Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten tekijöiden tarkastelussa tulee tarkastella eri lantalajeja erikseen. Lanta-analyysien merkitys kasvaa jatkossa. Lannan ravinnesisältöön voidaan vaikuttaa ruokinnalla, varastoinnilla ja erilaisilla jakeistustekniikoilla. Nämä tekijät vaikuttavat suoraan myös lannan käyttömääriin ja käytön talouteen. Siksi tilakohtaisissa tarkasteluissa tulisi ottaa huomioon todelliset lantojen ja jakeiden ravinnesisällöt, jotka voivat poiketa merkittävästi ista. Lannan arvo ravinteena ja maanparannusaineena riippuu lopulta siitä, mitä ravinteita ja ominaisuuksia käyttäjä arvostaa. Jos tavoitellaan pelkkää typpilannoitusvaikutusta, lannan muiden ravinteiden arvostus jää alhaiseksi. Toisaalta korkean typpilannoitustason tuottaminen pelkällä lannalla johtaa muiden ravinteiden ylisuuriin annoksiin, ja kasvattaa myös hitaasti vapautuvan, lannan orgaaniseen ainekseen sitoutuneen typen huuhtouman riskiä. Lannanlevityksestä aiheutuva maan tiivistyminen, kasvuston tallaustappiot tai lannoituksen väärä ajoitus voivat aiheuttaa isoja tulonmenetyksiä. Näiden tekijöiden vaikutus vaihtelee vuosittain esimerkiksi sääolojen mukaan. Kun nämä tekijät otetaan mukaan lannan käytön kannattavuuden laskentaan, voidaan tunnistaa merkittäviä lannan käytän ja vastaanoton pullonkauloja. Näiden ratkaisussa keskeisiä ovat tilanteeseen sopivat lannanlevitystekniikat, lannanlevityksen aikaikkunoiden tehokas käyttö ja niiden pidentäminen, ja mahdollisimman monipuolinen viljelykasvivalikoima, sisältäen myös nurmet.
2 Lantojen ja jakeiden arvo Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten ja biologisten tekijöiden tarkastelussa tulisi tarkastella eri lantalajeja erikseen. Varsinais-Suomessa on vuoden 2012 maatalouslaskennan perusteella 27 % Suomen sioista, 37 % Suomen siipikarjasta, mutta vain 4 % Suomen nautaeläimistä. Siksi Varsinais-Suomen ja Saaristomeren valuma-alueen lannankäyttöä koskevassa tarkastelussa tulee ottaa kaikki lantalajit huomioon. Suuressa osassa Suomea ylivoimainen osa kotieläimistä on nautoja, jolloin lannan käytössä huomio keskittyy naudan kuiva- ja lietelantaan. Kuvaavaa onkin, että usein keskusteluissa käytetään termiä karjanlanta, kun puhutaan lannasta. Kuitenkin sana karja viittaa nimenomaan nautakarjaan. Lannan ravinnesisältöön voidaan vaikuttaa ruokinnalla, varastoinnilla ja erilaisilla jakeistustekniikoilla. Nämä tekijät vaikuttavat suoraan myös lannan käytön talouteen. Siksi tilakohtaisissa tarkasteluissa tulisi ottaa huomioon todelliset lantojen ja jakeiden ravinnesisällöt, jotka voivat poiketa merkittävästi ista. Lannan ravinteiden arvo jen mukaan Eri lantalajien sisältämien ravinteiden arvo on oheisessa kaaviossa laskettu ns. jen mukaan. Viitearvoina on käytetty väkilannoitteiden hintoina N 1,2 e/kg, P 1,8 e/kg ja K 1,2 e/kg. Väkilannoitteiden hinnat vaihtelevat markkinatilanteen mukaan. Lisäksi yksittäisen ravinteen hintaan vaikuttaa se, mikä on väkilannoitteen ravinnekoostumus. Typpilannoitteen hinta on halvimmillaan puhtaana typpilannoitteena. Oheisen kuvan ravinteiden arvo vastaa tilannetta, jossa viljelijä arvostaa rahallisesti kaikkia kolmea lannan mukana tulevaa pääravinnetta. Varsinais-Suomen pelloista kuitenkin suuri osa ei hyödy kaliumlannoituksesta, jolloin kaliumin arvostus ei nouse kuvan esittämälle tasolle. Jos lisäksi pellon fosforiluku on korkea, valitsisi viljelijä väkilannoitteeksi vähäfosforisen tai pelkästään typpeä sisältävän lannoitteen. Tällöin viljelijän laskelmassa lannan arvo koostuisi lähes pelkästään sen sisältämän typen arvon mukaan.
