HÄMEENKYRÖN KUNTA PERUSTURVAPALVELUT NEUVOLAPALVELUJEN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 Perusturvalautakunta 22.5.2012
Johdanto Tämän toimintaohjelman tarkoituksena on kuvata Hämeenkyrön terveyskeskuksen palvelutarjonta, resurssit, vastuut ja yhteistyökäytännöt. Toimintaohjelma on rakennettu yhteistyössä neuvolan sosiaali ja sivistystoimen kanssa. Toimintaohjelmassa kuvataan neuvolan ja suun terveydenhuollon yksiköt, heidän työmenetelmiään, resursseja suhteessa suosituksiin sekä yhteistyömuotoja. Yhteistyökumppanit ovat kuvanneet ja kirjanneet omat toimintamallinsa ja tärkeimmät yhteistyön muotonsa ehkäisevän terveydenhuollon kanssa. Palvelujen laadunseurantaan ja kehitystarpeisiin ja osaamiseen otetaan kantaa toimintaohjelman kehittämiskohteet kappaleessa. Toimintaohjelmassa otetaan esiin myös tietosuojakysymykset. Toimintaohjelma perustuu neuvolaasetukseen ja toimintaohjelma lähetetään valvovalle viranomaiselle tarkastettavaksi. Toimintaohjelma on hyväksytty Hämeenkyrön perusturvalautakunnassa. Toimintaohjelman tulee olla osa talous ja toimintasuunnitelmaa sekä kunnan laajempaa hyvinvointikertomusta. 2
Sisältö Johdanto... 2 1. Taustaa... 5 2. Toimintaohjelman lähtökohdat... 6 2.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet... 6 2.2 Hämeenkyrön kunnan strategiat... 6 2.3 Perusturvapalvelujen toimintaajatus... 6 2.4 Toimintaohjelma kokonaisuutena... 6 3. Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus... 7 3.1 Äitiys, ehkäisy, ja perhesuunnitteluneuvola... 7 Perhesuunnittelun ja ehkäisyneuvontapalvelujen järjestäminen kunnassa.... 9 3.2 Lastenneuvola 26v... 9 3.3. Kouluterveydenhuolto (alakoulut) ja oppilashuolto...11 3.4 Opiskeluterveydenhuolto...13 Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus...15 Terveyden ja sairaanhoitopalvelut...16 Erityisesti huomioitavia asioita:...16 Erityisen tuen tarve ja opiskeluterveydenhuollon yhteistyötahot...17 3.5. Suun terveydenhuolto...18 4. Terveydenhuollon asiakirjoja...20 5. Tietosuoja...20 6. Toiminnan seuranta, osaaminen ja kehittämiskohteet...21 7. Yhteistyö eri hallintokuntien välillä...22 8. Sosiaalipalvelut yhteistyökumppanina...22 8.1 Sosiaali ja perhetyö...22 8.1.2 Perheneuvonta...23 9. Sivistyspalvelut yhteistyökumppanina...23 3
9.1 Varhaiskasvatus ja päivähoito sekä esiopetus...23 9.2 Toimintakäytännöt...24 9.3 Yhteistyö opetuksessa...25 10. Yhteistyön muodot oppilashuollossa...28 Liitteet...34 4
1. Taustaa Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali ja terveydenhuollonpalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Terveydenhuoltolain luku 2 velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä palveluja, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvoinnista ja toteutetuista toimenpiteistä tulee raportoida valtuustolle vuosittain. Kerran valtuustokaudessa tuotetaan laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan tulee strategiassaan huomioida paikallisiin olosuhteisiin sopivat terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevat tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevat vastuutahot tulee nimetä ja kunnan eri toimialojen, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen tulee tehdä yhteistyötä kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hämeenkyrön kunnassa on vuoteen 2017 valtuuston hyväksymä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka sisältää tietoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista. Tätä suunnitelmaa ohjaa vahvasti lastensuojelulain velvoite. Suunnitelma päivitetään vuoden 2014 aikana ja se tulee olemaan osa tulevaa neuvolan toimintaohjelmaa. Hämeenkyrön kunnan valtuusto on käynnistänyt kunnan hyvinvointikertomuksen laadinnan, joka osaltaan tulee tukemaan neuvolan toimintaohjelmaa. Hämeenkyrön kunnanhallitus on 15.8.11 77 nimennyt hyvinvointityöryhmän yhteyshenkilöksi johtavan