M A I S E M A S E L V I T Y S

LIITE 2. K A S K I S T E N T U U L I V O I M A O S A Y L E I S K A A V A M A I S E M A S E L V I T Y S 1 5. 0 2. 2 0 1 3

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. Alueen yleiskuvaus... 2 3. Aineistot ja menetelmät... 4 4. Tavoitteet... 4 5. Maisematekijät... 4 6. kulttuuriperintö... 7 7. Maisemarakenne... 7 8. Maisemakuva... 8 9. Liitteet... 9 10. Lähteet... 10 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301 Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@airix.fi

2 1. JOHDANTO Tämä maisemaselvitys on laadittu Kaskisten kaupungissa sijaitsevan Dicksholmenin saaren ja sitä ympäröivän vesialueen sekä Kaskisten sataman ja Pukkisaaren välisen alueen tuulivoimaosayleiskaavoitusta varten. Selvityksen tarkoituksena on selvittää maisemalliset lähtökohdat ja reunaehdot selvitysalueen osayleiskaavatasoista suunnittelua varten. Selvitysalue kattaa koko kaavoitettavan alueen. Maisemaselvitys on laadittu alkuvuodesta 2013 olemassa olevan aineiston, valokuvien ja karttojen pohjalta. Maisemaselvitys on tehty AIRIX Ympäristö Oy:ssä, selvityksen on laatinut miljöösuunnitteluinsinööri Justiina Nieminen. 2. ALUEEN YLEISKUVAUS Maisemaselvitysalue sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsirannikolla, Suupohjan rannikkoseudulla, Kaskisten kaupungissa, kantatie 67 itäpuolella. Selvitysalueen pinta-ala on noin 175 ha ja se muodostuu Kaskisten kaupungin Dicksholmenin saaresta ympäröivine vesialueineen sekä Kaskisten sataman ja Pukkisaaren välisestä alueesta. Kaskisten sataman ja Pukkisaaren välinen alue muodostuu metsä- ja kallioalueiden lisäksi teollisuusalueen jätevesialtaista, pienialaisesta kallionlouhinta-altaasta, ojitetusta kosteikosta sekä Tallvarpenin ja Torparvikenin lahtien matalista ranta-alueista. Dicksholmen on pitkä ja kapea saari, joka on ollut kaksiosainen. Nykyisin Härtsholmenin ja Dicksholmenin välissä on metsäinen ja osin tulvanalainen kannas. Dicksholmenin saaren ja sitä ympäröivän vesialueen lisäksi selvitysalueeseen kuuluu Spelviken, Kaskisten kaupungin saaren puolelta, jolla sijaitsee varastokenttiä sekä nuorta lehtipuustoa kasvava alue. (Luontoselvitys, 2012) Kuva 1. Selvitysalueen sijainti Kaskisissa ( maanmittauslaitos)

3 Tallvarpenin matalat rannat Ortoilmakuva Paikkatietoikkuna Jätevesialtaat Torparvikmossen Torparvikenin matalat rannat Kaskisten ensimmäisiä elinkeinoja olivat kalastus ja hylkeen pyynti sekä maatalous, kotieläinhoito oli tuolloin maanviljelyä huomattavasti tärkeämpi. Teollisuus rantautui Kaskisiin myöhemmin kuin muualle maahan, tähän vaikutti mm. kaupungin pieni koko, syrjäinen sijainti sekä huonot kulkuyhteydet. Maailmasotien välillä Kaskisiin tuli sahateollisuutta ja puutavaran vientiyrityksiä. Teollisuuden läpimurtoon vaikutti 1970-luvulla Oy Metsä-Botnia Ab:n tulo. (Rakennettu kaupunkiympäristö, 2006) Jo keskiajalla Kaskisten salmi tunnettiin laivaväylänä. Kaskisen sijainti ja ainutlaatuinen suora sisääntuloreitti, syvä ja suojaisa satama olivat avaintekijöitä elinkeinokalastuksen muotoutumiseksi Kaskisiin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kaskinen toimi yhä enemmän puutavaran vientisatamana. Nykyisin Kaskisissa sijaitsee Suomen suurin kalastussatama. Kuva 2. Kaskisten sataman ja Pukkisaaren välinen selvitysalue Varastokentät sekä Spelvikenin nuorta lehtipuustoa Nykyinen osittain tulvanalainen kannas Härtsholmenin eteläosan metsä Viljavia, laajoja savikkoalueita on erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Maatalous on alueella tyypillisesti peltoviljelyä. Pohjanmaa on ollut pitkään asuttua ja maakunnalla on verrattain pitkät ja vankat kulttuuriperinteet, mikä näkyy maisemassakin. Jokivarsilta on tehty jopa kivikautisia löytöjä. Asutus on perinteisesti sijainnut nauhamaisesti joen ja niiden rantoja myötäilevien teiden varsilla. Jokivarsien kylät ovat pitkiä tiheydeltään vaihtelevia rivikyliä. Niiden taajamarajat jäävät usein epäselviksi. Isojako ja uusjako ovat rikkoneet rivikylien rakennetta 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Ruotsinkielisen väestön suuri osuus näkyy mm. rakentamisperinteessä. Alueella on säilytetty paljon vanhoja rakennuksia. (Dagsmarkin luonto- ja maisemaselvitys, 2007) Ortoilmakuva Paikkatietoikkuna Kuva 3. Dicksholmenin ja sitä ympäröivän vesialueen selvitysalue

