u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää hänen ajatteluaan mahdollisuuksia rikastaa ulkoistettua ajattelua uusilla näkökulmilla - yhteisöllisiä moninäkökulmaisia oppimistilanteita sen tutkimista, millaisiksi ajattelutapoja voitaisiin muuttaa tutkiva oppiminen uusien ajattelutapojen sisäistämistä American Psychological Association 2002 asiantuntijaryhmän raportti vaikuttavuuden tekijöistä: - yhteistyösuhteen tunnesävy - terapeutin empaattisuus - terapeutin johdonmukaisuus - yhteisesti jaettu käsitys hoidon päämääristä - edustivat 30 % osuutta psykoterapian tuloksellisuudesta. Muut osat olivat: - potilaan odotukset 15 % - terapiamuoto (tekniikat) 15 % - ja terapian ulkopuoliset seikat 40 %.
Horvath & Symondsin (1991) meta-analyysitutkimus: Kun sekä asiakas että terapeutti arvioivat allianssin laatua, niin asiakkaan arvio ennusti parhaiten terapian tulosta. Asiakkaan käsitys työskentelysuhteesta oli luotettavampi kuin terapeuttien. Samoin havainnoitsijoiden arviot allianssista olivat samansuuntaisia asiakkaiden arvioiden kanssa. Oletus siitä, että hoitotulokset paranisivat, jos asiakkaat yritettäisiin sovittaa ominaisuuksiensa mukaan heille sopiviksi arvioituihin menetelmiin, ei saa tutkimuksissa tukea. (Babor & Del Boca 2003; Saarnio 2004.) Allianssin luominen on tärkeintä hoitosuhteen alussa (Gastonguay 2006). Ensimmäiset minuutit hoidossa antavat asiakkaalle kuvan työntekijästä ja se on allianssin kannalta ratkaisevaa. Työntekijän tulee käyttää metakommunikatiivisia taitoja milloin hän kohtaa allianssissa vaikeuksia, eli hänen tulee keskittyä hoitosuhteeseen ja tarjota asiakkaalle mahdollisuus puhua suhteesta. Metakommunikatiiviset interventiot auttavat asiakasta tuntemaan itsensä ymmärretyksi ja kunnioitetuksi työntekijän taholta ja vahvistavat molempien osapuolten keskinäistä sidettä. Samalla vahvistuu yhteinen käsitys työn sisällöistä ja tavoitteista. Kokemattomat ovat kokeneiden työntekijöiden kanssa yhtä pystyviä luomaan allianssin, mutta kokeneet työntekijät pystyvät paremmin ylläpitämään allianssia. Ackerman ja Hilsenroth (2001) osoittivat työskentelysuhteen huononevan jos työntekijä on - hyväksikäyttävä - kriittinen e s t a
- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva - valvova - etäinen - kylmäkiskoinen - piittaamaton - sitoutumaton - itsekeskeinen - lämmön, kunnioituksen ja luottamuksen puute Terapeutin on tuotava suhteeseen - luotettavuutta - uskoa - hyväntahtoisuutta - myötätuntoisuutta. - ymmärrystä - hyväksyntää - kunnioitusta - avoimuutta - innostusta - tutkivuutta
Oleellista on, että asiakkaat saavat hyvän tuntuman työntekijään jo ennen kuin ongelmille on voitu tehdä mitään. Pelkkä mielikuva alussa luo uskoa ja toivoa. Lämmin, hyväksyvä ja tukeva ilmapiiri alkaa vaikuttaa heti. Huomattavaa on se, että potilaan usko auttamissuhteeseen auttaa myös työntekijää keskittymään paremmin ja auttaa etenemään tavoitteiden suunnassa. (Ackerman & Hilsenroth 2003.) 33 KORJAAVA TILA Korjaavien kognitiivisten, emotionaalisten ja moraalisten kokemusten saaminen edellyttää oman haavoittuvuuden, keskeneräisyyden ja tietämättömyyden sietämistä ja voimaa etsiä uutta. Korjaavia kokemuksia omaksuva ihminen on erityisen haavoittuvainen. Latistava, nujertava, uhkaava ja mitätöivä ilmapiiri vähentää mahdollisuuksia korjaaville kokemuksille Tunnetasolla tapahtuva ymmärtäminen ja rohkaisu luovat korjaavan tilan, joka antaa mahdollisuuden kohdata oman erehtyväisyytensä ja oppia virheistään sekä kasvaa ihmisenä. Mitä enemmän henkisiä voimavaroja joudutaan käyttämään tilanteen emotionaaliseen hallintaan,
kasvojen pelastamiseen, sitä vähemmän resursseja on käytössä ongelmanratkaisuun ja korjaaviin kokemuksiin. KUUNTELUTAPA Asiantuntijakeskeinen Asiakaskeskeinen Dialoginen tilanne TILANTEEN MERKITYS Asiantuntija määrittelee asiakkaan tilanteen Asiakas määrittää tilanteensa Määritellään yhdessä Sekä asiantuntijakeskeisellä että asiakaskeskeisellä ajattelu- ja toimintatavalla on omat ongelmansa dialogisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Molemmissa näkökulmissa suhteen vastavuoroisuus jää taka-alalle.