120 Kvarter 7 18 Petsmo Korttelit 7 18

120 Kvarter 7 18 Petsmo Korttelit 7 18 Ändring och utvidgning av detaljplan för Petsmo strandområde Petsmon ranta-alueen asemakaavan muutos ja laajennus PLANBESKRIVNING - KAAVASELOSTUS Planläggningsavdelningen Utkast/luonnos 10.6.2014 Kaavoitusosasto Förslag/ehdotus 19.1.2015 Justerat förslag/ tarkistettu ehdotus 19.5.2015 Detaljplanen godkänd av kommunfullmäktige Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx

Sivu 1 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteutus... 3 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset... 3 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Palvelut... 6 3.1.5 Liikenne... 6 3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 7 3.1.7 Tekniset palvelut... 7 3.1.8 Erityistoiminta... 8 3.1.9 Maanomistus...10 3.2 Suunnittelutilanne...11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...18 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen...18 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö...18 4.2.1 Osalliset...18 4.2.2 Vireilletulo...18 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt...19 4.2.4 Viranomaisyhteistyö...21 4.3 Asemakaavan tavoitteet...21 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...21 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...22 5.1 Kaavan rakenne...22 5.1.1 Mitoitus...22 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...22 5.3 Aluevaraukset...22 5.3.1 Korttelialueet...22 5.3.2 Muut alueet...23 5.4 Kaavan vaikutukset...24 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...24 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...24 5.4.3 Vaikutukset elinympäristöön ja terveyteen...24 5.4.4 Vaikutukset liikenteeseen...25 5.4.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...25 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset...25 5.6 Nimistö...25 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...26 6.1 Toteuttamisen seuranta...26

Sivu 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 120, Petsmo Kiinteistöt: Osittain Granholm 4:132, osittain Ingelsö 4:225, Berg 4:93, osittain Grönlunds 21:6 ja osittain Granbacka 1:208. Kaavan nimi: Petsmon ranta-alueen asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 7 18. Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-3/2013 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava käsittää alueen, joka sijaitsee Petsmon kylän länsiosassa noin 13 kilometriä (linnuntietä) Sepänkylän kuntakeskuksesta koilliseen. Alueen sijainti ja rajaus käyvät ilmi kansilehden kuvasta. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavoituksen tavoitteena on luoda merenläheiseen ympäristöön viihtyisä ja vetovoimainen asuinalue, joka luonnollisella ja hienolla tavalla yhdistää ennestään rakennetun ranta-alueen kyläasutukseen. Nykyisen Petsmon ranta-alueen asemakaavan alueella kaikki tontit ovat rakennettuja/varattuja. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Havainnekuva alueen toteutuksesta (ehdotus 19.1.2015) 3. Muistio työkokouksesta ely-keskuksessa 9.9.2014 4. Asemakaavan perustiedot tilastolomake 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Kartat sähkö-, vesi- ja viemärijohdoista Exposure of the general public to radiofrequency electromagnetic fields (a joint statement from the Nordic radiation safety authorities, 16.11.2009) Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita tarkistavan toimikunnan loppuraportti (19.11.2014) Luontoinventointi 2014, Ramboll Oy

Sivu 3 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2013 Asemakaava mainitaan kunnan kaavoituskatsauksessa 2013. 14. 28.10.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. 26.6.2014 138 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. 18.8. 17.9.2014 Asemakaavaluonnos oli nähtävillä. 22.1.2015 6 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville. 9.2. 11.3.2015 Kaavaehdotus oli nähtävillä. 26.3.2015 66 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdotti kunnanhallitukselle kaava-alueeseen rajautuvien yksityisomistuksessa olevien maaalueiden ostamista. 7.4.2015 107 Kunnanhallitus päätti ostaa yhdyskuntarakentamisen lautakunnan ehdottamat maa-alueet. xx.xx.2015 xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa tarkistetun asemakaavaehdotuksen nähtäville. xx.xx.2015 Tarkistettu asemakaavaehdotus oli nähtävillä. xx.xx.2015 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi asemakaavan. xx.xx.2015 Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan. xx.xx.2015 Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla luodaan uusi asuinalue erillispientalo-, pientalo- ja rivitalorakentamiseen. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä ja luodaan edellytykset kylään muutolle. Alueen kaavoituksessa on otettu huomioon alueen nykytila, ominaispiirteet ja luonto. Alueen asemakaavoittaminen on luonnollinen tapa kehittää kylän asutusta. Kaavoitus tukee olemassa olevia rakenteita. 2.3 Asemakaavan toteutus Alueesta noin 13,3 hehtaaria on kunnan omistuksessa ja noin 8 hehtaaria yksityisomistuksessa. Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja päätös on saanut lainvoiman ja kun alueen toteuttamiseen on varattu talousarviovaroja kunnan investointiohjelmaan. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää, että yksityisen maanomistajan kanssa tehdään maankäyttösopimus. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti:

Sivu 4 Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Petsmo on maaseutukylä, joka sijaitsee noin 13 kilometriä Mustasaaren kunnan keskustasta koilliseen. Kylässä on noin 527 asukasta (31.12.2013). Asemakaava käsittää noin 21,3 hehtaarin alueen Petsmon kyläkeskuksen luoteispuolella. Lännessä alue rajautuu olemassa olevaan asemakaava-alueeseen. Alue sijaitsee Kalasatamantien molemmin puolin merenläheisessä ympäristössä. Alueella ei ole suoraa yhteyttä merenrantaan. Kaava-alueen korkeus laskee keskiosan noin 15 metristä Verkesvikeniä kohti mentäessä aina 0 metriin asti alueen eteläosassa. Alueen keskiosassa on lujaa ja tasaista metsämaata sekä pienet korkeuserot. Kaava-alueen luoteis- ja eteläosa on kumpuilevampaa, ja rinteet viettävät jyrkästi luoteeseen ja etelälounaaseen. Kuva 1. Näkymä kaava-alueen keskiosasta.