4 3. AINEISTOT JA MENETELMÄT Selvitys on tehty Kaskisten kaupungin toimesta laadittujen aiempien selvitysten, ilmakuvien sekä karttatyöskentelyn pohjalta. Alueesta pyrittiin saamaan selville yleiskuva alueen maisemasta havainnoimalla alueen ominaispiirteitä ja maisematekijöitä. Selvityksen tukena ovat toimineet mm. seuraavat aiemmin laaditut selvitysaluetta koskevat suunnitelma ja selvitykset: Kaskisten kaupunki tuulivoimaosayleiskaava, Luontoselvitys 2012, Enviro Oy, 2012 Esiselvitys tuulivoiman käytöstä Kaskisissa, ÅF-Consult Oy, 2010 Perusselvitys Kaskisten rakennetun ympäristön osalta, AIRIX Ympäristö Oy, 2005-06, täydennetty 2007 Kaskinen, muinaisjäännösinventointi 2011, Mikroliitti Oy, 2011 Luontoinventointi Kaskisten kaupungissa kesällä 2005, I. Fagerholm, 2005 Kaskisten yleiskaava 2030, 2011 Pohjanmaan maakuntakaava, 2010 Ilmasto Pohjanmaa kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen lukuun ottamatta Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutua, selvitysalueen sijaintia, jossa eteläboreaalinen kasvillisuusvyöhyke muodostaa kiilamaisen vyöhykkeen pohjoiseen päin, Kuva 4. Eteläboreaalinen vyöhyke on havumetsävyöhykkeen eteläisintä aluetta. Eteläboreaalisen vyöhykkeen metsät ovat pohjoisempia havumetsävyöhykkeitä monimuotoisempia ja runsaslajisempia. Eteläboreaalisella vyöhykkeellä esiintyy mm. vaahteraa, pähkinäpensasta ja lehmusta. Vyöhykkeen yleisemmin esiintyvät puut ovat kuitenkin metsäkuusi, mänty, haapa, lepät ja koivu. Puusto on tavanomaisesti runsasta. Kesät ovat lämpimiä ja pitkiä. (Ilmatieteenlaitos, 02/2013) 4. TAVOITTEET Selvityksen päätavoite on auttaa maankäytön suunnittelua löytämään selvitysalueelta sen vahvuudet ja heikkoudet, sekä ymmärtämään alueen sisältä löytyvien erikoisympäristöjen ja maisematyyppien merkitys. Selvityksellä pyritään antamaan kokonaiskuva alueen maisemarakenteesta ja luonteesta sekä maisematiloista. Kuva 4. Selvitysalueen sijoittuminen ilmastovyöhykkeisiin (Ilmatieteenlaitos) 5. MAISEMATEKIJÄT Alueelta selvitettiin maisematekijät, kuten ilmasto, korkeussuhteet, kallio- ja maaperä sekä vesiolosuhteet. Selvitysalue sijaitsee alueella, jossa vuoden keskilämpötila on 4 ja 5 asteen välillä ja vuotuinen sademäärä on 550-600 millimetriä, kuvatkuva 5 ja Kuva 6.

