(49) Asianumero 2653/0.02.03/206 edeltävä asianumero 494/0.02.03/20 yhdistettävän asian asianumero 504/0.02.03/206 Aluenumero 3026 Matinmetsä - Mattskogen Asemakaavan muutos 23. kaupunginosa, Matinkylä Kortteli 2306, 2308 ja osa korttelia 2307, katualueet Muodostuu uusi kortteli 23036 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 3. päivänä marraskuuta 2008 päivättyä, 6. päivänä elokuuta 207 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 635. Asemakaavan muutosehdotuksen rajausta on tarkistettu liittämällä asemakaavan muutosehdotuksen alueeseen osallistumis- ja arviontisuunnitelmana nähtävillä ollut asemakaavan muutosalue 3022, joka koskee kortteleita 2306, 2308 ja osaa korttelista 2307, ja poistamalla kortteli 2322. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän metroasemasta etelään, vanhan Matinkylän alueen pohjoisosassa, Matinkyläntien ja Tiistiläntien välisen Matinkadun osuuden kummallakin puolella. Matinkatu kuuluu muutosalueeseen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
2 (49) Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä.2.207 korttelin 2306 tonttien 3 ja 4, korttelin 2308 tonttien 3 ja 4 ja korttelin 2307 tontin 2 osalta. Muilta osin vireilletulosta on tiedotettu ensimmäisen kerran kaavoituskatsauksessa vuonna 2007. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-86 25000 Postiosoite: Faksi 09-86 2406 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Sirpa Sivonen-Rauramo sirpa.sivonen@espoo.fi
3 (49) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 5. Alueen nykytila... 5.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5.3 Suunnittelun vaiheet... 6.3. Ensimmäinen vaihe vuosina 2005-202... 6.3.2 Toinen vaihe vuodesta 206 alkaen... 7 2 LÄHTÖKOHDAT... 9 2. Suunnittelutilanne... 9 2.. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 9 2..2 Maakuntakaava... 9 2..3 Yleiskaava... 9 2..4 Asemakaava...0 2..5 Rakennusjärjestys... 2..6 Tonttijako... 2..7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 2..8 Pohjakartta...3 2.2 Selvitys alueesta...4 2.2. Alueen yleiskuvaus...4 2.2.2 Maanomistus...4 2.2.3 Rakennettu ympäristö...4 2.2.4 Luonnonolosuhteet...22 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät...23 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...23 3. Matinmetsä 3026 asemakaavan muutoksen tavoitteet vuonna 202...23 3.. Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet...24 3..2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet...24 3..3 Osallisten tavoitteet...24 3..4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan 2..2008 päättämät kaavalliset tavoitteet..25 3..5 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan 6.3.20 päättämä lisäys kaavallisiin tavoitteisiin...25 3.2 Tavoitteita täydennetään vuonna 207 seuraavasti:...26 3.2. Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet...26 3.2.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet...27 3.2.3 Osallisten tavoitteet...28 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...28 4. Yleisperustelu ja -kuvaus...28 4.2 Mitoitus...28 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö...29 4.3. Maankäyttö...29 4.3.2 Liikenne...35 4.3.3 Palvelut...38 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto...39 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...39 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö...39 4.4 Ympäristön häiriötekijät...39 4.5 Nimistö...40 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...4 5. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...4 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...4 5.3 Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan...4 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...42 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto...43 5.5. Vuoden 202 asemakaavan muutosehdotuksessa...43 5.5.2 Uusi kunnallistekniikan kustannusarvio...43 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...44 Sivu
4 (49) 6. Rakentamisaikataulu...44 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...44 6.3 Toteutuksen seuranta...44 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...44 7. Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset...44 7.2 Vireilletulo...46 7.3 Sopimukset...47 7.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...47 7.4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 7.3.20...47 7.4.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 3..207...47 7.5 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...47 7.5. Suunnittelu...47 7.5.2 Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...48 LIITTEET: Liite Liite 2 Seurantalomake Katukartta ja ohjeelliset poikkileikkaukset Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, havainnekuva ja katukartta sekä seuraavat suunnitelmat: Korttelisuunnitelma, Matinkylä, kortteli 23036, SARC Arkkitehtitoimisto, 208, Matinmetsän (Matinkylän vanha ostoskeskus) asemakaava-alueen, kunnallistekninen yleissuunnitelma, SITO, 208, Suunnittelumateriaalia on kuvattu kohdassa 2..7.
5 (49) TIIVISTELMÄ. Alueen nykytila Asemakaavan muutosalueella sijaitsee Matinkylän ostoskeskus sekä neljä 8- kerroksista ja kaksi 6 - kerroksista 970-luvun alkupuolella rakennettua asuinkerrostaloa, joista kahdessa on myös liike- tai toimistotilaa Kala-Maijan polun ja Kala-Matin raitin varrella asuinrakennuksen katutasossa. Korttelissa 2308 sijaitsee korkeiden rakennusten lisäksi liike-yhteistilarakennus, jossa liiketilan lisäksi on asukkaiden pieni uimahalli. Tontilla 2307- sijaitseva Matinkylän liikekeskus otettiin käyttöön vuonna 976. Kiinteistö on nykypäivän vaatimukset huomioiden vanhentunut. Rakennuksessa ja pysäköintilaitoksessa tulisi lähivuosina tehdä mittavia korjauksia, jotka eivät enää ole taloudellisesti kannattavia liikekeskuksen arvoon ja tuottoon nähden. Liikekeskustontin 5000 k-m 2 rakennusoikeus on nykyisellään käytetty lähes kokonaan. Liikekeskuksen myymälätason alla sijaitsevat liiketilojen huoltotilat ja kaksitasoinen pysäköintilaitos, jossa on yhteensä 202 autopaikkaa. Näistä 42 kpl on rasitesopimuksilla varattu kortteleiden 2306, 2307 ja 23020 asukkaiden ja asiakkaiden käyttöön. Korttelissa 2322 on kaksi 2000-luvun alussa valmistunutta asuinkerrostaloa, pihakannen alainen pysäköintitila ja kansipiha. Korttelin rakennusoikeus 2500 k-m 2 on käytetty lähes kokonaan. Kortteli ja ympäröivä katualue Kalapolku sisältyvät vuonna 202 hyväksyttyyn Matinmetsä asemakaavan muutosehdotukseen. Tähän asemakaavan muutosehdotukseen sisältyy vain Kalapolun katualue, joka on rakennettu osaksi Kalapuistoa. Liikekeskuksen pohjoispuolella kulkeva Matinkatu on Tiistiläntien ja Matinkyläntien välisellä osuudella kuilumainen ja pimeä. Matinkatu on tärkeä itä-länsisuuntainen yhteys myös joukkoliikenteelle. Matinkadun yli Kalapuistosta Kala- Maijan polulle johtava jalankulun ja pyöräilyn silta, Kala-Maijan silta, on osa kevyen liikenteen reittiä Olarista Matinkylän läpi meren rantaan. Matinkatu, Matinkadun yli johtava jalankulun ja pyöräilyn silta ja tontin 2307- kummallakin puolella olevat jalankulun ja pyöräilyn kadut ovat kuluneita ja kunnostuksen tarpeessa..2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaava mahdollistaa liikekiinteistön purkamisen. Tontille voi rakentaa asuntoja, asukkaiden yhteistilaa, liike-, toimisto- ja palvelutilaa sekä auton säilytystilaa. Asuinkerrostalotonttien asemakaava tarkistetaan ja muutetaan autopaikkanormi ajanmukaiseksi. Asemakaavamuutoksella poistuu liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa huvi- ja viihdetarkoituksia ja sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja 5000 k-m 2 ja muodostuu asuinkerrosalojen kortteli 23036, jonka katutasoon tulee rakentaa liike-, toimisto- tai palvelutilaa Matinkadun varrelle vähintään 500 k-m 2 ja Kala- Maijan polun varrelle vähintään 50 k-m 2 sekä liike-, toimisto-, palvelu- tai asukkaiden yhteistilaa Kaisankujan varrelle vähintään 50 k-m 2 ja Kala-Matin raitin varrelle vähintään 50 k-m 2. Asuinkerrostalokorttelin rakennusoikeus on 3 820 k-m 2. Matinkadun pohjoispuolella, korttelia 2322 ympäröivä, jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, Kalapolku, muutetaan pääosin puistoksi, jossa mahdollisimman suuri osa puustosta ja avokallioista tulee säilyttää. Alueen itäreunassa säilyy jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, Kala-Maijan polku.
6 (49).3 Suunnittelun vaiheet.3. Ensimmäinen vaihe vuosina 2005-202 Asemakaavamuutoshakemus koskien Matinkylän ostoskeskuksen tonttia korttelissa 2307 on saapunut..2005. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2007-2008 nimikkeellä Matinmetsä 3026. Asemakaavamuutoshakemuksen liitteenä oli hakijan Matinkylän Liikekiinteistö Oy:n teettämä suunnitelma vanhan ostoskeskuksen paikalle rakennettavista uudis-rakennuksista. Liikekiinteistön hallituksen näkemys oli, että huonokuntoisten tilojen purkaminen ja asuntojen, liike-toimistotilojen, uusien autopaikkojen ja 42 rasiteautopaikan (hakijan ilmoittama rasiteautopaikkojen lukumäärä) rakentaminen tulee taloudellisesti kannattavaksi vasta, kun tontille saa rakentaa yhteensä n. 6 300 k-m 2. Liikekiinteistön hallituksen teettämässä suunnitelmassa tontilla esitettiin 27-kerroksisen asuinkerrostalon rakentamista. Suuri hanketta rasittava kustannus syntyi muiden tonttien käyttöön varattujen rasiteautopaikkojen uudelleen rakentamisesta. Kaupunkisuunnittelukeskus tilasi arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulalta kaupunkikuvallisen tarkastelun liikekeskustontista ympäristöineen ja jatkotyönä ehdotuksen tontin käytöstä myös uimahallin rakentamiseen, ks. kohta 2..7. Vuosina 2007 ja 2008 valmistuneissa suunnitelmissa esitetään uudisrakentamisen sijoittumisen ja laajuuden osalta vaihtoehtoisia ehdotuksia liikekeskuksen omistajan teettämälle suunnitelmalle. Kaupunkikuvallisen tarkastelun kanssa samaan aikaan Espoon kiinteistöpalvelukeskus teetti Maakanta Oy:llä Matinkylän liikekeskuksen kustannusselvityksen, joka on päivätty 7..2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin 2.5.2008. Asukkaille järjestettiin touko-kesäkuun vaihteessa 2008 kaksi asukastilaisuutta, joissa kartoitettiin asukkaiden näkökulmia, ajatuksia ja toiveita ostoskeskuksen tontin tulevasta käytöstä. Syksyn 2008 aikana kaupunkisuunnittelukeskus laati kolme vaihtoehtoa alueen täydennysrakentamisesta valmisteluaineistoksi, joka oli nähtävillä.2.2008-5..2009 lisättynä kaupunkisuunnittelulautakunnan neljännellä vaihtoehdolla. Espoon kaupunki osallistui Ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Lähiöohjelmaan hankkeella Matinkylän lähiön ostoskeskuksen ja lähiympäristön kehittäminen. Hanketta on kuvattu Matinkylän vanhan ostoskeskuksen kehittämissuunnitelmassa. Asemakaavan muutosehdotus perustui Matinkylän liikekiinteistön teettämään Matinkylän vanhan ostoskeskuksen kehittämissuunnitelmaan, jonka olivat tehneet Edelman Group Oy, Arkkitehtuuri- ja maisemasuunnittelu Nyman & Ristimäki, Trafix Oy ja Infrakonsultointi Henry Lindegren. 6.3.20 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville korjattuna siten, että kohtaan kaavalliset tavoitteet lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Matinkadun rakenteet uudistetaan siten, että alueen toiminnallisuus ja maisemallisuus paranevat olennaisesti myös kävely-yhteyksinä metroasemalle. Kävelysilta merkitään varauksena myös alueen länsiosaan (voimassa olevassa asemakaavassa on Kala-Matin silta). Lautakunta päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään keinot, joilla myös lähialueen rakentamattomat autonpaikkavelvoitteet voidaan toteuttaa tai selvittämään, voidaanko niistä osittain luopua. Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikkö teki Matinmetsän pysäköintitutkimuksen, KSK, Liikennesuunnittelu, Pekka Korpi-Hyövälti ja Marno Hanttu, 0..20.
