Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 1 (43) Aika 09.04.2018, klo 12:04-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 137 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen 138 Pöytäkirjan tarkastus 139 Ajankohtaiset asiat 140 Osayleiskaava Rovaniemen Kuusiselän kaatopaikan alueelle 141 Asemakaavan muutos 2. kaupunginosa kortteli 48 ja ympäröivät viheralueet, Sairaalaniemi 142 Rovaniemen kaupungin autopaikkamitoitusselvitys, vaiheyleiskaava 143 Nuorisovaltuuston harrastetuki 2018 144 Valtuustoaloite Kotipesä Kuntoon 145 Toimiohje Rovaniemen Kehitys Oy:n yhtiökokousedustajalle 146 Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaisesta järjestämisestä koskevaksi lainsäädännöksi 147 Eroaminen vapaa-ajanlautakunnan jäsenyydestä / Raudaskoski 148 Valinnanvapauspilotti 149 Työsuhdeauton hankinta 150 Ei julkinen 151 Ei julkinen 152 Viranhaltijoiden, lautakuntien ja johtokunnan päätösten otto-oikeus 153 Ilmoitusasiat
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 2 (43) Saapuvilla olleet jäsenet Liisa Ansala, puheenjohtaja Harri Rapo, 1. varapuheenjohtaja Juhani Juuruspolvi, 2. varapuheenjohtaja Anja Joensuu, saapui 12:05 Esko-Juhani Tennilä Hannu Ovaskainen Kalervo Björkbacka Matti Henttunen Sanna Karhu Sara Tuisku Terhi Heikkilä Muut saapuvilla olleet Kaisa Laitinen, kaupunginsihteeri, sihteeri Heikki Autto, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, saapui 12:15 Susanna Junttila, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Aatos Nätynki, kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Riikka Heikkilä, viestintäpäällikkö Marja Marjetta, hallintosihteeri Poissa Johanna Ojala-Niemelä, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Riitta Erola, kehitysjohtaja Ville Vitikka, vs. kaupunginlakimies Miikka Ruokamo, vs. hallintolakimies Allekirjoitukset Liisa Ansala Puheenjohtaja Kaisa Laitinen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 16.04.2018 16.04.2018 Sanna Karhu Sara Tuisku :t 137-149, 151-153 16.04.2018
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 3 (43) Kalervo Björkbacka 150 Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Rovaniemen kaupungin verkkosivuilla 17.4.2018 alkaen. hallintosihteeri Marja Marjetta
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 4 (43) 137 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja hyväksyy työjärjestyksen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 5 (43) 138 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Sanna Karhu ja Sara Tuisku. Seuraavina vuorossa ovat Hannu Ovaskainen ja Kalervo Björkbacka. Pöytäkirja on tarkastettava viimeistään 16.4.2018. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 6 (43) 139 Ajankohtaiset asiat Esittelijän katsaus ajankohtaisista ja valmistelussa olevista asioista. Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi kaupunginjohtajan katsauksen ajankohtaisista ja valmistelussa olevista asioista. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 7 (43) Tekninen lautakunta, 113, 29.08.2017 Tekninen lautakunta, 45, 20.03.2018 Kaupunginhallitus, 140, 09.04.2018 140 Osayleiskaava Rovaniemen Kuusiselän kaatopaikan alueelle Tekninen lautakunta, 29.08.2017, 113 Valmistelijat / lisätiedot: Johannes Jutila Liitteet 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Liite 1, Kaavaluonnos 3 Oheismateriaali, Kaavaselostus 4 Vuorovaikutuslomake Asian aikaisemmat käsittelyvaiheet: Tekninen lautakunta 30.08.2016, 101 Kaupunginhallitus 26.09.2016, 372 Rovaniemen tekninen lautakunta käsitteli kokouksessaan 30.8.2016 101 osayleiskaavan laatimista. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessa 26.9.2016 372 osayleiskaavan laatimisen Rovaniemen Kuusiselän alueelle sekä päätti kuuluttaa kaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 4.- 17.11.2016. Nähtävilläolon aikana saapui kolme (3) mielipidettä. Vastineet mielipiteisiin on liitteenä olevassa vuorovaikutuslomakkeessa. Viranomaisneuvottelu Kuusiselän osayleiskaavasta järjestettiin 7.12.2016 Lapin ELY-keskuksessa. Tuulialfa Oy kehittää Kuusiselän alueelle seitsemästä (7) tuulivoimalasta muodostuvan kokonaisuuden. Turbiinien yhteisteho on valittavasta voimalatyypistä riippuen noin 20-29,5 MW. Kuusiselän tuulipuiston osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77a pykälän tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Osayleiskaavassa on osoitettu jätteenkäsittelyalue (EJ-1) ja maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), joille saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Voimaloiden enimmäiskorkeus on kaavassa 240 metriä. Korkeimmalla sijaitsevat tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat noin tasolla +205, jolloin tuulivoimaloiden lavat voivat ulottua noin korkeustasolle +445 (korkeus merenpinnasta).
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 8 (43) Kaavassa on osoitettu nykyiset ja ohjeelliset uudet tieyhteydet sekä ohjeelliset uudet maakaapelit. Lisäksi kaavassa on osoitettu jätteenkäsittelyalue (EJ-1), jolla sallitaan myös aurinkovoimalan ja biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen, kuten puutavaran kuivattaminen biokaasulaitoksen lämmöllä. Kuusiselän tuulivoimahanke koostuu 7 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (maakaapeli), sekä muuntamosta, josta sähkö siirretään Kirsunkijärven eteläpuolella sijaitsevalle Carunan 110 kv voimajohdolle, jonne rakennetaan sähköliityntä. Kaavoitus ehdottaa, että Kuusiselän osayleiskaavan kaavaluonnos laitetaan nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Kaavasta pyydetään lausunnot puolustusvoimilta, Lapin pelastuslaitokselta, Finavia Oy:ltä ja ympäristölautakunnalta. Lisätietoja: kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi p. 016 322 8927 etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi Ehdotus Esittelijä: Martti Anttila kaavoitusarkkitehti Johannes Jutila p. 016 322 6025 etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi Tekninen lautakunta hyväksyy Kuusiselän osayleiskaavan kaavaluonnoksen sekä päättää, että kaavaluonnos laitetaan valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot puolustusvoimilta, Lapin pelastuslaitokselta, Finavia Oy:ltä, ympäristölautakunnalta, Ranuantien aluelautakunnalta ja Rovaniemen Matkailu & Markkinointi Oy:ltä. Tekninen lautakunta kuuli asiassa asiantuntijana kaavanlaatija Timo Huhtista konsulttitoimisto Sito Oy:stä. Jäsen Kaisu Huhtalo ilmoitti esteellisyytensä ja poistui kokouksesta ennen tämän asian käsittelyä ja päätöksentekoa (Hallintolaki 28 :n 5 kohta, yhteisöjäävi). Paikalle saapui varajäsen Taru Palokangas. Tekninen lautakunta päättii yksimielisesti toimialajohtajan ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta, 20.03.2018, 45