3 20 18 16 14 5,4 12 10 8 6,3 6 4 2 0 3,84 3,48 2,16 0,9 1,44 2,16 lietelanta 2,28 1,44 3,24 Sian lietelanta 6,12 Broileri Liuk. Typen arvo Fosforin arvo e/m3 Kaliumin arvo e/m3 Lannalla on kuitenkin myös muuta arvoa kuin pelkkä ravinnearvo. Ruotsalaisen Greppa Näringen hankkeen lantalaskurissa on lannan maan kasvukuntoa parantava arvo laskettu seuraavasti: - 1,70 e/levitetty lantakuutio - lietelanta 0,79 e/levitetty lantakuutio Järki Lanta hankkeessa erityisesti broilerin lantaa vastaanottavat tilat arvostivat juuri lannan maanparannusvaikutusta. Heidän arvionsa mukaan sen arvo oli suurempikin kuin yllä esitetty 1,70 e/m3. Erityisesti kuivalantojen maanparannusvaikutuksen arvostus vaikuttaisi muidenkin vijleijäpalautteiden ja saatujen kokemusten perusteella olevan nousussa. Lietelannan osalta maan kasvukuntoa parantavaa vaikutusta ei vastaanottavilla tiloilla ole samalla tavalla tuotu esille. Jakeistettujen lantojen arvoja Eri lantalajien ravinnearvot saattavat poiketa merkittävästikin ns. ista. Tarkennetun ruokinnan avulla voidaan vähentää lantaan päättyvien ravinteiden määrää ja erilaisilla lannan käsittelyyn ja varastointiin liittyvillä ratkaisuilla voidaan toisaalta vähentää varastoinnin aikaista lannan ammoniakin haihtumista. Lietelannan jakeistamisen ja separoinnin avulla saadaan aikaiseksi uudenlaisia lantajakeita, joiden olomuodot ja ravinnesisällöt poikkeavat täysin alkuperäisestä lietteestä. Tavoitteena lietelannan
separoinnilla voi olla lietteen juoksevuuden ja imeytymisen parantaminen, lisäallastulavuuden hankkiminen, tai ravinnearvoltaan erilaisten lantajakeiden tuottaminen. Yleensä tavoitteena on saada lannan fosfori erotettua separoimalla saatuun kuivajakeeseen, jolloin jäljelle jäävä nestejae olisi ennemmin typpilannoitteena käytettävää. Järki Lanta hankkeessa kokeiltiin painovoimaan ja mekaaniseen separointiin perustuvaa sian lietelannan jakeistamista. Oheisessa kuvassa on esitetty näin saatujen jakeiden sisältämien ravinteiden arvo. Ravinnehintojen viitearvoina on tässäkin kuvassa käytetty seuraavia hintoja: N 1,2 e/kg, P 1,8 e/kg ja K 1,2 e/kg. Jakeistuskokeiluista on kerrottu tarkemmin raportissa Lietelannan jakeistuskokeilut Järki Lanta hankkeessa http://www.jarki.fi/sites/default/files/jakeistuskokeilut_nettiin.pdf Lietelantaa separoimalla ja väkevöimällä voidaan lietelannan arvoa parantaa selvästi. Mitä väkevämpää jae on, eli mitä enemmän se sisältää ravinteita ja orgaanista ainetta, sitä suurempi on jakeen arvo ja sitä kannattavampaa jakeen kuljettaminen on taloudellisesti. Toisaalta syntyy myös vähemmän ravinteita, erityisesti fosforia ja orgaaniseen ainekseen sitoutunutta typpeä sisältävää jaetta, jota on mahdollista käyttää suurempina määrinä lähempänä kotieläinsuojaa sijaitsevilla pelloilla. 4
5 Lannan käytön kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Lannasta saatavien hyötyjen ja kustannusten laskenta Lannan käytön kannattavuuden arvioinnissa on otettava huomioon lannan arvo, mahdolliset muut hyödyt ja tuet tai kannusteet, joista sitten vähennetään lannan käytöstä aiheutuvat kustannukset. Järki Lanta hankkeessa lannan käytön kannattavuutta laskettiin tilakohtaisesti seuraavasti: + Ravinteiden arvo mitkä ravinteet otetaan huomioon mikä on viitehinta + Maanparannusarvo + Kannuste lannan käytölle lantapoikkeus, lannan ravinteiden laskentatapa tuki, kompensaatio - Lannan kuljetuskustannus - Lannan levityskustannus - Maan tiivistyminen - Kasvuston tallaustappio - Epätasainen tuleentuminen - Aikatekijä Lannan käytön kannattavuus Lannanlevityksestä aiheutuva maan tiivistyminen, kasvuston tallaustappio tai lannoituksen väärä ajoitus voivat aiheuttaa isoja kustannuksia tai tulonmenetyksiä. Näiden tekijöiden vaikutus vaihtelee vuosittain esimerkiksi sääolojen mukaan. Kun nämä tekijät otetaan mukaan lannan käytön kannattavuuden laskentaan, voidaan joka tapauksessa tunnistaa merkittäviä lannan käytän ja vastaanoton pullonkauloja. Näiden ratkaisemisessa keskeisiä ovat tilanteeseen sopivat lannanlevitystekniikat, lannanlevityksen aikaikkunoiden tehokas käyttö ja niiden pidentäminen, ja mahdollisimman monipuolinen viljelykasvivalikoima, sisältäen myös nurmet.
