Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD Tuula Hurtig, FT, tutkija Terveystieteiden laitos Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopisto tuula.hurtig@oulu.fi
Lyhyt johdatus aiheisiin useimmiten elinikäinen ongelma taustalla geenien ja ympäristön yhteisvaikutus paljon liitännäisongelmaa estää ihmistä toimimasta kykyjensä edellyttämällä tavalla!
Your son has a very short attention span, Mr. Clayton
ADHD on janan ääripää LOW Inattention / Inhibition Activity level HIGH
ADHD:n etiologia 20-30% 2% 2% 2% 4% 70% Tuntemattomat geenit Ympäristö DAT1 SNAP-25? DRD5? DRD4 Sunohara G, et al. J Am Acad Adolesc Psychiatry. 2000;39:1537-1592; Giros B, et al. Nature. 1996;379:606-612; Faraone et al., 2001
LAPSET-projekti 1989 Valtakunnallinen lastenpsykiatrinen tutkimus Kaikkien psyykkisten häiriöiden esiintyvyys kahdeksanvuotiailla yhteensä 21.8 % ahdistuneisuushäiriöt 5.2% spesifisiä pelkoja 2.4% masennus 6.2% käytöshäiriöt 4.7% ADHD 7.1% nuoret?
Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (N=9432), kaikki Oulun ja Lapin lääneissä 1.7.1985-30.6.1986 syntyneet Oulu
Aineiston keräys 24 raskausviikko Syntymä 1.7.85-30.6.86 N=9479 N=9432 elävänä syntynyttä 7-8 -vuotiaana N=9357 15-16 vuotiaana N=9340 7-v. Suomessa N=9326 15-16-v. Suomessa N=9215 Postikysely vanhemmille: -lapsen kasvu ja kehitys, terveys, koulu, perheen sosiaalinen asema (n=8614, 90%) Postikysely nuorelle n=7344 (80%) Postikysely vanhemmille n=6985 (76%) 8-v. Suomessa N=9297 Kysely vanhemmille: - lapsen psykomotorinen kehitys ja käyttäytyminen (n=8379, 90%) Kysely opettajille: - lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöt (n=8525, 92%) Kliiniset tutkimukset n=6798 (74%) ADHD-tutkimus Swan-lomake n=6728 (73%)
ADHD-tutkimuksen aineisto ja menetelmät Aineistona Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986, lapsia elossa 15-vuotiaana 9340 Vv. 2000-01 kyselylomakkeet nuorille (N=6888) ja heidän vanhemmilleen (N=6643) Nuoret: psyykkiset oireet (YSR, Achenbach 1991), koulu, terveys, hyvinvointi Vanhemmat: nuoren ADHD-oireet (SWAN, Swanson et al. 2001), perhetilanne, hyvinvointi
SWAN-lomake (Swanson et al. 2001) SNAP pohjalla mittaa ADHD-oireita 9 inattentiivisuus-, 9 hyperaktiivisuusoiretta, 3 alaskaalaa: inattentiivinen, hyperaktiivisimpulsiivinen, yhdistetty, vrt. DSM-IV: 18 ADHDoiretta ja 3 tyyppiä 7-portainen asteikko, keskellä 0 kuvaa keskimääräistä käytöstä, arvot 1,2, ja 3 jonkinasteisia ongelmia soveltuu (hyvin) epidemiologiseen käyttöön
Distribution of NFBC on SWAN questionnaire (6062 respondents)
Symptom Domains in NFBC adolescents exceeding upper 5%ile on SWAN total score 46 % 31 % 23%
Tulokset, NFBC86 ja SWAN, YSR 15-vuotiaat tytöt raportoivat enemmän ADHDoireita ja käytösongelmia kuin pojat (YSR), vanhemmat raportoivat enemmän ADHD-oireita pojilla kuin tytöillä (SWAN) (Hurtig et al. 2005 ECAP) ADHD (SWAN, YSR)- ja käytösongelmat (YSR) olivat yhteydessä nuoren perheympäristöön (vähiten oireita niillä, jotka asuivat ydinperheessä tai suuressa perheessä) (Hurtig et al. 2005 ECAP)
Tulokset, NFBC86 ja SWAN ADHD-oireet (liitännäissairaudet poissuljettuna) heikensivät osalla nuoria koulumenestystä, koulutussuunnitelmia, fyysistä terveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia (ei ystäviä, tyytymätön elämään, tyytymätön ulkonäköön) (Taanila et al. 2009 Int J Circum Health) ongelmat kasaantuivat osalle ADHD-nuoria, heillä myös vakava-asteinen ADHD osalla ADHD-nuoria kuitenkin meni hyvin