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 9 (43) Valmistelijat / lisätiedot: Markku Pyhäjärvi markku.pyhajarvi@rovaniemi.fi kaavoituspäällikkö Liitteet 1 Kaavamuutosehdotus 2 Kaavaselostus ehdotusvaihe 3 Kaavaselostuksen liitteet ehdotusvaihe Kaavoitus / kaavoitusarkkitehti JJ 28.2.2018 Rovaniemen tekninen lautakunta päätti 29.8.2017 113 pitämässään kokouksessa Kuusiselän osayleiskaavan kaavaluonnoksesta ja valmisteluvaiheen kuulemisesta. Valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä 15.9.-16.10.2017. Nähtävilläolon aikana osayleiskaavamuutoksesta pidettiin myös asukastilaisuus Taipaleen koululla 26.9.2017. Nähtävilläolon aikana saapui kaksi (2) mielipidettä sekä pyydetyt lausunnot Lapin ELY-keskukselta, ympäristölautakunnalta, Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:ltä (Visit Rovaniemi), Finavia Oyj:ltä ja Ranuantien aluelautakunnalta. Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin on liitteenä olevassa vuorovaikutuslomakkeessa. Kuusiselän osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77a pykälän tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Osayleiskaavassa on osoitettu jätteenkäsittelyalue (EJ-1) ja maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), joille saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Voimaloiden enimmäiskorkeus on kaavassa 240 metriä. Korkeimmalla sijaitsevat tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat noin tasolla +205, jolloin tuulivoimaloiden lavat voivat ulottua noin korkeustasolle +445 (korkeus merenpinnasta). Kaavassa on osoitettu nykyiset ja ohjeelliset uudet tieyhteydet sekä ohjeelliset uudet maakaapelit. Lisäksi kaavassa on osoitettu jätteenkäsittelyalue (EJ-1), jolla sallitaan myös aurinkovoimalan ja biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen, kuten puutavaran kuivattaminen biokaasulaitoksen lämmöllä. Kuusiselän tuulivoimahanke koostuu 7 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (maakaapeli), sekä muuntamosta, josta sähkö siirretään Kirsunkijärven eteläpuolella sijaitsevalle Carunan 110 kv voimajohdolle, jonne rakennetaan sähköliityntä. Lisätietoja: kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi p. 016 322 8927 etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi Ehdotus
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 10 (43) Esittelijä: Martti Anttila Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle 30.1.2018 päivätyn Kuusiselän osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä. Ehdotus osayleiskaavan muutokseksi asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään Lapin ELYkeskuksen, Lapin liiton, Lapin pelastuslaitoksen, Museoviraston, Lapin maakuntamuseon, Puolustusvoimien, Liikenneviraston, ympäristölautakunnan, Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n, Rovaniemen kehitys Oy:n, Finavia Oyj:n, Caruna Oy:n, Paliskuntain yhdistyksen ja Narkauksen paliskunnan lausunnot. Tenkinen lautakunta kuuli asiassa asiantuntijana kaavanlaatija Timo Huhtista konsulttitoimisto Sito Oy:stä. Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan esityksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen edustaja Anja Joensuu poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Kaupunginhallitus, 09.04.2018, 140 Valmistelija / lisätiedot: Markku Pyhäjärvi markku.pyhajarvi@rovaniemi.fi kaavoituspäällikkö Liitteet 1 Kaavamuutosehdotus 2 Kaavaselostus ehdotusvaihe 3 Kaavaselostuksen liitteet ehdotusvaihe Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti hyväksyä 30.1.2018 päivätyn Kuusiselän osayleiskaavaehdotuksen. Ehdotus osayleiskaavan muutokseksi asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään Lapin ELY-keskuksen, Lapin liiton, Lapin pelastuslaitoksen, Museoviraston, Lapin maakuntamuseon, Puolustusvoimien, Liikenneviraston, ympäristölautakunnan, Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n, Rovaniemen kehitys Oy:n, Finavia Oyj:n, Caruna Oy:n, Paliskuntain yhdistyksen ja Narkauksen paliskunnan lausunnot. Äänestykset Asian käsittely Jaa Asian palautus Ei Jaa Sara Tuisku
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 11 (43) Juhani Juuruspolvi Esko-Juhani Tennilä Matti Henttunen Ei Kalervo Björkbacka Harri Rapo Anja Joensuu Liisa Ansala Hannu Ovaskainen Terhi Heikkilä Sanna Karhu Kaupunginhallitus kuuli asiassa insinööri Timo Huhtista Sito Oy:stä ja kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärveä. Sanna Karhu esitti Terhi Heikkilän, Kalervo Björkbackan ja Hannu Ovaskaisen kannattamana, että kaava palautetaan valmisteluun ja esittää, että Kuusiselän aluetta kehitetään biokaasun ja aurinkoenergian hyödyntämisen ympärille. Kaikki viittaukset tuulivoimaan poistetaan kaavasta. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat asian käsittelyn kannalla vastaavat Jaa ja ne jotka ovat asian palautuksen kannalla vastaavat Ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin neljä (4) Jaa -ääntä ja seitsemän (7) Ei - ääntä. Puheenjohtaja totesi, että Karhun esitys asian palauttamisesta on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Tiedoksi Täytäntöönpano: kaavoitus
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 12 (43) 141 Asemakaavan muutos 2. kaupunginosa kortteli 48 ja ympäröivät viheralueet, Sairaalaniemi Valmistelija / lisätiedot: Tarja Outila tarja.outila@rovaniemi.fi kaupunginarkkitehti Liitteet 1 Sairaalaniemi kilpailuohjelma 2 Suunnittelusopimusluonnos Sairaalaniemi Kilpailutus: Kumppaniksi kaavoitukseen/ Sairaalaniemi, kortteli 48 ympäristöineen Sairaalaniemi on nimensä mukaisesti alue, jossa terveyskeskus on sijainnut entisen sotasairaalan tiloissa ja laajennuksessa. Kaupunginhallitus ja perusturvalautakunta ovat päättäneet, että Sairaalakadun toiminnot poistuvat kiinteistöstä 31.12.2017 mennessä. Sairaalarakennuksen vanha osa on keskustan osayleiskaavassa osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Asemakaavassa ratkaistaan rakennuksen suojelun taso. Kemijoen rantasuunnitelmassa rantaan on ideoitu kaupunkilaisille ja matkailijoille tärkeä rantareitti. Nykyisen tontin alueella on tilaa hyvin täydennysrakentamiseen. Keskustan osayleiskaava antaa pohjan suunnittelulle. Rovaniemen kaupunginhallitus on 12.3.2018 saanut informaatiota Sairaalaniemen kilpailutusperiaatteesta. Rovaniemen kaupungin strateginen kaupunkisuunnittelutyöryhmä on käsitelly Sairaalaniemen suunnittelua kaksi kertaa vuonna 2018. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MAATO) kaavoituskatsauksen (KH 19.12.2016) mukaan Sairaalaniemen asemakaava laaditaan kaupunginhallituksen johdolla ns. stratgeisena kaavana. Rovaniemen kaupunki hakee kumppania, joka kehittäisi ja toteuttaisi nykyisen kiinteistön suojeltavan osan liiketaloudellisesti ja toiminnallisesti Rovaniemelle sopivaan käyttöön. Samalla kaupunki tarjoaa mahdollisuuden osallistua suunnittelualueen täydennysrakentamiseen keskustan osayleiskaavan PYkorttelialueelle. Kumpanuuskaavoitukseen voi ilmoittautua HILMA-ilmoittautumisen mukaisesti. Hankinnassa sovelletaan samaa menettelyä kuin Valionrannan osalla. Kumppanuuskaavoitksen vaiheet ovat: Vaihe 1: Ilmoittautuminen kilpailuun tämän ohjelman mukaisesti (HILMAilmoittautuminen). Vaihe 2: Kilpailijoiden alustava hyväksyminen; muodolliset edellytykset (KH) Vaihe 3: Alustavasti hyväksyttyjen kilpailuehdotusten taloudellisten vaikutusten arviointi tämän ohjelman mukaisesti (arviointiryhmä). Ulkopuolinen arviointi/ maan hinta (kaupunki).
