtoisempaan tuottamiseen tilanteiden ja tekstilajien kirjo lisääntyy omasta tuottamisesta tulee yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa reagointiharjoitukset chattikeskustelut/-neuvottelut sähköpostiviestit, mielipiteet tms. aikapaineessa tehtävien pääpointti ei kieli vaan omien ajatusten ilmaisu (esim. provosoivat väitteet) vuorovaikutus tekstin kanssa tekstin kirjoittaminen eri sävyissä ja eri lukijoille ja tilanteisiin toisilta oppiminen: kollaboratiivinen kirjoittaminen kuvasarjasta kirjoittaminen ja tekstien vertaaminen tekstilajien/tilanteiden havainnointi ja ohjaus poimimaan kieltä ja ottamaan sitä omaan käyttöön Lähde: Aalto, Tukia, Taalas & Mustonen 2008. suomi2 Minä ja media. Opettajan opas. Otava. 9

B1-tasolta B2-tasolle miten? B2 abstraktiotaso nousee ja käsitteelliset aiheet mahdollistuvat viestinnästä itsenäisempää: taito ohjata tilanteita omasta ilmaisusta varioivampaa, idiomaattisempaa ja tarkempaa vaihtoehtoisia tapoja ilmaista asioita erottaa muodollisen ja epämuodollisen rekisterin tarkkuuden vaatimus kasvaa tuottamisen ja ymmärtämisen helppous monenlaiset, abstraktit kuullut ja luetut tekstit samaa aihetta käsittelevien eri tekstilajien vertailu erilaisten tekstilajien havainnointi ja oma tuottaminen tekstilajeille tyypillinen kieli kriittinen kuuntelu: missä kohdassa sävy/mielipide/asenne muuttuu ja miten? sisältöjen opiskelu ja tuottaminen opittavalla kielellä aikapaine lukemisessa, kuuntelussa, puhumisessa ja kirjoittamisessa mielipide (1 min.) niin, että on reagoitava edellisen puhujan mielipiteeseen sanojen selittäminen Alias-tyyppisesti: hyvien selitysstrategioiden erittely aidot neuvotteluharjoitukset argumentointitaidot videointi itse- ja vertaisarviointi havainnoinnin taidot: mitä voin oppia muilta? reagointiharjoitukset (esim. työ-/opiskelutilanteet) huomio kielenkäytön eri funktioihin saman tekstin kirjoittaminen eri sävyissä/muodollisuusasteilla/vastaanottajalle tekstien vertailu mitä voin oppia toisilta? Lähde: Aalto, Tukia, Taalas & Mustonen 2008. 10