Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.

Transkriptio

1 Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.fi

2 Tällä luennolla Vastustuskyky on muutakin kuin vasta-aineita: rakenne, ravitsemus, normaalibakteeristo, stressin vähäisyys (ruokaa, lepoa, iloista mieltä ) Vasta-aineet: luontaisten vasta-aineiden synty; rokotukset Ternimaito siirtää emän vasta-aineet vasikkaan mutta vain tietyin edellytyksin Ternimaito on mitattava ja annettava kontrolloidusti

3 Vastustuskyky ja sen aleneminen Vastustuskyky on 1. - Sitä, että elimistö on hyvässä vireessä: on varastossa ylimääräistä keuhkokapasiteettia, veritilavuutta, veriputkistoa, sydänkapasiteettia, lihasvoimaa, energiaa, valkuaista jne. - Osin on kyse riittävästä ravinnosta, osin fyysisestä harjoituksesta, osin siitä, ettei elimistö ole viime ajat ollut hälytystilassa ja purkanut varastojaan (stressi, aiempi sairaus) - Jos eläin kasvaa nopeasti, sillä on vilkkaampi aineenvaihdunta. Tämä parantaa vastustuskykyä.

4 Vastustuskyky ja sen aleneminen Vastustuskyky on 2. - Sitä, että eläimellä on kyseiseen taudinaiheuttajaan sopivia ( liimautuvia ) vasta-aineita - Nämä voivat olla eläimen itsensä tekemiä (käynnistyy, kun taudinaiheuttaja kohdataan ja vie aikaa 2-3 viikkoa) - Voivat olla myös ternimaidossa saatuja (heti paikalla ja toimintavalmiudessa)

5 Vastustuskyky ja sen aleneminen Vastustuskyky on 3. - Sitä, että eläimellä on kyseiseen taudinaiheuttajaan sopivia ( liimautuvia ) puolustussoluja (T-lymfosyytti) - Nämä ovat eläimen itsensä tekemiä (jolloin eläin on rokotettu tätä taudinaiheuttajaa vastaan tai jo aiemmin kohdannut tämän taudinaiheuttajan)

6 Vasikoiden rokottaminen 1. vastustuskyky ja sen alarakenteet - vasta-aineet 2. passiivinen ja aktiivinen immuniteetti 3. Suomen nautarokotteita tuottavaa yritystä 4. vasta-aineiden anto vasikalle - Kiertävät ja paikalliset vasta-aineet - Rokotteen keinollinen muokkaaminen

7 Vastustuskyky Rakenteet (iho, limakalvo, sorkka ) Suojaava erite ja eritysnopeus (lima, kyynel, ihorasva) (happamuus, laktoferriini ) Normaalit pieneliöt (bakteereita, sieniä) Immuunijärjestelmä Passiivinen: emältä, imettäjältä tai lääkäriltä saadut vasta-aineet Aktiivinen: elimistön solujen toiminta ja itse tuotetut vasta-aineet (havainto- ja taistelevat solut ja niiden viestintä- ja taistelukemikaalit)

8 Tautipaine Taudinaiheuttajat tulevat elimistön ulkopuolelta. Elimistöön yrittävien taudinaiheuttajien lisääminen lisää sairastumisen vaaraa ja vakavuutta Sitä paljonko taudinaiheuttajia kerralla yrittää ja kuinka usein sanotaan tautipaineeksi Jos tautipaine ylittää vastustuskyvyn, eläin sairastuu

9 Tautipaine (2) Eläinten määrä ryhmässä moniko niistä erittää taudinaiheuttajaa ja paljonko lannanpoisto, kuivitus, siivous, ilmanvaihto, jotka kukin vähentävät taudinaiheuttajaa ilmassa, makuualustassa tai kosketuspinnoilla

10 Yhtälö Tautipaine Vastustuskyky = Tauti

11 Vasta-aineet Elimistö tuottaa (lymfosyytit) Verenkierrossa (IgG) tai limakalvolla (IgA) Vieraita (5-6 kk sikiövaiheen jälkeen ilmestyneitä) valkuaisaineita vastaan. (Näitä on viruksissa, bakteereissa, sienissä, loismadoissa siitepölyssä elinsiirtoelimissä) Tuotanto käynnistyy, kun valkuainen saapuu limakalvolle tai elimistöön. Vasta-aine on omanlaisensa kutakin valkuaisrakennetta vastaan.

