GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-93/1/10 Kuusamo Pohjasvaara Heikki Pankka 23.04.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA POHJASVAARA 1 KAIV.REK. N:O 3965 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA JOHDANTO Pohjasvaaran kultaesiintymä sijaitsee Käylän karttalehdellä 4613 02 (1:20 000) noin 40 km Kuusamon kirkonkylältä pohjoiseen (Liite 1). Lähimmät tunnetut kultaesiintymät ovat Hangaslampi noin 900 m länteen ja Juomasuo noire 1.5 km luoteeseen. Esiintymä sijaitsee Pohjasvaaran itärinteessä suhteellisen ohuiden moreenipeitteiden alla (< 3 m). Tutkimusalueelta on noin 10 km valtatie 5:lle, jonne kulku tapahtuu Säkkilän kylän kautta. Kylästä johtaa Pohjasvaaraan hyväkuntoinen metsäautotie. Viimeiset 800 m esiintymälle on ajokelpoista metsäkoneuraa. Säkkilästä on esiintymälle matkaa noin 2.5 km. Pohjasvaaran esiintymä näkyy selvänä siihköjohteena magneettisen anomalian yhteydessä aerogeofysikaalisilla matalalentokartoilla ja kohde on paikannettu geofysikaalisen tulkinnan perusteella vuonna 1985. MaImitutkimuksia ovat tehneet geologit Erkki Vanhanen ja Heikki Pankka geologi Olavi Autasen johdolla vuosina 1985-1992.
TUTKIMUKSET Matalalentojohteen varmistamiseksi Pohjasvaaraan tehtiin noin 0.03 km 2 magneettinen ja sähköinen (VLF-R) maastomittaus, jonka tuloksena rajautui selvä sähköinen johde magneettisen anomalian yhteydessä. Johteeseen kairattiin 4 tunnustelureikää (R304-R307/625.6 m). Yhdellä reiällä lävistettiin 11 m leveä sulfidivyöhyke, jossa kultapitoisuus oli suhteellisen korkea, mutta koboltin keskipitoisuus jäi noin 0.1 %:n tasolle. Kobolttipainotteisesta etsinnästä sekä kohteen alhaisesta kobolttipitoisuudesta ja pienestä koosta johtuen tutkimukset tässä vaiheessa keskeytettiin. Kuusamon tutkimukset muuttuivat 1980-luvun loppupuolella kultapainotteisiksi. Todettujen merkittävien kultapitoisuuksien perusteella Pohjasvaaraan kaivettiin kesällä 1991 15 kpl tutkimusojia, yhteensä 1340 m (liite 2). Ojat kartoitettiin ja niistä kerättiin sekä pals- että uranäytteitä. Kevättalvella magneettista ja sähköistä (VLF-R) mittausta tihennettiin ja laajennettiin peittämään 0.08 km 2 alueen. Keväällä kohteeseen tehtiin alustava 15 reiän inventointikairaus, yhteensä 1396.80 m (liitteet 2 ja 3). Kairausrei'istä ja tutkimusojista otetuista näytteistä on Rovaniemellä analysoitu As, Co, Cu, Mo, Ni, Pb, Au ja Te. Lisäksi kairauksen kultapitoisista lävistyksistä on Otaniemessä analysoitu Au (fire assay) ja S (Leco). Kairansydännäytteet on analysoitu yleensä 1 m:n analyysivälein. TUTKIMUSTULOKSET Pohjasvaaran kultaesiintymä sijoittuu alimpaan sedimenttiseen serisiittikvartsiittimuodostumaan ja se edustaa tyypillistä plastisen deformaatiovyöhykkeen kultaesiintymää Kuusamossa. Isäntäkivet ovat voimakkaasti hydrotermisesti muuttuneita kiviä, jotka sisältävät kvartsin ohella vaihtelevasti serisiittiä, kloriittia, biotiittia sekä paikoin amfibolia, karbonaattia ja albiittia. Epidootti on paikoin merkittävä aksessorinen mineraali. Heikompi hydroterminen muuttuminen on mineralisoitunutta vyöhykettä laajempaa (liite 4). Sulfidimineralisaatio on kaksiosainen jakautuen pohjoisosastaan kahdeksi rinnakkaiseksi linssiksi. Mineralisoituneen vyöhykkeen kokonaispituus on noin 200 m ja leveimmillään keskiosassa se on 60 m. Yleensä leveys vaihtelee 20-30 m. Länsipuolella sivukivenä on biotiittiporfyroblastinen serisiittiliuske. Varsinkin esiintymän pohjoisosassa aivan kontaktissa
