Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan vuodelta 2017 esittämiin huomioihin

1 (15) Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan vuodelta 2017 esittämiin huomioihin Tampereen kaupungin tarkastuslautakunta antoi arviointikertomuksensa vuodelta 2017, ja kaupunginvaltuusto käsitteli sen kokouksessaan 18.6.2018. Kaupunginvaltuusto velvoitti kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2018 loppuun mennessä. Konsernihallinnon strategia- ja kehittämisyksikkö on pyytänyt vastaukset tarkastuslautakunnan esittämiin huomioihin ja laatinut niistä tämän koosteen. Vastauksista käyvät ilmi toimenpiteet, joihin on jo ryhdytty tai joihin ryhdytään arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta. Osa annetuista vastauksista on käsitelty asianomaisissa toimielimissä ja osa on valmisteltu virkamiestyönä. Toimielimissä vastaukset on käsitelty seuraavasti: Yhdyskuntalautakunta 14.8.2018 159, Elinvoima- ja osaamislautakunta 6.9.2018 97, Sivistys- ja kulttuurilautakunta 11.9.2018 134, Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.9.2018 94 ja Kaupunginhallituksen konsernijaosto 18.9.2018 127. Annetut vastaukset esitetään tässä koosteessa kokonaisuudessaan lyhentämättöminä. Sisällys 1. Vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen käsittely / Tampereen Vesi 2 2. Tarkastuslautakunnan arviointi Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten vuositavoitteiden toteutumisesta 2 3. Tarkastuslautakunnan arviointi ikäihmisten asumispalveluista 3 4. Tarkastuslautakunnan arviointi kaupunkiympäristön suunnittelusta 5 5. Tarkastuslautakunnan arviointi Pirkanmaan pelastuslaitoksesta 7 6. Tarkastuslautakunnan arviointi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä 9 7. Tarkastuslautakunnan arviointi Tuomi Logistiikka Oy:stä 10 8. Vuosien 2011 2015 arviointihavaintojen jälkiseuranta / oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteutuminen 12 9. Tarkastuslautakunnan arviointi lasten ja nuorten suun terveydenhuollosta 14

2 (15) 1. Vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen käsittely / Tampereen Vesi Tarkastuslautakunta: Tarkastuslautakunta seuraa edelleen Kaupinojan vedenottamon saneerauksen valmistumista ja sen aiheuttamia lisäkustannuksia. Lausuntoa pyydetään: Mikä on tilanne Kaupinojan vedenottamon saneerauksen valmistumisessa ja mitkä ovat aiheutuneet lisäkustannukset? Lausunnon antaja: vt. toimitusjohtaja Petri Jokela, Tampereen Vesi Vt. toimitusjohtaja Petri Jokela: Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneerauksen KVRurakkaa (kokonaisvastuurakentaminen) on toteuttanut kolmen urakoitsijan muodostama työyhteenliittymä eli konsortio. Konsortion jäsenillä on omat vastuualueensa: 1) rakennustyöt, 2) talotekniikkatyöt ja 3) koneisto-, putki- ja prosessityöt. Rakennustyöt ovat valmistuneet, talotekniikkatyöt ovat viimeistelyvaiheessa. Koneisto-, putki- ja prosessityöt ovat edelleen kesken. Konsortion jäsenet ovat vastuualueistaan huolimatta yhteisvastuussa urakasta. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus on tilanteessa, jossa ainoastaan osa tavoitellusta vedentuotannosta on mahdollista. Tämän lisäksi vedenpuhdistuslaitoksen toimintavarmuus (mm. etäkäyttö) ei ole vielä tavoitetasolla. Konsortion töiden keskeneräisyys hidastaa tai estää myös muita viimeistelytöitä, esim. automaatioon liittyen. Koneisto-, putki- ja prosessitöitä tehnyt urakoitsija ei ole helmikuun 2018 jälkeen käytännössä toiminut työmaalla. Tampereen Vesi on tilaajana toiminut YSE-sopimusehtojen mukaisesti ja on päättänyt toukokuussa 2018, että se teettää puuttuvat työt konsortion ulkopuolisilla tahoilla. Tampereen Vesi on kevään ja kesän 2018 aikana selvittänyt työssä olevia puutteita ja korjauskohteita. Saneerauksen valmistuminen edellyttää puutteiden korjaamiseen tehtävää suunnittelua sekä näiden suunnitelmien mukaisia korjaus- ja muutostöitä. Korjaus- ja muutostyöt kestävät arviolta vuoden. Tavoitteena on, että Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraustyöt saadaan päätökseen vuoden 2019 aikana. Tampereen Veden vuoden 2017 tilinpäätöksessä todetaan, että saneerauksen loppuunsaattamisessa on varauduttava merkittäviin lisäkustannuksiin. Näitä merkittäviä lisäkustannuksia ei ole aiheutunut vielä, koska koneisto-, putki- ja prosessitöitä tehnyt urakoitsija ei ole toiminut enää työmaalla eikä vielä ole aloitettu töiden teettämistä konsortion ulkopuolisella taholla. Tampereen Vesi on varautunut tuleviin lisäkustannuksiin mm. kaupunginvaltuuston 20.8.2018 hyväksymällä talousarviomuutoksella, jossa lisättiin Tampereen Veden laitosinvestointeja 1,5 miljoonalla eurolla Kaupinojan vedenottamon kapasiteetin varmistamiseksi. Tulevien lisäkustannusten määrää ei voida kuitenkaan vielä tarkasti arvioida ja lisäkustannukset voivat olla päätettyä talousarviomuutosta selvästi suurempia. 2. Tarkastuslautakunnan arviointi Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten vuositavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunta: Kaikille liikelaitoksille on asetettu tavoite, jonka mukaan liikevaihdon tulee kasvaa henkilötyövuotta kohden. Kun tavoitteen toteutumisesta raportoidaan, olisi tarpeen myös selvittää, onko ostopalvelujen määrää kasvatettu. Ostopalveluna tehtyä työtä ei lasketa