5 Tuuliolot Suomen tuulioloihin vaikuttaa Suomen maantieteellinen sijainti ja pääasiassa Atlantilta suuntautuvat matalapaineet reitteineen. Suomen keskimääräinen tuulen nopeus kilometrin korkeudessa (geostrofinen tuuli) on huomattavasti suurempi kuin eteläisemmässä Euroopassa, mutta selkeästi pienempi kuin lähempänä Atlanttia sijaitsevilla alueilla. Suomessa vallitsee lounaistuulet (tuulensuuntasektori on etelä-länsi). Rannikkoalueella tuulen nopeuden vaihtelevuus vuodenajoittain on selkeää ihmisten havaintokorkeudella. Tuulen nopeus kasvaa mittauskorkeuden kasvaessa, johon vaikuttaa mm. maaston korkeuserot ja maaston rosoisuus. (Suomen Tuuliatlas, 02/2013.) Kuva 5. Vuoden keskilämpötila ( c), 1981 2010 (Ilmatieteenlaitos) Kuva 7. Keskimääräisen tuulennopeuden jakauma Euroopassa, Suomessa 9-9,5 m/s kilometrin korkeudelta mitattuna (Suomen Tuuliatlas) Kuva 6. Keskimääräinen vuosisade (mm), 1981 2010 (Ilmatieteenlaitos)

6 Korkeussuhteet Rannikkoseudulle tyypillinen maasto on loivapiirteistä ja tasahkoa, korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäisiä. Korkeusvaihtelut selvitysalueella ovat pienehköt. Alueen korkein piste sijaitsee 14 metrissä merenpinnan yläpuolella. Korkein piste sijaitsee Pukkisaaren länsireunassa, jätevesialtaiden eteläpuolella. Kallio- ja maaperä Selvitysalueen kallioperä on migmatiittia, jonka gneissiosuus muodostuu kiillegneissistä sekä suonigneissistä (geologiset aineistot, GTK). Liuskeisuus on suunnilleen pohjois-eteläsuuntainen. Kallioperässä on samansuuntaisia murroslaaksoja. Kun vielä mannerjäätikkö kulki täällä pohjoisesta etelään, on saaristo vahvasti rannikon mukaan suuntautunut. Avokalliot ovat yleisiä. Rannat vaihtelevat kallio- ja lohkarerannoista pienialaisiin sora- ja hiekkarantoihin. (Kaskisten yleiskaava 2030) Alueen maaperä muodostuu pääsääntöisesti kalliomaasta sekä sekalajitteisesta maalajista, jonka päälajitetta ei ole selvitetty, moreenista. Alueella on myös muutama esiintymä kalliopaljastumia. Kartan valkoinen osuus kuvastaa vesialueita. Ruuturasterilla on havainnollistettu soistumien esiintymät. (Geologian tutkimuslaitos, 02/2013) Kalliopaljastuma Kalliomaa Sekalajitteinen maalaji/moreeni Paikkatietoikkuna Geologian tutkimuslaitos Kuva 9. Ote Geologian tutkimuslaitoksen kallioperäkartasta Kuva 8. Ote Paikkatietoikkunan korkeusvyöhyke-kartasta

7 Pinta- ja pohjavedet Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelun mukaan (02/2013) Kaskisten tuulivoimaosayleiskaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Selvitysalueen pintavedet koostuvat enimmäkseen soista ja niitä yhdistävistä puroista tai ojista. Kaskisten sataman ja Pukkisaaren välisellä alueella sijaitsee myös teollisuustarpeisiin rakennettuja jätevesialtaita sekä kalliolouhinnan myötä muodostuneita pintavesialueita. luontotyyppiselvityksen, jossa esitellään alueen luonnonolot ja arvokkaat luontokohteet. Selvitys laadittiin loppukesästä 2012. 6. KULTTUURIPERINTÖ Selvitysalueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen löytyvät Internetistä museoviraston laatimasta RKY-inventointi sivustosta www.rky.fi. Selvitysalueella ei ole maakunnallisesti arvokkaita alueita tai kohteita Selvitysalueella ei myöskään sijaitse kulttuuriympäristö- tai rakennusperintökohteita eikä muinaisjäännöksiä. Vuonna 2011 Mikroliitti Oy laati muinaismuistoselvityksen. 7. MAISEMARAKENNE Maisema-analyysissa on tarkastelut Dicksholmenin sekä Kaskisten sataman ja Pukkisaaren välisen alueen ja sen lähialueiden maisemarakennetta. Maisemarakenteen analyysi perustuu pohjakarttoihin, maastotietokantaan sekä valokuvien tarkasteluun. Maisemarakenne on esitetty Maisemarakenne-kartassa, joka on liitteenä 1. Kuva 10. Kaskisten sataman ja Pukkisaaren väliin jäävän jätevesiallasalueen ympäristöä Luonto Maisemaselvitys ei sisällä luontoselvitystä. Kaskisten kaupunki tilasi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä tuulivoimaosayleiskaavan kasvillisuus- ja Yleiskuvaus Selvitysalue kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän (1993) laatiman maakuntajaon mukaan Pohjanmaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutuun. Selvityksen mukaan Pohjanmaan alueelle on tyypillistä suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes

8 asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Nopea maankohoaminen muovaa jatkuvasti koko rannikon luontoa. Rannikkoseudulla kasvillisuus on rehevämpää ja monipuolisempaa kuin muualla Pohjanmaalla. (Maisemanhoito, Ympäristöministeriö) Lakeus jatkuu Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudun eteläosissa rannikolle asti, missä merenlahtiakin on kuivattu pelloiksi. Loiviin pinnanmuotoihin yhdistyneenä maankohoaminen on tuottanut poikkeuksellisen laajan, rikkonaisen, matalan ja karikkoisen saariston. Saariston tyypillisiä maisemaelementtejä ovat laajat kiviset rantaniityt, järkäleiset lohkareikot ja varsinkin Vaasan saaristossa tiheiden päätemoreenivyöhykkeiden, ns. De Geer moreeniselänteiden aiheuttama pyykkilautamainen veden ja saarten mosaiikki. (Maisemanhoito, Ympäristöministeriö) Maiseman solmukohdat Selvitysalue on maisemallisesti pirstoutunut teollisuusalueen toimintojen sekä lähes luonnonmukaisten kallioisten ranta-alueiden kesken. Pirstoutumisen myötä alueelle ei muodostu selkeitä maisemallisia solmukohtia. 8. MAISEMAKUVA Maisema-analyysissa on tarkasteltu selvitysalueen maiseman arvoja ja arvokkaita alueita. Maisemakuvan analyysi perustuu valokuvien tarkasteluun, karttatyöskentelyyn, lähtöaineistoon sekä Ympäristöhallinnon, Maanmittauslaitoksen ja Museoviraston tietokantoihin. Maisemakuva on esitetty Maisemakuva-kartassa, joka on liitteenä 2. Yleiskuvaus Selvitysalue muodostuu hyvin erilaisista toiminnoista. Alueella on teollisuuden muovaamia ympäristöjä sekä hyvinkin luonnonmukaisia alueita. Koko selvitysalueella näkyy ihmistoiminnan jättämä jälki maisemassa. Selvitysalue on maisemakuvaltaan avointa rannikkoa, jonka maasto on matalaa ja kivikkoista, sekä kalliometsää, jonka harvapuustoinen metsä on enimmäkseen mäntyvaltaista havusekametsää. (Kaskisten yleiskaava 2030.) Arvokkaat maisema-alueet, perinnemaisema ja luontotyypit Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita tai kohteita. Selvitysalueella ei ole arvokkaiksi arvotettuja maisema-alueita, perinnemaisemia tai Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen ja Länsirannikon ympäristöyksikön mukaan arvokkaita luontotyyppejä. Härtsholmennin eteläosa sijaitsee selvitysalueella, ja se on arvotettu paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi. Toinen paikallisesti arvokas luontokohde rajautuu selvitysalueeseen, Torparvikmossen. Elokuussa 2012 tuulivoimaosayleiskaavaa varten tehdyssä luontoselvityksissä mainittiin paikallisesti arvokkaiksi arvotettujen luontokohteiden lisäksi matala ranta-alue Brännskog, joka on mahdollisesti tärkeä kalojen kutualue, sekä koko Dicksholmenin saari monipuolisen ja kauniin luonnon myötä. Näkymät ja reunat Tuulivoimaosayleiskaava sijoittuu merenrannalle, jonka avoin ympäristö luo hyvin pitkälle kantavia näkymiä niin selvitysalueelta kuin myös selvitysalueelle. Selvitysalueen sisälle ei juuri näkymiä muodostu. Maisematilassa avoimet vesialueet rajautuvat rantaan ja siitä nousevaan kasvillisuuteen, metsikköön tai puustoon. Näiltä osin maisemaa rajaavaa reunat