saattaa esiintyä noin 10 m leveä vyöhyke kloriitti-amfibolikiveä. Itäpuolella mineralisaation sivukivenä on kloriittiamfibolikiveä ja vihreäkiveä yli 100 m leveänä vyöhykkeenä, jonka jälkeen kivi vaihettuu biotiittiporfyroblastiseksi serisiittiliuskeeksi. Mineralisoitumassa sulfidien määrä vaihtelee satunnaisesta ja heikosta pirotteesta kohtalaiseen pirotteeseen. Paikoin esiintyy kapeita (< 20 cm) lähes massiivisia sulfidiosueita. Satunnaisina kiteinä esiintyvä rikkikiisu on vallitseva tyyppi mineralisaation reunaosissa, kun taas magneettikiisu on vallitseva mineraali kiisurikkaammissa osissa. Kuparikiisu ja kobolttipentlandiitti ovat seuraavina runsausjärjestyksessä magneettikiisun ja rikkikiisun jälkeen. Molybdeenihohdetta, esiintyy satunnaisesti ja hyvin paikallisesti. Magnetiittia esiintyy paikoin kiteisenä pirotteena tai kapeina massiivisina osueina. Mineralisoituma on saastunut laajalti anomaalisesti kullan ja telluuria suhteen (> 50 ppb). Varsinaiset malmiluokan kultalävistykset oval 1-10 m leveitä, pitoisuuden vaihdellessa 4-10 ppm. Joitakin satunnaisia kapeita lävistyksiä lukuun ottamatta kultalävistykset ovat keskittyneet mineralisoituman keskiosaan noin 80 m pitkälle vyöhykkeelle. Kahdesta kairanreiästä (R429 ja R432) on rakopinnalla tavattu metallista kuparia. Kiisulävistysten kuparipitoisuus vaihtelee 0.1-1.0 % ja kobolttipitoisuus 0.06-0.2 %. Arseenipitoisuus on hyvin alhainen alle 100 ppm. Telluuripitoisuudet ovat myös selvästi kohonneet mineralisoitumassa. Kultamineralisaatio esiintyy useana kapeana linssinä (noin 10 kpl) yhtenäisemmän sulfidimineralisaation sisällä (Liite 4). Mineralisaation pääasialliset isäntäkivet ovat kloriittibiotiittikiviä. MINERAALIVARANTOARVIO Pohjasvaaran esiintymästä on laskettu mineraalivarantoarviot sekä manuaalisesti vaikutusmatkaan perustuvina mineralisoituneina laattoina että GEOMODEL-ohjelman leikkausmenetelmällä. Mineraalivarantoarviota laskettaessa on huomioitu kairanrei'istä ja tutkimusojista tehty analytiikka. Vaikka esiintymä on laaja-alaisesti saastunut kullasta, varsinaiset malmiluokan pitoisuudet ovat hyvin kapea-alaisia ja lähinnä satunnaisesti jakautuneita. Harvan kairaustiheyden vuoksi malmilävistysten konnektointi viereisten reikien tai profiilien välillä on
ollut vaikeaa. Liitteessä 4 on esitetty malmipuhkeamien pintaleikkaukset sekä liitteissä 5, 6, 7 ja 8 tärkeimmät kairausprofiilit ja malmileikkaukset. Manuaalisella menetelmällä mineraalivarantoarviota laskettaessa on kunkin reiän vaikutusmatkat puolitettu kairausprofiilien väliin eli laskennallinen vaikutusmatka on yleensä ollut 10 m reiän molemmille puolille. Arvio on laskettu 75 m:n syvyyteen maan pinnasta. Kiven ominaispainona on käytetty 2.9 kg/dm 3 joka on määritetty 20 sydännäytteestä. Alustavan mineraalivarantoarvion mukaan Pohjasvaaran esiintymä sisältää noin 60 000 tonnia kultapitoista kiveä, jonka keskipitoisuus 1.5 g cut off:lla on 5.5 g/t Au fire assay-analyysien perusteella tai 7.0 g/t grafiittiuuni-aas-analytiikalla. Manuaalisesti tehty arvio antaa vertailukohdan muulla tavalla tehdyille laskelmille. Mineraalivarantoarvio on laskettu myös GEOMODEL-ohjelman leikkausmenetelmällä (J.Parkkinen, Espoo). Tällöin on käytetty kuvien 5-8 mukaisia, kultapitoisuuden cut off:iin 1 g/t Au perustuvia rajauksia mineralisoitumalle sekä ominaispainoa 2.90 kg/dm 3 Silmukoiden ("polygons") vaikutusmatkat ovat 10 m