RUOKINTA VOI PELASTAA PALJON. Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke

Samankaltaiset tiedostot
Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.

Vasikkakuolleisuus kuriin Ripulit. ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta


Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Tankki täyteen kiitos!

Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Vasikoiden aloitusohjelma

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Babi Nusciencen uusi, erinomainen rehuohjelma pikkuporsaille

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Kaura lehmien ruokinnassa

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

PITKÄKESTOISEEN SUORITUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA TANKKAUS SUORITUKSEN AIKANA. Miten optimoin valmistautumisen ja miten toimin suorituksen aikana?

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Pieni muna - suuri ravintoainesisältö

Nuoren liikkujan ruokavalio

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehuanalyysiesimerkkejä

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

Liikunta. Terve 1 ja 2

Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua

NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO

Pihvinautojen kivennäisruokinta

Aperehuruokinnan periaatteet

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Vasikoiden väkirehuruokinta

Oma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin.

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Kaikki meni eikä piisannutkaan

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A Helsinki. puh info@polarpharma.fi

Korkealuokkaiset täydennysrehut ilman lisättyjä sokereita tai täyteaineita. Ylivoimaisesti korkeimmat pitoisuudet annosta kohden!!

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Pikkuvasikoiden iglukasvatus

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

Valio Oy LAKTOOSI-INTOLERANSSI JA LAKTOOSITON RUOKAVALIO

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi?

MaitoManagement 2020

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

RAVINTO Matti Lehtonen

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Kettujen ravinnontarve kasvatuskaudella lyhyt oppimäärä. Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori

Transkriptio:

RUOKINTA VOI PELASTAA PALJON Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke

Luennon ydinasiat Vasikan kasvutaipumus on suuri aina 1 v ikään. Tasapainoisella ravinnolla se ei liho liikaa. Vasikka ei ole syntyessään märehtijä. 5-6 kk ikään sen kasvu on täysin maidon ja väkirehun varassa. Kasvu hyötyy valkuaisväkirehusta n. 1 vuoden ikään asti. Puolivuotiaaksi vasikka on tarkoitettu elämään maidolla. Korvattavissa maitovastikkeella, joka voi olla kuivarehuakin. Mutta siinä on oltava hyvää valkuaista ja helposti sulavaa energiaa (jos halutaan kasvua ja terveyttä). Vasikka pärjää melko kylmässä, mutta vain runsaasti ruokittuna. Nopea kasvu tuottaa lämpöä, jolloin lämmitysrehua säästyy. Riittävä ja tasapainoinen ruokinta parantaa tautivastustuskykyä ja nopeuttaa taudeista toipumista.

Mihin ruokaa tarvitaan? ylläpito Sydämen, hengityksen ja hermotoiminnan energiaksi Eläimen ja suoliston liikkeisiin Ruumiinlämmön ylläpitoon (lämmitys/jäähdytys) Elimistön nesteiden osmoottisen paineen ylläpitoon Kudosrakenteiden uudistamiseen Kuona-aineiden poistoon (energia ja yhdisteet, esim. sappineste, urea) Syömisen ja juomisen ja ruoansulatuksen energiaksi ja tässä tarvittaviin yhdisteisiin (esim. Na-pumppu)

Mihin ruokaa tarvitaan? Ylläpitotoimintojen ravinnontarvemuutos kasvussa Sydämen, hengityksen ja hermotoiminnan energiaksi + Eläimen ja suoliston liikkeisiin + Ruumiinlämmön ylläpitoon (lämmitys/jäähdytys) - Elimistön nesteiden osmoottisen paineen ylläpitoon +- Kudosrakenteiden uudistamiseen + Kuona-aineiden poistoon (energia ja yhdisteet, esim. sappineste, urea) + Syömisen ja juomisen ja ruoansulatuksen energiaksi ja tässä tarvittaviin yhdisteisiin (esim. Na-pumppu) +

Mihin ruokaa tarvitaan? Kasvuun tarvittava Valkuaista lihasten ja muiden kudosten rakentamiseen. Valkuaista veren valkuaisten (albumiini, vasta-aineet, entsyymit) rakentamiseen. Kivennäisiä ja vitamiineja entsyymien ja luiden (ym.) rakentamiseen. Energiaa rakennustapahtumien energiankulutukseen ja hiilihydraatti- ja rasvarakenteiden raaka-aineeksi. Lisääntynyt syönti vaatii energiaa ja ruoansulatusentsyymien raaka-aineita.