9 ovat selkeästi näkyvissä. Merimaisemassa rajaavien reunojen merkitys on huomattava maisemakuvan synnyssä. Selvitysalueen ranta-alueet muodostavat näkymiä rajaavia taustoja Kaskisiin saavuttaessa kantatie 67 pitkin sekä laivalla kalasatamaan saavuttaessa. Maamerkit Kaskisten tuulivoimaosayleiskaava-alueen maamerkit muodostavat selvitysalueen vieressä sijaitsevan teollisuusalueen korkeat rakennukset sekä lähimaisemaan Sataman ja Pukkisaaren väliin jäävät jätevesialtaat. Dicksholmen Kuva 11. Kuva kantatie 67:ltä selvitysalueelle Maiseman ongelmat ja uhat Selvitysalueen maisemavauriot muodostavat lähinnä teollisuuden toiminnan myötä muodostuneet suuremmat avoimet tilat, joiden maisemallista viimeistelyä ei kaikkialla ole suoritettu. Alueen korkeat teollisuusrakennukset näkyvät pitkälle, jolloin ne koetaan usein maisemaa pilaavina tekijöinä. Alueella kulkevat sähkölinjat voidaan mieltää maisemaa pilaaviksi tekijöiksi. Rakennusvaiheessa ainakin luonnonmukaisimmilta alueita olisi suotavaa siirtää linjat maan alle. Suunnitteilla olevat tuulimyllyt voidaan kokea joko positiivisena tai negatiivisena maisemaa muokkaavana tekijänä. Myllyt sijoittuvat jo teollisen toiminnan muokkaamaan ympäristöön, jolloin myllyjen kautta voidaan viestittää ympäristöarvoista ja ekologisuudesta, mutta toki myllyt ovat korkeita ja ne näkyvät pitkälle maisemassa. 9. LIITTEET Liite 1. Maisemarakenne Liite 2. Maisemakuva Ortoilmakuva Paikkatietoikkuna Kuva 12. Näkymien avautuminen selvitysaluetta kohden Kaskisiin saavuttaessa

10 10. LÄHTEET Museovirasto, kulttuuriympäristön tietojärjestelmä, http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/tietojarjestelmat/kympariston_tietoj arjestelma, 02/2013 GTK, geologiset aineistot, kartta-aineistot, http://geomaps2.gtk.fi/geo/, 02/2013 Ilmatieteenlaitos, http://ilmatieteenlaitos.fi/suomen-ilmastovyohykkeet ja http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot, 02/2013 http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot, talvi/2012 Suomen ympäristöhallinto, Natura 2000-alueet, http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=3199, 02/2013 Paikkatietoikkuna, karttapalvelut, http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta, 02/2013 Kaskisten yleiskaava, Perusselvitys keskustan rakennetun kaupunkiympäristön osalta, AIRIX Ympäristö Oy, 2006 Dagsmarkin osayleiskaavan tarkistus sekä Peruksen kaava-alueen laajennus, Luonto- ja maisemaselvitys, 08/2007 Esiselvitys tuulivoiman käytöstä Kaskisissa, 03/2010 Pohjanmaan maakuntakaava, 12/2010 Kaskisten yleiskaava 2030, kaavaselostus ja -kartta, 11/2011 Luontoinventointi Kaskisten kaupungissa kesällä 2005, Ingvar Fagerholm, 2005 Kaskisten kaupunki tuulivoimaosayleiskaava, Luontoselvitys 2012, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2012 Ympäristöhallinto, Suomen maisemamaakuntajako, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=25394&lan=fi, 02/2013 Ympäristöministeriö, Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, 66/1992, 1993 Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp, 02/2013

110KV KV 20K V 110 KV 20 20K V 20K V 20KV 110 KV 20K V 20KV 20 KV 20K V 20 KV Selvitysalueen raja, osayleiskaava-alueen raja Tiestö Rakennukset KASKISTEN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS MAISEMARAKENNE 10-> m mpy 15.2.2013 1:2500 Vesialue Avokallio LIITE 1. 5-10 m mpy

KV 20K V 110 KV 20 20K V 20K V 20KV 110 KV 20K V 20KV 1. 1. 20 KV 2. 1. 1. 20 KV 20K V 2. 2. Avoin maisematila X. X. X. Luontokohteet (Luontoselvitys 2012, Enviro Oy) KASKISTEN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 1. Härtsholmenin eteläosa 2. Torparvikmossen Maamerkki 1. Korkeat tehdasrakennukset 2. Jätevesiallasalue Ongelmakohta 1. Sähkölinjat 2. Jätevesiallasalue MAISEMAKUVA 15.2.2013 1:2500 LIITE 2. Selvitysalueen raja, osayleiskaava-alueen raja Tiestö Rakennukset Vesialue Avokallio Näkymä Näkymää rajaava tausta