leikkausten molemmin puolin. Arvio on laskettu käyttämällä näin rajattujen lohkojen cut off:eina kultapitoisuuksia 1, 1.5 ja 2 g/t. Näiden laskujen tulokset on esitetty liitteissä 9-11. Kultapitoisuudet ovat grafiittiuuni-aas-tuloksia. eli lasketut keskipitoisuudet on noin 1 g/t korkeampi kuin olisivat vastaavat fire assayanalytiikkaan perustuvat keskipitoisuudet. Tutkirmuksen luonteesta johtuen varat on luokiteltu todennäköisiin ja mahdollisiin (luokka "todetut" puuttuu). Todennäköisiä ja mahdollisia mineraalivarantoja on eri cut off:lla seuraavasti: cutoff g/t massa t keskipitoisuus g/t Au 1.0 85700 4.9 1.5 76500 5.4 2.0 50300 7.3 AIHEEN ARVIOINTI Pohjasvaaran esiintymällä tehty kairaus on harva luotettavan mineraalivarantoarvion laatimiseksi. Esiintymästä on kuitenkin todettu malmiluokan kultalävistyksiä, joten mahdollisia louhittavia massakertymiä kannattanee jatkossa pyrkiä paikantamaan. Suhteellisen ohuiden
maapeitteiden vuoksi (1.5-4.0 m) reverse circulation kairausohjelma syväkairauksen täydentäjänä on suositeltava suurehkon näytekoon saavuttamiseksi. Koska Pohjasvaaran esiintymä sijaitsee jo aikaisemmin tunnettujen kultaesiintymien välittömässä läheisyydessä, jatkotutkimuksia ei katsottu aiheelliseksi.
LIITTEET 1. Pohjasvaaran valtausalueen sijainti 2. Valtausalueen syväkairausreikien ja tutkimusojien sijainti 3. Luettelo syväkairausrei'istä 4. Pohjasvaaran geologinen kartta, jossa tutkimuskaivannot kairausreikien pintaprojektiot 5. Kairausprofiili R427-R421 6. Kairausprofiili R426-U59-R424-U83-R304 7. Kairausprofiili R429-R425-U58-R306 8. Kairausprofiili R435-R434-R431-U79 9. GEOMODEL-ohjelman mineraalivarantoarvio, cut off 1 g/t 10. GEOMODEL-ohjelman mineraalivarantoarvio, cut off 1.5 g/t 11. GEOMODEL-ohjelman mineraalivarantoarvio, cut off 2 g/t
LIITTYY 1. Syväkairausraportit: M52.5/4613/-85/R304 - R307 M52.5/4613/-92/R421 - R435 2. Syväkairausprofiilit: M52.7/4613/-85/R304 - R307 M52.7/4613/-92/R421 - R435 3. Syväkairausanalyysit: Analyysitilausnumerot: M52.6/4613/-85/ R304 39254 R305 37258,37696 R306 37987 R307 39167 M52.6/4613/-92/ R421 44473 R422 44475 R423 44476 R424 44474 R425 44486 R426 44479 R427 44487,44557 R428 44485, 44556 M52.6/4613/-92/ R429 44490, 44559 R430 44488 R431 44491, 44558 R432 44484 R433 44489,44560 R434 44493 R435 44495 4. Tutkimusmontuista analysoitujen näytteiden analyysitilausnumerot: 48379-48389 5. Geofysikaaliset kartat Q22.13/4613 02/92/1 Magneettinen Q24.32/4613 02/92/1 VLF-R ominaisvastus ja vaihekulma
LIITE 3 Luettelo syväkairausrei istä Reikä x y z Suunta Lähtökal- Syvyys ( ) tevuus ( ) (m) R304 7354.163 4465.033 286.6 270 43.0 187.00 R305 7354.100 4465.040 283.9 270 43.1 105.70 R306 7354.200 4465.040 286.9 270 44.3 125.40 R307 7354.163 4465.080 286.7 270 45.2 207.50 R421 7354.120 4464.970 286.7 090 44.3 127.70 R422 7354.080 4464.990 287.1 090 45.1 50.00 R423 7354.040 4464.990 287.3 090 45.3 48.20 R424 7354.160 4464.970 288.1 090 45.3 73.20 R425 7354.200 4465.000 288.1 090 45.1 43.80 R426 7354.160 4464.930 288.7 090 44.2 123.20 R427 7354.120 4464.930 287.3 090 44.8 99.80 R428 7354.080 4464.950 288.2 090 44.8 89.20 R429 7354.200 4464.930 290.6 090 44.7 131.00 R430 7354.240 4464.950 288.6 090 45.5 52.20 R431 7354.180 4464.930 290.3 090 45.7 137.40 R432 7354.140 4464.960 286.3 090 45.0 92.40 R433 7354.101 4464.960 286.5 090 44.8 69.10 R434 7354.160 4464.920 290.9 090 60.3 97.00 R435 7354.160 4464.919 290.9 090 60.2 162.00