Tiivistelmä. Kaisa Riiko, BSAG 11/2014
|
|
- Johannes Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lietelannan jakeistuskokeilut Ja rki Lanta hankkeessa Tiivistelmä Hankkeessa kokeiltiin sian lietelannan painovoimaan perustuvaa jakeistusta yhden ja kahden altaan menetelmillä, lietelannan mekaanista separointia ruuviseparaattorilla sekä näin saadun kuivajakeen kuivausta ja rakeistusta orgaaniseksi lannoitevalmisteeksi. Tavoitteena oli löytää jakeistusmenetelmä, joka olisi mahdollisimman edullinen, jonka fosforinerotuskyky olisi riittävän hyvä käytännön tarpeisiin, ja jolla saataisiin aikaan lantajakeita joiden käsittely olisi edelleen mahdollista tiloilla olemassa olevalla lietteenlevityskalustolla. Kokeilujen perusteella sian lietelannasta voidaan painovoimaisen sakkautuksen avulla erottaa runsasfosforinen, runsaasti orgaaniseen ainekseen sitoutunutta typpeä sisältävä sakka tai sakea liete, sekä vähäfosforinen, pääasiassa liukoista typpeä sisältävä laimeampi liete. Erotusmenetelmä on edullinen, koska näin todellisuudessa voidaan säästää myös lietelannan normaalia sekoittamiskulua. Kokonaislietemäärä voi sakkautuksen tuloksena jakautua osiis seuraavasti: 1/2 laimeampaa, 1/2 sakeampaa lietettä, tai ainakin emakkosikalan alunperin vähän kiintojaetta sisältävä liete 2/3 laimeampaa, 1/3 sakeampaa lietettä. Tällöin saatavat lietteet ovat edelleen käsiteltävissä ja levitettävissä tavallisilla lietteenlevitysvaunuilla. Saatava laimeampi typpineste on raakalietettä helpommin pumpattavaa, levitettävää ja imeytyvää. Sakkauttamalla voidaan haluttaessa myös saada fosforia edullisesti tilalta pois kuljetettavaan muotoon. Lietealtaan pohjalle kertyvä sakka voitaisiin haluttaessa imeä tähän tarkoitukseen soveltuvalla säiliöautolla, kuljetettavaksi edelleen esimerkiksi keskitettyyn biokaasulaitokseen tai lannoitevalmistetehtaalle. Lietelannan separoituminen, eli fosforinerotuskyky ja laitteen teho m3/h, riippuvat lietelannan ominaisuuksista. Vaikuttavia tekijöitä ovat ikä, käytetty rehustus ja käytetty virikemateriaali. Ennen lopullisen separointimenetelmän valintaa kannattaisi kokeilla oman tilan lietelannan separoituvuutta sekä tuoreena että jo jonkin aikaa säiliössä seisseenä. Jotta separoinnista saatuja, erilaisia ravinnepitoisuuksia sisältäviä jakeita voitaisiin käyttää lannoitteena tarkoituksenmukaisesti, pitäisi jakeista aina ottaa edustavat lantanäytteet analysointia varten.
2 2 Lietelannan jakeistuksen taustaa Mitä jakeistuksella tavoitellaan? Fosfori kiintojakeeseen Typpipitoisesta nestejakeesta helposti pumpattava, levitettävä, imeytyvää Rehuhygienian parantuminen Allastilan lisäys Mahdollisia menetelmiä: Sakkautus Linkous Suotonauha Ruuviseparointi Menetelmän arviointikriteerejä: Fosforin erotuskyky Teho m3/h Hinta Järki Lanta hankkeen kokeilussa sakkautus ja mekaaninen separointi Lietelannan sakkautuskokeilu yhdellä altaalla Järki Lanta hankkeessa kokeiltiin erilaisia lietelannan jakeistusmenetelmiä Ruskolla sijaitsevalla Heikkilän emakkosikalalla. Heikkilän emakkosikalan tuottama vuotuinen lietemäärä nousi 2014 valmistuneen laajennuksen myötä m3:een vuodessa. Uuden sikalan viereen on valmistunut neljä uutta lietesäiliötä, lisäksi tilalla on käytössä kaksi vanhempaa lietesäiliötä. Käytössä on myös etälietesäiliöitä muilla paikkakunnilla. Heikkilän emakkosikalasta pääosa porsaista lähtee välikasvatukseen Punkalaitumelle. Tällä Punkalaitumella sijaitsevalla tilalla tehtiin vuonna 2007 Kemiran toimesta sian lietelannan separointikokeiluja, joissa tutkittiin lietelannan painovoimaista sakkautusta erilaisten apuaineiden, kuten polymeerien avulla. Tämän kokeilun tuloksena saatiin liete erottumaan kolmeen erilaiseen jakeeseen, mutta haasteena pidettiin silloin erityisesti altaan pohjalle kertyvän sakan hankalaa käytettävyyttä.