hoitajan. Johtava hoitaja toimii kunnan hyvinvointikertomuksen ja Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen välisenä yhteyshenkilönä. Hallinnon edustajaksi kunnanhallitus nimesi henkilöstöpäällikön ja työryhmän puheenjohtajaksi sosiaalijohtajan. Tekniset palvelut nimesi työryhmän edustajaksi ympäristösihteerin, sivistyspalvelut varhaiskasvatuspäällikön. Terveyskeskuksen ylilääkäri on nimennyt johtavan hoitajan kunnan terveyden edistämisen yhdyshenkilöksi. Terveyden edistämisen yhdyshenkilön tehtävänä on koordinoida ja tukea eri hallintokuntia kunnan terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmien laadinnassa, joista tämä toimintaohjelma on yksi esimerkki. Terveyskeskuksen ennalta ehkäisevästä terveydenhuollosta vastaa johtava hoitaja, neuvolan esimiehenä toimii vastaava terveydenhoitaja. Ennalta ehkäisevät palvelut kuuluvat avoterveydenhuollon palvelualueeseen. Ylilääkäri toimii palvelualueen johtajana, vastaten kansanterveyslain mukaisista 5
palveluista, palvelupäällikkönä toimii johtava hoitaja. Ylilääkäri toimii palvelujohtajana koko perusturvapalveluiden alueella. 2. Toimintaohjelman lähtökohdat 2.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu toukokuussa 2009 (380/2009). Asetus on kuntia velvoittava 1.1.2011 lähtien. Neuvolaasetuksen(338/2011) 4 mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhteistyössä sosiaali ja opetustoimen kanssa laadittu yhtenäinen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollolle. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan tulee muodostaa suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen yksilöä ja perhettä tukeva palvelukokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lapsen ja nuoren kasvu ja kehitysympäristöön. Palvelujen tulee olla alueesta riippumatta yhdenvertaiset. Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on julkaistu soveltamisohje Neuvolatoiminta, koulu ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. STM julkaisuja 2009:20 www.stm.fi/julkaisut. 2.2 Hämeenkyrön kunnan strategiat Hämeenkyrön kunnan strategiassa visiona vuoteen 2020 on olla menestyvä ja turvallinen Tampereen seudun asuinkunta, joka kehittää toimintaansa ja huolehtii asukkaistaan. Strategian perusteena ovat ihmiset. Hämeenkyrö haluaa tarjota laadukkaat ja tehokkaat peruspalvelut kokonaisuutta ajatellen. Vahva kunta tukee ja kannustaa yksilön vastuuta itsestään lähimmäisistään ja ympäristöstään. Strategia löytyy Hämeenkyrön kunnan nettisivuilta www.hameenkyro.fi. Hämeenkyrön kuntaan on valmisteilla palveluita ohjaava palvelustrategia ja henkilöstöstrategia. 2.3 Perusturvapalvelujen toimintaajatus Hämeenkyrön toiminta ja taloussuunnitelmassa 2012 perusturvapalvelujen toimintaajatuksena on väestön tarpeita vastaavien, lainsäädännön vaatimuksia noudattavien ja hyvien ammattikäytäntöjen mukaisten sosiaali ja terveyspalveluiden järjestäminen kunnan voimavarojen puitteissa. Talous ja toimintasuunnitelma tiedot löytyvät kunnan nettisivuilta www.hameenkyro.fi/kuntainfo/taloustiedot. 2.4 Toimintaohjelma kokonaisuutena Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalveluiden suunnitelmallista, yhtenäistä palvelutarjontaa koko maassa. Neuvolaasetuksessa määritellään tarkasti terveystarkastusten sisältö ja määrä. Tarkastuksiin tulee niiden laadunvarmistamiseksi varata riittävästi aikaa. Tämän toimintaohjelman tarkoituksena on kuvata 6