7 (49) Espoon kaupunginmuseon vaatimuksesta asemakaavamuutoksen hakija teetti rakennushistoriallisen selvityksen, Rakennushistoriallinen selvitys, Matinkylän ostoskeskus, Matinkylän Liike-kiinteistö Oy, Edelman Group Oy, Harry Edelman, 30..20. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti.2.202 ehdottaa asemakaavan muutosta kaupunginhallitukselle. Tonttiyksikkö ja Matinkylän liikekiinteistö neuvottelivat maankäyttösopimuksesta, mutta sopimusta ei syntynyt..3.2 Toinen vaihe vuodesta 206 alkaen.6.206 Pohjola Rakennus Oy Uusimaa pyysi kirjeellä palauttamaan asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkisuunnittelulautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi ja jätti asemakaavan muutoshakemuksen koskien korttelin 2307 tonttia, jolla sijaitsee Matinkylän vanha ostoskeskus. Korttelin 2307 tontilla sijaitsee 42 autopaikkaa, joista Matinkylän liikekiinteistö Oy ja korttelissa 2306 ja korttelissa 2307 tontilla 2 sijaitsevat asuntoosakeyhtiöt sekä korttelissa 23020 olevan tontin omistaja ovat tehneet rasitesopimuksen. Asemakaavan mukaan edellä mainittujen tonttien rakentaminen olisi edellyttänyt vielä useamman autopaikan rakentamista. Rakentamatta em. tonttien osalta on yhteensä 89 autopaikkaa. Liikekiinteistön kortteliin on sallittu pysäköinti myös korttelista 2308, toteuttamatta 32 autopaikkaa, ja tontilta 23020/2, toteuttamatta 26 autopaikkaa. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa katsottiin, että joko tonttien asemakaava tulee muuttaa siten, että autopaikkojen rakentamisvelvoite määritetään uuden pysäköintiohjeen mukaan, jolloin se on alhaisempi, tai puuttuville autopaikolle tulee varata tilaa. Asemakaavan muutoksen hakija ja Asunto Osakeyhtiöt kortteleissa 2306 ja 2307 halusivat asemakaavan muutettavaksi myös rakennetuissa asuntokortteleissa. Pohjola Rakennus Oy Uusimaa haki asemakaavan muutosta korttelin 2306 tonteille 3 ja 4, korttelin 2307 tontille 2 ja korttelin 2308 tonteille 3 ja 4 asunto-osakeyhtiöiden valtakirjoilla ja 2.2.206 päivätyllä hakemuksella. Korttelin 2306 tontteja 3 ja 4, korttelin 2308 tontteja 3 ja 4 sekä korttelin 2307 tonttia 2 koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 6.- 20.2.207 nimellä Matinmetsä, alue 3022. Uudelleen nähtäville asetettavaan asemakaavaehdotukseen Matinmetsä 3026 on yhdistetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen asemakaavan muutos Matinmetsä 3022. Kortteli 2322 sisältyi asemakaavan muutosehdotukseen, koska asuinkerrostalojen ja pysäköintitilojen rakentamisen salliva asemaakaava oli 2000-luvun alussa jäänyt kesken. Korttelin omistaja oli hakenut asemakaavan muutosta vuonna 998. Asuinkerrostalot aputiloineen, kansipiha ja pysäköintitilat on rakennettu vuosina 999-2000 perustuen asemakaavaehdotukseen ja rakennuslupaan. Korttelia 2322 koskevassa asemakaavaehdotuksessa kortteli on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeus on 2500 k-m 2 ja rakennusalojen, joita on kaksi, kerrosluku on V (viisi). Autopaikkoja on rakennettava ap/00 km 2 tai vähintään ap/ asunto. Korttelialueelle saa rakentaa rakennuksen tai pihakannen alaisen paikoituslaitoksen rakennusoikeusluvun tai kerrosluvun estämättä. Kansi on varattava istutuksille ja oleskeluun. Korttelissa 2322 on edelleen voimassa asemakaava, jossa kortteli on osoitettu Liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi K, jota ympäröi jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue. Kerrosalaa liiketilan rakentamista varten on 2500 k- m 2 ja kerrosluku on III. Autopaikkoja on rakennettava ap / 50 k-m 2 liiketilaa. Asemakaavassa on merkintä, joka osoittaa, että autopaikkoja saa rakentaa rakennukseen.
8 (49) Korttelin omistava asunto-osakeyhtiö pitää asemakaavaprosessia raskaana, eikä halua korttelia koskevien asemakaavamääräysten päivittämistä nykykäytäntöjen mukaiseksi. Asemakaavan muuttaminen keskeytettiin kaupunkisuunnittelujohtajan päätöksellä 4.7.207, asianumero 2653/206. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asemakaavan muutosehdotusta kokouksissa 6.8. ja 30.8.207, jolloin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville lisäyksin asemakaavamääräyksiin. Asemakaavehdotus oli nähtävillä 2.0.- 3.0.207. Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin neljä muistutusta, joista kaksi tuli asemakaavan muutosalueelta ja kaksi lähialueelta. Muistutukset koskivat suunniteltujen rakennusten varjostavuutta, mahdollista lisärakentamista, lähipalveluiden ja yhteisöllisen tilan tarvetta sekä taidetta. Asemakaavan muutosehdotukseen liittyviä korttelisuunnitelmaa ja kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa tarkistettiin. Korttelisuunnitelmassa työstettiin eniten kaupunkikuvaa, joka ehdotusvaiheessa sai kaupunkisuunnittelulautakunnalta kritiikkiä. Korttelisuunitelman sisältöä tarkistettiin tarpeellisilta osin. Kunnallistekninen yleissuunnitelma oli laadittu yhteisenä Matinmetsän ja Satukujan asemakaavan muutosalueille, jotka rajautuvat toisiinsa ja ehdottavat hyvin tehokasta rakentamista pienelle alueelle. Suunnitelma tarkistettiin koskemaan vain Matinmetsän asemakaavan muutosehdotusta. Satukujan asemakaavan muutosehdotusta koskenut osuus poistettiin, koska kaupunkisuunnittelulautakunta palautti Satukujan asemakaavan muutosehdotuksen 30.8.207 kokouksessa, jossa Matinmetsä asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin nähtäville. Asemakaavan muutoksen hakija halusi viedä suunnitelman kaupunkikuvatoimikunnan (KKT) käsittelyyn. 5..208 annetussa ennakkokannanotossa KKT toteaa, että Matinkadun puoleisten julkisivujen artikulointia pystyosien ja sisäänkäyntien sisäänvetojen avulla pidettiin erittäin onnistuneena ratkaisuna. Liiketilojen korkeiden ja laajojen ikkunapintojen ansiosta katutason ilme on avoin ja elävä. Matinkadun suuntaisten lamellien pihajulkisivujen jäsennöintiä ei pidetty yhtä onnistuneina ja niiden kehittämistä suositeltiin katujulkaisivujen suuntaisesti ja saman henkisesti. Korkean asuintornin yläosa ja julkisivut kaipaavat vielä jäsentelyä, esim. katujulkisivujen tapaan värikontrastein kevennyttyinä. Tornin kattokerroksen katososiin kaivattiin kehitettäväksi alueen henkeen sopivaa matinkyläläistä ilmettä. Matinkadun puoleisten liiketilojen huolto ja sen tilavaraukset tuuee sovittaa ajantasaiseen katusuunnitelmaan. Pihakannen ja kulkureitistön pintamateriaalien esteettömyyteen tulee kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa. Asemakaavakarttaan tehtiin kaksi teknistä korjausta: talousrakennukset lisättiin 2 :n Lisärakennusoikeudet luetteloon erillisenä kohtana ja pihalla pysäköintiä koskevaa määrääystä tarkistettiin. Lisäksi täydennettiin rakentamisen tapaa koskevaa 4:n Matinkadun puoleisten rakennusten ylintä kerrosta koskevaa määräystä kuulumaan: Matinkadun puoleisten rakennusten ylimmän kerroksen tulee poiketa muista kerroksista pintamateriaaleiltaan, julkisivukäsittelyiltään, aukotukseltaan tai väreiltään. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 4.3.208 ehdottaa asemakaavan muutosta kaupunginhallitukselle. Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.
9 (49) 2 LÄHTÖKOHDAT 2. Suunnittelutilanne 2.. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Asemakaavan muutoksella asuntorakentamista sijoitetaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden lähelle. Huonokuntoisen vanhan ostoskeskuksen alueen muuttamisella asuinkäyttöön säilyttäen lähikauppa ja kehittäen katuverkostoa viihtyisämmäksi ja toimivammaksi, ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista ja vahvistetaan Matinkylän keskeisen alueen kehittymistä. 2..2 Maakuntakaava Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu (/206) Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (vaalea täyttöväri). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Alueen pohjoispuoli on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (punainen neliö). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu YM 30.0.204) alue on osoitettu tiivistettäväksi taajama- ja keskustatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään (vaalean ruskea ruudutus). Suunnittelualueen halki on osoitettu liikennetunneli (musta katkoviiva). 2..3 Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 200.
