IKÄIHMISTEN MONIALAINEN KUNTOUTUS Hanna Nyfors STM 6.5.2013
indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 60 50 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa 60 50 40 40 0 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 vuosi 2040
Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Iäkkäille suunnattujen terveyspalvelujen tarve kasvaa lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Yli 75-vuotiaiden osuus (prosenttia väestöstä) 15% +41% Palveluiden tarve (tuhatta henkilöä) 300 10% +21% 200 +26% +47% 5% 100 0% 2011 2020 2030 0 2011 2020 2030 Lähteet: Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 3 Hanna Nyfors
Suomi vanhenee 2010 2020 2030 2040 75+väestö 437 236 571 119 847 063 989 106 65+ väestö 943 985 1 290 143 1 525 155 1 607 768 Kymmenessä vuodessa ei ole osattu kasvattaa kotona asuvien prosentuaalista osuutta -> kaikkien vanhuspalveluiden kysyntä kasvaa 3.10.2012 HarrietFinne-Soveri/THL 4
Julkisen sektorin rahoitustilanne muuttuu entistä haasteellisemmaksi Huoltosuhteen muuttuminen heikentää yhteiskunnan rahoituspohjaa. Eläkemenojen kasvu kuormittaa yhteiskunnan rahoitusasemaa kasvavassa määrin. 16-65 vuotiaat/yli 65 vuotiaat 5 Eläkemenot (prosenttia BKT:sta) 20% 4 3-25% -15% 15% +15% +8% 2 10% 1 0 2011 2020 2030 5% 2010 2020 2030 Lähteet: Tilastokeskus, Eläketurvakeskus 5 Hanna Nyfors
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän on pystyttävä mukautumaan muuttuvaan tilanteeseen Demografiset tekijät - Tarpeiden muuttuminen Julkisen sektorin rahoitustilanne Terveydenhuollon palveluiden tuotantotapaa on arvioitava uudelleen 6 Hanna Nyfors
Toiminnanvajaus on kallista erityisesti iäkkäillä OECD:n toukokuussa 2011 julkistaman raportin mukaan Suomi kulutti vuonna 2008 vähän yli kaksi prosenttia (2.2%) bruttokansantuotteestaan pitkäaikaishoitoon, mikä osuus jakautui lähes puoliksi sairaanhoidollisen ja sosiaalialan hoivan kesken (Vertailuna : terveydenhuollon osuus 2009 oli 9,2%). Kuntien järjestämän perusterveydenhuollon pitkäaikaishoidon käyttökustannukset per hoitopäivä olivat vuonna 2010 185 /hoitopäivä ja vuonna 2009 180 /hoitopäivä. Perusterveydenhuollon pitkäaikaishoidon käyttökustannukset vuonna 2010 olivat noin 1 212 miljoonaa euroa. Lähde: Peruspalvelujen tila 2012 3.10.2012 Harriet Finne-Soveri/ THL 7
Onko tämä riittävässä määrin väestöstä otettu huomioon? 45700 91318 52136 Palvelutarpeen arvioinnissa käyneet (75+) 989039 Säännölliset kotiin annettavat palvelut Ympärivuorokautinen hoito muualla kuin yksityiskodissa Vailla säännöllisiä palveluita oleva 63+ väestönosa Hanna Nyfors
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) 980/2012 (HE 160/2012) StVM 27/2012 (keskustelu valiokuntakäsittelyssä) annettu 28.12.2012 voimaan 1.7.2013 9 14.5.2013 Hanna Nyfors
VASTUUTYÖNTEKIJÄ Nimettävä, jos iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen liittyvissä asioissa ei tarkoita, että jokaisella olisi oma! Tehtävät seuraa palvelusuunnitelman toteutumista on yhteydessä palvelujen järjestämisestä vastaaviin tahoihin neuvoo ja auttaa palvelujen ja etuuksien saannissa esim. jotka elävät yksin ja ovat runsaiden palvelujen piirissä 10 14.5.2013 Hanna Nyfors
Laatusuositus VUOSIMALLIA 2013 Hanna Nyfors