3 (15) kaupungin liikelaitosten henkilötyövuosiin. Arvioitavan tilikauden vertailu edelliseen ei ole silloin mahdollista, jos palvelua tuotetaan eri tavoin peräkkäisinä vuosina. Lausuntoa pyydetään: Onko raportointiin mahdollista selvittää myös ostopalvelujen kasvu tai muutoin saada realistinen vertailu tilanteesta edelliseen vuoteen nähden? Lausunnon antaja: liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen: Liikevaihdon kasvu henkilötyövuotta (htv) kohden on perinteinen ja laajasti käytetty tehokkuusmittari organisaation toiminnassa. Liikelaitosten tai yritysten välistä vertailua luonnollisesti vaikeuttaa se, että liikelaitos voi ostaa henkilöstöpalveluita myös ulkopuolisina palveluina, jolloin käytetty työmäärä ei näy henkilöstön lukumäärässä. Tällöin jakajaa / htv:tä voisi korjata ostopalveluna hankituilla työvuosilla tai selvittää liikevaihto / htv -mittarin rinnalla liikelaitoksen ostopalvelujen kehitystä edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkastuslautakunta on oikeassa siinä, että tällainen raportointimalli voisi tuoda läpinäkyvyyttä tavoitteen seurantaan ja ehdotus pyritään huomioimaan tulevissa liikelaitoksille asetettavissa tavoitteissa. 3. Tarkastuslautakunnan arviointi ikäihmisten asumispalveluista Tarkastuslautakunta: Laitoshoidon määrä on vähentynyt, ja palvelurakenne painottuu yhä enemmän kotiin annettavaan hoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen. Asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden ennakoidaan kuitenkin jatkavan kasvuaan. Kustannuksiin kohdistuu painetta, josta selviämiseksi kaupungin on panostettava riittävästi 65 75-vuotiaiden ikäluokkaan tukemalla terveyttä ja hyvinvointia jo ennalta. Asiakaspalvelun laatu on toteutetuissa mittauksissa ollut pääsääntöisesti hyvällä tasolla, mutta asiakaskyselyyn vastanneiden määrä on vähäinen. Laatua mitataan haastattelemalla asiakkaita, joista osalla on muistihäiriö. Kriittinen palaute liittyy pääsääntöisesti ulkoilumahdollisuuksien ja henkilökunnan ajan puutteeseen. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että vanhuksilla on tarpeitaan vastaavat mahdollisuudet päästä ulkoilemaan säännöllisesti. Ikäihmisten vajaaravitsemus on lisääntynyt, mikä osaltaan lisää hoivan tarvetta ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Asumispalveluissa on kiinnitettävä huomiota monipuoliseen ruokavalioon sekä siihen, että vanhus myös syö hänelle tarjotun ruuan. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista määrää, että kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Tutkimukset ovat arviointihetkeen nähden useita vuosia vanhoja. Tarkastuslautakunta suosittaa säännöllisiä laatumittauksia lain hengen mukaisesti. Lain mukaan kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen. Tampereen kaupungin internetsivulla on tieto vain vuoden 2016 elokuuhun saakka. Tietojen julkaisu tulee päivittää lain vaatimalle tasolle.

4 (15) Lausuntoa pyydetään: Mitä em. havaintojen osalta on suunniteltu tehtävän? Lausunnon antaja: Sosiaali-ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta: Ympärivuorokautisen hoidon yksiköt tekevät yhteistyötä eri vapaaehtoisjärjestöjen ja oppilaitosten kanssa, jotta vanhusten ulkoilumahdollisuuksia voidaan parantaa. Lisäksi henkilökuntaa muistutetaan jatkuvasti ulkoiluttamisesta ja yhteisiin virike- ja ohjelmatilaisuuksiin osallistumisesta. Ikääntyessä ihmisen elimistössä tapahtuu runsaasti muutoksia (mm. elimistön nestepitoisuus ja solumassa vähenevät, lihaskudoksen määrä pienenee ja rasvakudoksen määrä lisääntyy), jotka voivat vaikuttaa ikääntyneen ruokahaluun. Janon tunne vaimenee ja elimistön toiminnat hidastuvat. Ikääntyneen perusaineenvaihdunnan taso laskee noin kaksi prosenttia 10 vuotta kohden, mikä taas vähentää energian tarvetta. Tämän takia proteiinin, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti vähenee ja saattaa johtaa huonoon ravitsemustilaan. Ikääntyessä ravitsemuksen merkittävimpiä riskitekijöitä ovatkin juuri ruokahalun heikkeneminen tai katoaminen, hidas laihtuminen, proteiini- ja energia-aliravitsemus sekä siihen liittyvä lihaskato. Psyykkistä sairautta sairastavalla voi olla myrkytysajatuksia ruokaa kohtaan, jolloin asiakas voi kieltäytyä syömästä joitain tiettyjä ruokia tai hän suostuu syömään yksipuolisesti vain joitain tiettyjä ruokia. Lisäksi vanhus voi ahdistua, jos hänen itsemääräämisoikeuttaan rajataan. Tampereella ympärivuorokautisessa hoidossa on käytettävissä hammashoitaja, joka on tehnyt palvelutaloissa suun kunnon tarkastuksia. Samoin ravitsemusterapeutti on käynyt palvelutaloissa tutustumassa ruokailuihin ja käytänteisiin. Ravitsemusterapeutti on käynyt myös antamassa ohjeistusta yksilöllisesti asiakkaiden ravitsemukseen liittyviin asioihin. Asiakkaan ruokailussa voi ruuan maistumista estää ruuan koostumus esimerkiksi nielemisvaikeuksien vuoksi. Tällöin ruuan koostumus on tilattu sileämpänä kuin perusruoka. Ruokahalua pyritään myös parantamaan tarjoamalla ruokia, joista tiedetään asiakkaan pitävän. Ruokailutilanteet pyritään pitämään rauhallisina ja miellyttävinä. Ikäihminen pyritään aina mahdollisuuksien mukaan avustamaan yhteisiin ruokailuhetkiin. Ellei ruokailu onnistu omatoimisesti, niin hankitaan tarvittavat apuvälineet tai muuten avustetaan syömisessä. Asukkaan elämää pyritään tukemaan kokonaisuutena, joten myös ruokailu on kokonaisvaltainen tapahtuma, johon kuuluvat parhaimmillaan nälän tunteen poistaminen, mielihyvän tunne ja sosiaalinen vuorovaikutus. Tahaton painonlasku ja painoindeksi alle 24 (BMI) -arvot Tampereen ympärivuorokautisessa hoivassa RAI-arvioiden perusteella eivät poikkea valtakunnallisista arvoista. RAI-arvioinnin lisäksi Tampereella on käytössä MNA-arviointi (ravitsemustilan arviointi, Mini nutritional assessment). Tietoja hyödyntäen esimerkiksi Koukkuniemessä hoitajat on ohjeistettu kirjaamaan potilastietojärjestelmään myös ravitsemussuunnitelma. Tehostetun palveluasumisen asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten mukaan 87 % vastaajista kertoi saavansa hyvää ruokaa, 94 % saa halutessaan päiväkahvit ja kaikki vastaajat (100 %) kertoivat saavansa riittävästi ruokaa. Tulokset ovat viime vuotta paremmat. Asiakastyytyväisyyskyselyjä ympärivuorokautisessa hoidossa haastattelumenetelmää käyttäen tehdään vuosittain. Kysymyksiä kehitetään, mutta eri vuosien kyselyt pyritään pitämään vertailukelpoisina. Osassa yksiköitä on jatkuvassa käytössä Gerilife -mittari, jolla arvioidaan vanhuk-

