1 Empatia ja myötätunto varhaiskasvatuksessa PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA 27.11.2018 PROFESSORI LASSE LIPPONEN HELSINGIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 2 Constituting Cultures of Compassion in Early Childhood Education (Myötätunnon rakentuminen varhaiskasvatuksen arjessa) 2016-2020, funded by Academy of Finland Lasse Lipponen, Antti Rajala, Jaakko Hilppö, Annukka Pursi & Rekar Abdulhamed University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences 3 Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta myötätunto?
4 Kärsimyksen/mielipahan lievittämistä Olin ollut hankalahkossa ihmissuhteessa, ja kun se päättyi, olin henkisesti todella rikki. Kyyneleet valuivat silmistäni jakaessani lapsille ruokaa. Tiimikaverit huomasivat tämän ja sanoivat, että voin käydä vessassa. He tulivat paikkaamaan minua. Tilanne aiheutti unettomuutta, joten useiden valvottujen öiden jälkeen en voinut töihin tullessani tehdä muuta kuin itkeä. Varajohtaja ja tiimini suhtautuivat asiaan todella hyvin, kun jäin kolmeksi päiväksi sairauslomalle. Osa työyhteisöstä oli ehkä hieman epätietoisia, mistä poissaoloni johtui, mutta töihin palatessani he kyselivät vointiani. Oma tiimini sillä hetkellä oli todella kannustava ja myötätuntoinen, ei pelkästään minua vaan kaikkia tiimin jäseniä kohtaan. Koen, että omaan tiimiin pitää pystyä luottamaan, ja on tärkeää, että tiimikaverit kannustavat jaksamaan työssä. Itse koin tärkeäksi tiimini viestin, että lepäile rauhassa mutta myös että minua kaivataan. 5 6 Mitä ovat empatia ja myötätunto? Miksi ne ovat erityisen tärkeää varhaiskasvatuksessa? Miten rakentaa empatiaa ja myötätuntokulttuuria varhaiskasvatuksen arjessa?
7 2004 2010 8 2017 2014 2014 2016 9 2017 2017
10 Rajala, A., Lipponen, L., Pursi, A. & Abdulhamed, R. (2017). Miten myötätuntokulttuureja luodaan päiväkodeissa? Teoksessa A. B. Pessi, F. Martela, F. & M. Paakkanen (toim.) Myötätunnon mullistava voima (Jyväskylä: PS-kustannus, s. 166-182. 11 Myötätunto ja opetussuunnitelmat 12 Milloin viimeksi sait myötätuntoa? Millaisessa tilanteessa? Keneltä? Miltä se tuntui? Käänny vierustoverisi puoleen ja keskustele asiasta 2 min
13 Milloin viimeksi sait myötätuntoa? Millaisessa tilanteessa? Keneltä? Miltä se tuntui? Käänny vierustoverisi puoleen ja keskustele asiasta 2 min 14 Mitä on empatia? Projektiivinen empatia - miltä minusta tuntuisi 15 Simuloiva empatia - kuvitella miltä siitä toisesta tuntuu Kognitiivinen empatia - toisten mielen havainnointi (ei perustu tunteeseen; psykopatia) Affektiivinen empatia - toisen sisäisen maailman myötäeläminen, resonaatio) Ruumiillinen empatia - kehollinen vuorovaikutus (ei tietoista) Reflektiivinen empatia - kriittisesti arvoidaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat empatiaan
16 Mitä on myötätunto? Kärsivän kärsimyksen/mielipahan lievittämistä 17 Epämiellyttävä subjektiivinen kokemus: fyysinen ja emotionaalinen kipu, ikävä, huoli, harmi, suru tai muu vastaava Merkityksen anto: uskomukset, kokemukset, säännöt, normit Havainto Worline, 2017 Empatia Myötätuntoteko Auttaminen, jakaminen mukaan ottaminen lohduttaminen, suojeleminen = käytännön tekoja 18