0 (49) 2..4 Asemakaava Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (/206) Espoon kaupunki. Alue on osittain varattu keskustatoimintojen alueeksi, jolle voi osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja ja jolle voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. (C-K-merkintä). Muu osa suunnittelualueesta on osoitettu asuinalueeksi (A). Suunnittelualueen halki pohjoiseteläsuunnassa on osoitettu virkistysyhteys Kalapuistosta Kala-Maijan polkua pitkin etelään (palloviiva). Kala-Matin raitilla ja Anjankujan pohjoispuolella olevalla pysäköintialueella LP on voimassa Matinmetsä asemakaava, alue 30200, joka on vahvistettu sisäasiainministeriössä 8.4.972. Korttelin 2306 tonteilla 3 ja 4, korttelin 2307 tonteilla ja 2 sekä Kala-Maijan polulla on voimassa Matinmetsä asemakaavanmuutos, alue 3020, joka on vahvistettu sisäasiainministeriössä 0.5.973. Matinkadulla ja korttelia 2322 ympäröivällä Kalapolulla on voimassa Matinkylänkeskus I asemakaava ja asemakaavan muutos, alue 30300, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 29.0.985. Korttelin 2308 tonteilla 3 ja 4 on voimassa Matinmetsä, asemakaavan muutos, alue 3027, joka on hyväksytty Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa.4.2007. Kala-Matin raitti ja Kala-Maijan polku ovat yleiselle jalankululle varattua katualuetta. Kalapolku on jalankululle ja pyöräilylle varattu katu. Korttelin 2306 tontit 3 ja 4 on osoitettu Yhdistettyjen liike-, toimisto- ja asuntokerrostalojen korttelialueeksi ALK 7. Korttelialueelle on rakennettava lasten leikkitilaa vähintään 5 m 2 asuntoa kohti. Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin 80 asuntokerrosalan m 2 kohti, kuitenkin vähintään yksi autopaikka kutakin asuntoa kohti sekä liike- ja toimistotiloille yksi autopaikka 50 m 2 kerrosalan m 2 kohti. Tontilla 3 on 000 k-m 2 kaksikerroksisen myymälän tai liikkeen (m) rakentamista varten. Tontilla 4 on kahdelle rakennusalalle sallittu 8-kerrosta ja yhteensä 7500 km 2. Itäisemmällä rakennusalalla on merkintä km, jolla tarkoitetaan, että kaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi saadaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakentaa liike- ja myymälätiloja kuitenkin enintään 4/5 rakennuksen pohjapinta-alasta. Korttelin pohjoisosa on varattu yleiselle jalankululle. Korttelin 2308 tontit 3 ja 4 on osoitettu Asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Autopaikkoja on rakennettava vähintään ap asuntokerrosalan 80 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään autopaikka asuntoa kohti ja ap liike-, toimisto- ja myymäläkerrosalan 50 k-m 2 kohti. Asemakaavassa määrätään, että autopaik-
(49) koja voidaan osoittaa myös kortteliin 2307. Lisäksi on annettu määräys ilmanvaihdosta ja parvekkeiden lasittamisesta. Korttelissa on kahdelle rakennusalalle sallittu 8-kerrosta ja yhteensä 7500 k-m 2. Läntisemmällä rakennusalalla on merkintä km, jolla tarkoitetaan, että kaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi saadaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakentaa liike-, toimisto- ja myymälätiloja kuitenkin enintään 4/5 rakennuksen pohjapintaalasta. Korttelissa on rakennusala, jolle saa sijoittaa pihakannen alaisen, pääasiassa maanalaisen paikoituslaitoksen (a/ma) kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Korttelin eteläisin osa on varattu pysäköimispaikkaa varten (p). Korttelin pohjoisosa on varattu yleiselle jalankululle. Korttelin 2307 tontti 2 on osoitettu Asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK 23. Kaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi saadaan rakennusten kahteen ensimmäiseen kerrokseen sekä ullakkokerrokseen rakentaa asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja kuitenkin enintään 5/6 rakennuksen pohja-pinta-alasta kuhunkin sekä kuhunkin kerrokseen enintään 30 m 2 / kerros. Autopaikat on sijoitettava a/ma - paikoille ja Ap-kortteleihin. Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin kerrosalan 80 m 2 kohti, kuitenkin vähintään yksi autopaikka kutakin asuntoa kohti. Lisäksi on annettu määräyksiä asuntojen parvekkeista, porrashuoneista ja lasten leikkitilasta. Tontin kahdelle rakennusalalle saa rakentaa 5-kerroksisen rakennuksen, kummallakin rakennusalalla on rakennusoikeutta 6700 k-m 2. Lisäksi tontilla on myymälän tai liikkeen rakennusala (mh), jolle saa sijoittaa myös saman korttelin asuinrakennuksille tarpeellisia huolto- ja säilytystiloja. mh-rakennusalalle saa rakentaa yhteen kerrokseen 650 k-m 2. Tontin länsireunaan on merkitty lehtipuilla istutettava korttelialueen osa. Korttelin 2307 tontti on osoitettu Liikerakennusten korttelialueeksi (AL¹¹). Liikerakennukseen saa myöskin sijoittaa huvi- ja viihdetarkoituksia sekä sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja. Rakennusoikeus on 5000 k-m 2, rakennusalojen kerrosluvut ovat I ja II. 50 k-m 2 kohti on rakennettava yksi autopaikka. Korttelialueella on maanalaisen autonsäilytyspaikan rakennusala (a/ma), joka on varattu kortteleiden 2306, 2307, 2308 ja 23020 autopaikoille. Rakennusalaa reunustaa pohjois- ja eteläreunalla yleiselle jalankululle varattu korttelin osa. Tontin Itäpuolella olevan yleiselle jalankululle varatun katualueen Kala-Maijan polun alle saa tehdä autonsäilytyspaikkoja ja tarpeelliset kulkuaukot naapurikortteleihin kaupungin suostumuksella, kaavamerkintä ma. Kalapolkua koskevassa asemakaavassa merkintä, jonka perusteella autopaikkoja saa rakentaa korttelia 2322 ympäröivän jalankululle ja pyöräilylle varatun kadun, Kalapolun, alle. Matinkatu sisältyy asemakaavaan. Matinkadun yli on merkitty kadun ylittävät jalankulkukadut, Kala-Maijan silta ja Kala-Matin silta. Anjankujan ja korttelin 2308 välissä sijaitsee pysäköintialue LP. 2..5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 2.9.20 ( 2). Rakennusjärjestys astui voimaan..202. 2..6 Tonttijako Asemakaava-alueelle on hyväksytty tonttijako korttelin 2307 osalta 29.8.972 sekä kortteleiden 2306 ja 2308 osalta 5..973. 2..7 Muut suunnitelmat ja päätökset Asemakaavan muutoshakemuksen liitteenä oli suunnitelma: Matinkylän liikekeskuksen kehittämissuunnitelma, marraskuu 2004, Arkkitehtitoimisto CJN Oy. Kaupunkisuunnittelukeskus teetti 2 suunnitelmaa koskien liikekeskuksen tontin kehittämistä: Matinkylän liikekeskus ympäristöineen, kaupunkikuvallinen tarkastelu, 5.5.2007, Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula
2 (49) ja Matinkylän liikekeskus ympäristöineen, uimahallin sopivuuden testaus / alustava ehdotus tontille 2307 -, 30.4.2008, Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula. Tekninen keskus teetti Matinkadusta suunnitelman Matinkadun kehittämissuunnitelma, 5..2008, Trafix Oy Kiinteistöpalvelukeskus teetti Maakanta Oy:llä selvityksen, jossa arvioitiin Matinkylän liikekeskuksen kehittämisen taloudellista kannattavuutta. Selvitys valmistui tammikuussa 2008. Selvityksessä verrattiin vaihtoehtoja: toisessa oli uimahalli, asumista ja lähikauppa (rakennusoikeutta vajaat 4 000 k-m2) ja toisessa asumista ja lähikauppa (rakennusoikeutta 0 300 k-m2). Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus teetti selvityksen Matinkylän uimahallin tontti, 26.3.2008, Linja Arkkitehdit Oy. Selvityksessä vertailtiin Tynnyripuiston, Kalapuiston, Matinpuronpuiston ja Matinkylän Liikekeskuksen tontin 2307/ sopivuutta uimahallin paikaksi. Tynnyripuisto todettiin parhaaksi ja toiseksi tuli Matinkylän liikekeskuksen tontti 2307/. Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikkö teki Matinmetsän pysäköintitutkimuksen, KSK, Liikennesuunnittelu Pekka Korpi-Hyövälti ja Marno Hanttu, 0..20. Espoon kaupunginmuseon vaatimuksesta asemakaavamuutoksen hakija teetti rakennushistoriallisen selvityksen, Rakennushistoriallinen selvitys, Matinkylän ostoskeskus, Matinkylän Liikekiinteistö Oy, Edelman Group Oy, Harry Edelman, 30..20. Asemakaavan muutosehdotus perustui Matinkylän liikekiinteistön teettämään Matinkylän vanhan ostoskeskuksen kehittämissuunnitelmaan, joka on päivätty 7.6.20 ja jonka olivat tehneet Edelman Group Oy, Arkkitehtuuri- ja maisemasuunnittelu Nyman & Ristimäki, Trafix Oy ja Infrakonsultointi Henry Lindegren..2.202 Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotti Matinmetsä asemakaavaehdotusta kaupunginhallitukselle asemaakaavan muutokseksi. Suunnittelualue sijoittuu Espoon korkean rakentamisen vyöhykkelle, joka on esitetty raportissa Espoon korkean rakentamisen periaatteet, 0/202, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik. Suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon korkean rakennuksen lähiympäristön suunnitteluun ja rakennuksen suunnitteluun annettuja ohjeita. Matinkylän ja Olarin alueelle on laadittu kehittämisvisio, Matinkylä-Olari, Visio 2040,.2.204, A-konsultit arkkitehtitoimisto, jossa tavoitteeksi on asetettu muun muassa tehokkaan, monitoimintoisen, jalankulkupainotteisen ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan keskustan muodostaminen, kaupunkirakenteen eheyttäminen, palvelurakenteen vahvistaminen ja monipuolistaminen ja Matinkylän ja Olarin liittäminen saumattomammin yhteen. Suunnittelualue on visioon sisältyvässä rakennemallissa esitetty keskustatoimintojen alueena, jota kuvaillaan seuraavasti: Tehokkaasti ja rakennustavaltaan kaupunkimaisesti toteutettu alue, jossa on asumista, kaupallisia ja julkisia palveluja, toimistoja ja muita ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja. Keskusta-alue on jalankulku- ja polkupyöräilypainotteinen. Erityisesti alueen vetovoimapaikkoihin metro- ja bussiterminaaliin sekä Ison Omenan kauppakeskukseen johtavien reittien varsilla osoitetaan pohjakerrokset pääosin palveluja, toimitiloja ja yhteistiloja varten. Julkiset tilat toteutetaan korkealuokkaisina ja niiden aktiivista käyttöä tuetaan miljöörakentamisen keinoin ja monipuolisia hyötyrakennelmia kuten kahviloita, kioskeja, myyntikojuja tai esiintymispaikkoja järjestäen. Asuntotarjonnassa otetaan huomioon ikääntyvien ihmisten tarpeet. (Matinkylä-Olari, Visio 2040, 204, s. 44 45.) Tavoitteeksi asetetaan, että keskustaa korostetaan korkein maamerkkirakennuksin (Matinkylä-Olari, Visio 2040, 204, s. ja 50 ).
3 (49) Raportissa Espoon keskustojen suunnitteluperiaatteet, 8.4.206, WSP, todetaan, että Matinkylä-Olari-alueella katuverkko ja korttelirakenne ovat ydinalueille jatkuvia, selkeitä, tiheita ja monipuolisia.rakenne luo erinomaiset edellytykset luoda täydennysrakentamisen yhteydessä urbaania keskustaympäristöä (s.5). Katutilojen järjestelyissä tulee eri liikkumisen muodot priorisoida seuraavassa järjestyksessä kävely, pyöräily ja joukkoliikenne, huoltoliikenne, muu ajoneuvoliikenne. Kävely-ympäristössä reittien tulee olla jatkuvia, sujuvia ja esteettömiä sekä viihtyisiä ja turvallisia myös sosiaalisesti. Maantasokerroksen tulee olla kiinnostava. (s.7) Matinkylässä urbaaniin keskustaan kuuluvat palveluvyöhykkeet puuttuvat täysin Ison Omenan kauppakeskuksen muodostaman ytimen ympäriltä (s.20). Kaupunkitilojen laadun tavoitteissa mainitaan seuraavia (s.25): korttelien maantasokerros sisältää paljon virikkeitä ja sisäänkäyntejä palveluihin jalankulkualueiden materiaalit ovat laadukkaita keskustojen veiherrakentaminen on urbaania ja katutiloissa sekä aukioilla on puita ja kausikasveja Alueita kehitettäessä olisi tärkeää luoda julkiseen tilaan tunnistettavampia paikkoja (s 27). Asuntokannan monipuolisuutta on syytä tietoisesti vahvistaa. Matinkadun suunnittelussa on huomioitu Matinkylän bussiliikenteen poikkeustilannesuunnitelman päivitys,.8.207, WSP Finland Oy. Matinkylään suunniteltu bussilinjasto koostuu metroasemalle päättyvistä ja asemaa sivuavista liityntälinjoista sekä muista Etelä-Espoota palvelevista sisäisistä ja seutulinjoista. Mikäli Matinkylän terminaali joudutaan jonkin poikkeustilanteen vuoksi väliaikaisesti sulkemaan, tulee olla suunnitelma bussiliikenteen hoitamiseen kyseisenä aikana. Poikkeustilanteen varalle on suunniteltu tilapäisiä pikapysäköintipaikkoja korvaamaan terminaalin pikapysäköintipaikkoja. Kaksi pikapysäköintipaikkaa on sijoitettu Matinkadun itäpäähän pohjoispuolelle katua. 2..8 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa :000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.