5 (15) sen kokemaa elämänlaatua. Lisäksi kokeillaan Survey pal -laitteen käyttöä syksyn aikana Pappilanpuiston tehostetussa palveluasumisessa. Jonotusaika ympärivuorokautiseen hoitoon julkaistaan kaupungin internetsivuilla. Viimeksi viety tieto odotusajoista on tammi-elokuulta 2018 (tilanne 4.9.18). Tämän lisäksi tiedot laitetaan palvelukeskusten ilmoitustauluille kolme kertaa vuodessa. 4. Tarkastuslautakunnan arviointi kaupunkiympäristön suunnittelusta Tarkastuslautakunta: Vuoden 2017 valtuustotavoite oli, että 75 % asemakaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu yleiskaava 2040 mukaiselle tehokkaan täydennysrakentamisen vyöhykkeelle. Tämän toteuma oli vain 52 %, eli lähes puolet kaavoituksesta tehtiin strategisen täydennysrakentamisen alueen ulkopuolelle. Jatkossa asemakaavoitusta tulee keskittää selkeästi enemmän tavoitteen mukaiselle alueelle, sillä vuoden 2018 tavoitteena on, että 80 % kaavoitetaan em. alueelle. Lausuntoa pyydetään: Miten asiassa on edetty vuonna 2018? Lausunnon antaja: Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntalautakunta: 2010-luvulla täydennysrakentamisen osuus asemakaavoituksen kokonaisuudesta on kasvanut ja asuntojen kysyntä on painottunut kaupunkimaisiin ratkaisuihin. Tämän kehityksen voi ennustaa jatkuvan, edellyttäen kuitenkin monenlaisten asumisen mahdollisuuksien osoittamista tehokkaan täydennysrakentamisen alueille. Täydennysrakentamisen kohteet käsittävät pääasiassa muutaman korttelin tai 1-2 tontin laajuisia alueita. Varsin tehokaskin yksittäinen asemakaava tuottaa siten kerrosalaa rajatummin kuin esim. Vuoreksen tyyppisen uudisalueen asemakaavat aiempina vuosina. Tampereen asuinrakentamisen kysyntään vastaaminen edellyttää useiden kohteiden työstämistä eri puolille kaupunkia. Täydennyshankkeet edellyttävät myös aina vahvaa vuorovaikutteisuutta kaavoitusprosessin aikana. Siten kerrosalaltaan pienehkötkin täydennyskohteet ovat varsin työllistäviä, mikä määrittää samanaikaisten kaavoituskohteiden mahdollista määrää. Vuonna 2017 asemakaavoitetusta kerrosalasta sijoittui tehokkaan täydennysrakentamisen vyöhykkeelle 52 %. Ojalan pientaloalueen ensimmäinen asemakaava oli laajuudeltaan koko vuoden aikana asumiseen kaavoitetuista kohteista mittavin ja käsitti kokonaisuudessaan noin 100 000 k-m2, joka vastaa yli 2000 asukkaalle riittävää pientalovaltaista kokonaisuutta. Ojalan alue sijoittuu tavoitevyöhykkeen ulkopuolelle. Ojalan kaavoittaminen vastasi kuitenkin merkittävästi asumisen monimuotoisuuden ja pientalotonttien tarjonnan tavoitteeseen ja tuotti noin 100 omakotitonttia kaupungin luovutettavaksi tulevina vuosina. Vuodet 2018-2021 käsittävän asemakaavoitusohjelman kohteiden kerrosalasta 78,9 % sijoittuu strategian tavoitealueelle. Vuodelle 2018 ohjelmoitujen kohteiden osalta luku on 76 %.Tuleville vuosille ohjelmoiduista kohteista, jotka sijoittuvat täydennysvyöhykkeen ulkopuolelle, merkittävimpiä ovat Vuores (Isokuusi, Västinginmäki), Ojala (vaiheet 2 ja 3) sekä Nurmi-Sorila. Kaupunginhallitus hyväksyy päivitetyn asemakaavoitusohjelman vuosittain ja tavoitteeksi asetetun 80 % sijoittumistavoitteen saavuttaminen edellyttää kaavoitusohjelman tarkistamista tavoitteen mukaiseksi.

6 (15) Tarkastuslautakunta: Kaavoituksen prosesseja ja toimintaa kehitetään monin eri tavoin ja sitä tehdään useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuitenkaan kaavoituksen taloudellisuudesta, tuottavuudesta, työelämän laadusta tai asiakas-tyytyväisyydestä ei ole saatavissa tietoja. Kaavoituksen uudelleenorganisoituminen vuoden 2017 alusta aiheutti sen, että toimintaa ei voi verrata aiempiin vuosiin eikä edes talousarvioon. Kaavoituksessa ei ole tehty asiakastyytyväisyyskyselyjä, joista selviäsi ollaanko toimintaan tyytyväisiä. Vuonna 2018 tällainen työkalu on tulossa käyttöön. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että toiminnan tuloksellisuuden eri näkökulmien tarkasteluun kehitettäisiin mittareita, jotka toimisivat organisaatiomuutoksista huolimatta. Lausuntoa pyydetään: Onko tuloksellisuuden mittareita käytössä? Lausunnon antaja: Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntalautakunta: Tampereella organisaation tuloksellisuutta on arvioitu osana kaupungin strategiasta johdettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointia. Keskeinen tuloksellisuuden arvioinnin mittari on ollut vastaaminen kaupungin kasvun edellyttämään yleis- ja asemakaavoituksen sekä liikenne- ja muun suunnittelun määrään ja laatuun. Asemakaavoituksen osalta määrälliset tavoitteet on saavutettu hyvin ja viime vuosina tuotetuilla kaavoilla on kasvatettu merkittävästi kaavavarantoa sekä asumiselle että työpaikka- ja toimitiloille osoitettujen alueiden osalta. Asumisen varanto oli joulukuussa 2017 hyvä, yhteensä lähes miljoona kerrosalaneliömetriä. Asemakaavoituksen taloudellista tuottavuutta on tarkasteltava kaupungin kokonaistalouden näkökulmasta. Asemakaavoituksen suorat taloudelliset tuotot kertyvät todellisiin kuluihin perustuvista kaavoitusmaksuista asiakkaille. Huomattavasti merkittävämmät välilliset tuotot kaupungille syntyvät asemakaavoitettavan maan arvonnoususta ja sitä kautta maan vuokra- ja myyntituloista, maankäyttösopimusmaksuista sekä myöhempinä vuosina mm. rakennuslupamaksuista. Strategiaraportoinnin lisäksi Tampereen Pulssi -sivusto kertoo tulokset ja kehityssuunnan tavoitteiden saavuttamisen osalta. Valtion ja kaupunkiseudun kuntien välisissä MAL-sopimuksissa on määritelty asemakaavoitukselle määrälliset tavoitteet sekä määritelty muut keskeiset toteutettavat suunnitteluhankkeet. MAL-sopimuksen seurannassa on todettu Tampereen kaupungin saavuttaneen asetetut tavoitteet hyvin. Asemakaavoitus laati vuoden 2017 aikana kaksi asiakastyytyväisyyskyselyä. Ensimmäinen suunnattiin edellisenä vuonna päätöksen (asemakaavan muutos tai poikkeamislupa) saaneille hakijoille ja toimijoille sekä puitesopimuskumppaneille. Toinen kysely suunnattiin kaavahankkeiden osallisille ja kyselyyn kutsuttiin myös mm. kaupungin nuorisofoorumi, neuvostoja ja alueverkostot. Molemmat kyselyt toteutettiin sähköisesti. Kyselyistä saadut vastaukset toimivat yhtenä pohja-aineistona asemakaavoituksen valmistelemalle vuorovaikutuksen työkalupakille, jonka tavoitteena on monipuolistaa ja vakioida kaavoituksen vuorovaikutuksen menettelyjä eri erityyppisissä kaavahankkeissa. Työkalupakki valmistuu vuonna 2018 ja otetaan heti käyttöön osaksi asemakaavaprosessia kaikissa käynnistyvissä ja käynnissä olevissa kaavahankkeissa. Työelämän laadun osalta määrävuosina toteutettava Kunta10 -kysely on väline, jonka avulla kehitystä seurataan valtakunnallisesti. Kapalyysi-työkalu otettiin Kaupunkiympäristön palvelualueella käyttöön vuonna 2017 jatkuvan seurannan välineenä. Ensimmäisten kuukausien kyselyjen vastauksissa nousivat esiin melko voimakkaasti työajan muutoksiin sekä työtilojen tiivistämiseen liittyvät kommentit, kiitosta uusi organisaatio on saanut yhteistyön kehittymisestä. Kaupunkiympäristön suunnittelun kahdessa yksikössä (asemakaavoitus, kaupunkimittaus) tehtiin