Vanhuspalvelulain tueksi valmistelussa LAATUSUOSITUKSET laatusuositus täydentää ja vahvistaa vanhuspalvelulain ja Kaste -ohjelmaan sisältyvän Parempia palveluja ikäihmisille -osaohjelman toimeenpanoa turvataan mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyvälle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut työryhmän toimikausi 30.6.2013 asti; pj. Päivi Voutilainen STM kolme alajaostoa: iäkäs oman elämänsä subjektina ja osallisena pj. Merja Tepponen Eksote oikea palvelu oikeaan aikaan pj. Matti Mäkelä THL hyvän palvelun johtaminen ja tekeminen pj. Anja Noro THL 12 Hanna Nyfors
Kunnan yleiset velvollisuudet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin & osallisuuden tukemiseksi mm. Hyvinvoinnin, terveyden & toimintakyvyn tukeminen Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi Hyvinvointia edistävät palvelut KUNTOUTUS KESKIÖÖN! Osallisuuden turvaaminen Vanhusneuvostot -kuntoutukseen varattava riittävät voimavarat -kuntoutus käynnistettävä viiveettä - palvelusuunnitelmassa oltava kuntoutumista koskevia tavoitteita ja toimintakykyä arv. -tiimeissä oltava kuntoutusalan henkilöstöä -älykotiteknologia, asunnon muutostyöt ja apuvälineet Hanna Nyfors
Hallitusohjelman monialainen kuntoutusselvitys 2014-2015 käynnistymässä K Kuntoutukseen ohjautuminen ja oikeaaikaisuus aikaisuus, intensiivisyys ja jatkuvuus - mm. asiakaslähtöiset prosessit lääkinnällisen kuntoutuksen työn- ja vastuunjako (esh-pthkela) järjestämis- ja rahoitusvastuut erityishuomio varhaisvaiheen kuntoutus- tarpeen tunnistamiseen ja käynnistämiseen Kuntoutussuunnitelma; kokonaisvastuu ja kuntoutujan palvelukokonaisuuden yhteensovittaminen, toimiva roolijako kuntoutusta järjestävien tahojen välille osana sote palvelurakenteita, Vaikuttava tieto (Käypä Hoito ja kuntoutus) Apuvälinepalvelut, ml. avustajakoirat ja autonhankintajärjestelmä 14
Monialaisen kuntoutuksen selvitys Kuntoutuksen käsite; mitä tarkoittaa monialainen kuntoutus? Kuntoutuksen asiantuntijuus? Kuntoutuspolitiikka Kuntoutuksen tahotila; mihin kuntoutuksella pyritään? valtakunnallinen strategia kuntoutuksen vahvistamiseksi ja kohderyhmän tunnistamiseksi Kuntoutuksen ohjautuminen ja oikea-aikaisuus Kuntoutuksen koordinaatio, kokonaisvastuu kuntoutujasta Kuntoutuksen asiakkuus ja osallistuminen Asiakkuuden synty ja jatkuvuus oli vastuutaho kulloinkin mikä tahansa Suunnitelmallisuus, yhteisymmärrys kuntoutujan tavoitteista, edellytyksistä ja mahdollisuuksista Myös kuntoutuksen asiakasyhteistyön rakenteet ja toimintamallit Rahoitus ja vastuukysymykset Toimiva roolijako kuntoutusta järjestävien tahojen välille osana sote palvelurakenteita
Vanhuus ei tule yksin 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä maakunnittain 2010, ennuste 2030 sekä muistisairaiden määrä Muistisairaiden määrä maakunnassa 2010 koko Suomi = 77 395 Muistisairaiden määrä maakunnassa 2030 koko Suomi = 144 414 75 v. täytt. % väestöstä 2010 5,6 9,9 (13) 10,0 13,9 (6) 1 000 muistisairasta henkiöä 75 v. täytt. % väestöstä 2030 10,0 13,9 (4) 14,0 17,4 (12) 17,5 19,9 (2) 20,0 32,0 (1) 1 000 muistisairasta henkiöä Lähde: Tilastokeskut Copyright: Karttakeskus OY AL 12018
Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveyspalveluosast o