Hämeenkyrön terveyskeskuksen palvelutarjonta, resurssit, vastuut ja yhteistyökäytännöt. Toimintaohjelma on rakennettu yhteistyössä sosiaali ja opetustoimen kanssa. Palvelujen laadunseurantaan ja kehitystarpeisiin otetaan kantaa toimintaohjelman kehittämiskohteet kappaleessa. 3. Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus 3.1 Äitiys, ehkäisy, ja perhesuunnitteluneuvola Hämeenkyrön terveyskeskus, äitiys ja vauvaneuvola (01,5 v.) sekä ehkäisyneuvola. Hämeenkyrön alueen äitiys ja vauvaneuvolan palvelut toteutetaan lähipalveluna ja ne tuotetaan kahden taajaman Hämeenkyrö ja Kyröskoski terveysasemilla. Hämeenkyrön äitiysneuvolan toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä vastaavat alueiden molemmat terveydenhoitajat. Neuvolaasetuksen tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistämistä, tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja alueellista eriarvoisuutta. Asetuksen tarkoituksena on ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhteneväisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Äitiysneuvola: Uudet äitiysneuvola suositukset tulevat voimaan 10/2013. Äitiysneuvolan tehtävänä on turvata odottavien äitien ja perheiden raskaus synnytys ja lapsivuodeaika toteuttamalla seurantaa valtakunnallisten säädösten mukaisesti. Äitiysneuvola tukee ja ohjaa odottavan äidin ja muun perheen psykososiaalista hyvinvointia, tukee perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä puuttuu varhaisessa vaiheessa poikkeamiin ja tuen tarpeisiin. Yhteistyö perheen ja muiden ammattiryhmien kanssa on tärkeää. Tarvittaessa perhe ohjataan eri yhteistyökumppaneiden vastaanotoille. Työn lähtökohtana on äidin, isän ja lapsiperheen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, varhaisen vuorovaikutuksen, voimavarojen ja kasvatuksen tukeminen. Hämeenkyrön neuvolassa yksi terveydenhoitaja seuraa ja ohjaa noin 70 raskautta/vuosi ja tarkastaa 01,5 v. vauvoja keskimäärin 150/vuosi. Alueelle muuttaa paljon nuoria monilapsisia perheitä. Syntyvyys on kasvussa tällä alueella vuosittain. Kyröskosken terveysasemalla yksi terveydenhoitaja seuraa ja ohjaa n. 70 raskautta/vuosi ja tarkastaa 01,5 v. vauvoja keskimäärin noin 150/vuosi. Tällä alueella on paljon erityistä tukea tarvitsevia perheitä mm. maahanmuuttajia, yksinhuoltajia ja syrjäytymisriskissä olevia perheitä. Suomen terveydenhoitajaliiton (STHL) suosituksen mukaan yhden terveydenhoitajan tulee hoitaa enintään 76 raskautta /vuosi, kun terveydenhoitaja tekee yksinomaan äitiysneuvolatyötä. Suositus korostaa, että 7
keskimääräinen vastaanottoaika olisi n. yksi tunti/ perhe. Hämeenkyrön kunnan alueella äitiys ja vauvaneuvolan kohdalla tämä laatusuositus ei täysin toteudu runsaan asiakasmäärän vuoksi. Keskimääräinen käyntiaika tällä hetkellä on n. 30 minuuttia. Raskauden ensikäynnille varataan kuitenkin aikaa aina 60min; käynti sisältää äidin anamneesin, parisuhteen kartoituksen. Näillä esitietokysymyksillä tulevilta vanhemmilta kartoitetaan tietoja heidän terveyden ja elämätilanteestaan, terveystottumukset sekä päihteiden käytön kartoituksen. Hämeenkyrössä työntekijät ovat kokeneet, että on laadukkaampaa käydä ensikäynnillä läpi esitiedot ja kyselyt yhdessä perheen kanssa. Äitiysneuvolan osalta lakisääteiset sikiöseulonnat toteutetaan ostopalveluna Tampereen Terveystalolta. Seulonta sisältää: yhdistelmäseulan verikoe 9+011+6, ultraääni 11+013+6 raskausviikolla Lisäksi rakenneultraäänen rv 20 22. Vuoden 2013 toteuma oli 235 käyntiä. Uutena seulana Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin alueella ja Hämeenkyrössä on vuoden 2012 alusta otettu käyttöön streptokokki Bviljely, joka toteutetaan äitiysneuvolan käyntien yhteydessä. Terveydenhoitajalla odottajat käyvät keskimäärin 12 kertaa, joista yhteistyössä lääkärin kanssa kaksi käyntiä. Lisäksi jokaiselle synnyttäneelle tehdään jälkitarkastus, jossa kiinnitetään äidin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Synnytyksen jälkeen kaikille perheille pyritään tekemään kotikäynti. Toteutuma n. 98 % (lomaaikana kotikäynnit toteutuvat rajoitetusti). Vauvaneuvola: Hämeenkyrön kunnassa vauvaneuvola toimii äitiysneuvolan jatkumona. Kotikäynnin jälkeen ensimmäinen neuvolakäynti n. 23 viikon iässä. Tarvittaessa aiemmin, jos esim. vauvalla on keltaisuusriski tai hänen painonnousunsa on niukkaa tai äidin tai vauvan tilanne/vointi sitä vaatii. Ensimmäinen lääkärineuvola on 68 viikon iässä yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa. Käynnit pyritään toteuttamaan suositusten mukaan eli: 2kk, 3kk, 4kk (laaja terv.tark./ lääkärineuvola), 5kk, 6kk, 810kk (lääk.nla), 1v, 1½v (laaja terv.tark./ lääk.nla), 2v. Erityisesti huomioitavia asioita: Terveystarkastusten toteuttamistapaan vaikuttaa merkittävästi perhetilanne esim. yksinhuoltajaperheet, uusperheet, maassa ja maahanmuuttajaperheet ja perheen sosiaaliset ongelmat tarvitsevat enemmän terveydenhoitajan huomiota. 8