7 (15) kesällä 2018 työterveyden kanssa yhteistyössä työpaikkaselvitys. Erityisesti korostuivat työn henkinen kuormittavuus, asemakaavoituksessa myös työmäärän kasvu ja aikataulujen kiireellisyys. Kunta10 -kyselyn tulokset, Kapalyysin tähänastiset vastaukset sekä työpaikkaselvityksen tulokset osoittavat työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittämisen jatkuvan tarpeen. 5. Tarkastuslautakunnan arviointi Pirkanmaan pelastuslaitoksesta Tarkastuslautakunta: Kolmas valtuuston asettama vuositavoite liittyi työhyvinvointiin. Tavoite ei toteutunut työhyvinvointimatriisin kokonaistuloksella mitattuna. Työhyvinvointi heikkeni edellisvuodesta, koska varhaiseläkemenoperusteiset maksut kasvoivat. Työtapaturmien määrä ja sairauspoissaolot kuitenkin vähenivät. Arvioidessaan työhyvinvointia tarkastuslautakunta myös havaitsi, että pelastuslaitoksen on tarpeellista jatkaa kiusaamisen ehkäisyä sekä johtamisen kehittämistä kokonaisuutena. Lausuntoa pyydetään: Mitä on suunniteltu tehtävän kiusaamisen ehkäisemiseksi ja johtamisen kehittämiseksi? Lausunnon antaja: pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen: Loppuvuodesta 2016 toteutetun Kunta 10 -tutkimuksen tulosten perusteella Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtoryhmä teetti henkilöstölle kyselyn mm. kiusaamisen muodoista, yleisyydestä ja toistuvuudesta. Vastauksia saatiin kaikista yksiköistä ja kaikilta työntekijätasoilta, joten kyselyn voi katsoa olevan riittävän kattava antamaan luotettavan kuvan koetun kiusaamisen kokonaistilanteesta. Kunta10-kyselyn kaikilla yhteenvetomittareilla arvioituna pelastuslaitoksen sijoitus on vuoden 2016 kyselyssä parantunut. Kyselyn johtopäätöksenä todettiin kuitenkin Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstön kokemusten ja kertomusten kiusaamisesta edellyttävän selkeitä toimenpiteitä tilanteen muuttamiseksi ja tavoitteeksi asetetun kiusaamisen nollatoleranssin saavuttamiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhteisen toimintakulttuurin ja -mallin rakentamiseen, varhaiseen puutumiseen ja yhteisiin toimintatapoihin asian käsittelyssä. Vaikka tässäkin asiassa esimiesten rooli on keskeinen, on kyse kuitenkin koko työyhteisöä koskevasta asiasta, jolloin on syytä korostaa jokaisen työyhteisön jäsenen vastuuta asiassa. Seuraavia alustavia toimenpiteitä on toteutettu hyödyntäen kyselyyn vastanneiden esityksiä: raportin tulosten julkaiseminen intranetissä, raportin tulosten läpikäynti työyksiköissä (kenttä- ja tilannekeskus- ja aluepalomestarit, onnettomuuksien ehkäisyn yksikkö, hallinnon toimistohenkilöstö ja tekninen yksikkö), tukimateriaali esimiehille kiusaamisasioiden läpikäymisestä kehityskeskusteluissa ja Työyhteisötaidot osana työhyvinvointia -koulutustilaisuudet 21.3, 26.3, 24.4 ja 25.4.2018 (osallistujia yhteensä 70). Toimenpiteiden suunnitteluun ja seurantaan perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä on huomioida olemassa olevat toimintamallit työpaikkakiusaamisen vähentämiseksi ja tehdä ehdotukset toimintamallien käytön tehostamiseksi ja muiksi toimenpiteiksi kiusaamiskyselyn johdosta. Työryhmän tehtävänä on laatia suunnitelma työpaikkakiusaamisen vähentämiseksi toteutettavista toimenpiteistä ja seurata toimenpiteiden käynnistymistä osana esimiestyötä. Työpaikkakiusaamisen ja henkisen väkivallan tavoitetilana on pelastuslaitoksella edelleen nollatoleranssi. Tilanteen kehittymistä arvioidaan osana esimiestyötä, henkilöstökyselyiden ja henki-

8 (15) löstöltä saatujen muiden palautteiden kautta säännöllisesti. Suunnitteilla on seuraavia jatkotoimenpiteitä: Awack-näytöille tietoiskuja työyhteisön pelisäännöistä ja muista asiaan liittyvistä teemoista, perehdytysmateriaaliin kiusaamisen ehkäisemiseen ja havaitsemiseen liittyvät aineistot, mentorien ohjeistukseen asian käsittely ja esimiesten koulutustilaisuudet vastuista, velvoitteista ja toimintamalleista sekä kiusaamisen havaitsemisesta ja asian esillä pitämisestä osana esimiestyötä. Lisäksi on suunnitteilla Työyhteisötaidot osana työhyvinvointia -koulutustilaisuudet syksyllä 2018, palautekyselyt koulutustilaisuuksista ja asian esillä pitäminen Awack-näytöillä ja Intrassa. Vuonna 2017 toteutettiin henkilöstöyksikön tarjoama palvelualueiden sekä konsernihallinnon ja kaupungin johtoryhmien valmennus ja kokonaisuudessaan niistä on saatu positiivista palautetta. Koulutusten toteutustapaa ja sisällöllisiä tarpeita oli mahdollisuus räätälöidä johtoryhmien puheenjohtajien näkökulmien ja tarpeiden mukaisesti. Tarjottu konsepti oli toimiva. Osa palveluryhmistä ovat itse hankkineet ko. valmennuksen ja sitä on käytetty jopa palveluyksikkötasolla. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on käyty keväällä keskustelua esimiesten koulutuksesta valmentavaan johtajuuteen ja pyydetty tarjous esimieskoulutukseen. Tarjouksen perusteella asiaa käsiteltiin johtoryhmän kokouksessa, jossa päädyttiin pyytämään kaupungin muilta yksiköiltä kokemuksia koulutusten onnistumisesta ja vaikuttavuudesta. Keskustelua käytiin myös koulutuksen kohdentamisesta. Esimiesten koulutus valmentavaan johtajuuteen käsitellään johtoryhmässä uudelleen ja päätetään tarkemmin syksyllä järjestettävän esimiesvalmennuksen kohderyhmästä ja toteutuksesta vuonna2018. Tarkastuslautakunta: Pelastuslaitoksia koskevaan valtakunnalliseen varallaolokiistaan sisältyy 1,5 milj. euron taloudellinen uhka. Kaksi ammattijärjestöä on esittänyt korvausvaateen työnantajalle siitä, että viranhaltijoiden tekemä vapaamuotoinen varallaolo vuosilta 2012 2015 tulisi tulkita työajaksi. Asian käsittely siirtynyt KT:n vastuulle, ja käsittely on edelleen kesken. Lausuntoa pyydetään: Miten varallaolokiista on ratkennut? Lausunnon antajat: pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos; henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen ja henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen: Varallaolokiista ei ole vielä ratkennut valtakunnallisesti eikä myöskään Tampereen osalta. Tampereen ja kolmen muun työnantajan osalta asian käsittely on edennyt työtuomioistuimeen JHL ry:n aloitteesta. KT Kuntatyönantajat ry on siirtänyt em. oikeusprosessit Asianajotoimisto Roihun hoidettavaksi. Työtuomioistuin on pyytänyt vastausta asiassa ja se on toimitettu 23.3.2018. Asian käsittely jatkuu Työtuomioistuimessa edelleen. Pirkanmaa pelastuslaitos on luopunut riitautuksen kohteena olevasta varallaolosta kokonaan 1.5.2016 alkaen. Varallaolo on edelleen käytössä päällystön osalta ja tältä osin asiaan ei liity erimielisyyttä.