Sivu 5 Kuva 2. Näkymä kaava-alueen kaakkoisosasta Verkesvikenin suuntaan. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue koostuu mäntyvoittoisesta hiekkapohjaisesta metsämaasta, jossa on vaihtelevan ikäistä puustoa. Kaava-alueen etelä- ja luoteisosassa esiintyy myös paikoitellen lehtipuita. Kaava-alueen eteläosasta on suora yhteys pieneen, rämettyneeseen ja kaislikkoiseen Verkesvikenin vesistöön, joka yhtyy mereen kahta puroa pitkin. Kuva 3. Näkymä kaava-alueen eteläosasta. Verkesviken siintää taustalla. Alempana kaava-alueen itäosassa virtaa puro, joka laskee Verkesvikeniin. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Siklaxmossenin suoalue. Alueella tehdään luontoinventointi kevään/kesän 2014 aikana.

Sivu 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on kokonaisuudessaan rakentamaton lukuun ottamatta telemastoa ja siihen kuuluvaa huoltorakennusta kaava-alueen keskiosassa. Lähiympäristön asutus toteutetulla kaava-alueella Tankarskatanin tuntumassa ja Volotintien varrella koostuu pientaloista, joita on rakennettu alueelle noin vuodesta 2007. Kyläkeskuksen puolella kaava-alueesta itään on enemmän haja-asutusta sekä iältään ja tyyliltään vaihtelevaa rakennuskantaa. Kuva 4. Rakennettua ympäristöä kaava-alueen länsipuolella, Volotintie. 3.1.4 Palvelut Petsmossa on päiväkoti, alakoulu, päivittäistavarakauppa ja pankki. Kylässä on myös uimaranta ja useita pienvenesatamia. Koivulahdessa, noin 10 kilometrin päässä kaava-alueesta, on laajempi palveluvalikoima: kaksi päivittäistavarakauppaa, asiamiesposti, kirjasto, kampaamoja, lounaskahvila, leipomoita, kukkakauppa ja terveysasema. Suomenkielinen päiväkoti ja alakoulu sijaitsevat kuntakeskuksessa Sepänkylässä. Muut palvelut löytyvät Mustasaaren kuntakeskuksesta Sepänkylästä ja seutukeskuksesta Vaasasta. 3.1.5 Liikenne Liikenne alueelle tulee kulkemaan Kalasatamantien kautta. Kalasatamantie on asvaltoitu, ja se johtaa toteutetun kaava-alueen lisäksi myös pienvenesatamaan ja uimarannalle sekä Siklaxintien ja Volotintien loma-asunnoille. Näiden käyttöalueiden perusteella voidaan todeta, että Kalasatamantien liikenne on huomattavasti vilkkaampaa kesäaikaan.

Sivu 7 Petsmon joukkoliikenne muodostuu vain arkipäivisin Sepänkylän koulukeskukseen liikennöivistä bussivuoroista. Kuva 5. Näkymä kaava-alueen itäosasta, Kalasatamantie. 3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei sijaitse kulttuurimaisemassa tai muulla kansallisesti arvokkaalla kulttuurialueella. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. 3.1.7 Tekniset palvelut Kunnallista vesi- ja viemärijohtoverkkoa rakennetaan alueelle sitä mukaa kuin asemakaavaa toteutetaan ja tarvetta ilmenee. Vesi- ja sähköjohdot halkovat kaava-alueen länsiosaa, ja sähköjohto on vedetty osittain Kalasatamantien alle. Kalasatamantien tiealueella on myös Anvian johtoja, jotka on vedetty Kalasatamantien eteläreunan myötäisesti. Kaava-alueen koillispuolella kulkee runkovesijohto. Kuva 6. Vaasan Sähköverkko Oy:n johtolinjaukset kaava-alueella.