3 3 Kemiran kokeiden perusteella Punkalaitumella sijaitsevalla tilalla jatkettiin sian lietelannan sakkautuskokeiluja Kemiran kokeiden päätyttyä, ja näiden kokeilujen tulosten perusteella Heikkilässä päätettiin uuden sikalan lannankäsittelyssä ottaa menetelmäksi sakkauttaminen. Järki Lanta hankkeen toimesta Heikkilässä lähdettiin selvittämään sian lietelannan kerrostumista kahdella eri sakkautusmenetelmällä. Ensimmäisessä otettiin näytteitä kahdesta 4,5 m syvästä lietealtaasta helmikuussa Lietealtaat oli täytetty 3 kk aikaisemmin, eikä niitä oltu sen jälkeen sekoitettu. Oheisessa kuvassa näkyy tulosten yhteenveto, taulukossa on tarkat analyysitulokset otetuista näytteistä. äytteistä 1, 3 ja 5 lähetettiin lantanäytteet kahteen eri laboratorioon, jotta nähtäisiin onko laboratorioiden välillä eroja tuloksissa. 4 m 3,5 0,5 äytteet otettiin omatekoisella laitteella: mehukannu kiinnitettiin 5 m pitkään 2x4 tuuman lankkuun, kannun kansi toiseen hieman ohuempaan lautaan. Lankkuun tehtiin merkit puolen metrin välein. Laite laskettiin altaaseen haluttuun korkeuteen, ja kannun kansi irrotettiin nostamalla. äin kannu täyttyi lietteellä halutussa korkeudessa, ja nostettiin ylös. äytteet otettiin samalla menetelmällä kahdesta vierekkäin olevasta lietealtaasta.
4 4 Sakkautuskokeilu (yhdellä altaalla) Analyysitulokset Heikkilä Rusko Eurofinns laboratorio liuk kg/m3 kg/m3 g/m3 ka% kok P K Mg Ca a B Cu Mn Zn tilavuuspaino kg/m3 Allas 1 1 sakkautettu, syvyys 0,5 m 2,2 2,7 0,12 1,6 1, (rinnakkaisnäyte Ahma ympäristö) 2,2 2,3 0,11 1,8 2 sakkautettu, syvyys 1 m 2,2 2,7 0,11 1,6 0,03 0,29 0,7 0,7 1,1 2,0 5,1 1, sakkautettu, syvyys 2 m 2,2 2,6 0,12 1,6 1, (rinnakkaisnäyte Ahma ympäristö) 2,5 2,5 0,12 1,8 4 sakkautettu, syvyys 3 m 2,2 2,7 0,11 1,6 1, sakkautettu, syvyys 3,5 m 2,2 2,8 0,12 1,6 0,03 0,29 0,7 0,7 0,9 2,1 5,2 1, (rinnakkaisnäyte Ahma ympäristö) 2,5 2,6 0,12 1,8 0,03 0,28 0,8 0,9 1,3 2,3 5,2 1, sakkautettu, syvyys 4 m 2,5 4,5 2,00 1,6 6, Allas 2 7 sakkautettu, syvyys 0,5 m 2,2 2,7 0,11 1,7 1, sakkautettu, syvyys 1 m 2,2 2,7 0,08 0,8 0,02 0,21 0,4 0,4 0,7 1,6 3,3 1, sakkautettu, syvyys 2 m 2,2 2,8 0,12 1,5 1, sakkautettu, syvyys 3 m 2,2 2,7 0,11 1,6 1, sakkautettu, syvyys 3,5 m 2,3 2,8 0,11 1,7 0,03 0,26 0,7 0,7 0,9 1,9 4,8 1, sakkautettu, syvyys 4 m 2,7 5,6 3,40 1,7 8, Lanta-analyysien perusteella fosfori on lajittunut voimakkaasti ja kerrostunut alimpaan puolen metrin syvyyteen. Pinnasta 3,5 m:n syvyyteen lietteen pitoisuudet pysyvät hyvin samankaltaisina. Päällimmäisen kerroksen fosforipitoisuus on laskenut lähtötasosta 0,54 kg/m3 yli 75 %. Myös lietteen kokonaistyppipitoisuus on huomattavasti korkeampi altaan pohjaosassa. Pintanesteen typpi on valtaosin liukoisessa muodossa. Tavoitteena kokeilussa oli selvittää, miten lannan voisi tilalla jakeistaa ja lantafosforin erottaa mahdollisimman edullisesti, kuitenkin niin, että saatavat jakeet olisivat edelleen levitettävissä olemassa olevilla lannanlevityskalustoilla. Kokeilun lietealtaat tyhjennettiin kevään 2014 lietteenlevityksen yhteydessä siten, että ensin altaasta otettiin sekoittamatta pinnalta vähäfosforista pintanestettä n. 2/3 altaan syvyydestä. Tämän jälkeen jäljellä oleva liete sekoitettiin, jolloin saatiin sakeampaa lietettä, mutta joka vielä oli levitettävissä normaalilla lietteenlevityskalustolla.
