Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA SYKSY 2017 sisältö Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sekä tuottavuusvertailu maakunnittain vuonna 2015. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot sekä nettomenot Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuonna 2015. Keski-Suomen maakunnan julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2014 THL:n sairastavuusindeksi maakunnittain THL:n sairastavuusindeksi ja osaindeksit Keski-Suomen maakunnan kunnissa Erikoissairaanhoidon palvelujen käytön mittarit Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuonna 2015 Perusterveydenhuollon palvelujen käytön mittarit Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuonna 2015 Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa Erikoissairaanhoidon vaikuttavuuden vertailu sairaaloittain eräissä sairaus- ja toimenpideryhmissä Tiedot on koonnut suunnittelija Markku Harvisalo, KSSHP 28.4.2017

Keski-Suomen maakunnan väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040 Ennusteen kuvioissa on käytetty lähteenä Tilastokeskuksen väestöennustetta. Ennusteen viimeisin todellinen vuosi on 2014 ja siitä eteenpäin ennustettuja lukuja. Ennusteesta on otettu Keski-Suomen maakunnan väestömäärät kunnittain ja ikäryhmittäin vuosilta 2030 ja 2040 ja suhteutettu ennustettua väestömäärää vuoden 2014 todellisiin ikäryhmälukuihin. Esitetään muutoksen suuruus ja kohdentuminen eri ikäryhmiin. Näissä väestötiedoissa on mukana Keski-Suomen maakunnan sote-alueen kuntien tiedot. Lisäksi esitetään vuoden 2016 lopulliset väestömäärät kunnittain. Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sekä tuottavuusvertailu maakunnittain vuonna 2015 Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot sekä nettomenot Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuonna 2015.

Sairaanhoitopiirin toimisto /harvisalo Lähde:THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2015 (päivitetty 12.4.2017)

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2015 Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Hankasalmi 4 023 132 1,20 110 Joutsa 3 716 122 1,25 98 Jyväskylä 2 733 90 0,96 93 Jämsä 3 701 122 1,16 105 Kannonkoski 4 533 149 1,32 113 Karstula 3 609 119 1,19 100 Keuruu 3 276 108 1,20 90 Kinnula 3 688 121 1,20 101 Kivijärvi 4 728 155 1,34 116 Konnevesi 4 647 153 1,21 127 Kyyjärvi 4 109 135 1,18 114 Laukaa 2 803 92 0,96 96 Luhanka 3 741 123 1,38 89 Multia 4 288 141 1,24 113 Muurame 2 164 71 0,89 80 Petäjävesi 2 944 97 1,06 91 Pihtipudas 3 613 119 1,26 94 Saarijärvi 3 661 120 1,19 101 Toivakka 2 701 89 1,03 86 Uurainen 2 547 84 0,96 88 Viitasaari 4 035 133 1,27 104 Äänekoski 3 168 104 1,15 90 Sairaanhoitopiirin toimisto /harvisalo Lähde:THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2015 (päivitetty 12.4.2017)

Keski-Suomen maakunnan julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2014 Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Keski-Suomen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot toiminnoittain v. 2014 Menot (euroa) Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa 392 663 360 Perusterveydenhuolto 203 215 680 Erikoissairaanhoito 295 736 640 Ympäristöterveydenhuolto 4 956 480 Lääkkeet ja vastaavat valmisteet 71 742 848 Lääkärinpalkkiot 2 435 830 Hammashoito 4 452 380 Tutkimus ja hoito 2 654 538 Matkat 18 723 551 Sairauspäivärahat 41 380 474 Vammaisetuudet 36 091 342 Kuntoutus 19 002 048 Kuntoutusraha 4 579 893 Erityishoitoraha 198 453 Työterveyshuolto, Kelan korvaukset (arvio) 16 784 900 Yhteensä 1 114 618 417 Keski-Suomen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot vuonna 2014 Menot %-osuus Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa 392,7 M 35,2 % Perusterveydenhuolto 203,2 M 18,2 % Erikoissairaanhoito 295,7 M 26,5 % Ympäristöterveydenhuolto 5,0 M 0,4 % KELA 218,0 M 19,6 % YHTEENSÄ 1 114,6 M 100,0 % Sairaanhoitopiirin toimisto / MH Lähde: THL, KELA

THL:n sairastavuusindeksit maakunnittain Ikävakioidut indeksit 2012 2014, koko maa = 100 Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

