Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki



Samankaltaiset tiedostot
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Terveyden edistämisen laatusuositus

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA KUORMA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Anna Erkko Projektisuunnittelija

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

Mielenterveys voimavarana

Stigma, itsestigmatisaatio ja mielenterveyden edistäminen. Ha(ll)ussa hyvä elämä

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Jorma Posio

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

TERVEYDENHOITAJA ASIAKKAAN MIELENTERVEYDEN TUKENA

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Turpakäräjät

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Pelihaittojen ehkäisy THL Rundi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Heräteinfo henkiseen tukeen

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm. Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Hyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa Hankepäällikkö Heidi Lind

MIX TSEMPATA? Marina Steffansson Eriarvoistumisen pysäyttäminen

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

Terveet tilat Hallitusneuvos, hankejohtaja Marika Paavilainen

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Pakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela

Työhyvinvointi ja johtaminen

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Pohjanmaa-hanke

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

Transkriptio:

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat edellytykset hallita terveyttään ja siihen liittyviä taustatekijöitä (WHO 1986) Terveys monitahoisten yksilöllisten, sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien tekijöiden vuorovaikutusta (terveyden determinantit) Terveyden taustatekijöitä mm. ikä, tiedot ja taidot, elintavat, koulutus, psykososiaaliset tekijät, kultuuri, työ ja asumisolosuhteet sekä palvelujärjestelmän toimivuus. (STM 2006)

Mielenterveyden edistäminen Mielenterveyden edistämisen tarkoituksena on sekä 1) vahvistaa että 2) vähentää mielenterveyttä vahingoittavia tekijöitä. Mielenterveyden edistäminen on mitä tahansa toimintaa, mikä vaalii aktiivisesti hyvää mielenterveyttä (Health Education Authorityn määritelmän 1997) Mielenterveyttä edistävät toimet lisäävät hyvinvointia, lievittävät kärsimystä ja vähentävät mielenterveysongelmien ilmaantuvuutta. (STM 2004)

Miksi mielenterveyden ensiapu? Stigma ja negatiiviset asenteet mielenterveyden häiriöitä kohtaan Varhainen puuttuminen ja tarvittaessa ammattiavun hakeminen Jokainen voi edistää omaa mielenterveyttään Mielenterveyden häiriöt yleisiä (vrt. Terveys 2000 tutkimus)

Mielenterveyden ensiapu Suomen malli koostuu kahdesta erillisestä osiosta: 1. Mielenterveyden ensiapu kansalaistaidoksi 2. Mielenterveyden ensiapu: tunnistaminen ja ensiapu

Mielenterveyden ensiapu kansalaistaidoksi Kurssin tavoitteena on vahvistaa osallistujan hyvinvointia ja ehkäistä mielen pahoinvointia Kurssi lisää osallistujan tietoja ja taitoja, miten tukea hyvää mielenterveyttä Kurssi lisää osallistujan tietoja ja taitoja, miten selviytyä elämän vaikeuksista ja kriiseistä

Mielenterveyden ensiapu: tunnistaminen ja ensiapu Kurssin tarkoituksena on: 1)suojella elämää jos epäillään, että ihminen voi vahingoittaa itseään tai muita 2)tarjota apua, jolla pyritään ehkäisemään mielenterveysongelmien kehittyminen vakavammiksi 3)edistää hyvän mielenterveyden saavuttamista ja tukea omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä 4)ohjata tarvittaessa hakemaan apua.

Mielenterveyden ensiapu: tunnistaminen ja ensiapu Perustuu Australialaiseen 5 askeleen malliin: 1. Arvioi avunhakijan mahdollinen itsetuhoisuuden riski 2. Kuuntele rauhallisesti ja moralisoimatta 3. Rohkaise ja anna tietoa asioista 4. Rohkaise hakemaan tarvittaessa ammattiapua 5. Rohkaise huolehtimaan itsestä

Mielenterveyden ensiapukurssin läpikäynyt osallistuja: 1. tietää yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden oireita. 2. on tietoinen päihderiippuvuuksista ja päihteiden käytön haitoista. 3. osaa soveltaa mielenterveyden ensiavun askeleita. 4. omaa valmiudet tarvittaessa tarjota apua ja ohjata hoitoon. 5. saa valmiuksia osaamisensa rajojen tunnistamiseen.

Mielenterveyden ensiapu terveyttä edistävänä menetelmänä Australiassa, Skotlannissa ja Suomessa tehty seurantatutkimusta (2002, 2005, 2006) Kurssi vaikuttanut positiivisesti ihmisten asenteisiin Tietoisuus mielenterveyden ongelmista lisääntynyt Kurssin käyneet kokivat saaneensa työkalun auttaa mielenterveysongelmaista Kurssin käyneet kokivat kykenevänsä auttamaan paremmin kanssaihmisiään

Mielenterveyden ensiapu terveyttä edistävänä menetelmänä Precent correctly recognizing the disorder in vignette n=166 Type of vignette Pre course Post course 6 Month Follow up Depression 91,4 95,2 93,3 Schizophrenia 56,6 76,4 67,9 Both 73,3 85,7 80,5 Kitchener & Jorm 2002

Mielenterveyden ensiapu preventiivisenä menetelmänä Changes in confidence and help provided to others n=166 Outcome % Feeling confident in helping someone % Had contact with anyone with mental health problem % Provided help ( some or lot ) % Advised professional help % Gave multiple types of help Before 62,2% 88,5% 54,5% 14,6% 45,6% After 83,3% 89,0% 61,9% 9,0% 52,2% Kitchener & Jorm 2002

KIITOS! www.pohjanmaahanke.fi www.osterbottenprojekt.fi www.mielenterveysseura.fi