19 Meidän tulisi tietää, että? 20 Myötätunto ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan myös käytännön tekoja, ja kokonainen toimintakulttuuri Ollaan päiväkodin pihalla. Peppi on potkaissut toista lasta, Miiaa. Aikuinen selvittää tapahtunutta ja sanoittaa Pepille tämän tuntemuksia: Pepin täytyy olla vihainen. Tilanne on rauhallinen, ja sen selvittelylle on paljon aikaa. Aikuinen lohduttaa Peppiä ja toteaa lempeästi, että tilanne tuntuu varmasti Pepistä pahalta. Hän jatkaa, että Miiastakin varmaan tuntuu pahalta. Aikuinen kysyy, haluaako Peppi mennä sanomaan jotain Miialle. Peppi ei heti lähde vaan yrittää vaihtaa puheenaihetta. Aikuinen toistaa kysymyksen ja antaa Pepille runsaasti aikaa reagoida. Hän kannustaa Peppiä. Peppi yrittää taas vaihtaa puheenaihetta, mutta ei saa vastakaikua. Lopulta Peppi menee lohduttamaan Miiaa. Aikuinen kehuu Peppiä, joka poistuu tilanteesta vaikuttaen iloiselta. 21
22 On helpompi tuntea myötätuntoa niitä kohtaan jotka ovat meille läheisiä Vaikeampi tuntea myötätuntoa erilaisuutta kohtaan: status; kulttuuri; uskonto; kieli; thin väri ikä; sukupuoli 23 Vähävaraiset ihmiset raportoivat varakkaampia useammin myötätunnosta toisia ihmisiä kohtaan. He ovat varakkaita useammin samaa mieltä sellaisista väitteistä kuin Huomaan usein apua tarvitsevia ihmisiä, ja on tärkeää pitää huolta heikommistaan (Piff et al., 2012; Stellaerert al., 2012) Varakkaat ihmiset ovat vähävaraisia useammin sitä mieltä että ahneus on oikeutettua, hyödyllistä ja moraalisesti puolustettavaa Piff et al., 2012; Stellaer et al., 2012) Vauraus ja taloudellinen riippumattomuus antaa tunteen vapaudesta ja riippumattomuuden muista ihmisistä Altistuminen tietyille narratiiveille; olosuhteet 24 Korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset (verrattuna alemman statuksen omaaviin) ovat huonompia tunnistamaan muiden emootioita ja kiinnittävät vähemmän huomioita niihin joiden kanssa ovat vuorovaikutuksessa (e.g. by checking their cell phones or doodling) (Krauss & Keltner, 2009)
25 Lapset joilla on lapsiryhmässä joko pysyvästi tai tilanteisesti matala status auttavat muita lapsia todennäköisemmin kuin korkean statuksen omaavat lapset (jopa tilanteissa jossa auttamisesta aiheutuu kustannuksia) (Guinotea et al., 2014) 26 Empatia, myötätunto ja hoiva osana työtä Korkeatasoinen hoito ja myötätunto ovat yhteydessä toisiinsa (Fotaki, 2015) Hoitohenkilökunnan myötätunto edistää toipumista (Gilbert, 2010) Hoitajat, jotka kokevat saavansa myötätuntoa työyhteisössään ovat avoimia ja luovia (Cole-King & Gilbert, 2011) Myötätunto on tekoja! 27 Auttaminen Jakaminen Mukaan pyytäminen/inklusiivinen teko Lohduttaminen/ Välittäminen Suojeleminen
28 Tuore tutkimus (Smith, Larroucau, Mabulla & Apicella 2018) tansanialaisilla metsästäjä-keräilijöillä, hadzoilla, osoittaa, että jakaminen, tai anteliaisuus ylipäänsä, ei ole yksilön ominaisuus. Se on yhteisön ominaisuus. Tutkimuksessa hyödynnettiin hunajatikkuja, jotka ovat himoittua valuuttaa hadzain parissa. Tutkijat jakoivat hunajatikkuja kaikille hadzoille monissa eri ryhmissä ja antoivat heille kaksi vaihtoehtoa. He saattoivat pitää hunajatikun itsellään tai laittaa sen yhteiseen pottiin, josta jaettiin hunajatikku kaikille. Yhteinen