4 (49) 2.2 Selvitys alueesta 2.2. Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalueella on Matinkylän 970-luvulta alkaen rakennetun asuinalueen tällä hetkellä vajaassa käytössä oleva ostoskeskus, sitä ympäröivät Kala-Matin raitti, Kala-Maijan polku ja Matinkatu. Matinkadun pohjoispuolella on 2000-luvulla rakennettua asuinkerrostalokorttelia ympäröivä puisto jalankulun ja pyöräilyn reitteineen. Ostoskeskuksen itä-, länsi- ja eteläpuolella on 8- ja 5-kerroksisia asuinkerrostaloja, joita on kunnostettu ja kunnostetaan. Asuinkerrostalojen ensimmäisissä kerroksissa on raittien puolella toimisto- ja liiketilaa tai asukkaiden yhteistilaa. Alueen pohjoispuolella on Kalapuisto, 980-luvulta alkaen rakennettuja asuinkerrostaloja ja 2000-luvulla rakennettu Iso Omena-kauppakeskus, jota on laajennettu vuonna 206 avatulla Matinkylän metrokeskuksella. Alueen eteläpuolella levittäytyy Matinkylän 970-luvulta alkaen rakennettu asuinalue. Alueen suunnittelu on perustunut ruutukaavaan, puoliavoimiin kortteleihin, niitä halkoviin kävelykatuihin sekä ulkosyöttöiseen liikenteeseen. Katualueita jaksottavat monin paikoin puurivit. Pihoilla on säilytetty avokalliota ja luonnonmukaista puustoa. 2.2.2 Maanomistus Korttelialueet ovat yksityisessä omistuksessa, katualueet ja yleisen pysäköintialueen omistaa kaupunki. 2.2.3 Rakennettu ympäristö 2.2.3. Maankäyttö Asemakaavan muutosalueella on liikerakennusten korttelialuetta, yhdistettyjen liike-, toimisto- ja asuinkerrostalojen korttelialuetta, asuinkerrostalojen korttelialuetta, yleistä pysäköintialuetta ja katualuetta. Asuntojen ja Matinkylän ostoskeskuksen lisäksi asemakaavan muutosalueella on liike- ja toimistotilaa sekä asukkaiden yhteistilaa asuinkerrostalojen katutason kerroksissa yleiselle jalankululle varattujen katujen varsilla. Korttelissa 2307 on asuinkerrostalojen lisäksi asunto-osakeyhtiön pieni uimahalli ja samassa rakennuksessa liiketilaa. Korttelin 2306 tontti 3 on rakentamaton myymälärakennuksen tontti, jossa on käyttämätöntä rakennusoikeutta 000 k-m 2. Tontin tehokkuus e on.4.
5 (49) Korttelin 2306 tontilla 4 sijaitsee kaksi asuinkerrostaloa, joista toisessa on myös liiketilaa, sekä pieni talousrakennus. Kala-Matin raitin varrella, talossa on 5 myymälätilaa kooltaan 33 m 2-92,6 m 2. Yhteensä myymälätilaa on rakennuslupakuvien mukaan 272,5 m 2. Myymälätilan määrä katutason kerroksesta on noin 70%. Sisäänkäynnit ja pääosin huolto myymälätiloihin ovat Kala-Matin raitilta, suurimpaan myymälätilaan pääsee ilmeisesti myös pihan puolelta. Myymälätiloilla on pihan puolella vain yläikkunat. Katutason kerroksessa on porrashuoneiden lisäksi 2 ulkoiluvälinevarastoa ja teknistä tilaa. Rakennuksessa on yksi kellari, jossa on porrashuoneiden ja teknisen tilan lisäksi 2 saunaosastoa, kylmävarastoa ja irtaimistovarastoa. Kellari on vain rakennuksen keskiosan alla. Lisäksi rakennuksessa on 8 asuinkerrosta, joissa kussakin on 7 asuntoa. Ostoskeskuksen tontin puolella asuinnoissa on 4 keittiötä ja 4 asuinhuonetta. Rakennuksen parvekkeet ovat lännen eli pihan puolella. Tiistiläntien puolella, talon 2 maanpäällisessä kellarissa on 2 saunaosastoa, kylmähuone, varasto- ja teknistä tilaa sekä porrashuoneet. Maanpinnan alapuolella olevassa kellarissa on irtaimistovarastoa ja 2 väestönsuojaa. Lisäksi rakennuksessa on 8 asuinkerrosta, joissa kussakin on 7 asuntoa. Korttelin 2306 tontin 4 rakennusoikeus 7500 k-m 2 on ylitetty 80 k-m 2 :llä. Tontin pinta-ala on noin 3560 m 2 ja tontin tehokkuus e on 2.0. Korttelin 2308 tontin 3 rakennusoikeus on poistettu vuonna 2007 hyväksytyssä asemakaavan muutoksessa. Korttelin 2308 tontilla 4 sijaitsee 2 asuinrakennusta, joista toisessa on toimistotilaa, sekä talousrakennus, jonka yhteydessä on porras pysäköintihalliin. Matinkyläntien puolella, talon maanpäällisessä kellarissa on 2 saunaosastoa, kylmähuone, varasto- ja teknistä tilaa sekä porrashuoneet. Rakennuksessa ei ole kellareita. Asuinkerroksia on 8, jokaisessa on 7 asuntoa. Kala-Maijanpolun varrella, talossa 2, on 3 omalla sisäänkäynnilä varustettua toimistotilaa kooltaan 4 m 2, 4 m 2 ja 90 m 2, rakennuslupakuvien mukaan yhteensä 272 m 2. Toimistotilan määrä katutason kerroksesta on noin 70%. Sisäänkäynnit ja pienten toimistotilojen huolto ovat Kala-Maijan polulta. Isoon toimistotilaan on sisäänkäynti myös pihan puolelta. Katutason kerroksessa on porrashuoneiden lisäksi 2 ulkoiluvälinevarastoa. Ylemmässä kellarissa on säilytystilojen lisäksi kerhotila ja saunaosasto. Kellarista on yhteydet tontilla olevaan pysäköintitilaan ja Kala-Maijan polun ja ostoskeskuksen alla olevaan suurempaan pysäköinti- ja huoltotilaan. Tontin alla olevaan pysäköintitilaan, tasolle noin + 2.85, ajetaan Matinkadulta. Alemmassa kellarissa on väestönsuoja-, varasto- ja teknistä tilaa. Kellarista on yhteys Kala- Maijan polun ja ostoskeskuksen alla olevaan pysäköinti- ja huoltotilaan noin tasolla + 0.0. Lisäksi rakennuksessa on 8 asuinkerrosta, joissa kussakin on 7 asuntoa. Kaikkien asuntojen parvekkeet ovat lännen eli ostoskeskuksen tontin puolella. Korttelin 2308 tontin 4 käytetty rakennusoikeus on 7289 k-m 2. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 7500 k-m 2, käyttämättä on 2 k-m 2. Tontin pinta-ala on noin 4300 m 2 ja tontin tehokkuus e on.73. Korttelin 2307 tontilla sijaitsee Matinkylän liikekiinteistö, ns vanha ostoskeskus. Ostoskeskuksessa on edelleen päivittäistavarakauppa, joka huolletaan Matinkadun tasossa olevan huoltopihan kautta, ravintoloita, mahdollisesti toimisto- ja harrastustilaa sekä kaksitasoinen pysäköintitila. Tontin rakennusoikeudesta 5000 km 2 on käytetty 4997 m 2. Tontin pinta-ala on noin 4800 m 2 ja tontin tehokkuus e on noin 0.95.
6 (49) Korttelin 2307 tontilla 2 olevat korkeat asuinrakennukset ovat samanlaisia. Katutason maanpäällisessä kellarissa on teknisen ja varastotilan lisäksi asukkaiden yhteistilaa ja porrashuoneet. Kala-Maijan polun suuntaisessa talossa 2 on lisäksi kellari, jossa sijaitsee 2 väestönsuojaa ja varastotilaa. Rakennuksissa on 5 asuinkerrosta, joista kolmessa on asuntojen lisäksi kuivaushuone, kahdessa on asuntojen lisäksi saunaosasto ja muissa asuntojen lisäksi varastoja. Kerroksessa on 6 asuntoa. Rakennuksessa on 90 asuntoa. Yksikerroksessa rakennuksessa, joka on asemakaavassa merkitty mh, on Asunto Oy Anjankujan asukkaiden käytössä oleva uimahalli, jossa on kaksi saunaosastoa. Noin yksi kolmasosa rakennuksesta, noin 25 m 2, on varattu liiketilan käyttöön. Liiketila avautuu ja huolletaan Anjankujan länsipäästä. Korttelin 2307 tontin 2 käytetty rakennusoikeus on 3 87 k-m 2. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 4050 k-m 2, käyttämättä on 79 k-m 2. Tontin pinta-ala on 6624 m 2 ja tontin tehokkuus e on 2.2. Korttelin 2307 eteläosassa, tontilla 3 sijaitsee Matinkylän monitoimitalo. Korttelissa 23020 on asuinkerrostalojen lisäksi yksikerroksinen liikerakennus. Korttelin 2322 tontilla sijaitsee kaksi asuinkerrostaloa. Matinkadun tasossa on pysäköinti-, varasto-, huolto- ja teknistä tilaa sekä väestönsuoja. Pihakannen alaiseen tilaan on useita sisäänkäyntejä Matinkadulta. Pihakansi sijaitsee tasolla noin +4, joka on noin 4 metriä korkemmalla kuin Matinkatu korttelin kohdalla ja lähellä pohjoispuolella olevan puiston korkeutta. Pihakannelle on porrasyhteys Matinkadun puolelta. Pihakannelle pääsee myös puistosta ja asuinrakennusten porrashuoneista. Rakennukset ovat viisikerroksisia pihakannen tasolta lukien. Rakennusten räystäs on tasolla noin +29.7. Läntisemmän rakennuksen, rakennus, parvekkeet suuntautuvat itään ja etelään Matinkadulle päin, itäisemmässä rakennuksessa, rakennus 2, parvekkeet suuntautuvat länteen pihalle päin. Korttelin 2322, tontin suunniteltu rakennusoikeus on 2500 km 2 ja käytetty rakennusoikeus on 2499 km 2. Lisäksi tontille on rakennettu autohalli 802 m2, josta seuraa, että kaavatiedoissa käytetyksi rakennusoikeudeksi ilmoitetaan 330 k-m 2. Tontin pinta-ala on 404 m 2 ja tontin tehokkuus e on.78. Asemakaavan muutosalueella on 6 asuinkerrostaloa. Kortteleissa 2306, 2307 ja 2308 olevissa asuinkerrostaloissa on rakennusoikeutta yhteensä 28 400 k-m 2, joka jaettuna 50 k-m 2 :llä, tuottaa 568 asukasta. Matinkadun pohjoispuolella korttelissa 2322 on 2 asuinkerrostaloa, joissa on rakennusoikeutta yhteensä 2500 k-m 2 ja rakennusoikeuden perusteella arviolta noin 50 asukasta (2500 k-m 2 / 50 -km 2 = 50). Ympäröivissä Satu- ja Anjankujan eteläpuolella olevissa matalammissa kerrostaloissa asuntojen keskipinta-ala on suurempi. Rakennusoikeuden perusteella kortteleiden 2309 ja 23020 alueella asuu noin 200 asukasta (0 400 k-m 2 / 50 k-m 2 ). Matinkadun eteläpuolella Matinkadun ja Matinraitin välisellä alueella kortteleissa 2306-23020 asukasluvuksi saadaan yhteensä noin 770 asukasta, kun rakennusoikeus jaetaan 50 k-m 2 :llä. Oletettavasti asukkaita on enemmän.
7 (49) 2.2.3.. Arvio asuntojen lukumäärästä Vanhan ostoskeskuksen itä- ja länsipuolella olevissa neljässä 8-kerroksisessa asuinkerrostalossa on yhteensä 224 asuntoa, joiden keskipinta-ala on noin 53 m 2.Vanhan ostoskeskuksen eteläpuolella olevissa kahdessa korkeassa asuinkerrostaloissa on yhteensä 80 asuntoa, joiden keskipinta-ala noin 60 m 2. Asuntoja on asemakaavan muutosalueella yhteensä 404 kpl. 2.2.3..2 Arvio työpaikoista Asuinkerrostalojen katutason liike- ja toimistotiloissa voi työskennellä muutamia kymmeniä henkilöitä. Vanhassa ostoskeskuksessa on työpaikkoja muutamia kymmeniä ja Satukujan liikekiinteistössä mahdollisesti muutamia. 2.2.3.2 Yhdyskuntarakenne Matinkylän asuinalue asettuu Länsiväylän ja meren rannan väliin. Länsiväylä erottaa Matinkylän pohjoispuolen nuoremmasta Olarista ja tarjoaa samalla hyvät liikenneyhteydet. Meren ranta tarjoaa hienot vapaa-ajan viettomahdollisuudet. Asemakaavan muutosalue on merkittävä osa Matinkylän ensimmäistä rakentamisvaihetta 970-luvulta. Liikekeskus sijaitsee ensimmäisen rakenta-misvaiheen luoteiskulmassa mäellä. Seuraavat rakentamisvaiheet ovat ympä-röineet vanhaa ostoskeskusta joka puolelta. Ostoskeskus on tarjonnut Matinkyläläisille kaupallisia ja julkisia palveluja ja kohtauspaikan yli 30 vuoden ajan. Ostoskeskuksen ympärillä olevat korttelialueet on rakennettu tehokkaasti 8- ja 5-kerroksisilla asuinkerrostaloilla, joissa asunnot ovat keskipinta-alaltaan pieniä. Pysäköinti on järjestetty muusta alueesta poiketen osittain ostoskeskuksen ja osittain kadun alle. Seuraavissa kortteleissa rakentaminen on väljempää. Asuinkerrostalojen korkeus on maantasokerroksen lisäksi 3 asuinkerrosta ja pysäköinti on maan-tasossa. 970-luvulla liikennemuodot pyrittiin erottamaan selvästi toisistaan. Matinkadun, Tiistiläntien, Sepetlahdentien ja Matinkyläntien rajaamalle laajalle alueelle tulee vain pistokatuja ja sen sisään jää rauhallinen ja vehreä jalankulun ja pyöräilyn verkosto. Ostoskeskus sijaitsee sekä jalankulun ja pyöräilyn reittien varrella että Matinkadun eteläreunalla. Alue yhdistyy pohjoiseen Matinkadun ylittävällä jalankulun ja pyöräilyn sillalla. Pohjoispuolella ostoskeskuksen kanssa kohdakkain asettuu kauppakeskus Iso Omena ja sen laajennus Matinkylä metrokeskus. 2.2.3.3 Kaupunkikuva Vanha ostoskeskus sijaitsee ympäristöään korkeammalla kukkulalla. Kukkulaa korostavat 5-kerroksiset osittain tummanruskealla klinkkerillä päällystetyt, melko linjakkaat asuinkerrostalot. Maamerkki näkyy Haukilahden puolelle ja joka puolelle Matinkylään. Kaupunkikuvaa hallitsevat suoraviivaisuus, suuri mittakaava, karkea rakentamisen jälki, tehdyt kunnostukset, vaalea väri. Korkeiden asuinkerrostalojen vallitseva materiaali on betoni eri muodoissaan, matalat asuinkerrostalot ovat punatiilipintaisia. Kadut on rakennettu suorakulmaiseen ruudukkoon, julkisivut toistavat samaa muotomaailmaa. Kevyen liikenteen reittien ja pihojen yleisilme on vehreä, suuria puita, väljiä pihoja ja avokallioita. Kuilumaisen Matinkadun ajorata on enimmillään noin 5 metriä ympäröivää maantasoa alempana. Kadun julkisivuina ovat eteläpuolella katutilaan avoin, liikekeskuksen alla oleva pysäköintilaitos, huolto-piha ja umpinaiset asuinkortteleiden jalustat osin maalattua betonia. Pohjois-puolella korttelin 2322 pysäköintilaitoksen julkisivu on kiillotettua graniittia. Ostoskeskus on karkealla 70-luvun otteella rakennettu, pääosin vihreällä pellillä päällystetty ja kaksikerroksinen. Matinkadun pohjoispuolella korttelin 2322 viisikerroksisten asuinkerrostalojen pääasiallinen julkisivimateriaali on hienopesty
8 (49) valkobetoni. Pihamuureissa ja Matinkadun puolella autohallin julkisivuissa päääasiallinen materiaali on harmaanruskea, kiillotettu graniittilaatta. Matinkadun eteläpuolella 8-kerroksisten asuinkerrostalojen julkisivuja on kunnostettu ja muutettu. Korttelissa 2308 julkisivuissa on vaaleaa peltiä ja punatiiltä, parvekekaiteet ovat keltaisen sävyä. Korttelissa 2306 julkisivujen kunnostus on meneillään. Sävy tulee olemaan vaalea, parvekekaiteet ovat nyt sävyltään vaalean siniset. 5-kerroksisten asuinkerrostalojen pitkät julkisivut on verhottu tumman ruskealla klinkkerillä. Pitkillä julkisivuilla ovat myös parvekevyöhykkeet, joissa kaiteet ovat vaaleat. Päädyt ovat betoninharmaat. Asemakaavamuutosalueen eteläpuolella tonteilla 2309- ja 23020-2 on punatiilisiä 3-kerroksisia asuinkerrostaloja. Korttelissa 23020 sijaitsee -kerroksinen harjakattoinen vaalea liikerakennus. Korttelin 2307 eteläosassa on Matinkylän monitoimitalon tumma, tiilinen, yksikerroksinen rakennus. 2.2.3.4 Rakennushistoria Matinkylän liikekiinteistö Oy on laadituttanut rakennushistoriallisen selvityksen, Rakennushistoriallinen selvitys, Matinkylän ostoskeskus, Matinkylän Liike-kiinteistö Oy, Edelman Group Oy, Harry Edelman, 30..20. 2.2.3.5 Liikenne Selvityksessä kerrotaan mm. seuraavaa: Matinkylän aluerakentajana toimi Haka, joka perusti Matinkylän Liikekiinteistö Oy:n ostoskeskuksen rakennuttajaksi. Alueen yleiskaava valmistui 7.2.968, asemakaava marraskuussa 972 ja rakennuslupa päivättiin..973. Rakennuksen suunnittelun kiireisimmät vaiheet osuivat kesään 974. Hankkeen suunnittelijoina toimivat pääasiassa Hakaa lähellä olevat Kulutusosuuskuntien keskusliitto KK:n arkkitehti- ja insinööriosastot. Ostoskeskuksen on suunnitellut arkkitehti Jouko Ylihannu. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan 2-kerroksisessa rakennuksessa ensim-mäinen pihatason kerros sisälsi lähipalveluja kuten pankin, päivittäistavarakaupan, apteekin, kirjakaupan ja ravintolan. Toisessa kerroksessa sijaitsivat terveyspalvelut. Rakennuksen valmistuessa päivittäistavarakaupaksi tuli Helsingin Osuuskaupan myymälä. Rakentamistapa ja materiaalivalinnat vastasivat aikakaudelle tyypillisiä kaupan ja hallinnon rakennusten rakentamistapaa. Selvityksessä todetaan lisäksi, että ostoskeskus rakennettiin myös ratkaisemaan aluerakentamisen pysäköintihaasteita. Selvitykseen sisältyy kuvin ja tekstein kuvaus rakennuksen nykytilasta. Selvityksen lopussa tulevaisuuden suositeltavimmaksi vaihtoehdoksi esitetään rakennuksen purkamista ja alueen kehittämistä uudenlaisessa aluerakentamista seuraavassa täydennysrakentamisen vaiheessa, jossa yhdyskuntarakenne on erilainen kuin 70-luvun aluerakentamisaikana. 2.2.3.5. Ajoneuvoliikenne Asemakaavan muutosalue sijoittuu Matinkylään Matinkadun molemmin puolin Matinkyläntien ja Tiistiläntien väliin. Alueelle on sujuvat ajoyhteydet Länsiväylältä ja Kehä II:lta Matinkartanontien kautta, pohjoisesta Olarin suunnasta Piispansillan ja Matinkyläntien kautta sekä lännestä Kaitaan suunnasta Suomenlahdentien kautta.
9 (49) Kuva: Ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkko. Matinkatu on alueellinen kokoojakatu, jonka keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä (KAVL) on nykytilanteessa noin 7000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Matinkadun katuympäristö on kuilumainen kadun sijoittuessa ympäröiviä kortteleita matalammalle noin tasoon +0 +2. +-kaistainen ajorata on nykytilanteessa melko leveä, noin 2 metriä. Matinkadun ja Matinkyläntien välinen liittymä on toteutettu kiertoliittymänä ja lännessä Matinkatu päättyy kolmihaaraliittymällä Tiistiläntiehen. Matinkadun eteläpuolista aluetta palvelevat päättyvät tonttikadut Satukuja ja Anjankuja, jotka liittyvät Tiistiläntielle ja Matinkyläntielle. 2.2.3.5.2 Kevyt liikenne Suunnittelualueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet ympäristöön. Kaavaalueen pohjoispuolella kulkee pyöräilyn laatureittejä, joista Länsibaana muodostaa itä-länsi -suuntaisen yhteyden Helsingistä Kivenlahteen ja Piispansillanbaana liittää sen pohjois-etelä -suunnassa kohti Olaria ja Keskuspuistoa. Matinkyläntien varressa kulkeva pyöräilyn pääreitti muodostaa yhteyden rannan suuntaan.
