Schulcurriculum Schwedisch

Transkriptio

1 Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014

2 Toinen kotimainen kieli ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Opiskelun tavoitteena on saavuttaa seuraavat kielitaidon taitotasot (liite1) Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen ja sen suomalaisen sovelluksen mukaisesti: Oppimäärä Kuul. ymmärt. Puhuminen Luetun ymmärt. Kirjoittaminen B1-kieli B 1.2 B 1.1 B 1.2 B 1.1 B1-kielen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta B1.2-tason taitotasokuvauksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sujuvaa peruskielitaitoa niin, että opiskelija ymmärtää yleiskieltä ja melko tuttua aksenttia. Hän ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja yleisiin aiheisiin sekä pystyy poimimaan pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä keskustelusta. Opiskelija kykenee lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä ja selviytyy myös jonkin verran päättelyä vaativissa tehtävissä silloin, kun aihe on käytännönläheinen tai hänelle tuttu. Kirjoittamisessa ja puhumisessa tavoitteena on B1.1-taso kielitaitotasokuvauksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa toimivaa peruskielitaitoa niin, että opiskelija osaa kertoa itselleen tärkeistä asioista myös joitakin yksityiskohtia ja selviytyy kielialueella arkipäivän tilanteista. Ääntäminen on myös selkeästi ymmärrettävää. Opiskelija osaa kirjoittaa ymmärrettävän arkikielen (itselleen tuttu aihe tai kuviteltu aihe) tekstin, joka sisältää jonkin verran yksityiskohtia. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan koesuoritukset, tuotokset, puhuminen sekä tuntiaktiivisuus. Näitä taitoja arvioidaan eri tavoin kurssien aikana. Tärkeää on, että opiskelija saa lukukauden alussa tietoa arviointikriteereistä. Opiskelijaa ohjataan myös itsearviointiin. Seite 2

3 Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla B-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1) 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. matkustaminen vapaa-aika ja perhe opiskelu liikunta musiikki peruskoulussa opitun sanaston ja rakenteiden kertaaminen ja syventäminen Pohjoismaiden kulttuurin tunteminen suullisen kielitaidon harjoittaminen kuullun- ja tekstinymmrtämisen harjoitteleminen yksinkertaisten viestien kirjoittaminen oman osaamisen arviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen Seite 3

4 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssin aihepiirit liittyvät nuorten arkielämään. hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Kurssilla jatketaan sekä suullisen että kirjallisen viestinnän vahvistamista. nuorten arkielämää Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa opiskelu ja työ harrastukset palvelut vapaa-aika sanaston ja rakenteiden vahvistaminen puheviestinnän harjoittaminen ja kehittäminen ilmaisuvarmuuden lisääminen kirjallisen ilmaisun vahvistaminen tuotokset, suullinen viestintä sekä tuntiaktiivisuus. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Kurssin keskeisenä aihepiirinä on Suomi, niin yhtenä Pohjoismaana kuin osana Eurooppaa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kurssin aihekokonaisuudet kotimaa suomenruotsalaisuus Suomi Pohjoismaana Suomi Euroopassa sekä suomalaiseen että suomenruotsalaiseen elämäntapaan ja perinteisiin tutustuminen sanaston laajentaminen ymmärtävän lukemisen harjoitteleminen Seite 4