12 Miten eläimelle sopivia vasta-aineita? Vasikka hyötyy niistä vasta-aineista, joilla se saa sidotuksi ympäristönsä taudinaiheuttajia. Nämä ovat karjakohtaisia (montako karjaa?) Vasikka voi tuottaa vasta-aineet itse tai saada ne emältään. Emältä vain ternimaidon kautta. Oma tuotanto vie aikaa 2-3 viikkoa.

13 Eläin voidaan rokottaa taudinaiheuttajan valkuaisella Kaupallisissa rokotteissa on taudinaiheuttajien valkuaisia (tehty turvallisiksi pilkkomalla taudinaiheuttajaa, tuottamalla kanta, joka ei sairastuta, tai tuottamalla pelkkää irtovalkuaista) Elimistö tuottaa vasta-ainetta vähitellen: parissa viikossa näkyvästi ja kuukaudessa kunnolla Kuollut taudinaiheuttaja ( inaktivoitu ) vaikuttaa lyhyen aikaa, siksi vasta-ainemäärä saadaan riittäväksi vasta kahdella 3-6 viikon välein annetulla rokotteella.

14 Valmiina annettu vasta-aine Esim. vastasyntynyttä varten vasta-aine voidaan tuottaa etukäteen toisessa yksilössä. Sitten vasta-aine injisoidaan vastasyntyneen (tai vanhemmankin eläimen) verenkiertoon (seerumihoito). Naudalla ja hevosella (ym. lajeilla) vasta-aineet läpäisevät suolen seinämän muutamana ensimmäisenä elintuntina. Niille ne voidaan tällöin antaa suun kautta (vastaa seerumihoitoa ).

15 Maailman tärkein vasikkarokote Hyvä lehmän ternimaito sisältää vasta-ainetta 50g/l tai enemmän (jopa 200 g/l) Annettuna vasikan ensiravintona riittävänä annoksena (2 l tai yli), tällä saadaan hyvä veritaso (10 g /verilitra, miel. kuitenkin >15 g/l) Vasta-aineet ovat seos lehmän vasta-aineita taudeille, joille se on elämässään altistunut (siis parhaimmillaan juuri niille, jotka vasikkaa kotona odottavat) Vasta-ainesuoja on siis erittäin kattava

16 Hyvä ternimaito ei kasva puussa! Kaikki ternivaiheen maito ei ole (hyvää) ternimaitoa. Yleensä tällaista on vain ensimmäisen lypsyn maito (eläinlääkärit eivät muusta ternimaito-sanaa käytäkään) Ensimmäisen lypsyn maidoistakin hyvää ternimaitoa on vain noin joka toinen. (valitettavasti usein ne erät, joissa vähemmän litroja) Siis: 1. Ternimaito pitää tutkia 2. Hyvää ternimaitoa ei pidä haaskata. - Käytä vain rokotuskäyttöön

17 Milloin ternimaito huonoa? Vuotanut Lyhyt ummessaolo (< 6 vko) Vasikka jo imenyt Liian myöhään lypsetty Utaretulehdus Nuori emä Liian iso ensilypsyn maitomäärä (laimenee?) Lypsyrotu (pihviroduilla pitoisuus 2x ;yleensä >100g/l) Yksilöerot?

18 Ternimaitopankki Ternimaito säilyy pakastettuna Hyvää ternimaitoa on syytä pakastaa Pienet ja/tai litteät pakkaukset sulavat nopeammin (litra parempi kuin 2) Voi olla näppärämpi panna hyvää ternimaitoa sulamaan synnytyksen alettua kuin lypsää emä, mitata sen ternimaito ja 30-40% tapauksista sitten aloittaa sulatus. Sulata oikein

19 Milloin ja paljonko? Taustaa: Annos 2 l tai yli (100 g IgG) Asetus (14 ): 6 tunnin sisällä syntymästä Se täysi annos hyvää ternimaitoa pitää antaa kerralla. Kun mahaan on mennyt jokin määrä jotain maitoa, alkaa suolenseinä umpeutua. On parempi antaa koko annos 3 tunnin iässä kuin ½ l puolituntisena ja lisää 8 h vanhalle.