20 (49) Kuva: Jalankulun ja pyöräilyn pääreitit. Asemakaavan muutosalueella ja sen lähiympäristössä jalankulku ja pyöräily kulkevat pääosin eri tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Korttelirakenteen keskellä kulkevat kevyen liikenteen raitit Kala-Maijan polku ja Kala-Matin raitti muodostavat etelä-pohjoissuuntaiset yhteydet Matinkylän eteläosista nykyisen ostoskeskuksen luokse sekä Kala-Maijan siltaa pitkin Matinkadun ylitse kohti Iso Omenan kauppakeskusta ja Matinkylän metroasemaa. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva Matinraitti muodostaa itä-länsisuuntaisen yhteyden, joka risteää Matinkyläntien ja Tiistiläntien kanssa alikulkukäytävillä. Nykyisen ostoskeskuksen pohjois- ja eteläpuolella sekä asuinkorttelien 2306 ja 2308 pohjoisreunalla kulkee asemakaavaan merkitty korttelin sisäinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Katutasossa Matinkyläntien ja Tiistiläntien molemmin puolin kulkee jalankulkuja pyörätiet, mutta Matinkadulle on osoitettu ainoastaan jalkakäytävät. Katutason ja kansitason reitit yhdistyvät Matinkadun pohjoispuolella sillan viereistä luiskaa pitkin ja Matinkadun eteläpuolella porrasyhteyksillä, jotka sijoittuvat kortteleihin 2306, 2307 ja 2308. Kansitasolta on myös esteetön yhteys Matinkyläntielle Anjankujaa pitkin ja Tiistiläntielle Kaisankujaa pitkin.
2 (49) Nykyisessä asemakaavassa Matinkadun ylittää myös toinen silta Kala-Matin silta, mutta se ei ole toteutunut. 2.2.3.5.3 Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäinen liikenne muodostuu ostoskeskuksen ja asuinkorttelien liikenteestä. Nykyisen ostoskeskuksen ja osittain Kala-Maijan polun katualueen alla sijaitsee kaksikerroksinen pysäköintilaitos, johon on ajoyhteys Matinkadulta. Matinkadulta on ajoyhteys myös korttelin 2322 ja 2308 pysäköintihalleihin. Satukujan ja Anjankujan yhteydessä on yleisen pysäköinnin alueet sekä kulkuyhteys ympäröiviin asuinkortteleihin ja kansitasolle. Lainvoimaisessa asemakaavassa määrätään, että autopaikkoja tulee toteuttaa asumiselle vähintään yksi autopaikka 80 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään yksi autopaikka asuntoa kohden. Liiketiloille autopaikkoja tulee toteuttaa yksi autopaikka 50 kerrosneliömetriä kohden. Asemakaavassa on kuitenkin sallittu, että autopaikoista toteutetaan 60 % rakentamisen yhteydessä ja loput järjestysoikeuden vaatiessa sitä mukaa kuin autoistumisen tarve vaatii. Tästä syystä kaikki asemakaavan vaatimat autopaikat eivät ole toteutuneet. Kaikkiaan autopaikkoja on nykytilanteessa toteutunut seuraavasti: Tontti Kaavan vaatima autopaikkamäärä Toteutunut autopaikkamäärä Puuttuvia autopaikkoja Toteutuneiden autopaikkojen sijainti 2306/4 2 ap 80 ap 32 ap ostoskeskuksessa 2307/ 00 ap 60 ap 40 ap ostoskeskuksessa 2307/2 79 ap 2 ap 67 ap 54 ap ostoskeskuksessa + 58 ap Elsankujan pysäköintialueella 2308/4 2 ap 80 ap 32 ap omalla tontilla 23020/ 8 ap 8 ap 0 ap ostoskeskuksessa Yleistä pysäköintiä on osoitettu Matinkadulle ajoratapysäköintinä sekä Satukujan ja Anjankujan LP-alueille. 2.2.3.5.4 Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella. Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsee Matinkylän metroasema, joka on Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema. Länsimetron liikennöinti alkoi marraskuussa 207 ja se kulkee ruuhka-aikana viiden minuutin vuorovälillä Matinkylästä Tapiolaan ja edelleen Helsinkiin. Tammikuussa 208 Espoossa siirryttiin metron liityntälinjastoon, jolloin Matinkylän terminaaliin päättyy useita Länsi- ja Keski-Espoon liityntälinjoja. Lisäksi aivan suunnittelualueen läheisyydessä Matinkadulla on päätepysäkit linjoille 532 (Matinkylä - Suurpelto - Kera - Leppävaara) sekä 533 (Matinkylä - Suurpelto - Kauniainen - Järvenperä). Linjat saapuvat pohjoisen suunnasta Tiistiläntien kautta ja jatkavat Matinkadulta Matinkyläntielle pohjoiseen. Matinkadulle varataan saapumis- ja lähtöpysäkkien lisäksi tilaa vuorojen ajantasausta varten. 2.2.3.6 Palvelut Vanhassa ostoskeskuksessa on liike-, palvelu- ja harrastustilaa. Kortteleiden 2306 ja 2308 asuinkerrostalojen katutason kerroksissa on liike- ja toimistotilaa. Matinkylän suurimpaan liike- ja palvelu keskittymään, kauppakeskus Isoon Omenaan on matkaa linnuntietä noin 200 metriä. Lähistöllä sijaitsee useita päiväkoteja, joista suurin on noin 300 metrin päässä sijaitseva Matinkylän päiväkoti. Muut lähimmät päiväkodit ovat noin 50 200 metrin etäisyydellä.
22 (49) Lähin koulu on Tiistilän koulu, joka sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta osoitteessa Tiistilänkuja 4. Suomenlahdentien ja Tiistiläntien risteykseen on kaavoitettu tontti Meri-Matin koululle. Meri-Matin koulun tontille (Suomenlahdentie 7) on matkaa noin 250 metriä. Meri-Matin koulun itäpuolelle on kaavoitettu tontti uimahallille. Lähimmät leikkipaikat ovat Kalapuistossa, vajaan 00 metrin päässä, ja Matinmetsä-puistoalueella, noin 00 metrin päässä. Suunnittelualueen kaakkoispuolella on Matinkylän monitoimitalo, joka toimii nuorten vapaa-ajanviettopaikkana. 2.2.3.7 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kaukolämpö- ja vesijohdot, viemäröinti ja sadevesiviemäröinti sekä kaapeloinnit. Johdot sijaitsevat pääosin yleisillä alueilla. Suunnittelualueella on Matinkadulla nykyinen hulevesiviemäri 300 B (972) sekä vesijohto 200 SG (972). Hulevesiviemäri purkaa pohjoiseen korttelin 2322 läpi (nykyisen rakennuksen ali) ja siitä edelleen puistoalueen ja korttelin 23285 kautta Suomenlahdentielle. Vesijohto 200 SG liittyy idässä Matinkyläntielle rakennettuun 300 SG vesijohtoon. Lännessä vesijohto liittyy Matinkadulta nykyiseen 300 SG johtoon Tiistiläntiellä. Suunnittelualueen kaakkoiskulmasta Kala-Maijan polulta alkaa nykyinen 250 pvc (97) jätevesiviemäri ja vesijohto 50 SG, jotka kulkevat Kala-Maijan polkua etelään. Nykyiset ja suunnitellut vesihuoltolinjat on esitetty kunnallistekniikan yleissuunnitelman piirustuksessa 706/300. Suunnittelualueella on nykyistä kaukolämpöverkostoa Matinkadulla (KL DN300/DN50) sekä Kala-Matin raitilla (KL EMV350) ja suunnittelualueeseen rajautuvalla Tiistiläntiellä (KL DN50). Suunnittelualueella on nykyistä sähkönjakeluverkostoa sekä telekaapeleita ja katuvalaistuksen kaapeleita. Tiistiläntiellä kulkee nykyinen 20 kv sähkökaapeli. Nykyiset ja suunnitellut kaukolämpölinjat sekä nykyiset ja operaattoreiden ilmoittamat putkitustarpeet on esitetty kunnallistekniikan yleissuunnitelman johtosiirtopiirustuksessa 706/700. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Kaava-alue on tiiviisti rakennettua kaupunkiympäristöä. Alueella ei täten esiinny luonnontilaista ympäristöä, eikä sieltä ole tunnistettu erityisiä luontoarvoja. Alueen luonnontilainen pohjamaa on hiekka- tai soramoreenia tai kalliota. Matinkadulla esiintyy enimmillään 4 m paksu savipainanne. Pohjaveden voidaan arvioida olevan tasolla noin +7,5 +8,0. Alueen maanpinta on pääosin asfalttia, kivettyä pintaa tai kalliota, missä veden imeytyminen pohjamaahan on erittäin vähäistä.
23 (49) 2.2.5 Ympäristön häiriötekijät Matinkadun, Matinkyläntien ja Tiistiläntien liikenne aiheuttaa alueelle melua. Ympäristömeludirektiivin mukaisen meluselvityksen (207) mukaan päivämelu ylittää ohjearvon 55 desibeliä katujen puoleisilla tontin osilla. Päiväajan meluvyöhykkeet nykytilanteessa. (Pääkaupunkiseudun ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 207) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3. Matinmetsä 3026 asemakaavan muutoksen tavoitteet vuonna 202 Vuonna 202 asemakaavan muutos koski Matinkylän vanhan ostoskeskuksen tonttia 2307/, Matinkatua ja Matinkadun pohjoispuolella olevaa korttelia 2322 ympäröivine jalankulun katuineen. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavaehdotuksella muuttuva asemakaava-alue.