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 13 (43) Vaihe 4: Neuvottelumenettely (arviointiryhmä, ilmoittautuneet ja alustavasti hyväksytyt kilpailijat). Vaihe 5: Neuvottelumenettelystä johtuvat tarkistukset prosessiin. Kilpailijoiden lopullinen hyväksyminen (arviointiryhmä, KH). Kumppanuussopimuksen lopullinen hyväksyminen. (KH) Vaihe 6: Kaavaprosessi käynnistyy: vireilletulo- ja valmisteluvaihe hyväksyttyjen kilpailijoiden viitesuunnitelmien pohjalta. Vaikutusten arviointi. (Strateginen kaavoitus) Vaihe 7: Vaihtoehdon valinta kaavan ehdotusvaiheeseen, johon valitaan yksi viitesuunnitelma kaavaprosessissa esille tulleine tarkistuksineen. Hankkeen toteuttajan alustava valinta (arviointiryhmä, KH). Vaihe 8: Kaavan hyväksyminen (KV). Vaihe 9: Tontinluovutusehdot (KH). Vaihe 10: Maan luovutus (KH, tonttipalvelut), rakentaminen (toteuttaja). Tarjoajat arvioidaan seuraavilla kriteereillä: 1. Ehdotuksen arkkitehtoninen kokonaisote ja omaleimaisuus. 2. Yleiskaavassa esitetyn suojellun rakennuksen kehittämisen innovatiivisuus ja toteuttamiskelpoisuus. 3. Alueelle osoitettujen rakennusten käyttötarkoituksen vaihtoehtoisuus ja monipuolisuus. 4. Mahdollisten asuinrakennusten huoneistojakauman monipuolisuus. Sosiaalisen ja vapaarahoitteisen asuntotuotannon sijoittuminen osaksi kokonaisuutta. 5. Rakennusten liittyminen ympäristöön. Rantareitin (Kemijoen rantasuunnitelman ja keskustan osayleiskaavan periaatteiden pohjalta) ja yleisten viheralueiden laadukas kehittäminen. Tilaratkaisujen ja ulkotilojen toimivuus. Viihtyisyys ja turvallisuus. 6. Rovaniemen Circwaste tavoitteiden huomioiminen (materiaalitkiertoon.fi) 7. Rovaniemen kaupunkistrategian tavoitteiden huomioiminen soveltuvin osin. Tarkemmin prosessi kuvataan liitteenä olevassa kilpailuohjelmassa. Liitteenä on myös alustava sopimusluonnos, joka noudattaa Valionrannassa käytettä sopimusmallia. Kilpailun aikataulu: Kilpailu käynnistyy 15.4.2018. Kilpailun käynnistymisestä tiedotetaan kaupungin nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja lehdessä. Kilpailuaika päättyy 1.6.2018 klo 15.00. Kilpailuun liittyvät kysymykset on esitettävä hankintapalveluille sähköpostitse 30.4.2018 klo 15.00 mennessä (viite Sairaalaniemi ROIDn:o 2017-4285).
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 14 (43) Kaupunginhallitus nimeaa edustajansa arviointiryhmään. Kaupunginjohtaja nimeää virkamiesedustustajat. Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy kilpailuohjelman ja alustavan sopimusluonnoksen. Kaupunginhallitus päättää käynnistää kumppanuuskaavoitukseen osallistuvien tarjouskilpailun välittömästi HILMA-hankintailmoituksen kautta. Kilpailuaika päättyy 1.6.2018 klo 15.00. Kaupunuginhallitus nimeää edustajat arviointiryhmään. Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan nimeämään arviointiryhmään virkamiesedustajat. Sanna Karhu esitti ryhmäpuheenjohtajien yhteisenä esityksenä, että kilpailuaikaa pidennetään 1.10.2018 saakka ja kysymykset tulee jättää 31.5.2018 mennessä ja että muilta osin kaupunginhallitus päättää kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Sanna Karhun esityksen mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti, että arviointiryhmään nimetään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala sekä kaupunginhallituksen jäsenet Hannu Ovaskainen, Juhani Juuruspolvi, Terhi Heikkilä, Esko-Juhani Tennilä ja Kalervo Björkbacka. Tiedoksi Hankintapalvelut, strateginen kaavoitus
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 15 (43) Kaupunginhallitus, 152, 27.03.2017 Kaupunginhallitus, 142, 09.04.2018 142 Rovaniemen kaupungin autopaikkamitoitusselvitys, vaiheyleiskaava Kaupunginhallitus, 27.03.2017, 152 Valmistelijat / lisätiedot: Tarja Outila Liitteet 1 Kaavaehdotus 2 Kaavaselostus osa1 3 Kaavaselostus osa 2 4 Vuorovaikutuslomake Aiemmat päätökset KH 25.5.2015 209 KH 22.6.2015 245 KH 24.6.2015 283 KH 8.2.2016 49 KH 15.8.2106 325 Kaupunginarkkitehti Tarja Outila 20.3.2017 Rovaniemen kaupunginhallitus on päättänyt 24.8.2015 283 käynnistää autopaikkamitoitusselvityksen ja samalla kaupunginhallitus on käynnistänyt autopaikkamitoitusta koskevan vaiheyleiskaavan. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vaiheyleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 8.2.2016. Kaava koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 7.- 21.3.2016.Lapin Ely-keskus ei ole halunnut kaavasta viranomaisneuvottelua. Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa ( 22.1.2016; 27.4.2016; 9.6.2016; 16.9.2016: 4.11.2016). Autopaikkamitoitusta koskeva seminaari keskeisille toimijoille pidettiin 2.3.2016. Keskeisille toimijoille on järjestetty Harava-kysely sekä tarkennettu erillinen kysely hotellitoimijoille. Lapin ammattikorkeakoulussa on laadittu opinnäytetyö robotiikasta ja digitalistaatiosta sekä niiden vaikutuksesta paikoitukseen. Työryhmän tueksi konsulttityönä on laadittu taustaselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit. Kaupunki on myös kerännyt keskeiset vertailuaineistot muiden kaupunkien sekä toimijoiden selvityksistä. Työryhmä on tehnyt erillisen kyselyn isännöitsijöille. Valmisteluvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 23.8.2016. Kaupunginhalalitus on 15.8.2016 325 päättänyt laittaa valmisteluaineiston nähtäville. Valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin 22.8.-12.9.2016. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot Lapin ELY-keskukselta, Lapin liitolta,
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 16 (43) Lapin pelastuslaitokselta, tekniseltä lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, vapaa-ajan lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja koulutuslautakunnalta. Mielipiteet ja lausunnot on koottu vuorovaikutuslomakkeeseen. Vaiheyleiskaavaehdotukseen on työryhmän linjauksen mukaisesti valittu kerrosalapohjainen malli. Vyöhykkeiden rajauksia on tarkistettu ja vyöhykkeet on nimetty. Kaavamääryksissä on huomioitu palaute ja vaiheyleiskaavassa annetaan määryksiä mm. vieraspaikoituksesta sekä autopaikkarekisteristä. Lisäksi mitoituksessa on osoitettu joustoja, joilla voidaan vähentää paikoitustarvetta erilaisissa muuttuvissa tilanteissa. Mitoituksen tarkoituksena on luoda mahdollisimman looginen ja joustava sekä kustannuksiltaan realistinen mitoitusmalli. Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen Kaupunginhallitus hyväksyy vaiheyleiskaavaehdotuksen sekä kaavaselostuksen osat 1 ja 2. Vaiheyleiskaavasehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk:ksi Osviittaan ja Kaavatorille. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot Lapin ELYkeskukselta, Lapin liitolta, Lapin pelastuslaitokselta, tekniseltä lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, vapaa-ajan lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja koulutuslautakunnalta. Kaupunginhallitus kuuli asiassa kaupunginarkkitehti Tarja Outilaa, toimialajohtaja Martti Anttilaa, kaupungininsinööri Olli Peuraniemeä ja kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärveä. Riku Tapio esitti ryhmien puheenjohtajien yhteisenä esityksenä Juhani Juuruspolven, Reijo Sulasalmen, Jarmo Juntusen, Aatos Nätyngin, Susanna Junttilan ja Maarit Airaksisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Autopaikkamitoitusselvityksessä / vaiheyleiskaavassa tulee ottaa huomioon kadunvarsipaikoitus, joukkoliikennettä koskeva kehittämissuunnitelma, autopaikkarekisteri sekä keskustan osayleiskaavan tavoitteet. Selvityksestä ja vaiheyleiskaavasta pyydetään myös liikenneturvallisuustyöryhmän, vammaisneuvoston sekä vanhusneuvoston lausunnot. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Tapion esityksen mukaisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus, 09.04.2018, 142 Liitteet Valmistelija / lisätiedot: Tarja Outila tarja.outila@rovaniemi.fi kaupunginarkkitehti
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 17 (43) 1 Kaavaehdotus 2 Kaavaselostus osa1 3 Kaavaselostus osa 2 4 Vuorovaikutuslomake 5 Rovaniemen_pysakointitutkimusraportti_2010 Aiemmat päätökset KH 25.5.2015 209 KH 22.6.2015 245 KH 24.6.2015 283 KH 8.2.2016 49 KH 15.8.2016 325 KH 27.3.2017 152 Rovaniemen kaupunginhallitus on päättänyt 24.8.2015 283 käynnistää autopaikkamitoitusselvityksen ja samalla kaupunginhallitus on käynnistänyt autopaikkamitoitusta koskevan vaiheyleiskaavan. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vaiheyleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 8.2.2016. Kaava koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 7.- 21.3.2016.Lapin Ely-keskus ei ole halunnut kaavasta viranomaisneuvottelua. Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa ( 22.1.2016; 27.4.2016; 9.6.2016; 16.9.2016: 4.11.2016). Autopaikkamitoitusta koskeva seminaari keskeisille toimijoille pidettiin 2.3.2016. Keskeisille toimijoille on järjestetty Harava-kysely sekä tarkennettu erillinen kysely hotellitoimijoille. Lapin ammattikorkeakoulussa on laadittu opinnäytetyö robotiikasta ja digitalistaatiosta sekä niiden vaikutuksesta paikoitukseen. Työryhmän tueksi konsulttityönä on laadittu taustaselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit. Kaupunki on myös kerännyt keskeiset vertailuaineistot muiden kaupunkien sekä toimijoiden selvityksistä. Työryhmä on tehnyt erillisen kyselyn isännöitsijöille. Valmisteluvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 23.8.2016. Kaupunginhalalitus on 15.8.2016 325 päättänyt laittaa valmisteluaineiston nähtäville. Valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin 22.8.-12.9.2016. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot Lapin ELY-keskukselta, Lapin liitolta, Lapin pelastuslaitokselta, tekniseltä lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, vapaa-ajan lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja koulutuslautakunnalta. Mielipiteet ja lausunnot on koottu vuorovaikutuslomakkeeseen. Vaiheyleiskaavaehdotukseen on työryhmän linjauksen mukaisesti valittu kerrosalapohjainen malli. Vyöhykkeiden rajauksia on tarkistettu ja vyöhykkeet on nimetty. Kaavamääryksissä on huomioitu palaute ja vaiheyleiskaavassa annetaan määryksiä mm. vieraspaikoituksesta sekä autopaikkarekisteristä. Lisäksi mitoituksessa on osoitettu joustoja, joilla voidaan vähentää paikoitustarvetta erilaisissa muuttuvissa tilanteissa. Mitoituksen tarkoituksena
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 18 (43) on luoda mahdollisimman looginen ja joustava sekä kustannuksiltaan realistinen mitoitusmalli. Rovaniemen kaupunginhallitus on 27.3.2017 152 päättänyt palauttaa kaavan uuteen valmisteluun seuraavin perusteluin: Autopaikkamitoitusselvityksessä / vaiheyleiskaavassa tulee ottaa huomioon kadunvarsipaikoitus, joukkoliikennettä koskeva kehittämissuunnitelma, autopaikkarekisteri sekä keskustan osayleiskaavan tavoitteet. Selvityksestä ja vaiheyleiskaavasta pyydetään myös liikenneturvallisuustyöryhmän, vammaisneuvoston sekä vanhusneuvoston lausunnot. Strateginen kaavoitus esittää, että kaupunginhallitus laittaa kaavaehdotuksen nähtäville ja samalla pyytää 27.3.2017 152 edellyttämät lausunnot. Perustelu: Kaavaprosesissa on luontevinta kuulla yhtäaikaa kaikkia tarpeellisia tahoja samanaikaisesti, eikä erillisellä kuulemisella. Kaavaehdotusvaiheessa voidaan siten osallisia kuulla laajemmin kuin valmisteluvaiheessa. Kaupunginhallitus saa palautteen ja voi tehdä tarvittavat tarkistukset kootun palautteen perusteella. Strateginen kaavoitus esittää, että myös aluelautakunnilta pyydetään lausunto ehdotusvaiheessa. Muihin kaupunginhallituksen esittämiin perusteluihin voidaan todeta seuraavaa: 1. Kadunvarsipaikoitus. Rovaniemen kaupunki on laatinut paikoitusselvityksen vuonna 2010. Autopaikkayleiskaavssa on viitattu ko. selvityksen kappaleeseen 3.4.1 Kadunvarsipaikoitus. Selvitys liitteenä. 2. Joukkoliikennettä koskeva kehittämissuunnitelma. Rovaniemen kaupungin paikallisliikenteen linjastosuunnitelma on valmistunut 2016 (Ramboll 16.5.2016). Asiakirja on ladattavissa: http:// www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=3e4f9656-2ede-4d18- b51c-fdc2224419f4. Nykyinen kehittämisohjelma on edennyt Rovaniemen paikallisliikenteen palvelutason 2020 määrittelyn, linjastosuunnittelun, kilpailuttamisstrategian laadinnan ja kilpailuttamisen jälkeen vaiheeseen, jossa suunnitelman mukaista liikennettä aletaan toteuttaa käytäntöön 4.6.2018. Rovaniemen tekninen lautakunta on 12.12. 2017 186 päättänyt, että Rovaniemen kaupungin paikallisliikenteen liikennöitsijäksi valitaan Koskilinjat Oy ajalle 4.6.2018-4.6.2023. Joukkoliikennettä koskevat voimassa olevat päätökset: Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030, kv 12.11.2012 139. Paikallisliikenteen palvelutaso 2020, tekla 26.2.2015 24. Linjastosuunnitelma, tekla 24.5.2016 60. 3. Autopaikkarekisteri. Rovaniemellä ei ole vielä autopaikkarekisteriä, vaan se on tarkoitus laatia uusien mitoitusperiaatteiden hyväksymisen jälkeen. Reksiteri vaatii huolelisen inventaarion olemassa olevista autopaikoista. Autopaikkareksiteri edellyttää ajantasaisia, hyväksyttyjä paikoitusperiaatteita, joiden perustella rekisteriä käytetään koordinoimaan ja tehostamaan paikoitusta kaupungissa.