potti tehtiin houkuttelevaksi siten, että jokaista yhteiseen pottiin laitettua hunajatikkua kohden tutkijat laittoivat kolme hunajatikkua lisää. Kun tutkijat seurasivat miten hunajatikkuja jaettiin eri ryhmissä usean vuoden ajan, pelin henki alkoi selvitä. Se, jakavatko ihmiset omastaan, ei riipu siitä, onko ihminen antelias vai itsekäs. Se riippui siitä, minkälainen yhteisö oli kokonaisuudessaan. Jos yhtenä vuonna kitsastellut henkilö siirrettiin anteliaaseen ympäristöön, hänestä itsestäänkin tuli antelias ja päinvastoin (Jani Kaaron kolumni: Liian paljon hyvää on liian pahaa, 20.10.2018) Tilanteet, joissa ainoastaan aikuinen osoitti myötätuntoa 29 Esimerkki 1: Aikuinen lohduttaa Benjaminia, joka lyö päänsä (Leikkitilanne, Helsingin yliopiston demoluokka) Benjamin kopsauttaa pään majan kattoon. Aikuinen kysyy: Kopsahtiko pää? ja puhaltaa päähän. Benjamin koskettaa kädellä päätään. Esimerkki 2: Aikuinen torjuu Villen yrityksen lohduttaa Iidaa (Ulkoilu, päiväkodin piha) Iida juoksee itkien. Ville huomaa Iidan ja juoksee vastaan hymyillen. Aikuinen käskee Villen pois häiritsemästä Iidaa. Toinen aikuinen ottaa Iidan syliin ja lohduttaa. Iida itkee vielä jonkin aikaa sylissä. 30 Tilanteet, joissa ainoastaan lapset osoittivat myötätuntoa Esimerkki 3: Eetu auttaa Beataa (Siirtymä sisälle, päiväkodin pihalla) Lapset ovat menossa portille ja sisään. Beata itkee. Eetu menee Beatan luokse ja ohjaa: Mennään tuonne päin. Esimerkki 4: Anton lohduttaa itkevää Emmaa (Leikkitilanne, päiväkodin pihalla) Emma, Anton ja Iida vetävät kaikki samasta ämpäristä. Kaikki huutavat. Iida saa ämpärin käsiinsä, jolloin Emma jää itkemään maahan. Aikuinen antaa Emmalle toisen ämpärin, mutta muuten hän ja muut aikuiset juttelevat vieressä keskenään. Emma istuu maassa ja itkee. Anton kyykistyy sanomaan, äiti, äiti Emman kasvojen eteen. Anton lähtee pois ja Emma jää maahan itkemään.
31 Tilanteet, joissa lapsi osoitti myötätuntoa aikuisen tuella Esimerkki 5: Anton lohduttaa Emmaa ja aikuinen tukee häntä (Siirtymä: ulkovaatteiden riisuuminen, päiväkodin eteinen) Emma kaatuu ja alkaa itkeä. Anton taputtaa Emmaa selkään muutaman kerran. Aikuinen sanoo Antonille, Joo, hellästi ja tulee halaamaan Emmaa. Anton liittyy halaukseen. Aikuinen ja Emma siirtyvät Emman lokerikon kohdalle. Anton tulee silittämään Emmaa ja sanoo mmm (toteavasti, ei puhu vielä paljoa). Anton kävelee pois ja palaa takaisin halaamaan Emmaa. Anton ja Emma halaavat noin puolen minuutin ajan. 32 Tilanteet, joissa lapsi ja aikuinen ilmaisivat myötätuntoa yhdessä Esimerkki 7: Niilo seuraa aikuisen esimerkkiä (Siirtymä, päiväkodin käytävä) Beata kaatuu ja nousee nopeasti pystyyn. Aikuinen kysyy Sattuiko?, jolloin Beata katsoo käsiään. Niilo katsoo hetken ja tulee silittämään Beataa päästä ja sanoo: Sattuu. Beataa sattuu. Miettii samaa ääneen vielä muutaman minuutin kuluttua. 33 Tilanteet, joissa mielipahaan ei vastattu myötätuntoa osoittamalla Esimerkki 8: Kukaan ei huomioi itkevää Saaraa (Siirtymä: ulkovaatteiden riisuminen, päiväkodin eteinen) Saara itkee sisään tullessa muutamaan otteeseen. Muut lapset eivät reagoi. Beata katselee, mutta ei tee mitään. Aikuinen riisuu muita lapsia, ja laittaa vaatteita paikalleen.