9 (15) 6. Tarkastuslautakunnan arviointi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä Tarkastuslautakunta: Valtuusto asetti yhtiölle kolme tavoitetta, jotka kaikki toteutuivat. Yhtiö on hoitanut tehtäväänsä taloudellisesti kannattavasti, valtakunnallisesti edullisella hintatasolla, tehnyt merkittäviä investointeja ja kehittänyt toimintojaan. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan käytettävissä olleen aineiston perusteella voidaan todeta yhtiön toimineen tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Työhyvinvoinnissa tulee kuitenkin kiinnittää huomioita erityisesti tiedonkulun parantamiseen sekä toiminnan läpinäkyvyyden ja yhteistyön lisäämiseen. Lausuntoa pyydetään: Mitä toimia on tehty tiedonkulun parantamiseksi ja toiminnan läpinäkyvyyden ja yhteistyön lisäämiseksi? Lausunnon antaja: kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä on huolehdittu sisäisestä viestinnästä ja korostettu avoimuuden ja yhteistyön merkitystä työhyvinvoinnin perustekijöinä. Työ parempien tulosten eteen on arkipäivää. Viime vuoden aikana on kuitenkin erityisesti edistetty seuraavia asioita: Uudistettu sisäinen sähköinen tiedotuskanava "Jätti" on otettu käyttöön ja se on avannut uudet mahdollisuudet matalamman kynnyksen viestinnälle. Viestintä on käynyt kaikkien tiimien kanssa koulutuskierroksen yhtiön viestintäkanavista ja viestinnän tärkeydestä. Uudet menettelyt juurrutetaan vuosittaisella seurannalla. Tehdyt havainnot ja kehitysehdotukset julkaistaan kaikille Jätin sivustoilla. Kaikkia työntekijöitä kannustetaan tekemään työhön liittyviä kehitysehdotuksia ja niiden käsittelystä sekä viestinnästä on sovittu menettely. Vuonna 2017 aloitteita käsiteltiin 136 kappaletta ja vuonna 2018 aloitteita on tullut käsittelyyn jo 95 kappaletta. Esimiestyön tärkeyttä on korostettu ja esimiestyön pelisäännöistä on sovittu. Pelisäännöissä korostetaan viestinnän ja avoimuuden tärkeyttä. Yksiköissä käsitellään koko yhtiön asioita säännöllisesti. Talossa tapahtuu -infotilaisuuksia järjestetään säännöllisesti. Yhteistyö on keskeinen tavoite yhtiön uudistetussa strategiassa. Hallituskäsittelyn jälkeen strategia konkretisoidaan siten, että arjen johtaminen tukee strategian johtamista ja onnistumista mitataan aiempaa konkreettisemmilla mittareilla. Työ valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Yhteistyön kehittämisestä on järjestetty erillisneuvotteluita eri yksiköiden kesken. Tarkastuslautakunta: Yhtiö on tehnyt selvästi positiivista tulosta vuosien ajan ja sen tase on vahva. Tarkastuslautakunta suosittaa konsernijaostoa arvioimaan, kuinka paljon yhtiöön on järkevää kerryttää voittovaroja investointien ja kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen kattamiseksi, vai voisiko jokin muu toimintamalli olla kokonaistaloudellisesti järkevämpi. Tarkastuslautakunta suosittaa konsernijaostoa selvittämään, miten kiertotalouden vahvistuminen sekä muutokset jätelainsäädännössä tulevat vaikuttamaan yhtiön toimialaan ja toimintaan omistajan näkökulmasta. Työssä tulee huomioida laadinnassa oleva alueellinen jätestrategia. Lausuntoa pyydetään: Onko konsernijaosto ottanut kantaa em. asioihin? Lausunnon antaja: kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Yhtiön taseen vahvuus ja likvidien varojen määrä on havaittu. Kassan vahvuutta on lisännyt muutos käytäntöön, jossa kaatopaikkojen jälkihoidon vastuun kattamiseen kerättyä rahaa ei pidä enää tallettaa pankkiin, vaan se voidaan hoitaa pankkitakauksella. Yhtiön muiden omistajien kanssa on yhtiökokouksessa aloitettu keskustelu siitä, mi-

10 (15) ten yhtiöön kertyneiden huomattavien rahavarojen kanssa menetellään. Yhtiö on käytännössä velaton ja se on toistaiseksi suorittanut investointinsa ilman lainarahoitusta, vaikka velankäyttö on odotusarvoltaan omaa pääomaa edullisempaa ja pääoman tehokkaan käytön kannalta järkevää. Jätehuollon investointien rahoitusrakennetta olisi hyvä kokonaisuudessaan uudistaa. Tähän ohjaava tavoite on mukana ensi vuoden talousarvion valtuustotavoitteissa. Kysymys koskien kiertotalouden vahvistumisen sekä jätelainsäädännön muutoksien vaikutuksia yhtiön toimintaan on kokonaisuutena laaja. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja on alla antanut lyhyen selvityksen kiertotalouteen liittyvään kysymykseen yhtiön näkökulmasta: Kiertotalouden vahvistuminen edellyttää jatkossa toimenpiteitä jätehuollon lisäksi teollisuuden raaka-aineiden valinnoissa, tuotteiden suunnittelussa, pakkaamisessa ja kulutustottumuksissa. Suurin muutos kuitenkin tulee kohdistumaan uusiin kiertotalouden näkökulmasta houkutteleviin liiketoimintamalleihin (tuotteen sijasta tarjotaan palvelua). Tästä näkökulmasta ensimmäinen askel olisi saada kierrätykseen ohjattaville materiaalivirroille kysyntää teollisuudessa. Pitkässä juoksussa jätehuolto on piipunpää teknologiaa ja kiertotalous pyrkii toimimaan siten, ettei jätettä synny. Muutos on kuitenkin hidas ja jätehuolto on kiertotalouteen siirryttäessäkin jätehuollon järjestäjä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tehtävässä tämä näkyy materiaalivirtojen yhä paremman hallinnan haasteena. Vaaralliset jätteet on saatava pois kierrosta pilaamasta materiaalien uudelleen käyttöä. Muut jakeet on saatava mahdollisimman puhtaana talteen kierrätyksen mahdollistamiseksi. Tehtävää hoitaessaan Jätehuolto Oy on rakentanut hyvin toimivan infrastruktuurin jätteiden keräilyyn ja kuljetukseen sekä kiertoon kelpaamattomien materiaalivirtojen käsittelyyn. Tällä hetkellä järjestelmä toimii hyvin ja on kustannustehokas sekä ympäristötavoitteet täyttävä. Infrastruktuuria rakennettaessa on huomioitu kierrätyksen jälkeen jäävän jätteen laadun huononeminen ja käsittelyssä syntyneiden rejektien turvallinen käsittely. Olemassa oleva käsittelyinfrastruktuuri toimii hyvin myös muuttuvassa tilanteessa tulevaisuudessa. Alueellisen jätestrategian luonnoksessa keskeisiksi tavoitteiksi on nousemassa asiakasnäkökulma ja ympäristöhyödyn tuottaminen. Yhtiön hallituksen hyväksymässä yhtiön omassa strategiassa asiakasymmärrys, ympäristöhyödyn varmistaminen ja toimintamallin edelläkävijyys tukevat jätehuollon roolia kiertotalouden mahdollistajana. Pirkanmaalainen jätehuollon malli julkisen toimijan ja yritysten yhteistyö on menestynyt maailmalla. Malli on palkittu Kiinassa (Guangzhou), EuroCities järjestössä, ollut kutsuttuna esillä YK:n talouskomissiossa ja on esillä syksyllä 2018 Tokiossa maailmanlaajuisessa kiertotalousfoorumissa. Keskeinen peruste on ollut julkisen toimijan mahdollistajan rooli ja kiertotalouden alustan rakentajan rooli. Hyvinä esimerkkeinä ovat kiertotalouskeskukset Nokian ECO3 ja Tarastenjärvi Tampereen ja Kangasalan puolella. 7. Tarkastuslautakunnan arviointi Tuomi Logistiikka Oy:stä Tarkastuslautakunta: Uusi hankintalaki sekä maakunta- ja sote-uudistus tulevat vaikuttamaan yhtiön omistusrakenteeseen merkittävästi. Mikäli yhtiön omistuspohja ei laajene jo vuoden 2018 loppuun mennessä, tulee yhtiön sopeuttaa toimintansa uuden hankintalain mukaisiin ulosmyyntirajoihin tai yhtiön sidosyksikköasema vaarantuu. Yhtiöön kertyneet voittovarat nostavat yhtiön osakkeiden arvoa. Korkea kauppahinta voi olla esteenä uusien kuntien saamiseksi yhtiön osakkaiksi. Tarkastuslautakunta edellyttää konsernijaoston varmistavan, että yhtiö tulee jakamaan osinkoa vuoden 2018 aikana valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Lisäksi tulee varmistua, että yhtiön asiakashinnat laskevat niin, ettei yhtiöön kerry sen toimintaan nähden ylisuuria varoja ja että yhtiön liiketoimintastrategia sekä toi-