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 19 (43) 4. Keskustan osayleiskaava. Vaiheyleiskaava pohjautuu täysin keskustan osayleiskaavassa ja Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa hyväksyttyyn (KV 11/2012) aineistoon. Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy vaiheyleiskaavaehdotuksen sekä kaavaselostuksen osat 1 ja 2. Vaiheyleiskaavasehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk:ksi Osviittaan ja Kaavatorille. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot Lapin ELYkeskukselta, Lapin liitolta, Lapin pelastuslaitokselta, tekniseltä lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, vapaa-ajan lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, koulutuslautakunnalta, aluelautakunnilta, liikenneturvallisuustyöryhmältä, vammaisneuvostolta ja vanhusneuvostolta. Kaupunginhallitus kuuli asiassa kaupunginarkkitehti Tarja Outilaa. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että lausunto pyydetään myös nuorisovaltuustolta. Tiedoksi Strateginen kaavoitus/ Outila, suunnittelija Kaisa Kinnunen
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 20 (43) Nuorisohallitus, 4, 20.03.2018 Kaupunginhallitus, 143, 09.04.2018 143 Nuorisovaltuuston harrastetuki 2018 Nuorisohallitus, 20.03.2018, 4 Valmistelijat / lisätiedot: Anne Luiro anne.luiro@rovaniemi.fi Liitteet 1 Harrastetukien avustusjakoperusteet 2 Harrastetuki kuulutus 2018 3 Harrastetuki-ilmoitus lehteen 2018 Nuorisovaltuuston hyväksymien avustusjakoperusteiden mukaisesti vuonna 2018 nuorten harrastetukea myönnetään ensisijaisesti hakuvuonna 13-17- vuotta täyttäville sekä omaehtoisesti harrastustoimintaa järjestäville nuorten toimintaryhmille ja toissijaisesti 18-20-vuotta täyttäville nuorille. Samaan harrastukseen saadut tuet muilta kaupungin hallintokunnilta ovat este tuen saamiselle. Tukea myönnetään esimerkiksi harrastustoimintaan liittyviin kursseihin, osallistumimaksuihin sekä materiaalihankintoihin. Tuki julistettiin haettavaksi paikallislehdessä, Rovaniemen wwwsivuilla sekä kaupungin ilmoitustaululla 28.2.2018 klo 16.00 mennessä, avustusjakoperusteiden mukaisesti. Tuki tuli hakea sähköisellä lomakkeella osoitteesta www.rovaniemi.fi/nuorisovaltuusto. Tuen jakamisesta päättää kaupunginhallitus nuorisohallituksen esityksestä. Harrastetuki myönnetään etukäteen ja maksetaan toimitettuja kuluvan vuoden kuitteja/tositteita vastaan Harrastetukihakemuksia saapui 194 kappaletta, joista ensisijaisia hakijoita oli 155 kappaletta ja 1 oli nuorten harrasteryhmän hakemus. Loput hakemukset olivat toissijaisesti tuettavia tai eivät muutoin täyttäneet avustusjakoperusteita. Ehdotus Esittelijä: Anne Luiro Nuorisohallitus esittää kaupunginhallitukselle harrastetukien jakamista esityksen mukaisesti. Nuorisohallitus päätti esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Laura Honkala, Samu Nukarinen ja Aatu Haukipuro poistuivat esteellisenä asian päättämisen ajaksi klo 9.29. - 9.30.
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 21 (43) Kaupunginhallitus, 09.04.2018, 143 Liitteet 1 Harrastetukien avustusjakoperusteet 2 Harrastetuki kuulutus 2018 3 Harrastetuki-ilmoitus lehteen 2018 Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää jakaa nuorisovaltuuston harrastetuet nuorisohallituksen esityksestä liitteen 4 mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Tiedoksi Täytäntöönpanoa varten nuorisohallituksen sihteeri
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 22 (43) Kaupunginvaltuusto, 163, 11.12.2017 Kaupunginhallitus, 144, 09.04.2018 144 Valtuustoaloite Kotipesä Kuntoon Kaupunginvaltuusto, 11.12.2017, 163 Juhani Juuruspolvi ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen: "Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy on yhdessä alueen yrittäjien kanssa tehnyt ansiokkaasti ja pitkään työtä matkailun ja erityisesti Joulumatkailun hyväksi. Viimeisimmän kasvuennusteen mukaan Rovaniemen matkailu kasvaa kaksinkertaiseksi reilusta puolesta miljoonasta matkustajasta 1,1 milj matkailijaan vuoteen 2023 mennessä. Monet toimijat ovat panostaneet laadukkaisiin palveluihin ja myös osa on sertifioinut yhdenmukaiset palvelujärjestelmät ja näin varmistaneet palveluiden laadukkaan tason. Matkailun voimakas kasvu voi tuoda myös riskitekijöinä palvelutason laskun monenkirjavilla palvelukonsepteilla. Laadukkaan ja lappilaisen/rovaniemeläisen mentaliteetin vahvistamiseen esitämme matkailuun Kotipesä Kuntoon-projektia. Sen tarkoituksena on vakiinnuttaa sekä kehittää laadukkaat ja toimivat asiakaspalvelukäytänteet. Tavoitteena olisi erityisesti Joulumatkailun osalta, että yritykset sitoutuisivat Joulupukki-sertifiointiin sekä asiakaspalveluhenkilöstö saisi käyttöönsä Joulupukki- asiakaspalvelupassin. Koulutuksella ja sitoutumisella laadukkaisiin palveluihin alueen yritykset voivat vahvistaa toinen toisiaan ja luottaa niiden tasalaatuiseen saatavuuteen. Tällä voidaan varmistaa kasvavat matkailijavirrat, jotka hakevat ainutkertaisia elämyksiä matkustaessaan Rovaniemelle ja Suomen Lappiin." Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus, 09.04.2018, 144 Valmistelija / lisätiedot: Tuula Rintala-Gardin tuula.rintala-gardin@rovaniemi.fi kansainvälisten asioiden päällikkö Kokoomuksen valtuustoryhmä ja valtuutetut ovat tehneet valtuustoaloitteen "Kotipesä kuntoon", jossa he esittävät hanketta koskien laadukkaiden ja toimivien asiakaspalvelukäytänteiden vakiinnuttamista matkailualalle.