Tulokset, NFBC86 ja SWAN inattentiiviset ADHD-oireet (erityisesti jos: vaikeuksia järjestellä tehtäviä, hukkaa tavaroita, hajamielinen) olivat yhteydessä negatiivisiin prodromaalioireisiin (vaikeuksia kontaktin luomisessa, vetäytyvä, vaikeuksia aloittaa tai päättää tehtävää, vaikeuksia suorittaa jokapäiväisiä tehtäviä) (Hurtig et al. 2009 Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol)
ADHD-haastattelututkimus Vv. 2002-03 kliininen haastattelututkimus (Kiddie-Sads-PL, Kaufman et al. 1997): 471 16-18-vuotiasta nuorta osallistui (272 SWAN-casea, 199 SWAN-kontrollia), dataanalyyseissä 457 nuorta Nuoren psykiatriset diagnoosit tällä hetkellä ja aiemmin, perhetilanne, vanhempien psyykkiset oireet
Tulokset, NFBC86 ja Kiddie-Sads- PL 148 lapsuusiän ADHD, 105 nuoruusiän ADHD, lisäksi probable-caseja, nuoruusiän prevalenssi n. 8% (Smalley et al. 2007 JAACAP) komorbiditeetti yleistä, melkein puolella (n=49) ADHDnuorista liitännäisenä ainakin käytöshäiriö-, masennustai alkoholin väärinkäyttödiagnoosi ADHD ja komorbiditeetti olivat yhteydessä perheympäristöön (asuivat muussa kuin ydinperheessä, ja vanhempien kanssa, joilla oli psyykkisiä ongelmia ja jotka eivät välittäneet nuoren asioista) (Hurtig et al. 2007 ECAP)
Tulokset, NFBC86 ja Kiddie-Sads- PL ADHD:n alatyypeistä yleisin lapsuudessa oli yhdistetty muoto, nuoruudessa yleisin oli inattentiivinen muoto Kahdella kolmasosalla ADHD-lapsista häiriö jatkui nuoruudessa ADHD:n pysyvyyteen olivat yhteydessä tietyt tarkkaamattomuusoireet (vaikeuksia järjestellä tehtäviä, hukkaa tavaroita, on hajamielinen), varhain alkanut masennus tai oppositiohäiriö sekä isän ADHD-oireet (Hurtig et al. 2007 JAACAP)
ADHD-seurantaa nuoruudesta nuoreen aikuisuuteen vielä vähän tehty syntymäkohortissa aloitettu seuranta oireet vähenevät, mutta tarkkaamattomuus ja ehkä impulsiivisuus säilyvät oireet muuttuvat
ADHD:n alatyypit lapsuudesta nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen LAPSUUS (N=457) NUORUUS (N=457) NUORUUS (N=30) AIKUISUUS (N=30) 22-V. Hyperactiveimpulsive n=29 20% 5 2 1 Hyperactiveimpulsive n=8 8% Hyperactive- Impulsive n=1 4% 1 Hyperactive- Impulsive n=1 11% Inattentive n=55 37% 35 20 12 Inattentive n=67 64% Inattentive n=16 73% 1 Inattentive n=1 11% Combined n=64 43% 4 1 23 2 Combined n=30 28% Combined n=5 23% 2 3 2 Combined n=7 78% No ADHD n=309 20 19 19 294 No ADHD n=352 No ADHD n=8 13 2 6 No ADHD n=21
Pohdintaa rikkonainen perhe lisää selvästi ADHDnuoren riskiä saada käytöshäiriö perheiden hyvinvointiin huomiota ADHD-lapsen vanhemmille tukea varhaisessa vaiheessa neuvola!
Pohdintaa koululla hyvät mahdollisuudet tunnistaa erilaisuus ja ohjata osa-aikaiseen erityisopetukseen koulu tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää ADHD-lapsen koulunkäynti saatava sujuvaksi alusta alkaen
Mutta kuitenkin ADHD-lapsi ja nuori on usein luova, energinen, utelias, kekseliäs taide tai liikunta voi kompensoida puutteita kalastus! tärkeintä on oman paikan löytäminen yhteiskunnassa!
ADHD-työryhmämme Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Irma Moilanen, Hanna Ebeling Terveystieteiden laitos, OY Anja Taanila, Marjo-Riitta Järvelin, Tuula Hurtig UCLA, US Susan Smalley, James McGough, Sandra Loo
Kiitos mielenkiinnosta!