Sivu 8 Kuva 7. Anvian johtolinjaukset kaava-alueella. Laajennetulla merenläheisen asumisen alueella on jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamoon liitetään osa kaavan laajennusalueen asutuksesta puhdistamon kapasiteetin sallimissa rajoissa. Laajennusalueelle rakennetaan lisäksi uusi puhdistamo, johon loput asutuksesta liitetään. Asemakaava-alue sijaitsee tällä hetkellä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Petsmon kylän tavoitealueen ulkopuolella. Tavoitealueita voidaan kuitenkin laajentaa ja kehittää yhdyskuntakehityksen mukaisesti. Kaava-alueet otetaan automaattisesti osaksi tavoitealueita, ja kun tavoitealue on valmis, alue vahvistetaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkistamista ollaan aloittamassa vähitellen, ja kyseinen kaava-alue osoitetaan suunnitelmassa joko tavoitealueeksi tai vahvistetaan toiminta-alueeksi sen mukaan, kuinka pitkälle alueen suunnittelussa on päästy, kun kehittämissuunnitelmaa ryhdytään tarkistamaan. 3.1.8 Erityistoiminta Kaava-alueella on vuonna 1998 rakennettu telemasto. Masto on 81 metriä korkea, ja siihen kuuluva huoltorakennus on noin 15 m². Maston omistaa TeliaSonera Finland Oyj, jolla on mastoa ympäröivästä noin 7 600 m²:n maa-alueesta 30 vuoden vuokrasopimus. Radio-, televisio- ja puhelinmastot lähettävät radioaaltoja, joiden taajuus on 10 MHz 2,5 GHz. Radiotaajuisille kentille (radio- ja mikroaallot) annetaan viitearvo, joka ilmaisee kentän suurimman suositellun signaalivoimakkuuden, ja arvo sisältää suuren turvamarginaalin tunnettuihin terveysvaikutuksiin. Signaalivoimakkuus ei saa ylittyä yleisillä paikoilla. EU-maista suurin osa soveltaa samoja, EU:n suosittamia viitearvoja, jotka perustuvat kansainvälisen

Sivu 9 säteilysuojelukomission (ICNIRP) linjauksiin. Viitearvojen yksikkönä on watti neliömetriä kohti (W/m²). Kuva 8. Radioaallot lähtevät maston antennista vaakasuoraan eteenpäin viuhkamaiseen keilaan, joka on pystysuunnassa kapea (10º) ja vaakasuunnassa leveä (90º). Radioaaltojen voimakkuus heikkenee nopeasti, kun etäisyys lähettimeen kasvaa. Tästä syystä voimakkaiden tv- ja radiolähetinten radioaallot ovat heikkoja osuessaan maahan tai paikkoihin, joissa ihmiset oleskelevat. Voimakkaat lähettimet sijoitetaan aina korkeisiin mastoihin, joten altistuminen on vähäistä radioaaltojen osuessa maahan. Lähettimen tehon lisäksi altistumiseen vaikuttavat etäisyys antenniin, antennin suuntaus sekä vaimentavat ja heijastavat esineet. Taulukossa vertaillaan eri lähteiden signaalivoimakkuuksia. Lähde Signaalivoimakkuus Langaton puhelin 0,01 W Langattoman puhelimen tukiasema 0,01 W Langaton tietokoneverkko (2,4 GHz) 0,1 W Matkapuhelin 0,25 Bluetooth (langaton hiiri/headset) 0,001 W Matkapuhelinverkon tukiasema 2 8 W Digitaalinen televisiolähetin 1 20 000 W Radiolähetin, FM 5 25 000 W Matkapuhelinverkon tukiasemat lähettävät radioaaltoja suurimmalla teholla vain poikkeustapauksessa. Matkapuhelimet sovittavat lähetystehon automaattisesti tukiasemayhteyden laadun mukaan.

Sivu 10 Kuva 9. Kaava-alueella oleva telemasto Kalasatamantien ja Volotintien risteyksestä katsottuna. 3.1.9 Maanomistus Osa kiinteistöstä Granholm RN:o 4:132 ja osa kiinteistöstä Granbacka RN:o 1:208 ovat yksityisomistuksessa. Osa kiinteistöstä Ingelsö RN:o 4:225, osa kiinteistöstä Grönlunds RN:o 21:6 ja kiinteistö Berg RN:o 4:93 ovat Mustasaaren kunnan omistuksessa. Kuva 10. Maanomistus. Punainen kunnan omistuksessa, vihreä yksityisomistuksessa.

Sivu 11 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. Tavoitteita on osin tarkistettu, ja pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen yhteiskunnallemme asettamiin haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Selvitys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta asemakaavassa: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä, joka perustuu alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen yhtenä tärkeänä tekijänä on seudun kehittäminen hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Asemakaava-alue muodostuu maalaismaisemassa sijaitsevasta metsittyneestä alueesta, jonka lähiympäristössä on sekä loma-asutusta että pysyvää asutusta. Ympäristölle ovat ominaisia laajat metsäalueet ja meren läheisyys. Kyläasutus ulottuu Petsmontien Karperöntien risteyksestä Petsmontien myötäisesti Kalasatamantielle. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Kyseisen alueen suunnittelulla kyläasutus yhdistetään toteutettuun kaava-alueeseen Tankarskatanin tuntumassa, mikä on näin ollen kyläasutuksen luonnollista kehittämistä. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä. Uusi asutus keskitetään alueelle, joka voidaan luonnollisesti yhdistää olemassa olevaan infrastruktuuriin ja joka tukee kyläkuvaa. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Asemakaavaan tehdyt uudet asutuksen aluevaraukset eivät sijaitse tulvariskialueilla. Asemakaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio.