11 (15) minta ovat omistajan tahdon mukaisia. Konsernijaoston on myös varmistettava, että hankintalain sekä sote- ja maakuntauudistuksen tuomat muutokset yhtiön omistusrakenteeseen hoidetaan kaupungin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupungin ja PSHP:n hankinta- ja logistiikkatoimintojen yhdistämisellä arvioitiin olevan saavutettavissa noin 5 10 milj. euron säästö asiakkaille. Vuoden 2017 loppuun mennessä on saavutettu jonkin verran synergiaetuja, mutta esitetyn suuruisia säästöä ei ole vielä syntynyt. Saavutettuja säästöjä tulee jatkossa seurata omistajaohjauksen toimesta ja saavutettujen säästöjen kertymisestä tulee esittää selvitys konsernijaostolle toiminnan vakiinnuttua yksiin toimitiloihin. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat heikot kaupungin tytäryhteisöjen keskiarvoon nähden. Tuloksiin saattoi vaikuttaa organisaatiomuutoksiin liittyvät tekijät. Työtyytyväisyyden kehitystä tulee seurata ja avainhenkilöiden sitouttamiseen sekä johtamisen kehittämiseen ja talousosaamisen vahvistamiseen liittyviin tekijöihin kiinnittää huomiota. Lausuntoa pyydetään: Mitä em. asioiden osalta on tehty? Lausunnon antaja: kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Tulevaisuuteen ja osakaspohjan laajenemiseen on valmistauduttu tarjoamalla Pirkanmaan kunnille mahdollisuutta tulla osakkaaksi yhtiöön yhdellä osakkeella sidosryhmäaseman varmistamiseksi ja nykyisin myytävien palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi. Lähes kaikilta kunnilta on saatu myönteinen vastaus ja osakekaupat toteutettaneen loppuvuoden aikana. Yhtiö on maksanut perustamisvaiheessa annetun svop -sijoituksen 2,04 milj. euroa takaisin omistajilleen ja lisäksi yhtiö on maksanut osinkoa 0,5 milj. euroa vuonna 2017 ja 1,0 milj. euroa vuonna 2018. Pääoman palautuksilla on saatu laskettua osakkeen hintaa ja ensimmäinen osake on jo myyty Valkeakosken kaupungille. Yhtiöllä oli viime tilinpäätöksessä 1,79 milj. euron suuruiset pitkäaikaiset lainat omistajiltaan ja nämä on suunniteltu maksettavan myös etuajassa takaisin. Näillä toimenpiteillä yhtiön kassa saadaan laskettua oikealle tasolle. Tämän lisäksi on vielä tarpeen alentaa osakkaiden palveluistaan maksamia hintoja, jotta tarpeettoman suuren verotettavan tuloksen ja kassan muodostuminen estetään jatkossa. Yhtiölle ollaan antamassa ensi vuodelle tavoitteeksi hinnoittelun tason laskeminen niin, että tilikauden tulos on enintään 0,5 milj. euroa. Tällä luvatut säästöt saadaan kohdentumaan suoraan omistaja-asiakkaille. Hankintojen tehostuminen voi lisäksi näkyä Tuomi Logistiikka Oy:n asiakkailla yhtiön perimien palveluhintojen laskuna ja/tai asiakkaan maksamien palvelusopimusten kustannusten laskuna. Näiden kehitystä seuraa kaupungin organisaatiossa strateginen hankinta. Työhyvinvointitutkimuksen tuloksia on käyty yhtiön johdon kanssa läpi ja yhtiö on esittänyt useita kehittämistoimia työhyvinvointiin liittyen. Työhyvinvointia on kehitetty seuraavilla toimenpiteillä: Työhyvinvoinnin seuranta (Juuret-pulssikysely ja -keskustelukanava), seuranta esimiehillä reaaliaikaisesti sekä kuukausittain johtoryhmässä, muuttoprojekti: henkilöstöä osallistettu kyselyin ja työpajoin, jossa lisäksi muutostukena tiimien info- ja keskustelutilaisuudet sekä työpsykologin käynnit toimipisteissä, viestinnän ja vuorovaikutteisuuden lisääminen: hanke- ja työsuojelutiedotteet sekä tiimivierailut, esimiesvalmennukset: muutostuki, asiakkuudet, viestintä ja vuorovaikutteisuus, LaaS-pilotti hankintojen asiantuntijoille (Leadership as a Service): itseohjautuvuuden tukeminen ja palveluiden kohdentaminen räätälöidysti strategian pohjalta, asiakkuuksien johtaminen ja asiakasviestintä, projektinhallinta, hyvinvointi (talousosaamisen osio on tu-