Kansallisen muistiohjelman neljä kivijalkaa Aivoterveys on elämän mittainen asia Muistisairaudet koskettavat kaikkia - asenne ratkaisee Aivoterveys Asenteet Hyvä elämänlaatu Osaaminen Tutkimus Oikea-aikainen tuki, hoito, kuntoutus & palvelut Tutkimustiedon & osaamisen vahvistaminen Hanna Nyfors
Päivi Voutilainen STM/STO
Veteraanikuntoutusmäärärahan kehitys vuosina 2005-2013 Kuntoutusmäärärahan riittävä taso (vuodelle 2013 tasokorotus, määräraha yht. 36,6 M ) Kehitetään veteraanilisää, jotta se tukisi veteraanin toimintakykyä (vuonna 2013 lisä on 104,42 /kk) 2005 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TA Määrärahat, M 47,8 42,3 42,1 38,1 34,1 32,6 30,6 36,6 Veteraanikuntoutukseen oikeutettujen lkm 31.12. 80 600 72 650 58 300 51 400 45 400 38 400 33 600 28 400 Keskimäärin euroa/ rintamaveteraani 593 582 722 741 751 850 910 1 289 20 14.5.2013
Veteraanipoliittisia linjauksia vuosille 2010-2015 Veteraanit ovat erityisryhmä, jonka vanhuudenhuolto on turvattava Perinteiset veteraanietuudet on tarkoitettu vain tunnuksen omaaville Painopisteenä on itsenäisen selviytymisen monipuolinen tukeminen sekä avo- ja kotikuntoutus Kuntoutuksen tuettava tehokkaasti veteraanin omatoimisuutta ja kotona selviytymistä Kiinnitetään huomiota eniten tukea tarvitsevien rintamaveteraanien palveluiden kehittämiseen sekä puolisoiden ja leskien asemaan Veteraanipolitiikan linjausasiakirjana toimii veteraanipoliittinen ohjelma vuosille 2010-2015 14.5.2013 21
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen veteraanipoliittiset tavoitekirjaukset Varmistetaan sotainvalidien ja -veteraanien vanhuudenhuollon palvelut. Sotaveteraaneille ja -invalideille kohdennettuja etuuksia ja palveluja kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisen ohjelman linjausten pohjalta. Erityisenä kehittämiskohteena ovat kuntouttavat kotiin vietävät palvelut. STM/Valtiokonttorin laatima Veteraanipoliittinen ohjelma vuosille 2010-2015 Arvioidaan RAY:n veteraanipolitiikkaan kohdistaman tuen määrä tavoitteena parantaa veteraanisukupolvelle räätälöityjen palvelujen ja etuuksien kattavuutta, määrää ja laatua. STM/RAY -tulossopimus vuosille 2012-2015, vuosittaiset TAE:t Hyödynnetään veteraanien sairas- ja veljeskotien osaamista vanhuspalvelujen kehittämisessä. Valtiokonttorin johdolla toteutetun SOVE -hankkeen (2009-2011) toimeenpano 22
Rintamaveteraaneja koskevia tavoitteita Kuntoutusmäärärahan riittävä taso (vuodelle 2013 tasokorotus, määräraha yht. 36,6 M ) Painotetaan kuntoutuksen monimuotoisuutta siten, että ensisijalla on avo- ja kotikuntoutus, riittävä joustavuus sekä kuntoutettavien toimintakyvyn huomioiminen Kannustetaan kuntia ottamaan käyttöön kokonaisvaltainen kotona selviytymisen toimintamalli. Vahvistetaan yhteyttä kunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon Kuntoutusmuodon valinnassa ratkaisevaa on veteraanin terveydentila, toimintayksikön laatu ja alueelliset olosuhteet Kehitetään veteraanilisää, jotta se tukisi veteraanin toimintakykyä (vuonna 2013 lisä on 104,42 /kk) 14.5.2013 23
Haasteisiin on mahdollista vastata Politiikan kolmen kärki Työllisyys ja talouskasvu Kansalaisten terveys, toimintakyky ja osallisuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuus ja vaikuttavuus Eliniän pidentymisen tuomiin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua Hanna Nyfors