24 (49) 3.. Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Yleiskaavassa alue on osa keskustatoimintojen aluetta, johon kuuluu myös kauppakeskus Iso Omena ja Matinkylän Metrokeskus. 3..2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Yleensä alueiden arvostuksen nousu syntyy asuntojakauman monipuolistumisen sekä kaupunkiympäristön laadun ja toimivuuden seurauksena. (TRM - Täydennysrakentamismallit, Arkkitehdit MOD ja työryhmä, 7.5.2007) Alue on tärkeä osa Matinkylän kaupunkikeskusta, jossa on tarkoituksen mukaista nos-taa rakennusten, pihojen ja katujenkin rakentamisen laatua nykyisestä. Alue on tällä hetkellä paikoitellen kulunut osa tyypillistä 70-luvun lähiötä. Uusien rakennusten tulee poiketa ympäristöstään massoittelun, värityksen ja laatutason osalta positiiviseen suuntaan, niin että rakentaminen lisää alueen viihtyisyyttä ja haluttavuutta asuinympäristönä. Lisärakentamisella voidaan luoda uusia kaupunkitiloja, uutta imagoa, turvallisuutta ja elämää. Alue on houkutteleva ra-kentamisen ja asumisen kohde metron ja kauppakeskus Ison Omenan takia, joten laadun parantamiseen ja alueen monipuolistamiseen on edellytyksiä. Uusien asuinrakennusten tulee tarjota alueelta puuttuvia asuntokokoja ja asuntotyyppejä kuten esimerkiksi suuret perheasunnot, maantasoasunnot, työhuoneella varustetut asunnot, yhdistettävissä olevat asunnot, tuunattavissa olevat asunnot tai uusloftit, erityisasuminen ja vähän tilaa vievät asumismuodot tai autoton talo. Alueella olevien asuinrakennusten mahdollisuuksina ovat asuinrakennusten korottaminen, maantasokerroksen ottaminen asuinkäyttöön, ulokkeet ja muu sivusuuntainen laajentaminen, townhouse-tyyppiset asuinrakennukset laajojen pihojen rajaajina. Näin alueelle saadaan lapsiperheitä ja tarjotaan alueen asukkaille mahdollisuutta siirtyä omalla alueella uuteen uudenlaiseen asuntoon. Kun alueelta löytyy mahdollisimman paljon erityyppisiä asuntoja, voivat asukkaat viihtyä siellä mahdollisimman pitkään, joka lisää alueen yhteisöllisyyttä ja vähentää rauhattomuutta. Suunnitelman tulee sopeutua osaksi satojen Matinkyläläisten asuinympäristöä ja toisaalta muodostaa pohjoisesta katsottaessa mielenkiintoinen näkymän pääte yli Kalapuiston ja liittyä osaksi Ison Omenan ympäristöä ja aluekeskusta. Asuinrakennusten referenssinä ovat uudet asuinkerrostaloalueet. Ympäristörakentamisen, katujen ja aukioiden referenssinä on uudistettu osa Piispansiltaa. Suunnitelman tulee tukea kevyen liikenteen reittien säilymistä ja käytettävyyttä ja säilyttää Matinkatu mahdollisena kaikille liikkumisen muodoille. Matinkatu on tärkeä bussiliikenteen katu. 3..2. Espoon kaupunkikuvatoimikunnan 7.0.2005 asettamat tavoitteet 3..2.2 Kaavoittajan tavoitteet 3..3 Osallisten tavoitteet 3..3. Liikekiinteistön omistajan tavoitteena Matinkylän mahdollisen täydennysrakentamisen suunnittelussa tulee lähiympäristöä tarkastella kokonaisuutena ja huomioida olemassa oleva rakennuskanta sekä lähistön viheralueet ja kevyen liikenteen reitit.. Uuden rakentamisen tulee täydentää vanhaa Matinkylää kaupunkikuvallisesti ja rakenteellisesti, sopeutua Matinkylän rakentamisen tapaan ja edustaa 2000-luvun arkkitehtuuria. 2. Rakentamisen tulee parantaa Matinkyläläisten sosiaalista asuinympäristöä. 3. Matinkatu tulee uudistaa viihtyisämmäksi kadun rakenteilla, istutuksilla ja katua rajaavalla rakentamisella sekä säilyttää mahdollisena kaikille liikkumisen muodoille. Rakentamisen tulee tukea kevyen liikenteen reittien säilymistä ja käytettävyyttä suunnittelualueella. on saada tontille mahdollisimman paljon rakennusoikeutta, jonka myymisellä rahoitetaan liikekiinteistön tyhjentäminen, purkaminen, rasiteautopaikkojen uudelleen rakentaminen ja muu uudisrakentaminen. 3..3.2 Asukasmielipiteet Liikekeskuksen tontilla ei ole asukkaita. Ympäröivien asuinkerrostalojen asukkaille järjestettiin kaksi asukastilaisuutta heti osallistumis- ja arviointisuunnitel-
25 (49) man laatimisen jälkeen. Tilaisuuksissa kerättiin asukkaiden mielipiteitä, ajatuksia ja toiveita liikekeskuksen kohtalosta: Ostari tulisi suurimman osan mielestä purkaa. Tilalle toivottiin pääasiassa asuinrakentamista sekä palvelu- ja kerhotiloja. Päivittäistavarakauppa, kahvila ja toimistotilat saivat myös kannatusta. Kokoontumis- ja harrastustiloja erityisesti ikäihmisille sekä lasten leikkipaikkoja toivottiin. Tärkeänä pidettiin epäsiisteyden ja turvattomuuden poistamista ja viihtyisyyden lisäämistä. Paikalle rakennettavien rakennusten ehdotetut kerroskorkeudet vaihtelivat välillä 3-40. Enemmistön toiveena olivat kuitenkin matalat, keskimäärin kuusikerroksiset rakennukset. Uudet rakennukset eivät saa varjostaa olemassa olevia. Rakennusneliöiden ahnehtimista ympäristön kustannuksella pidettiin vääränä. Parkkipaikkojen säilymisestä sekä rakentamisajan väliaikaisratkaisusta oltiin huolissaan. Uimahallin sijoittaminen korttelialueelle sai sekä kannatusta että vastustusta. Todettiin, että Matinkylän liikekeskus Oy:n hallituksen tekemä esitys on toteutettava ja toisaalta, että kunnan ei tule suostua kiinteistösijoittajien ja rakennusliikkeiden rahastusprojektiin. 3..4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan 2..2008 päättämät kaavalliset tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää tärkeänä, että tällä muutoksella saadaan Matinkylän vanhan ostoskeskusalueen kokonaiskuvaa merkittävästi nykyistä paremmaksi siten, että rakentaminen voi olla tarvittaessa huomattavasti lähialueen nykyisiä rakennuksia korkeampaa ja kaavallisesti tehokkaampaa alueen sijaitessa metroaseman välittömässä läheisyydessä. Valmisteluaineistossa myös kaavamuutoksen hakijan alkuperäinen kaavamuutosesitys tulee esitellä vaihtoehtona osallisille. 2 asemakaavan muutoksella mahdollistetaan hyvin toimiva ja taloudellisesti toteutettavissa oleva kokonaisuus, joka pohjautuu keskeisiltä osin asuntorakentamiseen ja sisältää uimahallin rakentamismahdollisuuden. 3 uuden rakentamisen tulee täydentää ja parantaa vanhaa Matinkylää kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti, sopeutua Matinkylän rakentamisen tapaan, edustaa uuden aikakauden arkkitehtuuria ja olla taloudellisesti kannattavaa. 4 rakentamisen tulee parantaa Matinkyläläisten sosiaalista asuinympäristöä ja rakennuskokonaisuuteen tulee sijoittaa myös myymälätilaa sekä tilaa nuorison ja eläkeläisten toiminnalle. 5 autopaikoitus tulee toteuttaa tällä asemakaava-alueella maanalaisena pysäköintinä siten, että tähän kohdennetaan myös lähialueiden rakennusten nykyinen maantasopaikoitus. 6 Matinkatu tulee uudistaa viihtyisämmäksi kadun rakenteilla, istutuksilla ja katua rajaavalla rakentamisella sekä säilyttää mahdollisena kaikille liikkumisen muodoille. Rakentamisen tulee tukea kevyen liikenteen reittien säilymistä ja käytettävyyttä suunnittelualueella. 3..5 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan 6.3.20 päättämä lisäys kaavallisiin tavoitteisiin Matinkadun rakenteet uudistetaan siten, että alueen toiminnallisuus ja maisemallisuus paranevat olennaisesti myös kävely-yhteyksinä metroasemalle. Kävelysilta merkitään varauksena myös alueen länsiosaan (voimassa olevassa asemakaavassa on Kala- Matin silta).
26 (49) 3.2 Tavoitteita täydennetään vuonna 207 seuraavasti: 3.2. Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaupungin tavoitteena on lisätä asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. Matinmetsän asemakaavan muutosalueen saavutettavuus on erinomainen, sillä suunnittelualue sijaitsee lähellä Länsimetron asemaa. Espoon korkean rakentamisen periaatteiden (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 0/ 202) mukaan metro- ja junaradat merkitään maisemaan korkeiden rakennusten helminauhana. Kaupunkikeskuksia, joissa on jo korkeita rakennuksia, kehitetään edelleen korkean rakentamisen tavoitealueina. Espoon korkean rakentamisen periaatteet -julkaisussa Matinkylän keskusta on osoitettu korkean rakentamisen tavoitealueeksi. Espoon keskustojen suunnitteluperiaatteissa, 8.4.206, WSP, asetettuja tavoitteita: selkeästi laajemmat keskusta-alueet keskustat ovat tiivistettaviä alueita, joissa on yhdistävä, kävelyyn houkutteleva liikkumisen verkosto käyttötarkoitukset ovat sekoittuneet palvelut ovat monipuoliset pääliikkumismuodot ovat kävely ja pyöräily julkiset ulkotilat ja pääreittien maantasokerrokset ovat vetovoimaisia Suunnitteluperiaatteissa s. 36 on esitetty esimerkki Matinkylän tavoitteellisista keskusta vyöhykkeistä:
27 (49) Suunnitteluperiaatteissa s. 47 on esitetty Urbaanin keskustan tiivistämis- ja kehittämisakselit: Espoossa täydennysrakentamisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota katutilan kehittämiseen. Keskustan katutilojen suunnittelussa huomio kohdistetaan ensisijaisesti viihtyisän ja toimivan kävely-ympäristön luomiseen.( s. 48) Katutilaa suunniteltaessa tarkastelu tulee laajentaa katuja reunustavien rakennuksien maantasokerrokseen. (s. 49) Tavoitteena on turvallinen, esteetön ja laadukas kaupunkiympäristö. 3.2.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.2.2. Asemakaavan muutoksen hakijoiden tavoitteet Asemakaavan muutoshakemukseen sisältyvässä viitesuunnitelmassa Pohjola Rakennus Oy Uusimaa esittää 6-kerroksisen ja kahden 8 -kerroksisen asuinrakennuksen rakentamista. Asuntokerrosalaa rakennuksissa on esitetty 4 000 k-m 2 ja liiketilaa Matinkadun tasoon 900 k-m 2. Pysäköinti esitetään kahteen tasoon, joista alemmalla tasolla olisivat naapuritonttien rasiteautopaikat ja ylemmäsllä tasolla uusien asuntojen ja liiketilojen autopaikat. Pihakannen tasolle ei ole esitetty liiketilaa. Pihakansi esitetään rakennettavaksi asuntopihoiksi. Suunnitelma on esitetty naapuritaloyhtiöiden asukkaille ja naapuriyhtiöt ovat kannattaneet hanketta sekä rasiteautopaikoista esitettyä ratkaisua, jossa asukkaat saisivat uudet autopaikat korvauksetta ja samalla rasiteautopaikkojen määrää vähennettäisiin 0 %. Lisäksi Pohjola Rakennus Oy Uusimaa on toimittanut sähköpostilla perusteluja suunnitelmalle:
