Uusimaa-brändityö. Elinvoima koordinaatioryhmän kokous Tero Manninen Heidi Ketola

Samankaltaiset tiedostot
SJR Tero Manninen

Maakunnan brändi ja viestinnän projektit

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

Maakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen. Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi

Viestintä- ja markkinointiohjelma (työversio, lyhennetty)

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia

Viestintäsuunnitelma

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

KYMENLAAKSON MUUTOSVISIO Maakuntauudistuksen johtoryhmä

KOLERASTA DIGITALISAATIOON Mikko Rusama, Helsingin Kaupungin Digitalisaatiojohtaja Avoin Data

Vaalan kuntastrategia 2030

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Varautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa. Tero Suursalmi

TAMPEREEN TARINA Tekoja ja tarinaa strategia- ja brändiseminaari Yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuija Telén

Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä. viestintäpäällikkö Arja Hankivaara

Viestintä- ja markkinointiohjelma (työversio)

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

KUOPIO 2030 Luonnos Versio 1.4

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Smart Tampere Tero Blomqvist

Kuntajohtamisen arvot. Kunnanjohtaja Erno Heikkinen Seurakuntasali

Missä Pirkanmaalla nyt mennään?

Nordic Islands. Markkinointiviestinnän konseptin kiteytys ja toteutusesimerkkejä. Things look different here

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola

Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset

Kirkkonummen kuntastrategia

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos

DIGITAALINEN KAUPUNKI Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan seminaari Mikkelin ammattikorkeakoulu. Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakunnan TKI-politiikkaohjelman valmistelu Yrittäjäfoorumi

Varautuminen ja pelastustoimi

Mitä on markkinointiviestintä?

Uudenmaan brändi (Yrittäjäfoorumi) Tero Manninen, hankejohtaja

VIESTIVÄ RANUA. Viestintäsuunnitelma Arktinen kunta innostaa uuteen

Sote- ja maakuntauudistuksen vaiheet

Smart Tampere

Miten julkinen terveyskeskus hioutuu kilpailukuntoon?

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Kirkkonummen kuntastrategia

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

Uudistumisella tuottavuusloikka

Crohn ja Colitis ry.

Sote-järjestämisen alaryhmä työpajamateriaali Koko Lapin sote

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma

Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Minna Utriainen, COO, strategist Avidly Oyj

KUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Jonot pois Enemmän ihmisille

Valtorin strategia. Hyväksytty Valtorin hallituksen kokouksessa

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Uuden maakunnan brändit

TREY. Tampereen ylioppilaskunta. Strategia Hyväksytty Tampereen ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa

Koonti kyselyjen tuloksista

Valtorin strategia Töissä valtiolla sujuvasti ja turvatusti

Monimuotoisuutta tukeva johtaminen

Viestintä- strategia

SUJUVAT KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET PALVELUT. SANOISTA TEKOIHIN Brändityöpajoista palvelumuotoiluprojekteihin

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Uudenmaan tutkimus-, kehittämisja innovaatiopolitiikka (TKI) Mitä saimme aikaiseksi ja mitä odotamme jatkolta? Pirjo Marjamäki

Tampereen uuden strategian valmistelutilanne

Oulu kyselyn tulokset

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Älykäs, palveleva kunta

Hyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sote- ja maakuntauudistus

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Anna äänesi kuulua sote-kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuus

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto,

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Miten kunnissa valmistaudutaan tulevaan

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa

Oma Häme arvot ja strategiset painopisteet - luonnos Marjo Lindgren Oma Häme projektipäällikkö

JUHTA Riikka Pellikka

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

Strategia Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Keski-Suomen vammaisstrategia

ETELÄESPLANADI HELSINKI TAPAHTUMAN YHTEENVETO LÅNGVIK VASTAUKSET

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Transkriptio:

Uusimaa-brändityö Elinvoima koordinaatioryhmän kokous 1.11.2018 Tero Manninen Heidi Ketola

2 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen alue 2. Alueellinen palveluekosysteemi 2. 3. Julkishallinnollinen konserni 3.

Brändiin vaikuttajat Alueena Hallinnollisena toimijana Palvelujen tuottajana Uusmaalaiset Maabrändi Kaupunkija kuntabrändit Organisaation visio, missio, arvot

5 Tavoitteita ja lähtökohtia Maakunnalla on selkeät ja vahvat, erottuvat brändit Hallittu kokonaisuus Identiteettiä, elinvoimaa ja kilpailukykyä ja -etua vahventava Palvelukokonaisuuksia, ei organisaatio-osia On osa johtamista, nivoutuu erityisesti asukas- ja asiakaskokemuksen johtamiseen Kommunikoi asukas- ja asiakashyödyn Heijastaa arvoja Toimii eri kielillä Brändikorin hallinta (brändiperhe): yhdistävät tekijät (esim. ulkoasu, maakunnan tunnus) Muutos vaatii tuttuutta: tunnettuja ja luottamusta herättäviä brändejä hyödynnetään Uusi toimija: uudistuminen ja uuden alun symboliikka Brändi tuo erilaista hyötyä eri toiminnoille järjestäjä: luottamus tuottajan valinnanvapauden piirissä olevat palvelut, alue: kilpailuetu, asiakaskokemus tuottajan viranomaistoiminta ja toisaalta valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut

Alue ja ympäristö Identiteetti Maakuntabrändi Mitkä ovat maakunnan erottuvuustekijät TOP 5? Strategiset painopisteet TKIO Maakunnan järjestämistoiminto Neutraali, ohjaava Läpinäkyvyys Legitimiteetti Luottamus Maakunnan ei markkinaehtoinen palvelutuotanto Arjen turva Markkinaehtoisuus Maakunnan markkinaehtoinen palvelutuotanto Kohtaaminen Asiakaslähtöisyys Yleinen tiedonsaanti Asiakas- ja palveluohjaus Palveluntuottajien kohtaaminen A S U K A S A S I A K A S Määrittää painopisteet PITO Muutoskyky VETO Kyvykkyydet Osallistuu, vaikuttaa MAINE Julkisuus Puskaradio Kilpailijoiden viestintä Mielipidevaikuttajat Poliittinen keskustelu Informaatio vaikuttaminen Somen käyttäjätarinat Sidosryhmien mielikuvat

7 Henkilöstö Valtuutetut ja muut luottamushenkilöt Maakunnalla on erilaisia yleisöjä, kumppaneita ja sidosryhmiä Palvelutuottajat Asukkaat Järjestöt Kunnat Uusmaalaiset yritykset Asiakkaat kuten työnhakijat, potilaat Valtionhallinto Vaikuttajat Tutkimusyhteisöt Yritykset, kansalaiset Kansainväliset kohderyhmät (mm. potentiaaliset sijoittajat, matkailijat) Muut yhteistyökumppanit ja sidosryhmät

Brändin arvot ja ydin ROHKEUS INHIMILLINEN: Inhimillinen, tasa-arvoinen, osallistava, ihmiskeskeinen, yhdenvertaisuus KONTRASTINEN: Monimuotoinen, yksilöllinen, omaperäinen (individualistinen), kontrastisuus, rosoisuus, urbaani, aito & puhdas luonto, kulttuuri YHTEISÖLLISYYS AVOIMUUS LUOTETTAVA: Turvallinen, avoin, vastuullinen, läpinäkyvä, voittoa tavoittelematon, yhteisöllinen, yhteinen hyvä, kaikista pidetään huolta, yliopistollinen VASTUULLISUUS YDIN SUJUVA: helppous, elämisen helppous, palveleva, ammattitaitoinen, toimiva infra, saavutettavuus, tekninen valmius, lokaatio KETTERÄ: Osaava, ratkaisukeskeinen, proaktiivinen, ketterä, avoin innovaatio, rohkea, koulutus, start-up scene, digitaalisuus, vahva osaamiskeskittymä, ennakoivuus, yliopistollinen LUOTTAMUS

Maakunnan positio Uusimaa on alue, jossa urbaani kulttuuri ja koskematon luonto kohtaavat. Meillä yhdistyvät toimivuus, yliopistotason ratkaisukeskeisyys ja turvallisuus.

Aluebrändäys: miten muut alueet sen tekevät? If it s good for the city, it s good for the region and vice versa The Oslo Region Kansainvälisesti koko alue on Oslo-brändiä, kansallisesti eri kaupungit pysyvät omina brändeinään. Hampurin kaupunki ja maakunta esiintyvät samalla brändillä kansainvälisesti. Skoone ja Kööpenhamina on yhdistetty yhdeksi, valtioiden rajat ylittäväksi brändiksi: Greater Copenhagen Tiroli Toscana Silicon Valley Tukholman brändi kattaa koko läänin ja esiintyy koko Skandinavian pääkaupunkina: Stockholm Capital of Scandinavia Amsterdam Metropolitan Region

Brändiprojektin aikataulu Tutkimus- ja analyysivaihe 03-10/2018 Määrittelyvaihe 8-10/2018 Konseptointivaihe 10-12/2018 Visuaalisen ilmeen suunnitteluvaihe 1-3/2019 testaus 4-5/2019 Sisäinen lanseeraus alkaen 4/2019 Jalkauttamisvaihe alkaen 6/2019 Jalkauttamisvaihe jatkuu Sisäinen lanseerausvaihe jatkuu Ulkoinen lanseerausviestintä (aikataulutus 2019) Maakunnalla on käytössä uusi brändi 1.1.2021, kun maakunnan varsinainen toiminta alkaa. 2018 2019 2020 2021 Valmisteluvaihe Käynnistämisvaihe Toiminta alkaa

Brändityön eteneminen 11-12/2018 Brändin määrittely- ja konseptointivaihe 31.12.2018 saakka: Brändin idea purpose Positio(t) ja niiden sanoitus Äänensävy Brändikori ja nimeäminen Visuaalisen ilmeen konsepti

Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun www.uusimaa2019.fi @Uusimaa2019 #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä