MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Samankaltaiset tiedostot
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Simojärven kalasataman asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa Lotta Vuorinen

SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , tark

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Sisällysluettelo. Ilomantsin kunta

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

SELOSTUS, kaavaehdotus

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

Maalahden kunta S MARKET KAUPPAYKSIKÖN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 151. Osallistumis ja arviointisuunnitelma MAALAHDEN KUNTA

Sahantien asemakaavan muutos

Birgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS

Sisällysluettelo. Ilomantsin kunta

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAUDNKORVA I C ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

Herusten asemakaavan muutos Valssitien alueella

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUPALAN KOULUALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KOLMIKANTAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS

RAUTION ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

POLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) tark

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVAT 5. RANTA-ASEMAKAAVAT 6. RAKENNUSJÄRJESTYS 7.

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

SAVITAIPALEEN KUNTA SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Alueelle suunnitellaan käyttöä yleisten rakennusten korttelialueena, jonne voidaan sijoittaa kunnan palveluita.

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta.

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

Transkriptio:

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset.

KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen liittyviä perusasioita: miten asunnot, työpaikat ja palvelut sijoittuvat ja miten liikenne sujuu, miten sijoittuvat viheralueet ja kulttuuriympäristöt. Kunnille ja muille alueen tulevaisuutta suunnitteleville toimijoille maakuntakaava on tärkeä strateginen päätöksenteon väline. Maakuntakaava on tulevaisuuteen tähtäävä ja koko maakunnan aluetta koskeva yleispiirteinen suunnitelma. MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEITA: Toimiva ja tarkoituksenmukainen yhdyskuntarakenne Sujuvat ja päästöjä vähentävät liikennejärjestelyt Hyvät edellytykset elinkeinoille Riittävästi virkistysalueita Ekologinen kestävyys 3

LAKIIN PERUSTUEN MAAKUNNAN LIITTO on lakisääteinen kuntayhtymä ja alueensa merkittävä edunvalvoja. Liiton lakisääteisiä tehtäviä ovat maakuntakaavoitus sekä alueiden yleinen kehittäminen. Maakuntakaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kaava valmistellaan monipuoliseen tietoon sekä vuoropuheluun perustuen ja erilaisia vaihtoehtoja arvioiden. Kaavan valmistelussa huomioidaan myös vaikutusten arvioinnin tulokset, poliittiset linjaukset sekä lainsäädäntö. Kaavassa osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä maankäyttö. Siinä ei käsitellä kunnan sisäisiä alueidenkäytön kysymyksiä. Kaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. 4

YHTEISEN SUUNNITELMAN ETUJA: Yhteinen suunnitelma hiotaan huolellisen ja vuorovaikutteisen prosessin aikana. Siinä päätöksenteko on avointa ja demokraattista. Maakuntakaavan sitovuus on etu, johon luottaen kunnat ja muut toimijat voivat kehittää maankäyttöään pitkäjänteisesti. Välittää valtakunnalliset intressit ja varaukset maakuntakaavan kautta kunnissa huomioitavaksi. Ylimaakunnallisen yhteistyön ja sujuvuuden lisääminen. SUURET LINJAT YHTEISELLE KARTALLE Maakuntakaavassa alueen toimintojen kokonaisuutta suunnitellaan yksittäistä kuntaa laajemmasta vinkkelistä. Päivittäisissä toimissa harva meistä pohtii kuntarajan ylittämistä. Olennaisempaa on, että ihmisten ja yritysten arki sujuu ja liikennejärjestelyt toimivat. Sujuvuus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan edellyttää laajojen alueiden suunnittelua kokonaisuutena ja suurten strategisten valintojen tekemistä. Näitä varten on maakuntakaava, joka antaa suunnan kuntien pitkäjänteiselle maankäytön suunnittelulle. 5

ASEMAKAAVA on yleiskaavaa tarkempi kaava. Asemakaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Rantaalueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla. YLEISKAAVA on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. KUNTIEN KAAVOITUKSEN OHJAAJA Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaava tarkentuu kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaavalla ei rajoiteta kuntakaavoituksen ratkaisuja sellaisissa asioissa, joihin ei liity valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia kysymyksiä. Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella, mutta se on ohjeena silloin, kun yleiskaavaa muutetaan. 6

VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA KUNTIEN YHTEINEN YLEISKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA Mittakaava 1:40 000 Mittakaava 1:150 000 ASEMAKAAVA Mittakaava 1:2000 7

8 Esimerkkinä ote Uudenmaan vahvistettujen kaavojen yhdistelmästä.

KARTTA JA KAAVA- SELOSTUS Kaava konkretisoituu karttana, jonka merkinnöillä osoitetaan haluttu kuva tulevaisuudesta. Karttamerkintöjen selitykset liitetään kartan reunaan. Kutakin merkintää koskevat määräykset puolestaan liitetään mukaan erillisenä asiakirjana. Maakuntakaavan perusteluksi ja ymmärrettävyyden parantamiseksi laaditaan myös kaavaselostus. Selostuksessa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset sekä muut kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Vahvistettavaan kaavaaineistoon kuuluvat kartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. 9

ERILAISIA MAAKUNTAKAAVOJA Kokonaismaakuntakaava kohdistuu koko maakunnan alueelle ja siinä on käsitelty kaikki maankäytön muodot. Silloin kun kokonaismaakuntakaava tehdään rajatulle alueelle maakuntaa, sitä kutsutaan osa-aluemaakuntakaavaksi. Vaihemaakuntakaavasta on kyse silloin, kun maakuntakaavassa käsitellään vain joitain maankäytön muotoja, joissa uusille suunnitelmille on tarvetta. Myös vaihemaakuntakaava voidaan laatia rajatulle alueelle. Eri kaavakierroksilla valmistuneita maakuntakaavoja on kätevä tarkastella ja käyttää yhtenä kokonaisuutena voimassa olevien kaavojen yhdistelmänä. UUDELLAMAALLA voimassaolevien kaavojen yhdistelmä löytyy karttapalvelusta, kartta.uudenmaanliitto.fi. 10

ESIMERKKINÄ UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVATILANNE Uudenmaan kokonaismaakuntakaava Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava 1. vaihemaakuntakaava 3. vaihemaakuntakaava Östersundomin alue 2. vaihemaakuntakaava 4. vaihemaakuntakaava KAAVAYHDISTELMÄ Kokonaismaakuntakaava kohdistuu koko maakunnan alueelle ja siinä on käsitelty kaikki maankäytön muodot. 1. vaihemaakuntakaava kohdistuu entisen Uudenmaan alueelle ja siinä on käsitelty vain tietyt maankäytön muodot. 3. vaihemaakuntakaava kohdistuu vain rajatulle alueelle ja tiettyyn teemaan. 2. vaihemaakuntakaava kohdistuu koko Uudenmaan alueelle ja siinä on käsitelty vain tietyt maankäytön muodot. 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue: kaava kohdistuu rajatulle alueelle ja käsittelee vain tietyt maankäytön muodot. 4. vaihemaakuntakaava kohdistuu koko Uudenmaan alueelle ja käsittelee vain tietyt maankäytön muodot. Yhdistelmä voimassa olevista maakuntakaavoista koko Uudenmaan alueella. 11

NÄIN KAAVATYÖ ETENEE VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA LAIT MAAKUNNAN JA KUNTIEN TAVOITTEET TIETOPOHJA EDELLISTEN KAAVOJEN SEURANTA TIETOPOHJA JA SELVITYKSET ALOITUSPÄÄTÖS TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERIAATTEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) NÄHTÄVILLÄ VAIHTOEHTOJEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU LUONNOS HYVÄKSYTÄÄN NÄHTÄVILLÄ KAAVAEHDOTUKSEN VALMISTELU EHDOTUS HYVÄKSYTÄÄN NÄHTÄVILLÄ LIITOSSA TEHTÄVÄ KAAVATYÖ HALLITUKSEN TAI VALTUUSTON PÄÄTÖS NÄHTÄVILLÄ MIELIPITEIDEN, MUISTUTUSTEN JA LAUSUNTOJEN ANTOA VARTEN KAAVAN VIIMEISTELY KAAVA HYVÄKSYTÄÄN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VAHVISTAA KAAVAN SEURANTA VALMIS KAAVA TOTEUTTAMINEN 12

OSALLISTU JA VAIKUTA! Kaavoituksessa osallisia ovat maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja erilaiset yhteisöt. Mielipiteet ja muistutukset ovat tervetulleita nähtävilläolon aikana. On tärkeää, että maanomistajat, kunnat, viranomaiset, yhteisöt ja myös tavalliset kansalaiset antavat palautetta. Mielipiteet, muistutukset ja lausunnot käsitellään huolellisesti. Saatu palaute on tärkeää aineistoa aina seuraavaa kaavavaihetta valmisteltaessa. Kaavatyötä ohjaavat ja päätöksistä vastaavat maakuntahallitus ja -valtuusto. Hallituksen rooli korostuu valmistelun ohjaajana, kaavan hyväksyy valtuusto. 13

YHTEISTYÖSSÄ LAADITTU Maakuntakaavoitus on hyvä väline käydä avointa tulevaisuuskeskustelua kaikkien maakunnan toimijoiden kesken. Laaja sidosryhmätyö ja osallistuminen pohjustavat hyvää lopputulosta. Kun eri toimijat ovat aktiivisesti mukana kaavan valmistelussa, kaavan sisältö perusteluineen tulee tutuksi ja kaavan toteuttaminen lähtee parhaiten käyntiin. UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN laadinnassa hyödynnettiin laajaa vuorovaikutusta. Valmisteluvaiheessa kunnat, viranomaiset, järjestöt, yritykset ja asukkaat sekä myös tutkijat ja yliopistoväki osallistuivat yhteisen suunnitelman käsittelyyn, arviointiin ja kommentointiin. 14

JATKUVA PROSESSI Maakuntakaava on suunnitelma, jonka arvo konkretisoituu toteuttamisen myötä. Viranomaisten velvollisuus on edistää kaavan toteutumista. Maakuntakaava toteutuu varmemmin, kun kaikki osapuolet ovat sitoutuneet sen periaatteisiin yhteistyön kautta. Maakuntakaavan tärkeimpiä toteuttajia ovat kunnat oman kaavoituksensa kautta sekä muut viranomaiset valtio mukaan lukien. Kaavan toteutumista seurataan, jotta tulevissa kaavoissa osataan tehdä oikeanlaisia uusia ratkaisuja ja tarvittaessa korjata aiemmin tehtyjä. 15

MAAKUNTAKAAVOITUS ON JATKUVA PROSESSI, JOSSA RATKOTAAN KULLOINKIN AJANKOHTAISIA JA LAAJA- ALAISIA MAANKÄYTÖN KYSYMYKSIÄ." UUDENMAANLIITTO.FI Uudenmaan liitto Ulkoasu Anni Levonen Valokuvat Tuula Palaste-Eerola ISBN 978-952-448-360-5 (pdf ISBN 978-952-448-359-9 (nidottu) Helsinki 2015 Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B 00240 Helsinki Finland +358 9 4767 411 toimisto@uudenmaanliitto.fi uudenmaanliitto.fi