6 Lannat ja jakeet arvo levityskulujen ja tuen kanssa Seuraavassa taulukossa on laskettu eri lantalajien ja hankkeessa saatujen lantajakeiden arvoja levityskulujen ja uuteen ympäristökorvausjärjestelmään kaavailtujen tukien kanssa. Kuivalantojen levitysmääräksi on laskettu 15 m3/ha, joka on orgaanisen aineksen lisäystuen minimilevitysmäärä, ja lietelantojen levitysmääräksi 20 m3/ha, joka on lietelannan sijoitutustuen minimilevitysmäärä. Laskelmassa on oletettu,että fosfori ei ole levitystä rajoittava tekijä. Käytetyt ravinnehintojen viitearvot ovat N 1,2 e/kg, P 1,8 e/kg, Kaliumin arvo ei mukana laskelmassa. lietelanta Broileri Sian lietelanta Heikkilän liete käsittelemä Heikkilän Heikkilä Separoitu Heikkilän sep tön pintaliete sakea liete nestejae kuivajae Levitysmäärä 15,00 20,00 15,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 15,00 P/m3 1,20 0,50 3,50 0,80 0,54 0,12 1,45 1,30 1,80 Nliuk/m3 1,20 1,80 5,10 2,70 1,40 2,10 2,78 2,80 1,60 Lannan arvo e/m3 3,60 3,06 12,42 4,68 2,65 2,74 5,95 5,70 5,16 P kg/ha lannasta 18,00 10,00 52,50 16,00 10,80 2,40 29,00 26,00 27,00 N liuk kg/ha lannasta 18,00 36,00 76,50 54,00 28,00 42,00 55,60 56,00 24,00 Kuljetus ja levitys e/m3 7,00 3,50 7,00 3,50 3,50 3,50 3,50 3,50 7,00 Arvo levityskulun jälkeen e/m3-3,40-0,44 5,42 1,18-0,85-0,76 2,45 2,20-1,84 Arvo levityskulun jälkeen e/ha -51,00-8,80 81,30 23,60-16,96-15,28 48,92 44,00-27,60 Sijoitus tai org. aines tuki 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 Arvo tulen jälkeen -11,00 31,20 121,30 63,60 23,04 24,72 88,92 84,00 12,40
7 Levitys kuutioiden vai ravinnekilojen mukaan? Lantojen ravinnesisällöt vaihtelevat saman tuotantosuunnan tilojen välillä. Vielä enemmän ravinnesisällöt poikkeavat ista, kun lietteitä aletaan jakeistaa. Jos levitys perustuu ihin ja totuttuihin levitysmääriä koskeviin nyrkkisääntöihin, todellinen lannan mukana tuleva ravinnemäärä voi poiketa tavoitellusta, kasvien ravinnetarpeeseen tai pellon ravinnetilaan perustuvasta määrästä merkittävästikin. Jotta lannat ja jakeet voitaisiin käyttää lannoituksessa kasvien ravinnetarpeen ja peltojen ravinnetilan mukaan, pitäisi ensin tietää niiden todellinen ravinnesisältö. Perinteisesti lantanäyte on otettu ehkä kerran viidessä vuodessa, määräysten täyttämiseksi. Lannan todelliset ravinteet kannattaisi kuitenkin selvittää useamminkin, ja etenkin jos ruokintaa tai lannan käsittelyä on muutettu. Erityisesti kun lietteitä aletaan jakeistaa, tulisi selvittää jakeiden ravinnesisältö. Näin jakeistamisesta voi saada parhaan hyödyn, kun jakeet voidaan käyttää lannoitteiden tavoin oikeisiin kohteisiin, tarpeeseen ja todellisiin ravinnemääriin perustuen. Esimerkiksi taulukossa esiintyvä sakea liete toimii syysviljojen kylvölannoituksena, jolloin jo 10 m3/ha tuottaa n. 30 N/ha typpeä, ja fosforia 15 kg/ha eli määrän joka riittää typen syyslannoitukseksi kokonaan ja pellon fosforitilasta riippuen mahdollisesti parinkin kasvukauden fosforitarpeeseen. Silloin satovuoden typpilannoitus voidaan antaa salpietarina, haluttaessa useampaan erään jaettuna ja lehtilannoitteilla täydennettynä. Toinen vaihtoehto on tuottaa lisätyppeä typensidontakasvien avulla, ja tuoda vain osa typestä ja tarvittava fosfori kokonaan lietteen avulla.