RUOKINTA VOI PELASTAA PALJON Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke
Luennon ydinasiat Vasikan kasvutaipumus on suuri aina 1 v ikään. Tasapainoisella ravinnolla se ei liho liikaa. Vasikka ei ole syntyessään märehtijä. 5-6 kk ikään sen kasvu on täysin maidon ja väkirehun varassa. Kasvu hyötyy valkuaisväkirehusta n. 1 vuoden ikään asti. Puolivuotiaaksi vasikka on tarkoitettu elämään maidolla. Korvattavissa maitovastikkeella, joka voi olla kuivarehuakin. Mutta siinä on oltava hyvää valkuaista ja helposti sulavaa energiaa (jos halutaan kasvua ja terveyttä). Vasikka pärjää melko kylmässä, mutta vain runsaasti ruokittuna. Nopea kasvu tuottaa lämpöä, jolloin lämmitysrehua säästyy. Riittävä ja tasapainoinen ruokinta parantaa tautivastustuskykyä ja nopeuttaa taudeista toipumista.
Mihin ruokaa tarvitaan? ylläpito Sydämen, hengityksen ja hermotoiminnan energiaksi Eläimen ja suoliston liikkeisiin Ruumiinlämmön ylläpitoon (lämmitys/jäähdytys) Elimistön nesteiden osmoottisen paineen ylläpitoon Kudosrakenteiden uudistamiseen Kuona-aineiden poistoon (energia ja yhdisteet, esim. sappineste, urea) Syömisen ja juomisen ja ruoansulatuksen energiaksi ja tässä tarvittaviin yhdisteisiin (esim. Na-pumppu)
Mihin ruokaa tarvitaan? Ylläpitotoimintojen ravinnontarvemuutos kasvussa Sydämen, hengityksen ja hermotoiminnan energiaksi + Eläimen ja suoliston liikkeisiin + Ruumiinlämmön ylläpitoon (lämmitys/jäähdytys) - Elimistön nesteiden osmoottisen paineen ylläpitoon +- Kudosrakenteiden uudistamiseen + Kuona-aineiden poistoon (energia ja yhdisteet, esim. sappineste, urea) + Syömisen ja juomisen ja ruoansulatuksen energiaksi ja tässä tarvittaviin yhdisteisiin (esim. Na-pumppu) +
Mihin ruokaa tarvitaan? Kasvuun tarvittava Valkuaista lihasten ja muiden kudosten rakentamiseen. Valkuaista veren valkuaisten (albumiini, vasta-aineet, entsyymit) rakentamiseen. Kivennäisiä ja vitamiineja entsyymien ja luiden (ym.) rakentamiseen. Energiaa rakennustapahtumien energiankulutukseen ja hiilihydraatti- ja rasvarakenteiden raaka-aineeksi. Lisääntynyt syönti vaatii energiaa ja ruoansulatusentsyymien raaka-aineita.
Mihin ruokaa tarvitaan? elimistön puolustus Vasta-aineet ovat valkuaista. Mikrobin hyökätessä eläin tarvitsee kymmeniä grammoja oikeanlaisia aminohappoja vasta-ainetuotantoon. Sairauden vioittaman kudoksen korjaukseen tarvitaan valkuaista ja energiaa. Kudosten suojaamiseen tarvitaan antioksidantteja. Osa näistä tarvitaan valmiina (E-vitamiini), osaan tarvitaan rakennusaineita (seleeni, sinkki ). Puolustussolujen toiminta tarvitsee energiaa. Jos elimistöllä on vireä aineenvaihdunta, puolustus saadaan paikalle nopeammin (kasvu, maidontuotanto, fyysinen aktiivisuus). Jotta tästä olisi hyötyä, täytyy kuitenkin olla energiaa ja raaka-aineita reservissä itse puolustusta varten.