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 23 (43) Matkailu on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana erityisesti Aasiasta, mutta myös muilta markkina-alueilta. Erityisesti talvisesongin osalta on tiedossa, että matkailupalvelut ovat osittain ruuhkautuneet ja palvelutason säilyttäminen on ollut kaikista kiireisimpinä aikoina haasteellista. Matkailualalla on myös puute osaavasta työvoimasta. Matkailupalveluiden laadun säilyttämiseksi tärkeintä on vahvistaa matkailun ympärivuotisuutta, mihin alueen toimijat ovat ryhtyneet sekä tuotekehityksen että markkinoinnin kautta. Ympärivuotinen matkailu mahdollistaa pysyvämpien työpaikkojen luonnin ja näin tekee matkailualasta houkuttelevamman osaavalle työvoimalle. Matkailun nopean kasvun aikana on tärkeä löytää ne keinot, millä nopeasti pystytään kouluttamaan alalle työvoimaa, jotta palvelujen laatu pysyy korkealla. Esimerkkinä koulutuksesta on Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin yhdessä yritysten kanssa tehty Arctic Guide -opintokokonaisuus, johon koottu eri moduleihin opastamiseen ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Opintokokonaisuus suoritetaan verkkopohjaisena koulutuksena, jonka päätyttyä koulutuksen suorittanut henkilö saa sähköisen todistuksen. Opintokokonaisuus löytyy osoitteesta www.arcticguide.fi Rovaniemen kaupunki käy kevään 2018 aikana keskustelut Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin sekä alueen matkailuyritysten kanssa palvelualan opintokokonaisuuden käynnistämisestä. Opintokokonaisuuden toteutukseen voidaan hakea ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi Euroopan unionin rakennerahastoista. Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää merkitä esitetyn lausunnon tiedoksi ja saattaa sen aloitteen tekijöille ja valtuustolle tiedoksi. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Tiedoksi Aloitteen tekijä, kaupunginvaltuusto
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 24 (43) Kaupunginhallitus, 126, 26.03.2018 Kaupunginhallitus, 145, 09.04.2018 145 Toimiohje Rovaniemen Kehitys Oy:n yhtiökokousedustajalle Kaupunginhallitus, 26.03.2018, 126 Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Laitinen kaisa.laitinen@rovaniemi.fi kaupunginsihteeri Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 26.2.2018 72 konsernihtiöiden hallitusten nimeämisen periaatteet. Kaupunginhallitus päätti, että Rovaniemen Kehityksen hallitukseen valitaan kolme elinkeinoelämän edustajaa, kolme poliittisin perustein valittavaa edustajaa sekä lisäksi yksi edustaja korkeakoulukonsernista puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Puheenjohtaja valitaan elinkeinoelämän edustajista. Kaupunginhallitus valitsi 26.2.2018 73 Rovaniemen Kehitys Oy:n yhtiökokousedustajaksi Ville Vitikan. Ehdotus Esittelijä: Kaisa Laitinen Kaupunginhallitus päättää antaa toimiohjeen Rovaniemen Kehitys Oy:n yhtiökokousedustajalle yhtiön hallituksen valittavista henkilöistä. Kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle. Kaupunginhallitus, 09.04.2018, 145 Valmistelija / lisätiedot: Kaisa Laitinen kaisa.laitinen@rovaniemi.fi kaupunginsihteeri Rovaniemen Yrittäjät ry on ilmiottanut, että heidän ehdokkaansa Rovaniemen Kehitys Oy:n hallitukseen ovat seuraavat: Esko Määttä, Rovaniemen Yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Sirpa Rytilahti, Rovaniemen Yrittäjät ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Kerttu Helynen, Rovaniemen Yrittäjänaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 25 (43) Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää antaa toimiohjeen Rovaniemen Kehitys Oy:n yhtiökokousedustajalle yhtiön hallituksen valittavista henkilöistä. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti toimiohjeenaan yhtiökokousedustajalle, että hallitukseen valitaan Rovaniemen Yrittäjät ry:n esittämien henkilöiden lisäksi Jukka Sirviö, Matti Henttunen ja Maija Pirttijärvi. Tiedoksi Yhtiökokousedustaja
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 26 (43) 146 Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaisesta järjestämisestä koskevaksi lainsäädännöksi Valmistelija / lisätiedot: Sanna Mäensivu sanna.maensivu@rovaniemi.fi LAUSUNTOPYYNTÖ TEM/503/03.01.01/2018 Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksen keskeinen sisältö on, että julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia muutettaisiin niin, että työ- ja elinkeinoviranomaisten lisäksi myös palveluntuottajat voisivat haastatella työnhakijoita, arvioida työnhakijan palvelutarpeen sekä laatia työllistymissuunnitelman yhdessä työnhakijan kanssa. Muutosten perusteella työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaan palveluprosessiin liittyviä tehtäviä, myös viranomaistehtäviä, olisi mahdollista siirtää nykyistä laajemmin palveluntuottajien hoidettavaksi. Esityksen tavoitteena on lisätä julkisten työvoimapalveluiden asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta mahdollistamalla markkinoiden hyödyntäminen palveluprosessien hallinnassa ja palvelujen tuotannossa. Muutosten tavoitteena on tukea kasvupalvelumarkkinoiden rakentumista kehittämällä julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin liittyviä järjestäjä-tuottaja malleja. Ehdotus Esittelijä: Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja Esitän, että Rovaniemen kaupunki lausuu asiassa seuraavaa: Kyseessä oleva hallituksen esitys toisi jo vuodelle 2018 toimeenpantavaksi toimia, jotka vahvasti linjaisivat kasvupalvelujen markkinaehtoisuuteen ja viranomaistoiminnan yksityistämiseen liittyviä toimia ja rakenteita tilanteessa, jossa päätöksiä sote-uudistuksesta, maakuntauudistuksesta ja valinnanvapaudesta ei ole vielä tehty. Tällä esityksellä lakimuutokset olisivat tulossa voimaan yli vuoden ennen maakuntauudistukseen liittyvää lainsäädäntöä ja lakimuutos antaisi jo nykyisille ELY-keskuksille/TEtoimistoille mahdollisuuden tehdä pitkäkestoisia ja linjaavia ratkaisuja kasvupalvelujen organisoinnin osalta maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan. Työllisyyspalveluiden laajempi yksityistäminen ja viranomaistehtävien siirto yksityisille palveluntuottajille on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta ei tulisi päättää ilman laajaa poliittista arvokeskustelua. Tällaista menettelyä ei voida pitää hyvän hallintotavan mukaisena. Esitetty lainsäädäntö ei kosketa vain nykyisiä TE-toimistoja ja ELY-keskuksia vaan koko maan työllisyydenhoitojärjestelmää ja sen eri tahoja (kunnat, KELA, kolmas sektori). Kunnilla on vuosina 2018-2019 vielä lähes kaikki heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelut käytettävissään (muun muassa lakisääteinen työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu,