20 Kertaus: ternimaito Kunnioita hyvää ternimaitoa Anna ternimaitoa vasikalle ajoissa ainakin 2 l, mutta älä jätä työtä kesken Ternimaito on rokote. Varmista tämän tuottamasi lääkkeen laatu.

21 IgA Immunoglobuliini A on myös vasta-aine. Sen tehtävä on torjua taudinaiheuttajia limakalvoilla, joille se verestä erittyy Maidossa, etenkin lypsykauden alussa on IgA, joka suojelee vasikan (vauvan) suolistoa. Näin maito parantaa vastustuskykyä koko imetysajan. Erityisesti: Jos pelkäät ripulia, juota vasikka maidolla. (Välimaidot erityisen hyviä).

22 Rokotteet Rokotteella nostetaan elimistön virus- ja bakteerivasta-ainemääriä. Joko pannaan elimistö niitä tuottamaan tai lisätään niitä suoraan elimistöön. Ternimaito on Suomen tärkein nautarokote. Se antaa suojan vasikalle muutamassa tunnissa hyvin montaa mikrobia vastaan.

23 Ternimaito ja muu juotto Kun tiine lehmä elää samassa ympäristössä kuin syntyvä vasikka, se tapaa samat mikrobit, jotka vasikkaakin odottavat. Ternimaitoon rikastuu emästä vasta-aineita, jotka imeytyvät vasikkaan erityisesti ensimmäisen juoton maidosta. Ensimmäisen juoton tulee sisältää riittävä vasta-aineannos (2 l hyväksi mitattua emän tai muun lehmän ensilypsyn ternimaitoa). Ternimaidon laatu on mitattava. Lähes puolet maidoista tulee hylättäväksi Heikommilla ternimaidoilla ja välimaidoilla on kuitenkin oma käyttönsä. Niissä on vasta-aineita, jotka vaikuttavat suolen sisäpinnalla. Nämä ovat erityisen tärkeitä ripuleiden torjunnassa (rotavirus ).

24 Kaupalliset rokotteet Osaan viruksista ja bakteereista on rokote. Toisiin tehokkaampi kuin toisiin. Suomessa on saatavana ainakin RS-virus- ja PI-3- yhdistelmärokote (jossa vielä Mannheimiabakteerin osio) ja rotavirusrokote (jossa myös koronavirus), joka annetaan emälle ummessaoloaikana. Rokote ei aina suojaa lopun ikää. Joskus tarpeen uusia jopa muutaman kuukauden välein (RSrokotteet)

25 Kaupalliset rokotteet 2 Rotavirusrokote on toisinaan hyvä ratkaisu osana rotavirusripulin torjuntaa. Aiemmin rokottamattomille emille 2 kk ja 1 kk ennen poikimista. Aiemmin rokotetut: kertaannos 1 kk ennen poikimista. Rotavirusrokote vaikuttaa vain emän ternimaitoon. Sen teho on huono, jos ei varmisteta ternimaidon laatua (mittauksella), riittävää annosta (> 2 l kerralla) ja annon oikeaaikaisuutta.

26 Yhteenveto Ternimaito on rokotteista tärkein. Ternimaidon vasta-aineet on mitattava (lypsykarja). Ternimaitoannos on mitattava (> 2 l) ja annettava vasikalle kerralla (< ½ h aikana). Ternimaidon on oltava vasikan ensimmäinen suuhunpantava ja annettava vasikalle mahdollisimman pian (miel. <3 h iässä, laki: <6 h) Rotavirusrokote on toisinaan tärkeä osa pikkuvasikoiden rotavirusripulin torjuntaa. Rotavirusrokotteesta ei ole hyötyä, jos ternimaitoohjeita ei noudateta (lypsykarja).