Sivu 12 Kuva 11. Väestönkehitys Petsmossa vuosina 2003 2012. Tulomuutto Petsmoon on ollut voimakasta viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2003 Petsmossa oli 488 asukasta ja vuonna 2012 puolestaan 513 asukasta. Vuonna 2013 asukasluku kasvoi edelleen 527 asukkaaseen. Näin ollen väestönkasvu vuodesta 2003 vuoteen 2013 oli 8 prosenttia. Kymmenen viime vuoden perusteella kylän väestönkehityksen ennustetaan olevan positiivista jatkossakin. Asukasmäärän kasvaessa tarvitaan uusia asuinalueita, täydentävää palvelutarjontaa ja riittävästi päiväkoti- ja peruskoulupaikkoja, jotta kylään muuttaneiden tarpeisiin voidaan vastata. Kunnanhallitus asetti 13.1.2014 7 toimikunnan tarkistamaan Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita. Toimikunnan tehtävänä oli laatia pedagogisesta, taloudellisesta ja maantieteellisestä näkökulmasta ehdotus uusiksi rakenteiksi ottaen huomioon strateginen yleiskaava. Toimikunnan työn lähtökohtana on ollut kunnanvaltuuston 22.5.2008 25 tekemä periaatepäätös. Periaatepäätöksen mukaan olemassa olevan koulun toiminnan alaraja on 20 oppilasta. Periaatepäätöksen mukaan kunnassa tulee myös huomioida kokonaisnäkemys päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi. Periaatepäätöksen tekemisen jälkeen kunnanvaltuusto on 10.6.2013 85 hyväksynyt Mustasaaren strategisen yleiskaavan. Strategisen yleiskaavan kantava periaate tukeutuu viiteen vahvaan palvelualueeseen: Sepänkylä, Koivulahti, Raippaluoto, Sulva ja Helsingby.

Sivu 13 Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita tarkistava toimikunta on jättänyt loppuraporttinsa kunnanhallitukselle 19.11.2014. Loppuraportissa on nostettu esiin kolme vaihtoehtoista koulu- ja päivähoitorakenteiden kehityssuuntaa. Petsmon osalta vaihtoehdot ovat seuraavat: Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Petsmo skola: Laajennetaan vuosiluokkia 1 6 varten. Petsmo daghem: Laajennetaan yhdellä osastolla. Petsmo skola: Lakkautetaan. Kvevlax skolasta tulee oppimiskeskus, jossa on esikoulu ja vuosiluokat 1 6, ja koulu palvelee lähialueen kyliä. Petsmo daghem: Yksi päiväkoti Petsmossa, kaksi osastoa. Petsmo skola: Lakkautetaan. Kvevlax skolasta tulee oppimiskeskus, jossa on esikoulu ja vuosiluokat 1 6, ja koulu palvelee lähialueen kyliä. Petsmo daghem: Lakkautetaan. Koivulahteen rakennetaan uusi päiväkoti, jossa on kuusi osastoa ja joka palvelee lähialueen kyliä. Kunnanvaltuusto päätti 30.3.2015 16 hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen kunnan koulu- ja päivähoitorakenteita koskeviksi periaatteiksi tietyin lisäyksin ja täydennyksin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden ja arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Asemakaavalla pyritään säilyttämään ne alueet, joita luontoinventoinnissa pidetään herkkien ja erityisten elinympäristöjen säilymisen kannalta tärkeinä ja arvokkaina. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikenneverkkoa suunnitellaan ja kehitetään asutusta ja toimintaedellytyksiä palvelevien liikennemuotojen kokonaisuutena. Hyvin suunnitellun yhteysverkon avulla halutaan myös vähentää henkilöautoliikennettä ja lisätä edellytyksiä ympäristöystävällisempien liikennemuotojen käytölle. Lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteystarpeiden tyydyttämiseksi pyritään ensisijaisesti kehittämään olemassa olevia pääliikenneväyliä ja

Sivu 14 -verkkoja. Alueidenkäytössä on myös varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen turvallisuutta ja laatua. Liikenne asemakaava-alueelle tulee kulkemaan Petsmontien ja Petsmon kyläkeskuksen kautta. Kylän asukkailla on kunta- ja seutukeskukseen kaksi vaihtoehtoista reittiä: Koivulahden ja valtatien 8 kautta tai Koskön ja Karperön kylien kautta. Alueidenkäytössä pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Asutusta tiivistämällä edistetään energian säästämistä. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: Maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet Tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt Luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat Alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Maakuntakaavan mukaan asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. Kaava-alue sijaitsee kohdealueella: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä

Sivu 15 alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kuva 12. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Yleiskaava Mustasaaren mantereen puoleisten rantojen rantaosayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 12.4.2012 27. Päätöksestä valitettiin, mutta kunnanhallitus päätti 18.6.2012 143, että rantaosayleiskaava tulee voimaan lukuun ottamatta niitä kiinteistöjä/alueita, joihin valitukset kohdistuvat. Kunnanhallituksen päätös tuli voimaan 10.8.2012. Kyseinen asemakaava-alue sijaitsee osin rantaosayleiskaavan rajauksen sisäpuolella ja osin ulkopuolella. Rantaosayleiskaavassa alueella on seuraavat aluevaraukset: kyläalue (AT), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Lisäksi alue sijaitsee osittain rantaosayleiskaavaan merkityllä AO-1-vyöhykkeellä.