34 Myötätuntokulttuuri! Päiväkotiyhteisön yhteisöllinen kyky osoittaa myötätuntoa 35 Lasten kuin aikuistenkin kykyä toistuvasti ja luotettavasti huomata mielipaha, kokea empatiaa ja toimia mielipahan lievittämiseksi Myötätuntokyvyn perustana ovat toistuvat käytännöt, säännöt, normit, työnjako ja rutiinit, jotka joko tukevat tai estävät myötätuntotekoja Erityisesti tekoja tarkastelemalla voidaan tarkastella myötätunnon ilmenemistä yhteisössä tai organisaatiossa Myös niihin olosuhteisiin ja rakenteisiin vaikuttamista, jotka luovat ja tuottavat mielipahaa/kärsimystä 36 Myötätunto lisää työyhteisön jäsenten positiivisia tunteita ja työhön sitoutumista (Frost ym. 2000; Lilius ym. 2008; 2011) Se, saako työyhteisön jäseniltä myötätuntoa, vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden käsitykseen itsestään, työtovereista ja koko työyhteisöstä (Frost ym. 2000; Lilius ym. 2008; 2011) Korkeatasoinen hoito ja myötätunto ovat yhteydessä toisiinsa (Fotaki, 2015) Hoitohenkilökunnan myötätunto edistää toipumista (Gilbert, 2010) Hoitajat, jotka kokevat saavansa myötätuntoa työyhteisössään ovat avoimia ja luovia (Cole-King & Gilbert, 2011)
Empaattinen ja myötätuntoinen työtekijä kysyy itseltään: 37 Kuka hyötyy tai kenelle tekemäni päätös on edullinen? Onko päätös edullinen vain minulle ja minun ryhmälleni? Hyödyttääkö päätökseni muitakin kuin minun ryhmääni? Hyödyttääkö se lyhyellä vai pitkällä aikavälillä? (Goleman, 2016) 38 Empatia auttaa johtajaa ymmärtämään ihmisten tarpeita - myötätunto tekemään tekoja ihmisten palvelemiseksi (palveleva johtaminen, mahdollistaminen) Myötätunnolla johtaminen on parhaimmillaan transformatiivista johtamista (vrt. Nelson Mandela) 39 Myötätunto on jokaisen demokraattisen yhteisön perustavanlaatuinen asenne, tunne, tapa toimia. Ilman sitä meidän on lähes mahdoton kohdata toisen ihmisen mielipaha/kärsimys ja ehkäistä ja lievittää sitä. Täten myötätunto on myös olennainen osa sosiaalista oikeudenmukaisuutta (Nussbaum, 2014)
40 Myötätunto voi olla myös vaarallista Me - He Uhriuttaminen (sääli): Toimijuuden vieminen kärsiviltä Empatian motivoima kiltteys voi olla pahasta Myötätuntouupumus Viha ja väkivalta Myötätunnon tukeminen 41 Arjen pedagogiikka Erilaiset kertomukset Empatia ja myötätunto-ohjelmat? Luontosuhde Koskettaminen myötätuntotekona 42 Kosketus lisää ihmisen hyvinvointia (Väestöliitto, 2018) vähentää stressiä vähentää ärtyneisyyttä ja levottomuutta parantaa unen laatua parantaa keskittymiskykyä rauhoittaa
43 Koskettamisen kielioppi Miksi, missä tilanteissa, miten kosketetaan Kuka saa koskettaa tilanteissa Silittäminen, taputtaminen, halaaminen, kiinnipitäminen Kosketamme myös muussa tarkoituksessa kuin lohduttaaksemme mielipahaa (esim. Kontrolloiminen)