Sikiöaika ja seleeni Sikiöaikana vasikka kasvaa hurjaa vauhtia. Loppuvaiheessakin se vielä kaksinkertaistaa painonsa lähes kuukauden välein. Tarvittaessa emä vaikka laihtuu ja rapistuu turvatakseen sikiön ravintoaineiden saannin. Suomessa yleisin vasikan sikiöaikainen puutos on seleeninpuutos. Seleeniä tarvitaan erityisen paljon lihassoluihin ja siksi tarve on suuri viimeisinä sikiökuukausina. Riittävä emän seleeninsaanti parina viimeisenä tiineyskuukautena tuottaa vasikalle suuremman seleenivaraston elimistöön kuin mikään injektio.
Mitä vasikka syö? Emänsä kanssa elävä vasikka elää pääosin maidolla noin puolivuotiaaksi Tätä voi Suomessakin nähdä emolehmätiloilla Vapaassa hapanjuotossa voidaan myös nähdä, miten maitoa saava vasikka kasvaa ja paljonko se maitoa juo
Jos vasikka saa päättää Emän alla maitoa juodaan 6-10 kertaa päivässä (samoin vapaassa hapanjuotossa, jos ryhmäkoko sallii) Aluksi maitoa kuluu 4-8 l päivässä Jo parin viikon iässä ollaan lähellä 10 l/d ja kuukauden vanhana se keskimäärin ylitetään Parin kuukauden iässä päästään lähelle 15 l, jota enempää osa emistä ei ainakaan luonnonlaitumessa tuota
Vasikan on pystyttävä se ruoka Ei kaukana Ei korkealla syömään Ei toisten eläinten tukkimassa paikassa (liian lyhyt pöytä) Ei pelottavassa paikassa
Väkirehu (on vasikan maidonvastike ) 10 l:ssa maitoa, on >300 g korkealaatuista valkuaista, liki 500 g hiilihydraattia ja >400 g rasvaa. Puolet energiasta on rasvassa. Kaikilla näillä on erinomainen sulavuus. Mitään aminohappoa ei ole rajoittavan vähän. Korvattavissa 1,5-2 kg:lla korkeatasoista väkirehua ja sopivaa kivennäistä sekä hyvää juomavettä. Väkirehuun ja veteen vasikka on totutettava. Pidetään molempia saatavilla ensimmäisistä elinpäivistä lähtien. Vierotus vasta, kun vasikka syö väkirehua > 1 kg/d. Vieroitettaessa 2 kk iässä, on maitoannosta vähitellen pienennettävä 3-4 viikon aikana, jotta nälkä opettaa vasikan vähitellen isompaan väkirehunsyöntiin. 3 kk vierotuksessa oppiminen tapahtuu helpommin ja totutusaikaa voi lyhentää.
Lämpötila Vasikka tuottaa vähemmän ja haihduttaa enemmän lämpöä kuin vanhempi nauta. Tämä johtuu siitä, että sillä ei vielä ole pötsin lämmöntuotantoa, ja siitä, että sillä on paljon pinta-alaa suhteessa ruumiinpainoon. Vasikkaa voi pitää kylmässäkin, mutta silloin makuualustan pitää olla kuiva ja eristävä ja vasikkaa on ruokittava (juotettava) runsaammin jopa kaksinkertaisin annoksin.
Iglut ja muu kylmäkasvatus Vasikka tarvitsee erityisen paljon ruokaa kylmässä. Runsaasti ruokitulla (juotetulla) vasikalla kasvun ja syönnin joka tapauksessa kuluttama energia tuottaa sivutuotteena enemmän lämpöä kuin pelkkä ylläpitoruokinta. Runsaan ruokinnan ansiosta hyötysuhde paranee kahta tietä: rehuyksikköä (MJ tai kg) kohden saatu kasvu paranee ja pelkkään ruumiinlämmön ylläpitoon (esim. vapina) kulutettu energiatarve pienenee. Lämmin juoma on edullinen tapa lämmittää vasikkaa.
Luennon ydinasiat Ruoki runsaasti aina 1 v ikään. Puolivuotiaaksi asti rehussa on oltava hyvää valkuaista ja helposti sulavaa energiaa. Vasikka pärjää kylmässä vain runsaasti ruokittuna. Riittävä ruokinta turvaa terveyttä.