Erityisseurantaa tarvitsevat myös iäkkäät synnyttäjät, synnyttäjät, joilla on perussairauksia sekä päihde ja mielenterveysongelmia, keinoalkuinen raskaus, monikkoraskaus tai jos kyseessä on teiniraskaus. Työmenetelmiä Yksilölliset tarkastukset, seulontatutkimukset, keskustelut. Perhe ja ryhmäohjaus =perhevalmennusryhmät ensisynnyttäjille. Terveydenhoitajat antavat parisuhdeneuvontaa ja tarvittaessa ohjaavat perheneuvolaan. Koordinointi moniammatillisessa yhteistyössä tai verkostotyössä sekä konsultaatiot. Puhelinneuvonnan osuus työssä on n. 5 h/ viikko. Internetin käyttö; Ipanaesitietokaavake, Kelaasiat yms. Yhteistyö Erikoissairaanhoito: Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays), sosiaalityö, sosiaalipsykiatrinen työ, seurakunta, Terveystalo, päihdetyö, perheneuvola, terveyskeskuksen lääkärit, Fimlab. Perhesuunnittelun ja ehkäisyneuvontapalvelujen järjestäminen kunnassa. Ehkäisyneuvolatoimintaa yritetään keskittää yhdelle terveydenhoitajalle. Ehkäisy ja perhesuunnittelu neuvontaa toteutetaan tarvelähtöisesti (äitiys ja opiskeluterveydenhuolto). Palvelut on ajateltu toteutettavaksi periaatteella, että niitä tarjotaan mahdollisimman lähellä asiakasta eri yksiköissä. Erityisesti opiskeluterveydenhuollossa tämä on ollut tärkeää. 3.2 Lastenneuvola 26v Lastenneuvolan tehtävänä on seurata lapsen kasvua ja kehitystä ja psykososiaalista hyvinvointia, tukea perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä puuttua varhaisessa vaiheessa poikkeamiin ja tuen tarpeisiin. Tärkeä on tunnistaa lapsen sairauksia, kehitystä ehkäiseviä tekijöitä sekä havaita muita perheen terveysongelmia. Terveydenhoitaja kannustaa perheitä terveyttä edistäviin valintoihin. Tehtävänä on ennaltaehkäistä lasten mielenterveyden häiriöitä ja vähentää lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lapset käyvät neuvolatarkastuksissa vuosittain asetuksen mukaisesti. Kontrollitarkastuksia tehdään tarpeen mukaan. Työmenetelmiä 2vuotisneuvolassa painopistealueina ovat parisuhde, päihteet ja perheväkivalta. 9
3 ja 4vuotiaaille tehdään Lene (leikkiikäisen neurologista kehitystä kartoittava tutkimus)tarkastus. Laaja terveystarkastus, jonka tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri, tehdään 4vuoden iässä. 4vuotistarkastuksessa lääkärin käytössä on Lapslomake (lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä). 5vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille tehdään KEHUtutkimus(kehityksen arviointi) neuvolassa. Päivähoidossa oleville lapsille KEHUtehtävät tehdään päivähoidon työntekijöiden toimesta. Päivähoidossa olevat 5vuotiaat käyvät neuvolassa terveystarkastuksessa, missä arvioidaan KEHUtehtävistä suoriutumista. Terveydenhoitaja tekee tarvittaessa lähetteet perheneuvonnan tutkimuksiin (psykologi ja puheterapeutti). 