Sivu 16 Kuva 13. Ote Mustasaaren mantereen puoleisten rantojen rantaosayleiskaavasta. Strateginen yleiskaava Kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteiden ohjaamiseksi laadittu Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013 85. Kyseinen asemakaava-alue sijaitsee haja-asutusalueella, ja sen aluevarausmerkintä on M. M-alueilla on muun muassa pienehköjä kyliä, loma-asutusta ja muuta asutusta, jota ei ole ilmoitettu erikseen kaavassa. M-alueilla saadaan kehittää asutusta ja muita maaseutua palvelevia toimintoja, jos rakennusluvan edellytykset täyttyvät. Noin 0,5 kilometriä asemakaava-alueesta pohjoisluoteeseen sijaitsee alue, joka on osoitettu potentiaaliseksi paikallisten tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1). Tv-1-alueilla voidaan tutkia tarkemman suunnittelun avulla mahdollisuuksia 1 9 tuulivoimalaa käsittävän tuulivoimapuiston rakentamiseen. Tv-1-merkintä ei kuitenkaan pakota selvittämään alueen soveltuvuutta tuulivoimaan. Tv-1-alueita voidaan selvittää myös muihin käyttötarkoituksiin. Strateginen yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen.

Sivu 17 Kuva 14. Ote Mustasaaren kunnan strategisesta yleiskaavasta. Asemakaava Osa alueesta on asemakaavoitettu ennestään, ja alue sisältyy Petsmon ranta-alueen asemakaavaan, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 29.9.2005 106. Lisäksi osa laajennusalueesta rajautuu kyseiseen asemakaavaan. Kuva 15. Ote viereisestä asemakaavasta. Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman 1.8.2013 kunnanvaltuuston päätöksen 10.6.2013 91 nojalla.

Sivu 18 Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Maastokäyntejä ja pohjakarttaa täydentäviä kartoituksia on tehty kesällä 2014. Mustasaaren kunnan kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi täydennetyn pohjakartan 10.12.2014. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kiinteistön Granholm RN:o 4:132 omistaja jätti kuntaan joulukuussa 2012 hakemuksen, jossa toivottiin asemakaavoituksen käynnistämistä kiinteistöllä. Maanomistaja haluaa, että alue kaavoitettaisiin niin, että alueelle olisi mahdollista rakentaa erillispientaloja (AO) ja asuinpientaloja (AP). Alue on mukana kehittämisjaoston 25.4.2013 15 hyväksymässä Mustasaaren kunnan kaavoituskatsauksessa 2013. Kaavoituskatsauksesta käy ilmi, että asemakaavan laajennuksen on tarkoitus käsittää myös kunnan omistamia maa-alueita, jotka sijaitsevat kiinteistön RN:o 4:132 välittömässä yhteydessä. Kehittämisjaosto hyväksyi asemakaavan tavoitteet 26.9.2013 56. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asukkaat, maanomistajat, ja kaikki ne, joiden oloihin suunnitelmalla voi olla huomattavaa vaikutusta Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus yhdyskuntarakentamisen lautakunta rakennuslautakunta ympäristöjaosto sivistyslautakunta sosiaalilautakunta vanhusneuvosto vammaisneuvosto Muut Etelä-Pohjanmaan ely-keskus Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Sähköverkko Oy Anvia TeliaSonera Finland Oyj Petsmon jakokunta 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivustolla www.mustasaaari.fi ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa.

Sivu 19 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 14. 28.10.2013. Petsmon jakokunta ilmoitti, ettei sillä ole huomautettavaa suunnitelmiin. Kaavaluonnos oli nähtävillä 18.8. 17.9.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot rakennuslautakunnalta, ympäristöjaostolta, Pohjanmaan pelastuslaitokselta, Vaasan Sähköverkko Oy:ltä, Anvialta ja TeliaSonera Finland Oyj:ltä. Ely-keskus ilmoitti, ettei se anna lausuntoa kaavaluonnoksesta. Lisäksi saatiin mielipide yksityishenkilöltä. Rakennuslautakunta huomautti lausunnossaan, että asemakaavamääräysten tekstiosan toista kohtaa voitaisiin muuttaa niin, että rakennusten pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi tulee puupaneeli. Lisäksi rakennuslautakunta totesi, että kortteliin 8 esitetään vain kaksikerroksisia kerrostaloja. Lautakunta toivoi, että määräystä voitaisiin muuttaa niin, että kortteliin voisi rakentaa myös 1¾-kerroksisia rakennuksia. Vastine: Kaavamääräystä ja kerroslukua tarkistetaan ehdotusvaihetta varten. Ympäristöjaosto huomautti lausunnossaan, että alue tulee liittää yleiseen viemäriin ja että luontoinventoinnissa mainitulle alueelle 7 pitäisi osoittaa luo-1-aluevaraus. Vastine: Kaikki alueen uudisrakennukset liitetään yleiseen viemäriin alueella. Luontoinventoinnissa mainitulle alueelle 7 tutkitaan sopivaa merkintää ehdotusvaihetta varten. Pohjanmaan pelastuslaitos totesi lausunnossaan, että vuonna 2012 laaditun toimintavalmiusselvityksen mukaan asemakaava-alue on saavutettavissa useilta paloasemilta tai palovarikoilta siinä ajassa, jota alueen nykyinen riskiluokka suunnitteluohjeen mukaan edellyttää. Pelastuslaitos kommentoi lausunnossaan myös potentiaalista tuulivoimaloiden aluetta (tv-1), joka on osoitettu Mustasaaren strategisessa yleiskaavassa noin 0,5 kilometriä asemakaava-alueesta pohjoiseen. Pelastuslaitosten yhteisen verkoston suositusten mukaan etäisyys asutukseen tulee olla vähintään 600 metriä, koska on käynyt ilmi, että tuulivoimalan rikkoutuessa osia saattaa lentää jopa 500 metrin päähän. Vastine: Riskiluokkaa koskeva toteamus otetaan huomioon. Strategisessa yleiskaavassa osoitetusta potentiaalisesta tuulivoimaloiden alueesta (tv-1) todetaan, että varaus on ainoastaan ohjeellinen ja että tällaisen potentiaalisen alueen toteuttaminen selvitetään tuulivoimapuistolle laadittavassa osayleiskaavassa, jossa selvitetään tarkemmin muun muassa kaavan toteuttaminen ja vaikutukset.