5 5 Lietealtaan pohjalle kertyvä sakka voi myös olla ongelma, jos sen kuiva-ainepitoisuus nousee niin korkeaksi että sen poisto lietealtaasta ja levitys ei enää onnistu normaalilla lietteenlevityskalustolla. Jos kuitenkin tavoitteeksi asetetaan fosforipitoisen sakan kuljetus jatkoprosessointiin esimerkiksi keskitettyyn biokaasulaitokseen tai lannoitevalmistetehtaalle, voisi painovoimaan perustuva sakkautus olla kustannustehokas keino fosforin erottamiseen. Sakka olisi todennäköisesti imettävissä ja kuljetettavissa tähän tarkoitukseen sopivilla säiliövaunuilla. Tällä tavalla tehtävä fosforinerotus on mahdollisimman edullista, koska erottuminen tapahtuu itsestään ilman mekaanista erotusta tai apuaineita. Itse asiassa tilalla säästyisi näin myös lietelannan sekoittamisen kustannus, jos tilalla voitaisiin ensin käyttää altaan pinnalta vähäfosforinen lietejae typpilannoitteena. Lietelannan sakkautuskokeilu kahdella altaalla Heikkilässä kokeiltiin myös lietelannan painovoimaista jakeistusta kahden altaan avulla. Tässä liete johdetaan ensin sikalasta altaaseen 1, josta lietettä siirretään 1 m:n syvyydeltä imevää putkea pitkin altaaseen 2. Tällöin altaaseen 1 jää sakeampi, enemmän kiintoainetta ja fosforia sisältävä osa lietteestä, ja altaaseen 2 saadaan vähäfosforista pintalietettä. liuk tot P ka% laimea liete (2) 2,07 2,43 0,13 1,4 sakea liete (1) 2,77 3,88 1,46 6,2 2 1 liuk kg/m3 kg/m3 g/m3 ka% kok P K Mg Ca a B Cu Mn Zn tilavuuspaino kg/m3 "kerran kirkastettu" syvyys 1 1m 2 2,36 0,09 1,54 1, "Kerran kirkastettu" syvyys 2 2m 2,03 2,42 0,1 1,63 0,03 0,3 0,63 0,7 0,9 1,7 2,8 1, "Kerran kirkastettu" syvyys 4 2,8 m 2,17 2,52 0,21 1,6 0,09 0,4 0,62 0,7 1,7 4,5 8,2 1, "Sakkautusallas" syvyys 1 m 2,29 3 0,37 1,71 6 "Sakkautusallas" syvyys 2 m 2,74 4,22 1,49 1,63 0,91 1,9 0,6 1, ,7 62,9 6, "Sakkautusallas" syvyys 3 m 2,95 5,03 2,86 1,69 10, "Sakkautusallas" syvyys 4 m 3,03 5,16 2,92 1,73 1,59 5 0, ,
6 6 Tässä kokeilussa oli käytössä Limnos- näytteenottolaite, joka lasketaan vaijerin varassa haluttuun syvyyteen, suljetaan ja nostetaan ylös. Limnoksella näytteenotto pohjasakasta ei hankkeessa saatujen kokemusten perusteella onnistunut, koska laite on kevyt eikä uppoa pohjalietteeseen. Pitkään lankkuun kiinnitetty mehukannu soveltui paremmin pohjalietteen näytteenottoon, koska sen pystyi käsivoimin sinne painamaan. Analyysitulosten perusteella altaaseen 2 on jäänyt fosforipitoisempi ja enemmän orgaaniseen ainekseen sitoutunutta typpeä sisältävää lietettä, ja altaan 1 liete on selvästi vähäfosforisempaa. Myös hivenravinteet ovat jakautuneet eri jakeisiin. Mg, Ca, B, Cu, Mn ja Zn kerrostuvat näytteiden perusteella fosforin tavoin. K ja a eivät näiden näytteiden perusteella kerrostu. Sakkautetun lietelannan separointikokeilu Heikkilässä kokeiltiin vielä kahden altaan menetelmällä saadun sakeamman lietteen separointia urakoitsijan ruuviseparaattorilla. Urakoitsijana oli Länsi-Suomen Separointi Oy. Urakoitsijalla oli aikaisempaa kokemusta sekä emakkosikalan että lihasikalan lietteen separoinnista. Urakoitsija oli aiemminkin separoinut esisakkautettua lietelantaa
7 7 liuk kg/m3 kg/m3 g/m3 ka% kok P K Mg Ca a B Cu Mn Zn tilavuuspaino kg/m3 1 Paksu liete sekoitettu 3 h 2,84 3,73 1,51 1,8 0,93 1,8 0,65 1, ,4 62,7 6, Paksu liete sekoitettu 6 h 2,71 4,03 1,4 1,67 0,85 1,7 0,6 1,8 9,5 27,2 57,9 6, Separoitu nestejae to ilta 2,82 3,76 1,31 1,78 0,81 1,5 0,65 1, ,8 3, Separoitu nestejae la aamu 2,77 3,59 1,36 1,91 0,82 1,6 0,69 1, ,7 4, Separoitu kuivajae to aamu 1,59 3,59 1,74 0,98 0,88 3,1 0,33 4,1 8,4 38,6 51,9 26, Separoitu kuivajae to ilta 1,69 3,89 1,94 1,16 1,03 3,1 0,4 1,7 8,8 40,6 52,5 25,5 684 Lanta-analyysien perusteella esisakkautetun lietelannan fosforinerotus ei onnistunut kovin hyvin ruuviseparaattorilla. Myös separaattorin teho m3/h jäi arvioitua alhaisemmaksi. Urakoitsijan ja hänen aikaisempien asiakkaiden kokemusten perusteella lietelannan separoitavuus riippuu useasta tekijästä. äitä ovat käytetty rehustus sekä sikalassa käytetty virikemateriaali. Mitä karkeampaa sioille syötetty rehu on, sitä karkeampia hiukkasia myös lietelannassa on. Tilalla jauhettu rehu on lähtökohtaisesti aina karkeampaa kuin tehdasvalmisteinen täysrehu. Samoin virikemateriaalin laadulla on merkitystä: virikemateriaalina käytetty kutterinpuru tekee lietelannasta nopeammin separoituvaa ainakin ruuviseparaattoreilla. Koska Heikkilän tilalla rehu on kokonaan täysrehua, ja virikemateriaalina on käytetty olkea, oli tuloksena hitaasti separaattorin läpi menevä liete ja varsin alhainen fosforin erotusteho. Todennäköisesti myös lietelannan ikä vaikuttaa fosforin erotustehoon ja lietteen separoituvuuteen. Tuoreessa lietteessä fosforia on liuenneena nestejakeeseen vähemmän, ja kuiva-ainehiukkaset eivät vielä ole ehtineet varastoinnin aikana hajota. Mekaanisten separointilaitteiden toimivuudesta ja fosforin erotustehosta tarvittaisiin lisää tietoa ja kokemusta. Hankkeen kokemusten perusteella kannattaisi verrata lietelannan separoituvuutta eri ikäisillä lietelannoilla, eri rehustuksilla ja eri virikemateriaaleilla. Varsinkin jos tavoitteena on erottaa lietteestä fosforia mahdollisimman tehokkaasti, tulisi lietelannan ominaisuudet tuntea hyvin. Ruuviseparaattorin fosforinerotuskykyä kokeiltiin uudestaan Heikkilässä syksyllä 2014, jolloin urakoitsija oli tehnyt muutoksia laitteen seurastoon. Tulosten perusteella fosforinerotuskyky oli tällä kertaa parempi.