46vuoden iässä tärkeitä keskustelun aiheita ovat sosiaaliset taidot, vastavuoroiset kaverisuhteet, vihan ja kiukun tunteiden säätely sekä kouluvalmiusasiat. Monipuolinen terveysneuvonta sisältyy kaikkiin neuvolakäynteihin perheiden tarpeet huomioiden. Tartuntatautien ehkäisy rokotuksin on neuvolan tärkeä tehtävä. Suun terveystarkastus kuuluu asetuksen mukaan myös terveydenhoitajan tehtäviin, tarvittaessa lapsi ohjataan hammashoitoon. Lastenneuvolan terveydenhoitajan tehtäviin kuuluu päivittäin myös puhelinneuvonta sekä tiivis yhteistyö päivähoidon, perheneuvonnan, lääkäreiden, sosiaalitoimen ja fysioterapian kanssa. Terveydenhoitaja tekee yleensä lapsen tarvitsemat lähetteet perheneuvonnan lisäksi fysioterapeutille. Terveydenhoitajat osallistuvat resurssien mukaisesti päiväkotilasten erityisen tuen suunnitelmapalavereihin. Lapsen tullessa neuvolatarkastukseen, päivähoidon ja neuvolan yhdessä sopiman käytännön mukaan, vanhemmat tuovat päivähoidon tekemän arvion lapsen kehityksestä neuvolaan. Terveystarkastuksen jälkeen vanhemmat vievät neuvolapalautteen päivähoitoon. Hämeenkyrön ja Kyröskosken neuvolassa asetuksen tavoitteet toteutuvat melko hyvin määrällisesti ja laadullisesti. Ajan neuvolaan saa muutaman viikon päähän. Molemmissa neuvoloissa on omat lääkärit. Vastaanottoaikaa heillä on puoli päivää viikossa. Hyvänä koetaan jatkuvuus lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon, sama terveydenhoitaja jatkaa jo tuttujen perheiden kanssa. Yhteistyö perheneuvonnan kanssa on toimivaa. Neuvolan ja perheneuvonnan yhteistyöpalavereja järjestetään säännöllisesti noin kolmen kuukauden välein. Palavereihin osallistuu myös neuvolalääkäri. 10
Hämeenkyrön ja Kyröskosken neuvoloissa yksi terveydenhoitaja tarkastaa 26vuotiaat. Lastenneuvolan henkilöstömitoitussuositus on terveydenhoitajaa kohden 340 lasta, jos sijaista ei ole. Lasten määrän tulee olla alhaisempi, jos terveydenhoitaja työskentelee useammalla kuin kahdella sektorilla, jos alueella on runsaasti maahanmuuttajia tai erityistä tukea tarvitsevia perheitä. Lapsiasiakkaiden määrä on Hämeenkyrön kunnassa kasvussa. Lastenneuvolakäyntejä oli viime vuonna 3012. Ravitsemusterapeutin palveluille on lisätarvetta mm. jatkuvasti lisääntyvien lasten painoongelmien vuoksi. Perheiden hyvinvointierot ovat kasvussa ja hyvinvoinnin äärilaidat korostuvat työssä. Pahoinvoivia perheitä on enenevissä määrin. Hyvä ja avoimempi yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on tavoitteenamme. Yhteistyötä kehitämme yhdessä mm. yhteisissä palavereissamme. Neuvolapalaute lähetetään päivähoitoon (myös perhepäivähoitoon) vanhemman kirjallisella suostumuksella. LENE ja KEHU tutkimusten tulosten antamisesta perheneuvontaan pyydetään vanhemman kirjallinen suostumus. Terveydenhoitaja kysyy lapsen vanhemmalta suullisen luvan lapsen asioiden käsittelyyn perheneuvontapalaverissa. Lapsen terveystietojen siirto paikkakunnalta toiselle tapahtuu vanhemman kirjallisella luvalla. 3.3. Kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat asetuksen mukaiset vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukaiset kontrollitarkastukset. Laajat terveystarkastukset tehdään 1. 5. ja 8. luokilla terveydenhoitajan ja lääkärin toimesta. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan oppilaan vanhempi mukaan. Muuna aikana vanhempiin ollaan yhteydessä puhelimitse ja kirjallisin terveystarkastuspalauttein. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu kyselylomakkeen avulla, jossa tarkastellaan sekä oppilaan että vanhempien hyvinvointia ja perhetilannetta. 5. Ja 8. luokalla oppilas täyttää lisäksi oman kyselylomakkeen. Luokkatarkastuksen päättyessä terveydenhoitaja keskustelee yleisesti luokan ilmapiiristä ja esille tulleista asioista. Työmenetelmiä Kouluterveydenhuollon työmenetelmiin kuuluvat oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen, kuhunkin kehitysvaiheeseen kuuluva terveysneuvonta sekä oppilaan ja perheen tuen tarpeen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen. Kouluterveydenhoitajat ottavat kantaa oppilaan suun terveyteen, kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Kouluyhteisön työoloseurannat tehdään kolmen vuoden välein Pirtevan ( Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue) toteuttamana. Työmenetelmien tärkeinä osina on yhteistyö koulun ja kodin välillä, sekä yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan eteenpäin asiantunteville erityistyöntekijöille. Terveydenhoitajat 11