Sivu 20 Vaasan Sähköverkko Oy totesi lausunnossaan, että sen tarpeet on otettu hyvin huomioon asemakaavaluonnoksessa. Vastine: Otetaan huomioon, ei aiheuta toimenpiteitä. Anvia huomautti lausunnossaan Kalasatamantien eteläreunalle kaivetuista johdoistaan ja että johdot on otettava huomioon alueen kaivutöissä. Vastine: Johdot sijaitsevat 14 metriä leveän Kalasatamantien tiealueen sisäpuolella. Tästä syystä johdoille ei varata omaa kaavamerkintää. Johtojen sijainti ilmenee kaavaselostuksen kuvasta. TeliaSonera Finland Oyj kirjoitti lausunnossaan yleisesti mastosta ja jääluokan määrittämisessä noudatettavista ISO-standardeista. Jääluokan perusteella mastolle ja sen rakennelmille lasketaan putoavien jäiden varalta jäävaara-alue. TeliaSonera Finland Oyj totesi mastosta lausunnossaan, että liikenneväylien ja ulkoilureittien ei tulisi kulkea maston harusten alta ja että asuinrakennusten ja piha-alueiden tulisi sijaita vähintään 50 metrin päässä maston keskipisteestä. Vastine: Mastoalueen koko selvitetään ja tarkistetaan ehdotusvaihetta varten niin, että tarvittavat suojaetäisyydet täyttyvät. Yksityishenkilö huomautti mielipiteessään, että kellarikerroksen rakentaminen pitäisi olla mahdollista myös korttelissa 13 ja yleensäkin sellaisilla tonteilla, joilla maasto sallii sen rakentamisen. Yksityishenkilö huomautti myös, että asemakaavamääräysten neljättä kohtaa, joka koskee sokkelikorkeutta suhteessa tien tasausviivaan, on vaikea noudattaa osalla kortteleiden 12 ja 15 tonteista. Lisäksi yksityishenkilö toivoo, että kaavoituksella voidaan kaikin tavoin tukea ehdotusta Verkesvikenin kunnostamisesta lintu- ja kalajärveksi. Vastine: Kerroslukua ja asemakaavamääräystä tarkistetaan ehdotusvaihetta varten. Verkesvikenistä voidaan todeta, että se ainoastaan sivuaa kaava-aluetta ja että tässä asemakaavan laajennuksessa ei käsitellä tätä vesistöä koskevia toimenpiteitä. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 9.2. 11.3.2015. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja rakennuslautakunnalta. Ympäristöjaosto ilmoitti antaneensa lausunnon luonnosvaiheessa ja että sillä ei ole mitään lisättävää ehdotusvaiheessa. Etelä-Pohjanmaan ely-keskus ilmoitti, että se ei anna lausuntoa kaavaehdotuksesta. Pohjanmaan pelastuslaitos totesi lausuntonaan, että se on antanut lausunnon luonnosvaiheessa, että se hyväksyy saamansa vastineen ja

Sivu 21 että sillä ei ole muuta huomautettavaa. Rakennuslautakunta antoi lausuntonaan, että se yhtyy kaavaehdotukseen. Tarkistettu asemakaavaehdotus oli nähtävillä xx. xx.xx.2015. Tarkistetusta kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot xxxx. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä kaavaluonnoksesta että kaavaehdotuksesta. Tarkistettu kaavaehdotus lähetetään tiedoksi asianomaisille viranomaisille. Ely-keskuksen kanssa pidettiin työkokous Vaasassa 9.9.2014. Muistio kokouksesta on kaavaselostuksen liitteenä 3. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla pyritään luomaan terveellinen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö käyttäjiensä tarpeisiin. Lisäksi asemakaavoituksella pyritään toteuttamaan kylän palvelutarjonnan yhteyteen uusi, vetovoimainen ja luonnonläheinen asuinalue. Asemakaava avaa myös mahdollisuuksia saada kylään uusia asukkaita, joita maaseutualueet tarvitsevat kipeästi. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavoituksella on pyritty luomaan uusi asuinalue, jonka tontit ovat vetovoimaisia ja tilavia. Liittymien sijoittamisesta Kalasatamantielle ja alueen tonttijaosta on hahmoteltu suunnittelun aloitusvaiheessa useita eri vaihtoehtoja. Kaavaluonnos on laadittu hahmotelmien ja maastokäynnin perusteella. Kun kaavaluonnos on ollut nähtävillä, laaditaan kaavaehdotus, jossa huomioidaan saadut lausunnot, huomautukset ja ehdotukset. Kunnanhallitus päätti 7.4.2015 107 ostaa maa-alueet kaava-alueen yhteydestä, minkä johdosta on laadittu tarkistettu asemakaavaehdotus. Tarkistetussa ehdotuksessa kaavaan on sisällytetty osat kiinteistöstä Grönlunds RN:o 21:6. Lisäksi kaavaan on sisällytetty osa alkuperäisessä Petsmon ranta-alueen asemakaavassa osoitetusta maa- ja metsätalousalueesta (M), joka sijaitsee Volotintien varrella. Tarkistetussa kaavaehdotuksessa on varattu vielä neljä erillispientalotonttia (AO). Ohjeellinen leikkipuiston varaus on siirretty telemaston pohjoispuoliselta viheralueelta Kalasatamantien eteläpuoliselle viheralueelle. Tarkistetussa kaavaehdotuksessa on tullut ilmi myös uuden kadun tarve. Kadun nimiehdotus on Härslaxinpolku.