8 8 Separoimalla saadun kuivajakeen rakeistuskokeilu Heikkilän lietelannan separoitua kuivajaetta kuljetettiin n. 15 m3 erä Pöytyälle Biokasvun tehtaille, tarkoituksena testata soveltuisiko kuivajae sellaisenaan kuivattavaksi ja rakeistettavaksi orgaaniseksi lannoiterakeeksi. Biokasvun tehtailla valmistetaan kompostoidusta broilerinlannasta ovarbo-tuotemerkillä ja lihaluujauhosta Viljo- tuotemerkillä markkinoitavia vastaavia orgaanisia lannoiterakeita. Sian lietelannan separoitu kuivajae vaati runsaasti kuivattamista ennen kuin pelletöisti oli mahdollista. Kuivajakeen kuiva-ainepitoisuus oli separoinnin jäljiltä n. 28 %, ja pelletöintiä varten kuivaainepitoisuus piti nostaa yli 90 %:iin. Kuivaus ja pelletöinti sujuivat teknisesti hyvin, mutta kuivaus tuli hyvin kalliiksi. Toteutuneiden valmistuskustannusten perusteella arvioitu jatkuvan valmistusprosessin kustannus tulisi olemaan n. 220 e/tonni rakeistettua tuotetta. Tuotteen valmistuskustannuksen kannalta olisi ratkaisevan tärkeää, että lähtötilanteessa materiaalin kuiva-ainesisältö olisi mahdollisimman korkea. Tavoitteeksi tulisi asettaa n. 50 % kuiva-ainepitoisuus lähtötilanteessa. Taulukossa on esitetty saadun lannoitevalmisteen analyysituloksen mukainen ravinnesisältö. kg/m3 kg/m3 g/m3 ka% liuk kok P K Mg Ca a B Cu Mn Zn tilavuuspaino kg/m3 0,77 9, ,7 660
Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa
Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotJärki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä
Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lanta -hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotLietelannan separointinäytös Juvalla
1 Lietelannan separointinäytös Juvalla 2.10.2014 Päivässä oli mukana kaksi separointilaitetta (Milston ja Rekitec), kuljetusyritys (Ten Technic Oy), joka kuljetti lietelannan pellolla olevaan konttiin
LisätiedotLietelannan separoinnin taloudellinen merkitys
Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi Kun lannan käyttöä taloudellisia tekijöitä
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotTehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura
Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala
LisätiedotSuositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön
RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA
LisätiedotLannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotSeparoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017
Separoinnin hyödyt Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lietelannan separoinnilla voidaan säästää luontoa, lisälannoitteita, traktoritunteja ja omaa työtä. Lietelannan separoinnilla saadaan
LisätiedotTehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura
Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala
LisätiedotSeparointilaitteistot. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017
Separointilaitteistot Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Separointilaitteistot Separointilaitteet soveltuvat sekä yhden tilan käyttöön, usean tilan yhteisomistukseen että urakointiin Separointilaitteistot
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotVetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?
Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja
LisätiedotEdullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi
8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin
LisätiedotEI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.