antavat ensiapua koulutapaturmien yhteydessä. Koulut voivat myös konsultoida terveydenhoitajaa tapaturmatilanteissa. Lisäksi terveydenhoitajat pitävät koulujen ensiapuvalmiutta yllä. Olennaisena osana kouluterveydenhuollon työtä on myös päivittäinen puhelinneuvonta. Erikoissairaanhoidosta siirtyy lasten kontrolleja yhä enemmän kouluterveydenhuoltoon, esim. erilaisten lääkitysten seurannat. Hämeenkyrön kirkonkylän koulussa, Kyröskosken koulussa ja Kaipion koulussa sekä Yläkoulussa hoidetaan ja ennaltaehkäistään koulukiusaustilanteita KiVa Kouluperiaatteiden mukaisesti. Terveydenhoitajat kysyvät tavatessaan oppilaita aina kaverisuhteista ja mahdolliseen kiusaamiseen puututaan herkästi. Koululääkäri aloitti toiminnan vuoden 2011 elokuun alusta, jolloin laajat terveystarkastukset kyettiin toteuttamaan asetuksen mukaisesti. Nyt tarkastukset toteutuvat määrällisesti, laatua vielä kehitetään. Vanhempien osallistumista terveystarkastuksissa pyritään lisäämään vaikuttavamman tiedotuksen kautta. Kouluuntulotarkastus tehdään kesällä ennen koulun alkua. Kouluuntulotarkastuksessa terveydenhoitaja täyttää lapsen kanssa lomakkeen: lapsen oma arvio hyvinvoinnistaan (PSHP,LAMIKEhanke). Kouluuntulotarkastuksen yhteydessä pyydetään vanhempien kirjallinen lupa sellaisten tietojen luovuttamiseen opettajalle, jotka mahdollisesti vaikuttavat koulutyöhön. Oppilaan terveystietojen siirto paikkakunnalta toiselle tapahtuu vanhemman kirjallisella luvalla. Erityisesti huomioitavia asioita: Kouluterveydenhuollon haasteita tällä hetkellä ovat avioerot, uusperheet, päihteiden käyttö, perheväkivalta, mielenterveysongelmat, lasten oppimis ja käytöshäiriöt, neurologiset ongelmat, vanhempien uusavuttomuus, lapselle kasautuva vastuu sekä lihavuus. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä lisääntynyt (6070 oppilasta). Myös yhä jatkuvat sisäilmaongelmat ja niiden tuottamat oirekyselyt, laajat selvitykset ja ohjantatyö vievät paljon terveydenhoitajan työaikaa. Lasten ja nuorten painonhallinnan tueksi terveydenhoitajat ovat laatineet yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa lihavan lapsen ja nuoren hoitopolun. Yhteistyö Kouluterveydenhuoltoon on luotu hyvät toimintatavat ja hyvä yhteistyö kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Jatkuvuus lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon on koettu hyvänä. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti, isoimmilla kouluilla työryhmiä on ollut 25 30 vuodessa. Isommilla kouluilla koululääkäri on osallistunut oppilashuoltotyöryhmän kokouksiin puolivuosittain. 12
Yhteistyötahoina toimivat opettajat, erityisopettajat, puheterapeutti, psykologit, koulukuraattori sekä fysioterapeutti. Lisäksi terveydenhoitajat tekevät yhteistyötä koko kouluhenkilökunnan kanssa, ravitsemusterapeutin sekä perheneuvonnan henkilökunnan kanssa. Puheterapiapalveluita voisi osittain suunnata myös kouluikäisille, tällä hetkellä perheneuvonnan puheterapia on kohdennettu alle kouluikäisiin. Henkilökunta Hämeenkyrö: yhdellä terveydenhoitajalla on 4 kyläkoulua, oppilaita n. 360 + eskarit. Terveydenhoitaja työskentelee kouluilla kolme päivää viikossa. Toinen terveydenhoitaja työskentelee Kirkonkylän koululla kaksi päivää viikossa. Kirkonkylän koululla oppilaita 276, joista 30 erityisluokilla ja 42 esikoulussa. Kyröskoski: yksi terveydenhoitaja hoitaa Kyröskosken koulun. Hänellä on oppilaita 271. Kyröskosken koululla on yksi erityisluokka. Kyröskosken koulun oppilaat tarkastetaan Kyröskosken terveysasemalla kahtena päivänä viikossa. Kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitussuositus on max 600 oppilasta/terveydenhoitaja. Hämeenkyrössä terveydenhoitajat eivät tee yksinomaan kouluterveydenhuoltoa vaan toimintaa toteutetaan jatkumona lapsuusikäalakouluikä. Kolme lääkäriä toteuttaa koululaisten laajat terveystarkastukset. Yksi lääkäri on tarkastanut kyläkoululaiset ja Kyröskosken koulun oppilaat ja toinen Kirkonkylän koulun oppilaat, ja 3 lääkäriä yläkoululla oppilaita 1 x viikossa. Vastaanotot ovat olleet noin yhtenä päivänä viikossa pääosin kouluilla. Kyröskosken osalta lääkärien tekemät terveystarkastukset toteutetaan Kyröskosken terveysasemalla. Yksi terveydenhoitajista on kouluterveydenhuollon vastuuhenkilö. Kouluterveydenhuollon käyntejä oli viime vuonna 3203, joista lääkärillä käyntejä 330. 