Sivu 22 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava käsittää erillispientalojen rakennuspaikkoja (AO), asuinpientalojen rakennuspaikkoja (AP) ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakennuspaikkoja (AR). Lisäksi asemakaava käsittää lähivirkistysalueita (VL), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita (ET), mastoalueen (EMT), ohjeellisia rakennusaloja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia varten (et), leikki- ja oleskelualueeksi varatun alueen ohjeellisen osan (le), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen (luo-1), ohjeelliseksi maisemarakennuskohteeksi varatun alueen (mr), tie- ja katualueita, ajoyhteyksiä (ajo) sekä yleiselle jalankululle varattuja ohjeellisen alueen osia. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaluonnoksessa on pyritty noudattamaan alustavassa luontoinventointiraportissa annettuja suosituksia. Kaavaehdotusvaihetta varten aluevarauksia tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa lopullisen inventointiraportin suositusten mukaisesti. Aluevaraukset on tehty teiden ja asuinrakennusten rakentamisen sopeuttamiseksi alueen korkeuseroihin. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa 32 tonttia. Kaikille rakennuspaikoille voidaan rakentaa yksiasuntoisia taloja. AO-tonttien rakennusoikeus on 300 m², minkä lisäksi saa rakentaa autotalli- ja talousrakennuksia 100 m². Kerrosluvut vaihtelevat kortteleittain maaston mukaan. Kerrosluvuiksi on osoitettu 1¾ ullakkokerroksella ja ½k1u¾, jolloin saadaan rakentaa yksikerroksinen talo, jossa kellarikerros ½ ja ullakkokerros ¾. Lisäksi alueelle on osoitettu kaksikerroksisia taloja sekä kaksikerroksisia taloja, joissa kellarikerros ½. Tonttien pinta-alat ovat noin 1 500 3 500 m², ja niiden yhteispinta-ala on 7,6274 hehtaaria. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa kaksi tonttia. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, joissa on korkeintaan kolme asuntoa/rakennus, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin.

Sivu 23 Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,20, ja tonteille on sallittua rakentaa yksikerroksisia taloja. AP-tonttien yhteenlaskettu pintaala on 0,7773 hehtaaria. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi tontti. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,25, ja tontille on sallittua rakentaa yksikerroksisia taloja. Tontin pinta-ala on 0,4959 hehtaaria. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa kaksi suurempaa yhtenäistä aluetta sekä yksi pieni alue kahden korttelialueen väliin. Virkistysalueille on osoitettu ohjeellinen rakennusala yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia varten (et), leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen ohjeellinen osa (le), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1), ajoyhteys (ajo) sekä yleiselle jalankululle varattuja ohjeellisen alueen osia. Lähivirkistysalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 3,4490 hehtaaria. Lähivirkistysmetsä (VL-1) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa kaksi suurempaa yhtenäistä aluetta. Lähivirkistysmetsän alueilla on muun muassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolle on osoitettu luo-1- merkintä. Luo-1-alue on varattu liito-oravien kulkuväyläksi. Luo-1-aluetta ei saa avohakata. Alueella on myös kohteita, jotka ovat suojeltuja metsälain 10. :n ja vesilain 11. :n nojalla. VL-1-alueelle kaava-alueen luoteisosassa on varattu ohjeellinen maisemarakennuskohteen alue (mr). Mr-alueen on tarkoitus toimia alueen rakentamisesta aiheutuvien puhtaiden ylijäämämassojen lopullisena läjitys- ja varastointipaikkana. Massat ovat puhdasta maa- ja kiviainesta, jota ei hyödynnetä alueen tienrakennuksessa tai tonttitöissä. Alueelle on osoitettu asemakaavassa likimääräinen korkeusasema eli alueen enimmäiskorkeus sen jälkeen kun läjitys on päättynyt ja alue on toteutettu virkistysalueeksi. Alueen enimmäiskorkeus on arviolta +6 metriä. Läjitys tapahtuu alueen toteuttamisen edetessä syntyvien tarpeiden mukaisesti. Pinta- ja hulevedet johdetaan pois mr-alueelta luonnollisten valumareittien kautta alueen pohjoispuolella olevan ojan suuntaan.