Sammonkatu 8, Oulu p. 08-514 5600 Suomen Ympäristöpalvelu on osa Ahma Insinöörit konsernia EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% Markku Siljander Lautatarhankatu 23 86300 Oulainen Näyte 001
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotLIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä
1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista
LisätiedotHARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela
HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE REISKONE OY/Tero Savela 26.02.2013 REISKONE OY Separointiurakointia sekä lannankäsittelylaitteiden myyntiä harjoittava yritys Myy
LisätiedotSuositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön
RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA
LisätiedotTilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group
Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin kierrätyspotentiaali
LisätiedotYMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Yhteenveto LANTALOGISTIIKKA (Työtehoseura)
YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Yhteenveto LANTALOGISTIIKKA (Työtehoseura) 2018 Työtehoseura tutki lantalogistiikkaa asentamalla Hämeenkyröläisen lantaurakoijan lietteenkuljetuskalustoon
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotRavinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group
Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Ravinnekierrätyksen taustaa ja tilastoja Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotREKITEC OY/Tero Savela Kalajoki
REKITEC OY/Tero Savela 14.07.2016 Kalajoki Naudan liete sisältää n. 11 litraa polttoöljyä metaanina Lannassa on nestettä 96-88% Lanta sisältää typpeä n. 3,5 kg/m3 Lanta sisältää fosforia noin 0,6 kg/m3
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotLANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI
LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI Kauhajoki 16.12.2014 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa MAATILAN ENERGIAHUOLTO - tiedonvälityshanke 1.1.2013 31.12.2014 Etelä-Pohjanmaa Hankkeen osa-alueet:
LisätiedotLanta kiertoon! Järki Lanta -hankkeen yhteistyömalleja lannan järkevään kierrätykseen
Lanta kiertoon! Järki Lanta -hankkeen yhteistyömalleja lannan järkevään kierrätykseen JÄRKI LANTA Järki Lanta on maatilojen välisen ravinnekierrätyksen edistämiseen keskittyvä hanke, joka toimi vuosina
LisätiedotVILJELYSUUNNITELMA 2008
VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotLannan käsittelyyn tarjolla eri menetelmiä
Lannan käsittelyyn tarjolla eri menetelmiä Jukka Rajala erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 1.2.2018 Rikalan Säätiö Suuri määrä, vetistä Haisevaa Lanta - haasteita Lantakaasut
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen
FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I
LisätiedotValtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
1261/2015 Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2015 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston
LisätiedotHevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure
Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotRavinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi
Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö
LisätiedotLannan ravinteiden hyödyntäminen
Lannan ravinteiden hyödyntäminen MTT Kotieläintuotannontutkimus Hydro-Pohjanmaa -hankkeen Lantaseminaari 26.3.2014 Ilmajoki Esityksen sisältö Ravinteiden säästö lannassa Lannan prosessointi ja sen tavoitteet
LisätiedotSian lietelanta ohran lannoituksessa
Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...
Lisätiedothyödyntäminen viljelyssä
Raporttiluonnos 1 (38) 28.11.2017 Mädätysjäännöksen ominaisuudet, käsittely ja hyödyntäminen viljelyssä Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Ville Pyykkönen Raportti 2 (38)
LisätiedotBiokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa
BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,
LisätiedotSeparoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen
Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Lannan levityksen ongelmat Karjanlanta on osasyyllinen vesistöjen ravinnepäästöihin, pohjavesien pilaantumiseen,
LisätiedotLantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla
Lantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla Pexels Mikä ihmeen Manure Standards? Hanke, jossa 19 partneria 9 Itämeren
LisätiedotLietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus
Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja Koski Tl 19.1.2012 Heikki Lehtonen, Prof.. Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotSavonia amk, LUKE Maaninka, YSAO
Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO 29.6.2015 28.2.2019 Taustaa P-S maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 (Pohjois-Savon ELY-keskus) Pohjois-Savon maatalouden suurena haasteena on lannan käsittely ja
LisätiedotREKITEC OY/Tero Savela
REKITEC OY/Tero Savela 21.1.2016 Separointilaitteiden sekä lannankäsittelylaitteiden valmistusta ja myyntiä harjoittava yritys Tilakohtainen räätälöinti ja asennus on mahdollista Toimialue Skandinavia
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Sari Luostarinen & Ville Pyykkönen Maaninka Sisältö 1. Johdanto 2. Nurmi- ja ohrakokeiden
LisätiedotTULOKSET Järki Lanta 30.11.2014 0
TULOKSET Järki Lanta 30.11.2014 0 Sisällys Yhteistyöesimerkit Järki Lanta hankkeessa... 2 Broileritilan lantayhteistyö... 3 Emolehmä- ja sikatilan lantayhteistyö... 3 Ison sikatilan lantayhteistyö... 4
LisätiedotSinustako biokaasuyrittäjä?
Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 Sinustako biokaasuyrittäjä? Laukaa 24.11.2017 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuliiketoimintaa
LisätiedotLietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistä myös Keski- Euroopassa. Tästä huolimatta vain
LisätiedotMartti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd
Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin
LisätiedotLannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä
Lannan käsittelyn tekniikat ja kannattavuuden edellytyksiä Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT Luonnonvarakeskus Luke Vesiviisas kiertotalous - seminaari Lantaa muodostuu kotieläintuotannossa Suomen kotieläintuotannossa
LisätiedotLietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistymässä myös Keski- Euroopassa. Tästä huolimatta
LisätiedotERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA,
ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA, Kuokkanen, T., Kuokkanen, V., Rämö, J. Rakeistettujen materiaalien ominaisuuksia Kalsiumkarbonaatti, tuhka, verkkosilikaattipohjainen
LisätiedotSeparoidun kuivajakeen käyttö kuivikkeena Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017
Separoidun kuivajakeen käyttö kuivikkeena Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Separoitua kuivajaetta voi käyttää eläinsuojissa kuivikkeena Kiinnostus kuivikekäyttöön on lisääntynyt perinteisten
LisätiedotTypen ja fosforin talteenotto rejektivesistä
Typen ja fosforin talteenotto rejektivesistä Ympäristöystävällisempiä lannoitteita NPHarvest-menetelmällä Irene Konola Vesihuolto 2019 16.5.2019 1 Yhteistyökumppanit 2 1 Tausta Kokeet Seuraavat vaiheet
LisätiedotPorkkanaa possuille, naurista naudoille?
Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotValtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 18.12.2014/1250
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 8.2.204/250 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/204250.
LisätiedotLannan tehokkaamman hyödyntämisen taloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset tila- ja aluetasolla
Lannan tehokkaamman hyödyntämisen taloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset tila- ja aluetasolla Heikki Lehtonen, erikoistutkija TkT, Dos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / Taloustutkimus
LisätiedotPunkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN
Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN Yritys pähkinän kuoressa Raaka-aine navetoista, sikaloista, teurastamoista ja muista
LisätiedotVesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotLaboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa
Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotLietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistä myös Keski-Euroopassa.
LisätiedotBIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO
BIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO ORIMATTILA Vääräkosken jätevedenpuhdistamo VÄÄRÄKOSKEN PUHDISTAMO Puhdistamon allastilavuuksia: tulevan veden tasausallas V= 300 m 3 sakokaivolieteallas V= 50 m 3 ilmastusallas
LisätiedotMiten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg
Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien
LisätiedotMädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö
Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme
LisätiedotLietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistä myös Keski- Euroopassa. Tästä huolimatta vain
LisätiedotOrgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä
Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan
LisätiedotNitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)
LisätiedotSiipikarjanlannasta biokaasua
Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus
LisätiedotHARMISTA HYÖDYKKEEKSI SEPAROINTI JA BIOVOIMALAITOS. REISKONE OY/Tero Savela 20.10.2014
HARMISTA HYÖDYKKEEKSI SEPAROINTI JA BIOVOIMALAITOS REISKONE OY/Tero Savela 20.10.2014 REISKONE OY Separointiurakointia sekä lannankäsittelylaitteiden myyntiä harjoittava yritys Myy Rekitec Oy:n maahantuomia
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus
LisätiedotBiokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA TILASI HYVÄKSI Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä Ravinnepiika kevätinfo 21.3.2018 Mikkeli Päivi Kurki ja Elina Nurmi, Luke HANKETIETOA Esitys on yleisjohdanto TAI
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotKiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt
Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotLietelannan separoinnin vaikutus lietelannan kuljetukseen Luomalan tilalla
Olli Mäkelä Lietelannan separoinnin vaikutus lietelannan kuljetukseen Luomalan tilalla Opinnäytetyö Kevät 2017 SeAMK Elintarvike ja Maatalous Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 1(36) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotAgronic VLM Vetoletkumultaimet. Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua.
Agronic VLM Vetoletkumultaimet Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua. Traktorin nostolaite pidetään vakioasennossa. Nosto ja lasku multaimen sylintereillä. Multain
LisätiedotMaan kasvukunnon hoito
Maan kasvukunnon hoito Elina Nurmi ja Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Ruoantuotannon haasteet Maan rakenteen hoito ja kasvukunnon ylläpitäminen sekä viljelykiertojen monipuolistaminen ovat avainasemassa
LisätiedotMika Turunen JAMK Teknologia
Lannanpoiston energiakulutus Mika Turunen JAMK Teknologia Lannanpoiston vuotuinen energiankulutus yhtä lehmää kohtaan vaihtelee 0 250 kwh. Kulutukseen vaikuttavat lannanpoistomenetelmä ja sen käyttötiheys.
LisätiedotBiolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki
Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotJA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy
GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät
Lisätiedot