THL:n sairastavuusindeksi ja osaindeksit Keski-Suomen maakunnan kunnissa Ikävakioidut ja ikävakioimattomat indeksit 2012 2014, koko maa = 100 Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Sairastavuusindeksi ja osaindeksit Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuosien 2012-2014 tiedoilla Viimeisimmät perustiedot otettu THL:n aineistosta 14.9.2017 KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto, Harvisalo Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

THL:n sairastavuusindeksi koostuu seuraavista sairausryhmistä: Sairastavuusindeksi on koostettu seitsemästä eri sairausryhmästä, jotka on erikseen indeksoitu ja summattu neljän eri näkökulman mukaan määräytyvien painokertoimien mukaan. Useat sairaudet ovat voimakkaan ikäriippuvaisia, jolloin alueen ikärakenne määrittää suurelta osin sairastavuuden tasoa. Ikävakioitu indeksi mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä riippumatta. Vakioimaton indeksi puolestaan kuvastaa alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi alueelle kohdentuvien sairastavuudesta johtuvien kustannusten mittari. Riittävän tapausmäärän varmistamiseksi pienimmillekin aluetasoille indeksin laskemisessa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuoden 2013 sairastavuusindeksin laskennassa on käytetty vuosien 2012-2014 tietoja. KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto, Harvisalo Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sairastavuusindeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun ja sairastavuuden tasoon. KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sairastavuusindeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Ikävakioimattomat luvut kuvaavat kunnalle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun ja sairastavuuden tasoon. KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ikävakioimattomat luvut kuvaavat kunnalle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa KSSHP, Sairaanhoitopiirin toimisto Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Erikoissairaanhoidon palvelujen käytön mittarit Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuonna 2015 Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Sotkanet Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Perusterveydenhuollon palvelujen käytön mittarit Keski-Suomen maakunnan kunnissa vuonna 2015 Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Sotkanet Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa tilasto (30.04.2017 tiedonkeruu) Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa Lähde: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

Erikoissairaanhoidon vaikuttavuuden vertailu sairaaloittain eräissä sairaus- ja toimenpideryhmissä THL, PERFECT -raportointi potilasryhmistä: Aivohalvaus v. 2015 Sydäninfarkti v. 2015 (sepelvaltimotautikohtaus) Lonkkamurtuma v. 2015 THL raportti: Lonkan ja polven tekonivelet v. 2014: uusintaleikkausten osuus Perfect tiedot poimittu web-sivulta: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/perfect/osahankkeet Lähteet: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Perfect-hanke sekä Tilastokatsaus 15/2016, Lonkan ja polven tekonivelet Sairaanhoitopiirin toimisto /Harvisalo

THL:n PERFECT hankkeen tekstistä: Aivoverenkiertohäiriö Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Vuonna 2014 aivoverenkierron sairauksiin kuoli Suomessa 4428 ihmistä. Vuosittain aivoverenkiertohäiriön sairastaa noin 25 000 suomalaista. Sairauden hoitoketju akuuttihoidosta pitkän kuntoutuksen kautta kotiin tai laitokseen on huomattava terveydenhuollon haaste ja kuluttaa runsaasti voimavaroja. Lonkkamurtuma Väestön ikääntyessä reisiluun yläosan murtumat eli lonkkamurtumat ovat merkittävimpiä terveydenhuollon haasteita Suomessa. Vuonna 2008 lonkkamurtuman sai yhteensä noin 7 200 henkilöä, joista ensimmäisiä lonkkamurtumia oli noin 6 200. Valtaosa murtuman saaneista on iäkkäitä naisia ja merkittävä osa (noin 20 %) murtumista tapahtuu pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle väestölle. Lonkkamurtuma johtaa tyypillisesti elämänlaadun menetyksiin sekä ylimääräisiin kustannuksiin ja sen hoitaminen vaatiikin pitkää sosiaali- ja terveydenhuollon rajat ylittävää hoitoa. Sydäninfarkti Sepelvaltimotauti on merkittävin terveysongelma kaikissa kehittyneissä maissa. Sepelvaltimotaudin hoitoon kohdentuu noin 10 % terveydenhuollon voimavaroista. Suomen sairaaloissa hoidetaan vuodessa noin 10 000 sydäninfarktipotilasta. Sydäninfarkti- osahankkeessa arvioidaan sydäninfarktipotilaiden saamaa hoitoa sekä hoidon kustannuksia ja vaikuttavuutta. Hanke on käynnistynyt vuonna 2000 ja siinä on tehty yhteistyötä Stanfordin yliopiston koordinoiman TECH (Technological Change in Health Care) - projektin ja OECD:n kanssa. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017, Perfect -hanke