5 kirjallisen ilmaisun vahvistaminen (esim. sähköposti, mielipidekirjoitus) aiemmin opitun kertaaminen ja pronomineihin perehtyminen suullisen esitelmän laadinta ja toteuttaminen tuotokset, suullinen esitelmä, suullinen viestintä sekä tuntiaktiivisuus. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Kurssilla jatketaan suullisen viestinnän harjoittelemista mutta kirjallinen ilmaisu saa entistä suuremman osan. Aihekokonaisuuksissa korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. Kurssin aihekokonaisuudet elämänarvot ja ihmissuhteet sukupolvien kohtaaminen kulttuurien välinen kohtaaminen elämänkatsomukset ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt tutustutaan Tanskaan ja Norjaan aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus kielitaidon eri osa-alueiden vahvistaminen monipuolisesti kirjallisen viestinnän vahvistaminen erilaisten kirjoitelmien avulla (esim. puhe, vastine, viestiin vastaaminen, kutsu, palaute, oman mielipiteen kertominen) suullisen viestinnän harjoitteleminen erityisesti mielipiteen ilmaisun ja pohtimisen osalta (esim. puhe, haastattelutilanne, omasta elämästä kertominen ja mielipiteen ilmaiseminen, erilaisten ilmiöiden pohtiminen ja tekstin tiivistäminen) Tanskaan ja Norjaan tutustuminen verbiopin laajentaminen ja vahvistaminen tuotokset, suullinen viestintä sekä tuntiaktiivisuus. Seite 5

6 5. Elinympäristömme (RUB5) Kurssilla tutustutaan muuttuvaan elinympäristöömme mm. viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssin aihekokonaisuudet luonto kestävä kehitys muuttuva elin- ja työympäristö joukkoviestimet teknologia ja yhteiskunta Islanti, Grönlanti, Färsaaret kielitaidon eri osa-alueiden vahvistaminen tiivistelmän ja ymmärtävän lukemisen harjoitteleminen suullisen kielitaidon vahvistaminen keskustelujen avulla (esim. työstä ja opinnoista kertominen) oman mielipiteen ilmaiseminen ottamalla kantaa väitteisiin (esim. mainonnan ja median pohtiminen) kirjallisen viestinnän harjoitteleminen erilaisiin tarkoituksiin sopivilla teksteillä (esim. työhakemus, ilmoittautuminen, myynti-ilmoitus, puhe) Islantiin, Grönlantiin ja Färsaariin tutustuminen opittujen kielioppiasioiden kertaaminen (esim. substantiivin määräysmuodot) verbiopin tuntemuksen laajentaminen (esim. erilaiset passiivit) tuotokset, suullinen viestintä sekä tuntiaktiivisuus. 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla keskitytään harjoittamaan puheviestintää ja sen strategioita erilaisten teemojen ja tilanteiden avulla. Aihepiirit perustuvat aikaisempiin lukiokursseihin. nuorten arkielämä (esim. harrastukset, perhe, opiskelu, työ, sää) ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat Seite 6

7 puheviestinnän strategioiden harjoitteleminen ääntämisen vahvistaminen puheen ja tekstin ymmärtämisen vankentaminen suullisen viestinnän harjoittaminen kirjoittamalla lyhyitä, arkielämässä tarvittavia viestejä (esim. sähköposti) keskeisten rakenteiden kertaaminen suullisten tehtävien yhteydessä Suullinen kurssi sisältyy lukion viimeiseen vuoteen. Opiskelija saa erikseen arvosanan suullisesta kokeesta ja suullisesta kurssista. Kurssin arvosanaan vaikuttavat suullinen koe, mutta myös suuresti läsnäolo sekä aktiivinen osallistuminen kurssin aikana. Sekä suullinen koe että suullinen kurssi arvioidaan asteikolla Suullisen kurssin arvosanaa painotetaan annettaessa lukukausiarvosanaa. Suullisesta kokeesta annetaan erillinen todistus liitteenä lukion päättötodistuksen yhteydessä (suomalaisin arvosanoin). Hyvän osaamisen kriteerinä pidetään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1.1. Tavoitteena tällä tasolla on, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla sekä osaa käyttää keskeisimpiä täydennysilmaisuja, kiertoilmaisuja ja palautteita. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. vapaaehtoistyö politiikka ja päätöksenteko kansalaisvaikuttaminen hyvinvointi ja uhat globalisaatio ja yhteiskunnallinen vastuu lukiokurssien rakenteiden kertaaminen ja syventäminen ja uusien rakenteiden opiskelu kielitaidon vahvistaminen monipuolisesti entistä vaativamman kieliaineksen avulla Seite 7