3.4 Opiskeluterveydenhuolto Ammattiinstituutti Iisakissa opiskelee 316 opiskelijaa sekä Osaran maaseutuopetusyksikössä 160 nuorta, joista keskimäärin puolet on aikuisopiskelijoita. Ammattiinstituutti Iisakki tarjoaa koulutusta seuraavilla aloilla; catering, autoala, kone ja metalliala, sähkö ja automaatiotekniikka, prosessiteolllisuus, tieto ja tietoliikennetekniikka, rakennusala, maatalousala sekä luonto ja ympäristöala. Ammatillisen perustutkinnon lisäksi opiskelija voi suoritta ylioppilastutkinnon tai perustutkinnon, aikuislukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Ammattiinstituutti Iisakissa järjestään 10. luokan, lisäopetus. 13
Ammattiinstituutti Iisakissa terveydenhoitaja työskentelee kaksi päivää viikossa sekä Osaran maaseutuopetusyksikössä keskimäärin puoli päivää viikossa. F. E Sillanpään lukio toimii Hämeenkyrön yhteiskoulun yhteydessä. Lukiossa opiskelee 140 opiskelijaa. Lukiossa ja yläkoululla työskentelee yksi kokoaikainen terveydenhoitaja. Oppilaita on yhteensä 518. Opiskelijoiden määräaikaiset terveystarkastukset Terveystarkastusten tehtävänä on saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelija tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Terveystarkastus perustuu opiskelijan haastatteluun, työterveydelliseen riskinarvioon ja ohjaukseen. Opiskelijoiden ensimmäisen vuoden terveystarkastuksia voidaan pitää ikäryhmä ja elämänvaihetarkastuksina, joiden sisältö muistuttaa paljon työterveyshuollossa tehtäviä tarkastuksia. Vakavan masennuksen, vetäytymisen ja ajatushäiriöiden havaitseminen on tärkeää. Asetuksen 3 mukaan opiskelijalle, joka opiskelee lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa tulee järjestää ensimmäisenä opiskeluvuotena terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena lääkärintarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentila ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai ammatin vuoksi. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille altistuville opiskelijoille tarkastusten sisällön tulee noudattaa työterveyshuollossa tehtyjä tarkastuksia. Lääkärintarkastukset tehdään tällöin aina myös ensimmäisenä opiskeluvuotena. Ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollossa opiskelija täyttää opintojen alettua opiskeluterveydenhuollon terveydentilaa koskevan esitietolomakkeen sekä lupalomakkeen aikaisempien kouluterveydenhuollon tietojen tilaamiseen. Oppilaitos lähettää opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä opiskelijalle oppilashuollon taustatietolomakkeen. Oppilashuollon lomakkeessa opiskelijalta kysytään; onko opiskelijalla opiskeluun vaikuttava pitkäaikaissairaus tai muu terveydellinen seikka ja onko terveydenhoitajalla tarvittaessa lupa informoida opiskeluun ja työturvallisuuteen vaikuttavista seikoista opetuksesta vastaavia henkilöitä. Oppilashuollon taustatietolomakkeen sekä opiskeluterveydenhuollon terveydentilan esitietolomakkeen pohjalta arvioidaan terveystarkastusten kiireellisyyttä ja opiskelija pyydetään tarvittaessa aikaistetusti terveystarkastukseen. Myös lukiossa opiskelija täyttää opintojen alettua terveydentilaa kartoittavan lomakkeen, jonka pohjalta arvioidaan terveystarkastusten kiireellisyyttä. Lukioopiskelijoista valtaosa on Hämeenkyrön yläkoulun entisiä oppilaita ja täten aikaisemmat kouluterveydenhuollon tiedot ovat opiskeluterveydenhuollon