Mihin ruokaa tarvitaan? elimistön puolustus Vasta-aineet ovat valkuaista. Mikrobin hyökätessä eläin tarvitsee kymmeniä grammoja oikeanlaisia aminohappoja vasta-ainetuotantoon. Sairauden vioittaman kudoksen korjaukseen tarvitaan valkuaista ja energiaa. Kudosten suojaamiseen tarvitaan antioksidantteja. Osa näistä tarvitaan valmiina (E-vitamiini), osaan tarvitaan rakennusaineita (seleeni, sinkki ). Puolustussolujen toiminta tarvitsee energiaa. Jos elimistöllä on vireä aineenvaihdunta, puolustus saadaan paikalle nopeammin (kasvu, maidontuotanto, fyysinen aktiivisuus). Jotta tästä olisi hyötyä, täytyy kuitenkin olla energiaa ja raaka-aineita reservissä itse puolustusta varten.

Sikiöaika ja seleeni Sikiöaikana vasikka kasvaa hurjaa vauhtia. Loppuvaiheessakin se vielä kaksinkertaistaa painonsa lähes kuukauden välein. Tarvittaessa emä vaikka laihtuu ja rapistuu turvatakseen sikiön ravintoaineiden saannin. Suomessa yleisin vasikan sikiöaikainen puutos on seleeninpuutos. Seleeniä tarvitaan erityisen paljon lihassoluihin ja siksi tarve on suuri viimeisinä sikiökuukausina. Riittävä emän seleeninsaanti parina viimeisenä tiineyskuukautena tuottaa vasikalle suuremman seleenivaraston elimistöön kuin mikään injektio.

Mitä vasikka syö? Emänsä kanssa elävä vasikka elää pääosin maidolla noin puolivuotiaaksi Tätä voi Suomessakin nähdä emolehmätiloilla Vapaassa hapanjuotossa voidaan myös nähdä, miten maitoa saava vasikka kasvaa ja paljonko se maitoa juo

Jos vasikka saa päättää Emän alla maitoa juodaan 6-10 kertaa päivässä (samoin vapaassa hapanjuotossa, jos ryhmäkoko sallii) Aluksi maitoa kuluu 4-8 l päivässä Jo parin viikon iässä ollaan lähellä 10 l/d ja kuukauden vanhana se keskimäärin ylitetään Parin kuukauden iässä päästään lähelle 15 l, jota enempää osa emistä ei ainakaan luonnonlaitumessa tuota

Vasikan on pystyttävä se ruoka Ei kaukana Ei korkealla syömään Ei toisten eläinten tukkimassa paikassa (liian lyhyt pöytä) Ei pelottavassa paikassa

Väkirehu (on vasikan maidonvastike ) 10 l:ssa maitoa, on >300 g korkealaatuista valkuaista, liki 500 g hiilihydraattia ja >400 g rasvaa. Puolet energiasta on rasvassa. Kaikilla näillä on erinomainen sulavuus. Mitään aminohappoa ei ole rajoittavan vähän. Korvattavissa 1,5-2 kg:lla korkeatasoista väkirehua ja sopivaa kivennäistä sekä hyvää juomavettä. Väkirehuun ja veteen vasikka on totutettava. Pidetään molempia saatavilla ensimmäisistä elinpäivistä lähtien. Vierotus vasta, kun vasikka syö väkirehua > 1 kg/d. Vieroitettaessa 2 kk iässä, on maitoannosta vähitellen pienennettävä 3-4 viikon aikana, jotta nälkä opettaa vasikan vähitellen isompaan väkirehunsyöntiin. 3 kk vierotuksessa oppiminen tapahtuu helpommin ja totutusaikaa voi lyhentää.

Lämpötila Vasikka tuottaa vähemmän ja haihduttaa enemmän lämpöä kuin vanhempi nauta. Tämä johtuu siitä, että sillä ei vielä ole pötsin lämmöntuotantoa, ja siitä, että sillä on paljon pinta-alaa suhteessa ruumiinpainoon. Vasikkaa voi pitää kylmässäkin, mutta silloin makuualustan pitää olla kuiva ja eristävä ja vasikkaa on ruokittava (juotettava) runsaammin jopa kaksinkertaisin annoksin.

Iglut ja muu kylmäkasvatus Vasikka tarvitsee erityisen paljon ruokaa kylmässä. Runsaasti ruokitulla (juotetulla) vasikalla kasvun ja syönnin joka tapauksessa kuluttama energia tuottaa sivutuotteena enemmän lämpöä kuin pelkkä ylläpitoruokinta. Runsaan ruokinnan ansiosta hyötysuhde paranee kahta tietä: rehuyksikköä (MJ tai kg) kohden saatu kasvu paranee ja pelkkään ruumiinlämmön ylläpitoon (esim. vapina) kulutettu energiatarve pienenee. Lämmin juoma on edullinen tapa lämmittää vasikkaa.

Luennon ydinasiat Ruoki runsaasti aina 1 v ikään. Puolivuotiaaksi asti rehussa on oltava hyvää valkuaista ja helposti sulavaa energiaa. Vasikka pärjää kylmässä vain runsaasti ruokittuna. Riittävä ruokinta turvaa terveyttä.