Sivu 24 Alueelle on lisäksi osoitettu ohjeellinen rakennusala yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia varten (et) sekä ajoyhteys (ajo). Alueen pintaala on 6,0152 hehtaaria. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa 0,0375 hehtaarin alue. Alueelle saa sijoittaa puhdistamon. Mastoalue (EMT) Olemassa olevan telemaston ja siihen kuuluvan huoltorakennuksen ympärille on varattu tällä merkinnällä 0,5184 hehtaarin alue. Alueen rakennusoikeudeksi on osoitettu 40 m². Aluevaraus on tehty siten, että masto, huoltorakennus ja harukset sijaitsevat mastoalueella, joten talvella maston rakennelmista ja laitteista putoavista jäistä ei ole vaaraa lähistöllä oleville asuntotonteille, ulkoilureiteille ja leikkipuistolle. Tie- ja katualueet Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yhteensä 2,3766 hehtaaria. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on kokonaisuudessaan rakentamaton. Rakentamisella on luonnollisesti tietty vaikutus alueen luontoon ja luonnonympäristöön. Luontoinventoinnin suosituksia noudattamalla huomioidaan alueen ominaispiirteet. Tavoitteena on säilyttää alueen arvokkaat luontokokonaisuudet. Hulevesien käsittelyn on tapahduttava niin, ettei sillä ole haitallista vaikutusta ympäristöön. Hulevedet suodatetaan ensisijaisesti tonteilla ja johdetaan kaava-alueen pienempiä ojia pitkin suurempiin laskuojiin. Kaava-alueella ja sen läheisyydessä olevat suuret viher- ja metsäalueet sitovat myös tehokkaasti hulevesiä. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue on luonnollinen jatke olemassa olevalle merenläheiselle asuinalueelle. Kaava-alueen länsi- ja itäpuolella oleviin rakennettuihin tontteihin kohdistuvien häiriöiden vähentämiseksi asemakaavassa on osoitettu istutusvyöhykkeitä olemassa olevaa asutusta vasten. 5.4.3 Vaikutukset elinympäristöön ja terveyteen Pohjoismaiset säteilyturvallisuusviranomaiset ovat 16.11.2009 antaneet yhteisen lausunnon Exposure of the general public to radiofrequency electromagnetic fields. Lausunnon mukaan radiotaajuisten kenttien aiheuttamista negatiivisista terveysvaikutuksista ei ole tällä hetkellä tieteellistä näyttöä. Tästä syystä pohjoismaiset säteilyturvallisuusviranomaiset eivät tällä hetkellä katso tarpeelliseksi

Sivu 25 laatia yhteisiä suosituksia radiotaajuisten kenttien pienentämiseksi edelleen. Tähän viitaten voidaan todeta, että selvityksen laatiminen mastoalueen säteilyriskien vaikutuksista elinympäristöön ja terveyteen ei ole ajankohtaista. Koska radioaaltoja käyttävät järjestelmät ovat olleet olemassa vasta pari vuosikymmentä, säteilyturvallisuusviranomaiset seuraavat tarkasti matkapuhelinliikenteeseen ja terveysriskeihin liittyvää tutkimusta. 5.4.4 Vaikutukset liikenteeseen Petsmon kyläkeskuksen ja asemakaava-alueen välinen henkilöautoliikenne, jalankulku ja pyöräily lisääntyy, kun asemakaava toteutetaan, kun taas alueen sisäisen liikenteen lisääntyminen ei vaikuta jo rakennettuun ympäristöön. 5.4.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Yhdyskuntateknisen huollon, kuten vesi- ja viemärijohtojen ja teiden rakentaminen käy kunnalle rakennusvaiheessa kalliiksi. Kaavan toteuttaminen edellyttää myös palvelutarjonnan täydentämistä. Tulomuuton lisääntyminen lisää automaattisesti myös muun muassa päiväkoti- ja peruskoulupaikkojen tarvetta, mikä on otettava huomioon. Pitkällä aikavälillä alueen toteuttamisen toivotaan kuitenkin tuovan alueelle lisää asukkaita ja kuntaan uusia veronmaksajia. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät esitellään kohdassa 5.3 Aluevaraukset. 5.6 Nimistö Alueen kaavoittaminen merkitsee, että alueelle rakennetaan useita uusia teitä. Mustasaaren kunnan tiennimistöryhmä on pohtinut erilaisia vaihtoehtoja alueen tiennimiksi. Tavoitteena on, että tiennimet liittyvät kyseiseen paikkaan, joko paikan historiaan tai maastoon ja ympäröivään luontoon. Siklaxintien yksityistie säilyy, ja siitä lähtevän pistotien nimeksi ehdotetaan Siklaxinpolkua. Kalasatamantiestä pohjoiseen lähtevän tien nimeksi ehdotetaan Härslaxinmäkeä, jolta on pistotie Härslaxinpolku. Alueen muiden teiden nimiehdotukset ovat Kalasatamanmäki, Kalasatamanpolku ja Kaislalahti.

Sivu 26 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Kun kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen lopullisesti, sen tulisi ottaa tarkemmin kantaa kaavan toteuttamisen tavoitteisiin, eli milloin kunnallistekniikan rakentaminen on realistista aloittaa ja milloin alueen tontteja voidaan tarjota haettavaksi. Kunnanhallituksen ehdotuksessa 24.11.2014 Mustasaaren kunnan talousarvioksi 2015 ja taloussuunnitelmaksi 2016 2017 sekä investointiohjelmaksi 2015 2019 on varattu talousarviovaroja kyseistä kaava-aluetta varten vuosiksi 2018 2019. Talousarvio on hyväksytty kunnanvaltuustossa 8.12.2014 88. Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa 10.6.2014, 19.1.2015, 19.5.2015 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoittaja Martina Bäckman