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 27 (43) kuntien työllisyyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lakisääteinen kuntouttava työtoiminta). Huomionarvoista on, että kuntien kanssa ei ole neuvoteltu lakiesityksen sisällöstä vaikka lakimuutoksilla on suuri vaikutus myös kuntien toimintaan. Erityisenä huolenaiheena kuntien näkökulmasta ovat heikossa työmarkkinatilanteessa olevat asiakkaat ja lakiesityksen vaikutukset tähän kohderyhmään. Välineet tämän kohderyhmän työllistymisen edistämiseksi ovat lain voimassaoloaikana pääsääntöisesti kunnissa. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että esimerkiksi monialaista tukea tarvitsevien palvelut tuotetaan eri toimijoiden lakisääteisenä yhteistyönä. Nämä palvelut rakentuvat nykyisin kuntien johtamien yhteistyöverkostojen varaan (esim. työvoiman palvelukeskukset ja Nuorten Ohjaamot). Hallituksen esityksessä esitetään, että muista laeista ja niiden hengestä poiketen yksi yhteistyön lainsäädännöllinen osapuoli, valtio, voisi halutessaan ulkoistaa palvelujen tuotannon yksityisille palveluntuottajille. Ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa lainsäädäntöä niiden asiakasryhmien osalta, joiden palveluihin myös muilla toimijatahoilla on lakisääteisiä velvoitteita. Kuntien tulee voida sopia valtion kanssa niistä työvoimapalveluista, jotka on tarkoituksenmukaista tuottaa kunnissa. Yhdessä kuntien ja valtion kanssa tulisi myös voida sopia niistä palveluista jotka avataan markkinoille joko kuntien tai valtion toimesta. Tämä on edellytys tuleville allianssimalleille (aitoon kumppanuuteen perustuville) kuntien ja maakuntien kesken. Tulee muistaa, että kunnat käyttävät työllisyydenhoitoon Suomessa noin yhden (1) miljardin verran rahaa vuodessa. Yhteinen suunnittelu on tärkeää päällekkäisyyksien välttämiseksi eikä tämä lakiesitys anna siihen mahdollisuutta. Valitettavaa on, että lakiesitys ei nykyisessä muodossaan suoraan mahdollista Lapin alueellisen työllisyyskokeilun hyvien toimintamallien jatkamista vuosina 2019-2020, koska väliaikaislaki ei mahdollistaisi kuntaa palveluntuottajana eikä mahdollistaisi kunnille pääsyä URA-asiakastietojärjestelmän käyttöön. On merkillistä, että kunnille ei olla tässä laissa mahdollistamassa pääsyä asiakastietoihin, vaikka kunnat toimivat viranomaisen roolissa virkavastuulla. Kuitenkin sama mahdollisuus oltaisiin antamassa yksityisille palveluntuottajille. Kuntien rajaaminen asiakastietojärjestelmän käytön ulkopuolelle on kohtuutonta myös siitä näkökulmasta, että kunnat rahoittavat osaltaan pitkittyneestä työttömyydestä aiheutuvista työmarkkinatukimenoista. Esityksessä epäselväksi myös jää se, miten varmistettaisiin asiakkaiden tietosuoja tilanteessa, jossa arkaluontoiset asiakastiedot saatettaisiin myös palveluntuottajien tietoon. Asiakastietojärjestelmässä on paljon työttömien henkilöiden terveydentilaan ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, joita on käsitelty virkavastuulla. Tämän hetkisessä lainsäädännössä pelkästään jo tieto siitä, että henkilö on työttömänä työnhakijana, ei ole julkinen. Kunnat maksavat vaikeimmin työllistyvien työmarkkinatukimenoista merkittävän osan. Hallituksen esityksen toimilla voi olla pahimmillaan merkittäviä vaikutuksia kuntien työmarkkinatuen maksuosuuksien kasvuun ja sitä kautta kuntien menokehitykseen. Esimerkiksi Rovaniemellä työmarkkinatuen maksuosuus oli vuonna 2017 noin 5,4 M. Mikäli kunnilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten työllisyydenhoidon palvelutuotanto organisoidaan, voi kuntien työmarkkinatuen maksuosuus kasvaa. Mikäli kunnat eivät voi jatkossa toimia työvoima- ja yrityspalvelujen
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 28 (43) palveluntuottajina, tulee kuntien työmarkkinatuen menot rahoittaa kokonaisuudessaan valtion määrärahoista. Jos kunnilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa työttömyyden hoitoon, ei kunnille voida jättää rahoitusvastuuta työmarkkinatuen osalta. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisten kokeilujen aikana esimerkiksi Rovaniemen työmarkkinatukimenot ovat kokeilujen alkamisesta saakka olleet laskussa. Heikossa työmarkkinaasemassa olevia asiakkaita on ohjattu työllistymistä edistäviin palveluihin, joissa asiakkaiden työmarkkinavalmiudet ja osallisuus vahvistuvat ja samalla kunnat saavat säästöä työmarkkinatuen rahoitusmenoihin. Kunnilla on kannusteet ohjata asiakkaita työhön ja työllistymistä edistäviin toimiin. Lakiesityksessä tuodaan esiin se, että palveluissa olevien asiakkaiden määrään ei odoteta nousua. Tämä on kuntien näkökulmasta huolestuttava skenaario. Pahimmillaan vaikeasti työllistyvät asiakkaat jäävät ilman työllistymistä edistäviä palveluja tilanteissa, joissa työllistyminen ei ole mahdollista. Tämä voisi lisätä kuntien työmarkkinatuen rahoittamisesta aiheutuvia menoja. Lakiesityksestä käy ilmi se, että esityksen tulevia vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty etukäteen. Lain vaikutusten kokonaisarviointi vaikuttaa keskeneräiseltä. Lakiesityksessä on useassa kohdassa todettu, että esitetyt toimet sisältävät epävarmuustekijöitä suhteessa julkiseen talouteen. Esityksessä todetaan myös, että tutkimuskirjallisuus tarjoaa jossain määrin ristiriitaista tietoa työnvälityspalveluiden yksityistämisen tuloksista ja luotettavia vertaisarviointimenetelmiin perustuvia arvioita on tehty vähän. Näin laajan toimivallan siirto tulisi olla perusteellisesti arvioituna ennen muutosten tekemistä. Kuntien näkökulmasta on erikoista, että lakiesityksessä hallintotehtäviä ollaan valmiita siirtämään yksityisille yrityksille, mutta ei kunnille jotka rahoittavat osaltaan pitkittyneen työttömyyden aiheuttamia