12 (15) lossa). Edellisten lisäksi on tulossa työsuojelun roadshow tiimeittäin ja johdon valmennus itseohjautuvan organisaation johtamiseen. 8. Vuosien 2011 2015 arviointihavaintojen jälkiseuranta / Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteutuminen Tarkastuslautakunta: Saadun tiedon mukaan mielenterveysongelmista kärsivät nuoret joutuvat kuitenkin odottamaan hoitoon pääsyä ilman kannattelukäyntejä, mikä ei ole lain hengen mukaista. Yhteisöllisen oppilashuollon toiminnassa on myös kehitettävää. Jokaisella alueella tulisi kokoontua ainakin kerran kuussa, koska alueet ovat erilaisia toimijoiden ja haasteiden suhteen. Lisäksi kaikilla alueilla ei ole päästy ennaltaehkäisyyn pariin, koska aika joudutaan käyttämään ns. kiireellisten asioiden käsittelyyn. Ennaltaehkäisy on kuitenkin yhteisöllisen oppilashuollon keskeisempiä tehtäviä. Kaupungin sisäinen tarkastus on todennut vuonna 2017, että sekä perusopetuksessa että toisen asteen koulutuksessa on psykologeja ja kuraattoreita laskennallisesti liian vähän, kun määrä suhteutetaan hallituksen esitykseen oppilas- ja opiskelijahuoltolaista. Samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia sekä koululääkärien työpanosta on myös liian vähän kansallisiin suosituksiin verrattuna. Lausuntoa pyydetään: Mikä on tilanne em. asioiden osalta syksyllä 2018? Lausunnon antajat: Sivistys- ja kulttuurilautakunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Elinvoimaja osaamislautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta: Mielenterveysongelmista kärsivien nuorten hoidosta ja hoitojonoista järjestettiin usean tahon yhteistyöneuvottelu (mm. Tays lasten ja nuorten psykiatriset osastot, perheneuvola, sosiaalitoimi, perusopetus). Ns. kannattelukäyntejä varten on koko hoitoprosessin kuvausta pyritty tarkentamaan ja tehtävänjakoa selventämään. Johtaja Taru Kuosmasen pyynnöstä on koottu työryhmä, jonka vetäjänä toimii hallintoylilääkäri Arto Lemmetty. Ryhmän tarkoituksena on kuvata eri vaiheet ennen hoitoon pääsyä ja sen jälkeen. Työryhmän tehtävä valmistuu syksyllä 2018. Keväällä 2018 käytiin läpi kaikkien perusopetuksen koulujen kuvaukset yhteisöllisestä oppilashuollosta. Kuvauksissa tuli kertoa keitä ryhmän jäseninä oli, kuinka usein kokoonnuttiin ja mitkä olivat teemat, joita ryhmä vuoden aikana käsitteli. Tulokset käsiteltiin rehtoripalaverissa elokuussa 2018. Samassa tilaisuudessa käytiin vielä läpi yhteisöllisen oppilashuollon tehtävä ja kokoontumiskertojen määrä ja korostettiin ryhmän ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Perusopetuksen koulujen tulee kuvata myös lukuvuonna 2018-19 yhteisöllisen oppilashuollon toiminta omassa yksikössään lukuvuosisuunnitelmaan. Yhteisöllinen oppilashuolto on ollut myös teemana eri ryhmien tapaamisissa (erityisopettajat, psykologit ja kuraattorit). Perusopetuksen oppilasmäärä oli 15.8.2018 17188 oppilasta ja noin 2300 esikoululaista. Valtakunnallinen suositus on 1000 oppilasta/psykologi. Tampereella laskennallinen määrä on tällä hetkellä 977oppilasta/psykologi. Kuraattorien kohdalla valtakunnallinen suositus on 780 oppi-

13 (15) lasta/kuraattori. Tampereella laskennallinen luku on 818 oppilasta/kuraattori. Eskarit eivät ole kuraattoreiden luvussa mukana, koska he työskentelevät erittäin harvoin esikoulun puolella. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimijoilla on valmius osallistua entistä aktiivisemmin yhteisöllisen oppilas- ja opiskeluhuollon kehittämiseen. Yhteisöllinen oppilashuolto koetaan terveydenhuollon näkökulmasta erittäin tärkeänä ja mielekkäänä koko kouluyhteisön hyvinvointia hyödyttävänä toimintana niin perus- kuin toisen asteen koulutuksessa. Yhteisöllisen oppilashuollon toimijoiden säännöllinen kokoontuminen sekä systemaattinen ja monialainen työskentely on yhteisöllisen työn perusta. Mielenterveyspalveluita odottavien lasten ja nuorten kannattelukäyntejä tarjoavat useat ammattiryhmät, terveydenhuollossa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat. Käynnit pyritään aina järjestämään tarpeen mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että käyntien tiheys ei aina ole optimaalinen. Ongelmallisia ovat pitkät odotusajat mielenterveyspalveluihin, jolloin kannattelu- tai tukikäynnit eivät aina ole tilanteessa riittäviä. Tähän ongelmaan on pyritty opiskeluterveydenhuollossa vastaamaan kouluttamalla terveydenhoitajia IPC-menetelmän käyttöön systemaattisen koulutuksen ja työnohjauksen avulla. Parhaimmillaan IPC-jakso saattaa riittää tueksi eikä varsinaista psykiatrista hoitoa tarvita. Uusia terveydenhoitajan vakansseja on saatu koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon yhteensä kolme vuonna 2017 (kouluterveydenhuoltoon kaksi ja opiskeluterveydenhuoltoon yksi) ja vuonna 2018 neljä (kouluterveydenhuoltoon kaksi ja opiskeluterveydenhuoltoon yksi). Lääkäriresurssi ei ole lisääntynyt ja erityisesti kouluterveydenhuollon osalta jää alle kansallisten suositusten. Resurssilisäykset ovat korjanneet osin aiempia vajeita, mutta oppilas- ja opiskelijamäärien kasvu on niin ikään jatkunut. Maahanmuuttaja-asiakkaiden ja erityisoppilaiden osuudet huomioiden on tällä hetkellä kouluterveydenhuollossa kahden ja opiskeluterveydenhuollossa 13 terveydenhoitajan (htv) vaje kansallisiin suosituksiin nähden. Kouluterveydenhuollossa lääkärivaje on noin 1,7 ja opiskeluterveydenhuollossa yksi henkilötyövuosi. Elinvoima- ja osaamislautakunta: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287 / 2013) tuli voimaan 1.8.2014. Lain perusteella (9 ) "oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta sekä ammatillista perustutkintokoulutusta ja valmentavaa koulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Laissa on myös säädetty opiskelijan mahdollisuudesta saada "keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä" (15 ). Laki asetti kaupungille uusia velvollisuuksia sekä samalla tarvetta resursoida opiskeluhuollon henkilöstöön, sillä palveluihin oikeutettujen joukko laajeni lain myötä koko kaupungin alueella toimiviin oppilaitoksiin. Alimitoitus Stakesin henkilöstömääräsuosituksiin nähden ei sinällään tehnyt tilanteesta laitonta, mutta alimitoitus voi vaarantaa opiskelijan subjektiivisen oikeuden saada psykologin ja kuraattorin palveluita lain säätämissä aikarajoissa. Opiskelijan oikeuksien lisäksi on kysymys myös henkilöstön jaksamisesta, työn laadusta ja viihtyvyydestä. Lain voimassaoloaikana on koko kaupungin tasolla rekrytoitu opiskeluhuoltoon lisää psykologeja ja kuraat-