käytössä. Tarvittaessa aikaisemmat kouluterveydenhuollon tiedot tilataan opiskelijan täytettyä tähän tarkoitetun lupalomakkeen. Lukiossa ei ole ollut käytössä oppilashuollon lomaketta. Jatkossa tämän lomakkeen tarpeellisuutta voidaan tarkastella. Sekä ammatillisessa oppilaitoksessa että lukiossa opiskelijan terveyteen liittyvien asioiden informoinnista opetuksesta vastaaville henkilöille sovitaan opiskelijan kanssa terveystarkastuksessa ja pyydetään tähän kirjallinen lupa. Lähtökohta on aina, että opiskelija ja/tai huoltaja itse informoi oppilaitosta opiskelijan terveyteen liittyvissä asioissa. 14
Terveydenhoitajan terveystarkastus tehdään kaikille ammatillisen peruskoulutuksen ja lukion opiskelijoille ensimmäisen opiskeluvuoden aikana asetuksen (380/2009) mukaisesti. Kutsut tarkastuksiin lähetetään opiskelijoille ryhmittäin. Ammattiin opiskelevien ensimmäinen työharjoittelu ajoittuu ensimmäisen opiskeluvuoden tammikuuhun. Kaikkia opiskelijoita ei ole ehditty tarkastamaan ennen ensimmäistä työharjoittelua kuten asetuksessa määritellään. Lukiossa terveystarkastukset ajoittuvat pääsääntöisesti ensimmäisen opiskeluvuoden kevätpuolelle. Kaikki aikuisopiskelijat, jotka opiskelevat nuorisolinjoilla kutsutaan terveystarkastuksiin. Osaran maaseutuopetusyksikössä opiskelee myös aikuisia monimuotoisesti. Näille aikuisopiskelijoille lähetetään terveydentilan esitietolomake. He voivat itse niin halutessaan varata ajan terveystarkastukseen. Monimuotoisia opintoja suorittavia aikuisopiskelijoita on käytännössä hyvin vaikea tavoittaa, koska heillä on lähiopetusta keskimäärin vain viikko kuukaudessa. Työmenetelmiä Terveydenhoitajan tarkastuksessa edetään pääsääntöisesti terveydentilan esitietolomakkeen pohjalta. Tarkastuksessa käsitellään ainakin seuraavat aiheet: terveydentila ja mieliala, opiskelun sujuminen, perhetilanne, kaverisuhteet, harrastukset, kiusaus, päihteet, ravinto, uni, seksuaaliterveys ja ehkäisy sekä suunterveys. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijan terveystarkastukseen varataan aikaa keskimäärin 1½ tuntia. Lukiossa terveystarkastuksiin varataan aikaa noin 45 minuuttia. Terveystarkastukseen sisältyy haastattelun, keskustelun ja neuvonnan lisäksi mittaukset: pituus, paino, BMI, vyötärönympärys, näkö, kuulo, verenpaine ja rokotusten tarkastaminen sekä tarvittaessa hemoglobiini ja värinäkö. Terveystarkastuksessa opiskelija täyttää alle 18vuotiaille tarkoitetun Nuorten päihdemittarin(adsume) ja täysiikäiset opiskelijat Audittestin. Terveystarkastukseen sisältyy pääsääntöisesti myös Mielialakysely BDItesti. Tarvittaessa voidaan käyttää myös SCOFF syömishäiriöseulaa. Lukion terveystarkastuksissa seulontalomakkeita käytetään tarpeen mukaan. Ammatillisen oppilaitoksen terveydenhoitajan terveystarkastuksissa käsitellään opiskelualaan liittyvät keskeisimmät terveysriskit. Opiskelijan asennoituminen oppilaitokselta saamiinsa työturvavallisuusmääräyksiin ja ohjeistuksiin pyritään selvittämään sekä ohjataan ja kannustetaan suojainten käyttöä. Opiskeluterveydenhuollon tarkastuksissa ammatillisessa oppilaitoksessa tarvitaan tiedot opiskelualaan liittyvistä terveydellisistä rajoituksista. Huomiota kiinnitetään opiskelijan terveydentilan arviointiin ja neuvontaan työssäselviytymisen näkökulmasta sekä opiskelijan terveydentilasta mahdollisesti aiheutuviin terveys ja turvallisuusriskeihin (Opiskeluterveydenhuollon opas 2006). Lääkärintarkastukseen on ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollossa ohjattu kaikki terveydenhoitajan tarkastuksessa käyneet ensimmäisen vuoden opiskelijat viime syksystä lähtien. Lukiossa lääkärintarkastukset ajoittuvat lukion toiselle vuodelle ja tarpeen mukaan ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Asetuksen (380/2009) mukaan oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöston työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. 15