työmarkkinatukimenoja. Lakiesityksessä ei tuoda esiin mahdollisuuksia merkittäviin säästöihin TE-hallinnon henkilöstökuluissa hallintotehtävien ulkoistamisen myötä. Esityksen perustelut hallintotehtävien siirtämiselle yksityisille yrityksille eivät ole riittävät. Tarkoituksenmukaisempaa olisi säätää rajatumpi kokeilulaki, jonka puitteissa voitaisiin paremmin arvioida esitettyjen lakimuutosten vaikutuksia ja muutosten vaikuttavuutta. Esityksessä todetaan, että palveluiden tuottajien kilpailuttaminen voi parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta mikäli kustannustehokkuus kasvaa. Tulosperustainen hankinta voi edistää myös palveluiden kehittymistä. Markkinoiden kehittyminen vie aikaa joten vaikutuksia ei ole tulossa lyhyellä aikavälillä. Kustannustehokkuuden toteutuminen jää kuitenkin esityksessä epävarmaksi. Esityksessä todetaan muun muassa että ei ole varmaa voivatko palveluntuottajat tuottaa työnhakijoiden haastatteluita kustannustehokkaammin kuin julkinen sektori. Tulosperusteisiin hankintoihin liittyy myös paljon riskejä, ja ne voivat johtaa osaoptimointiin työttömien asiakkaiden kustannuksella. Tulosperusteiset hankinnat vaativat uudenlaista osaamista (hankintaosaaminen, sopimusoikeudellinen osaaminen, lakipuolen osaaminen) ja voivat osaltaan kasvattaa henkilöstötarpeita ja henkilöstön määrää TE-hallinnossa. Lakiesityksessä työttömän henkilön palvelutarpeen arviointi ja suunnitelman laatiminen voidaan siirtää palveluntuottajalle. Onkin perusteltua kysyä, onko tällaisessa tilanteessa riskinä se, että palveluntuottaja pääsee toimimaan myös palvelun tilaajana? Työttömän työnhakijan palvelutarpeen arviointia ja
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 29 (43) suunnitelman laatimista tulee pitää jatkossakin julkisen vallan merkittävänä käyttämisenä jota ei voi ulkoistaa palveluntuottajille. Palvelutarpeen arvioinnin sisällöllä on merkittäviä vaikutuksia työttömän henkilön asemaan sekä oikeuksiin ja velvollisuuksiin työnhakijana. Esitetty lakimuutos tarkoittaisi riskiä siitä, että kokonaisvastuun ulkoistamisen myötä osaoptimoinnin ja kustannusten kasvun riskit lisääntyisivät. Kustannustehokkuuden näkökulmasta olisi parempi, että palvelujen tilaajalla olisi asiakkaan palvelutarpeisiin liittyvä tieto ja palvelujen kustannuksiin liittyvä tieto. Palvelujen ulkoistamisen tilanteessakin julkisella toimijalla on tärkeää säilyttää vastuu kokonaisuuden hallinnasta niin, että palveluntuottajat eivät voi olennaisesti vaikuttaa tilausten sisältöön. Esityksessä tuodaan myös esille se riski, että kasvupalvelujen markkinat keskittyvät alueille, joilla on paljon työpaikkoja ja että suuri osa palveluista keskittyy jatkossakin suurille palveluntuottajille. Miten varmistetaan palveluiden saatavuus syrjäseudun työttömille sekä palvelujen tuottamisen mahdollisuus paikallisille, pienille yrityksille? Työttömiin kohdistuvat vaikutusarvioinnit ovat huolestuttavia. Tulosperustaisten hankintojen yleistyminen tuo riskin, että palveluntuottajat panostavat henkilöihin, joiden työllistyminen on todennäköisempää ja joista tulospalkkio on varmemmin saatavissa. Tässä tilanteessa riskinä on, että vaikeammin työllistyvät henkilöt voivat saada vähemmän palveluita. Tällä voi myös olla suoria vaikutuksia työmarkkinatukimenojen kasvuun, mikäli palveluntuottajat keskittyvät palvelemaan sitä kohderyhmään joiden työttömyys ei ole vielä pitkittynyt ja työmarkkinatukea saavat asiakkaat jäävät ilman palveluita. Kuntien näkökulmasta riskinä on se, että kunta ei pysty riittävällä tavalla ohjaamaan asiakkaita hankkimiinsa palveluihin, mutta yksityinen palveluntuottaja voisi sen tehdä. Mikäli jatkossa palveluntuottajat voisivat saada tulosperusteisen palkkion myös siitä, että he ohjaavat asiakkaan työllistymistä edistäviin palveluihin, olisi kohtuutonta että palveluntuottaja saisi palkkion myös ohjatessaan asiakkaan kuntien järjestämiin palveluihin (esimerkiksi kunnassa tapahtuva työkokeilu, kuntouttava työtoiminta tai palkkatuettu työ). On huomioitava myöskin se, että yksityisillä palveluntuottajille ei ainakaan vielä ole osaamista heikossa työmarkkinatilanteessa olevien asiakkaiden kanssa tehtävään lakisääteisen monialaiseen asiakastyöhön ja viranomaistehtäviin. Esitetyn väliaikaislain hyväksymisellä vaikutettaisiin heikentävästi kuntien mahdollisuuksiin ja motivaatioon osallistua työllisyydenhoitoon alueellaan. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Tiedoksi kirjaamo@tem.fi
Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 9/2018 30 (43) 147 Eroaminen vapaa-ajanlautakunnan jäsenyydestä / Raudaskoski Valmistelija / lisätiedot: Kaisa Laitinen kaisa.laitinen@rovaniemi.fi kaupunginsihteeri Petra Raudaskoski on 2.4.2018 lähettämällään sähköpostilla pyytänyt eroa vapaa-ajanlautakunnan jäsenyydestä. Kaupunginvaltuusto on 12.6.2017, 72 valinnut toimikaudeksi 1.6.2017-31.5.2021 seuraavat henkilöt vapaa-ajanlautakuntaan: Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puolue Pj Petteri Pohja Jukka Uimaniemi Kokoomus Vpj Reino Rissanen Reino Vaaraniemi SDP J Petri Keihäskoski Pekka Saarinen Kokoomus J Merja Vilmilä Aira Peiponen Kokoomus J Maija Pirttijärvi Aino Heikki SDP J Anitta Ylitörmänen Taru Palokangas Keskusta J Raija Kivilahti Seija Karvo Keskusta J Teemu Haukipuro Vesa Haapala Keskusta J Nguyen Thanh Tri Oiva Tapio Keskusta J Matias Rahtu Mika Mikkonen PS J Petra Raudaskoski Veera Kuure Vas. Jäsenten ja varajäsenten määrä Rovaniemen kaupungin hallintosäännön 11 :n mukaan vapaaajanlautakunnassa on yksitoista (11) jäsentä. Vähintään puolet lautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä on valittava valtuutettujen ja varavaltuutettujen keskuudesta. Valtuusto valitsee lautakuntaan valituista jäsenistä puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava valtuutettu. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen voi olla muukin kuin valtuutettu. Kuntalain 31 :n 3 momentin mukaan toimielinten jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet, joista on soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään Toimikausi Kuntalain 32 :n mukaan toimielinten jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Valtuuston toimikausi on 1.6.2017-31.5.2021. Vaalikelpoisuus