14 (15) toreita. Samalla ovat kehittyneet toimintatavat ja käytännöt muiden Tampereella toimivien koulutuksenjärjestäjien kanssa. Toisen asteen koulutuksessa lisätään psykologiresurssia kolmella vakituisella toimella vuoden 2018 syksystä alkaen. Psykologiresurssin lisäyksen ansiosta psykologien työtä voidaan keskittää enemmän myös yhteisölliseen työhön, mikä onkin toisen asteen koulutuksen opiskelijahuollossa erityisenä kehittämiskohteena lukuvuonna 2018-2019. Resurssilisäyksen myötä toisella asteella aletaan tehdä rajatusti myös psykologisia perustutkimuksia, mikä nopeuttaa nuorten avunsaantia, kun tutkimuksiin pääsee suhteellisen nopeasti ilman virallisia lähetekäytänteitä. Lisäyksen jälkeen psykologiresurssi on lähellä suositustasoa. Kuraattoriresurssissa on edelleen yhden kuraattorin vaje, mutta tilanne on kuitenkin kohtuullinen ja mahdollisuuksien mukaan pyritään saamaan myös kuraattoriresurssi suositustasolle. Opiskelijamäärän kasvu tulevina vuosina edellyttää resurssien riittävyyden tarkastelua säännöllisin väliajoin. Yhteisöllistä opiskelijahuoltoa kehitetään kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa ja pyritään pienissä kehittämisryhmissä suunnittelemaan ja pilotoimaan erilaisia yhteisöllisen työn tapoja ja sitten levittämään uusia malleja kaikkien käyttöön. Ennaltaehkäisevä työote mahdollistuu kokonaisuudessaan paremmin resurssien ollessa riittävät. Yhdessä opiskelijaterveydenhuollon kanssa tavataan säännöllisesti ja suunnitellaan yhdessä tarpeellisia ja soveltuvia ryhmämuotoisia interventioita. Ammatillisessa koulutuksessa pyritään kehittämään moniongelmaisille nuorille uudenlaisia ohjaus- ja tukikäytäntöjä opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatua strategiarahoitusta hyödyntäen. Lisäksi Tredun Hepolamminkadun toimipisteessä pilotoidaan Kohtaamo-toimintaa Pirkanmaan lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelman Tampereen perhekeskustoiminnan pilotin osana. Kohtaamo on avoin tapaamispaikka, jossa vierailee eri toimijoita ja jossa pyritään lisäämään tietoisuutta eri palveluista ja lisäämään yhteisöllisyyttä oppilaitoksessa. Toimintaa pyritään laajentamaan myöhemmin kaikkiin Tredun toimipisteisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös muihin oppilaitoksiin. Yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti kaikissa oppilaitoksissa oppilaitoksen tarpeen mukaan. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoitteiden lisäksi Tampereen kaupunki on laajentanut monimuotoisten tuki- ja neuvontapalveluiden tarjontaa kaikille nuorille. Vuonna 2017 toimintansa aloittanut Nuorten talo Ohjaamo on alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu palvelupaikka. Ohjaamosta löytyy maksutonta tukea ja ohjausta esimerkiksi työllistymiseen, arjen hallintaan, raha-asioihin ja kouluttautumiseen. Ohjaamon työntekijöiden lisäksi paikalla on muun muassa viikoittain sosiaalityöntekijä, liikuntaneuvoja ja etsivä nuorisotyöntekijä sekä kerran kuussa velkaneuvoja ja oppimisvaikeuksien tukiopettaja. 9. Tarkastuslautakunnan arviointi lasten ja nuorten suun terveydenhuollosta Tarkastuslautakunta: Kunta10-kyselyn perusteella hyvä työilmapiiri nähdään yhtenä yksikön toiminnan vahvuuksista. Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää erityisesti lisääntyneeseen työn kuormittavuuteen, osallistavan johtamisen vahvistamiseen ja hoitohenkilöstön vähäiseen halukkuuteen jatkaa omassa työssään.

15 (15) Asiakastyytyväisyysmittausten perusteella toiminnan laatu on ollut hyvä lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa. Palveluiden kehittämistä varten olisi hyvä asettaa laatutavoitteita sekä niitä kuvaavia mittareita ja seurata laatua myös vertailutietoihin nojautuen. Lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palveluissa on pyritty korostamaan lasten ja nuorten omaa roolia ja vastuuta suun terveydestä. THL:n kouluterveyskyselyn tulosten perusteella tässä tavoitteessa on onnistuttu, ja nuoret pitävät enemmän itse huolta suun terveydestään. Olemassa olevaa vaikuttavuustietoa tulisi jatkossa jalostaa hyödynnettävään muotoon ja tiedon käytettävyyttä tulisi parantaa. Lausuntoa pyydetään: Mitä em. asioiden osalta on tehty? Lausunnon antaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta: Toimenpiteinä työn kuormittavuuteen on toteutettu koko henkilöstön täydennyskoulutusta. Työhyvinvointikoulutuksen sisältöihin kuuluivat mm. työstä palautumisen, työn kuormittumista aiheuttavien tekijöiden, työn muutoksen ja työhyvinvoinnin eri näkökulmat. Osallistavaa johtamista on vahvistettu henkilöstön tapaamisella ja kuulemisella. Tiedonkulkua on tehostettu ja henkilöstö on mukana muutosvalmistelussa. Hoitohenkilöstön tyytymättömyyteen ja halukkuuteen jatkaa työssään vaikuttavat osaltaan Tampereen kaupungilla tehty työaikamuutos (jaksotyöajasta yleistyöaikaan) ja siinä muuttunut lepotaukokäytäntö. Keskustelu esteistä jatkaa työssään käydään henkilöstön kanssa osana meneillään olevia kehityskeskusteluita. Suun terveydenhuollon NPS (Net Promoter Score) -asiakastyytyväisyyskyselyn laitteet on otettu kattavasti käyttöön terveysasemilla. Asiakaspalautetta saadaan tällä hetkellä myös vertailutietona eri yksiköistä/hammashoitoloista. Lisäksi NPS-mittariston yhtenä osa-alueena on palvelun laatua kuvaavat osiot kuten asiakkaan kohtelu ja asiakkaan mielipiteen huomioiminen. Laatumittarien kehitystä jatketaan THL-yhteistyössä NHG:n toteuttaman valmistelutyön pohjalta kansallisessa laaturekisteri- ja benchmarking-verkostossa. On tärkeää, että mittarit ovat yhdenmukaisia, jotta vertailua voidaan tehdä myös kansallisesti eri toimijoiden kesken. Laatumittareiksi on ehdotettu mm. paikkojen pysyvyyttä (työn laadun mittari) sekä käyntien määrää hoitojaksossa (prosessin laatumittari). Laatumittareiden tarkasteluun tullaan käyttämään NHG:n kehittämää BI-raportointityökalua, jolla aineistoa voidaan analysoida sekä yleisellä että hoitolaja henkilötasolla sekä esittää kuvina ja taulukoina. Työkalun käytöstä järjestetään koulutus Tampereella alkusyksystä 2018. Tuloksia tullaan käymään läpi mm. kehityskeskusteluissa ja esimieskokouksissa ja käyttämään niitä näin tiedolla johtamisen välineenä laadun kehittämisessä. Myös vaikuttavuusmittarien kehitystä jatketaan THL-yhteistyössä NHG:n toteuttaman valmistelutyön pohjalta kansallisessa laaturekisteri- ja benchmarking-verkostossa. Vaikuttavuusmittareita tullaan tarkastelemaan BI-raportointityökalulla sekä käyttämään tiedolla johtamisessa samoin kuin laatumittareita. Vaikuttavuusmittareiksi on ehdotettu mm. karies- eli kovakudosvaurioiden 2 vuotta kertymää sekä kariesvaurioiden pysähtymistä. Valikoidun seurantamittaristontuloksia voidaan sisäisen käytön lisäksi esim. julkaista suun terveydenhuollon nettisivuilla.