28 (49) Paikan ominaisuudet ja rasiteautopaikat asettavat taloudelliselle edellytykselle haasteita, jonka vuoksi asuinrakentamisen volyymin on oltava riittävä Arkkitehtuurissa on tavoitteena selkeä, mutta raikas ilme. Materiaalit ovat vaaleita ja julkisivussa käytetään hienovaraista kuviointia, jolloin kokonaisuudesta syntyy rauhallinen ja esteettisesti mielenkiintoinen. Rakennetaan asuntoja monipuoliseen asuntotuotantoon (omistus, vapaarahoitteinen vuokra ja asumisoikeus) Kortteleiden 2306 ja 2308 omistajat toivovat korttelien pohjoisosassa olevien yleiselle jalankululle varattujen korttelinosien poistamista. 3.2.2.2 Kaavoittajan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Matinkylän vanhan ostoskeskuksen tontti pääosin asuinkerrostalojen tontiksi, johon tulee rakentaa myös liike-, toimisto- ja palvelutilaa sekä yhteistilaa asukkaille. Rakennettujen tonttien osalta asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa tontteja koskeva pysäköintinormi pysäköintiohjeen mukaiseksi ja varmistaa, että asemakaavassa määrätyt autopaikat on mahdollista toteuttaa.samalla asemakaavat tarkistetaan ajanmukaisiksi. 3.2.3 Osallisten tavoitteet 3.2.3. Asukasmielipiteet 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4. Yleisperustelu ja -kuvaus Kortteleita 2306, 2307 ja 2308 koskeneesta Matinmetsä, alue 3022, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka oli nähtävillä 6.2.- 20.2.207 ei saatu mielipiteitä. Asemakaavan muutos koskee Matinkylän ostoskeskuksen tonttia korttelissa 2307, sitä ympäröiviä rakennettuja asuinkerrostalojen tontteja 3 ja 4 kortteleissa 2306 ja 2308, tonttia 2 korttelissa 2307 sekä katualueita. Matinkylän ostoskeskus halutaan purkaa ja rakentaa tontille asuinkerrostaloja, joissa on myös liike-, toimisto-, palvelu- ja asukkaiden yhteistilaa. Matinkadun tasoon suunnitellaan liiketilaa päivittäistavarakauppaa varten sekä huolto-, varasto- ja pysäköintitiloja. Kala-Matin raitin, Kala-Maijan polun ja asemakaavehdotuksessa muodostuvan Kaisankujan jatkeen tasoon suunnitellaan myös liike-, toimisto- ja palvelutilaa sekä asukkaiden yhteistilaa. Yksi asuinkerrostalo tulee olemaan korkea rakennus samaan tapaan kuin korttelin 207 olevat asuinrakennukset. Korttelin 2307 tontin eteläosassa oleva jalankululle varattu alue muutetaan jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi, Kaisankujan jatkeeksi, jossa huolto on sallittu. 4.2 Mitoitus Korttelia 2322 ympäröivä jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue Kalapolku muutetaan Kalapuiston osaksi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 30 309 m 2. Kokonaiskerrosala on 43 400 k-m 2. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 8 350 k-m 2.. Asemakaava-alueella tulee olemaan noin 270 uutta asukasta (enintään 3 500 k-m 2 / 50 k-m 2 = 270 ) ja yhteensä noin 840 asukasta. Kortteleiden 2306-23020 asukasluku tulee olemaan siis noin 040 asukasta yhteensä. Korttelin 2306 tontin 4 tehokkuus nyt e = 2. ja asemakaavaehdotuksen mukaan tontin 3 ja 4 yhdessä e =.82
29 (49) Korttelin 2307 tontin tehokkuus nyt e =.04 Korttelin 23036 tehokkuus asemakaavaehdotuksen mukaan noin e = 3. Korttelin 2307 tontin 2 tehokkuus e = 2.2 Korttelin 2308 tontin 4 tehokkuus e =.8 ja asemakaavaehdotuksen mukaan tontin 3 ja 4 yhdessä e =.54 Vertailun vuoksi eteläisten naapuritonttien tehokkuuslukuja: Korttelin 2309 tontin tehokkuus e = 0.89 Korttelin 23020 tontin 2 tehokkuus e =.05 Korttelin 23036 (voimassa olevassa asemakaavassa tontti 2307-) tehokkuus tulee olemaan huomattavasti ympäristöään suurempi. Eteläpuolella olevan tontin 2307-2, jossa sijaitsee kaksi 6-kerroksista asuinkerrostaloa, tehokkuudella e = 2.2 korttelin 23036 rakennusoikeus olisi 9453 k-m 2 ja korttelin 2308 tehokkuudella e =.5 korttelin 23036 rakennusoikeudeksi tulisi 6 733 k-m 2. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3. Maankäyttö 4.3.. Korttelialueet Rakennetut asuinkerrostalokorttelit 2306 ja 2308, sekä korttelin 2307 tontti 2 liitetään Matinkylän ostoskeskuksen korttelin 2307 tonttia ja ympäristöä koskevaan asemakaavan muutosehdotukseen ensisijaisesti siitä syystä, että tontteja koskevat pysäköintimääräykset tulee tarkistaa. Kortteleiden 2306 ja 2307 autopaikat on rakennettu kokonaan tai osittain Matinkylän ostoskeskuksen tontilla olevaan pysäköintitilaan. Korttelista 2308 autopaikkojen sijoittaminen kortteliin 2307 on sallittu asemakaavamääräyksellä. Kaikkia asemakaavan edellyttämiä autopaikkoja ei kuitenkaan ole rakennettu. Ostoskeskuksen tontti aiotaan rakentaa todella tehokkaasti, eikä voida olettaa, että rakentamatta olevat autopaikat voisivat joskus myöhemmin sijaita asemakaavehdotuksella korttelin 2307 tontin osasta muodostuvassa korttelissa 23036. Kun asemakaavaa muutetaan tulee rakentamattomille autopaikoille osoittaa tila muualta tai muuttaa pysäköintiä koskevaa määräystä niin, että kaikille asemakaavassa määrätyille autopaikoille on varattu tilaa. Rakennettuja asuinkerrostalotontteja koskeva asemakaava tulee samalla tarkistaa muutenkin. Asemakaavaehdotus on pyritty tekemään käyttäen ajanmukaisia merkintöjä ja määräyksiä ja niin, että tonttien nykyiset tilat ovat asemakaavaehdotuksen mukaisia Pääosin uudet asemakaavamääräykset astuvat voimaan vasta, kun rakennusten käyttötarkoitusta muutetaan tai tonteille rakennetaan uusia rakennuksia. Seuraavassa on ensin kuvattu purettavan ostoskeskuksen tontille suunniteltua asemakaavehdotusta ja sen jälkeen miten rakennettuja tontteja koskeva asemakaavehdotus poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta. 4.3... Kortteli 23036, muodostettu osasta korttelin 2307 tonttia 4.3... Käyttötarkoitus ja kerroslukumäärä Liikerakennusten korttelialue AL muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK-3, jonka katutasoon tulee rakentaa liike-, toimisto- tai palvelutilaa Matinkadun varrelle vähintään 500 km 2 ja Kala-Maijan polun varrelle vähintään 50 k-m 2 sekä liike-, toimisto-, palvelu- tai asukkaiden yhteistilaa Kaisankujan varrelle vähintään 50 k-m 2 ja Kala-Matin raitin varrelle vähintään 50 k-m 2. Tontilla on tällä hetkellä osittain yksi- ja osittain kaksi-kerroksinen ostoskeskus, joka täyttää lähes koko tontin. Ostoskeskuksen alla on päivittäistavarakaupan huoltotila ja kahdessa tasossa autopaikkoja.
30 (49) 4.3...2 Rakennusoikeus Tontille haetaan edellisten suunnitteluvaiheiden ratkaisuja paremmin alueen rakentamiselle asetetut tavoitteet ja reunaehdot täyttävää ratkaisua. Asemakaavan muutoksen hakija perustelee suurta rakennusoikeuden tarvetta rasiteautopaikkojen rakentamisesta johtuvilla kustannuksilla ja ostoskeskuksen omistajien mahdollisesti vaatimilla korvauksilla. Asemakaavan muutoksen hakija ei katsonut taloudellisesti kannattavaksi toteuttaa alueelle suunniteltuja hoikkia torneja vaan etsii perinteisempää ratkaisua. Asemakaavaehdotuksessa esitetään kahta seitsemän kerroksista (VII (kap)) asuinkerrostaloa Matinkadun varteen ja yhtä 6-kerroksista (XVI (kap)) asuinkerrostaloa tontin eteläosaan. (kap) - merkintä tarkoittaa sitä, että kerroslukumäärä lasketaan kansipihan tasosta noin + 5.8. Pihat sijoittuvat korkean rakennuksen itä- ja länsipuolelle. Pysäköinti, pääosin asuntojen aputilat ja suurempi liiketila esitetään kansipihan alle osittain Matinkadun tasoon. Jokaisessa asuinrakennuksessa raittiin rajautuva tila on määrätty toteutettavaksi liike-, toimisto-,palvelu- tai asukkaiden yhteistilana. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 2307 tontilla on kerrosalaa 5000 k-m 2. Asuinkerrostalojen korttelialueelle ehdotetaankerrosalaa 3 820 k- m 2. Liike-, toimisto- ja palvelutilat sisältyvät tähän rakennusoikeuteen. 4.3...3 Autopaikkamääräys ja autopaikkojen sijoittaminen 4.3...4 Muut määräykset Liikerakennusten korttelialueelle autopaikkoja tuli rakentaa ap / 50 k-m 2. Tontille on merkitty a/ma, Maanalaisen auton säilytyspaikan rakennusala. Rakennusalalla sulkumerkkien sisällä olevat numerot ilmoittavat ne korttelit, joiden autopaikoille a/ma-rakennusala on varattu. Rakennusala on varattu kortteleiden 2306, 2307, 2308 ja 23020 autopaikoille. Tontille on rakennettu kortteleiden 2306, 2307 ja 23020 autopaikkoja. Asemakaavaehdotuksessa autopaikoista määrätään, että autopaikkoja tulee rakentaa vähintään ap asuntokerrosalan 30 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto sekä ap liike-, toimisto- tai palvelutilan 200 k-m 2 kohti. Lisäksi määrätään, että kaikki autopaikat tulee sijoittaa rakennusten tai kannen alle ma- II -rakennusalalle. Autopaikkoja saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toisen tontille. Kortteleille 2306, 2307 ja 23020 tullaan edelleen varaamaan mahdollisuus sijoittaa autopaikkoja korttelialueelle. Korttelin pohjoisosassa oleva varaus yleiselle jalankululle poistetaan. Eteläisin osa korttelin 2307 tontista muutetaan Kaisankujan jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi, jolloin muodostuu kortteli 23036 ja katualuetta. Asemakaavaehdotuksessa määrätään polkupyöräpaikoista seuraavaa: Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään pp asuntokerrosalan 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 2 pp/ asunto. Vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään pp liike-, toimisto- ja palvelutilan 30 k-m 2 kohti. Lisärakennusoikeudesta, melusta, rakentamisen tavasta, kansipihasta ja muista piha-alueista sekä hulevesien käsittelystä annetaan määräyksiä. 4.3...2 Kortteli 2306 tontit 3 ja 4 4.3...2. Käyttötarkoitus Yhdistettyjen liike-, toimisto- ja asuntokerrostalojen korttelialue ALK 7 muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK-, jolla Kala-Matin raitin viereisen rakennuksen katutasossa tulee olla liike-, toimisto- tai palvelutilaa vähintään 50 k- m 2.
3 (49) Tontilla 4 oleva merkintä km, jonka perusteella kaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi saadaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakentaa liike- ja myymälätiloja kuitenkin enintään 4/5 rakennuksen pohjapintaalasta, poistetaan. Tontilla 3 oleva myymälän tai liikkeen rakennusala m poistetaan omistajan toivomuksesta. 4.3...2.2 Kerroslukumäärä Tontilla 4 kerroslukumerkintä muutetaan aikaisemmasta VIII (kahdeksan) uuteen IX (yhdeksän) (kap). Rakennuslain mukaan asemakaavoissa, jotka oli laadittu ennen..2000 asuin- ja liikerakennuksissa voi olla kerrosten lisäksi maanpäällinen kellarikerros ja sekakerros. Voimassa olevan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kerros sijaitsee kokonaan tai pääosin maanpinnan yläpuolella ja kellarikerros sijaitsee pääosin tai kokonaan maanpinnan alapuolella. Luvulla IX itäisemmän rakennusalan katutason kerros, joka aiemmin oli sallittu määräyksellä km, ja läntisemmän rakennuksen pihatason kerros, vanhan lainsäädännön mukainen maanpäällinen kellari, jossa sijaitsee pääosin asuntojen aputiloja, merkitään kerroslukuun. (kap) - merkintä tarkoittaa sitä, että kerroslukumäärä lasketaan kansipihan tasosta. 4.3...2.3 Rakennusoikeus Tontilla 4 olemassa olevien liiketilojen kerrosala lisätään itäisemmän rakennusalan rakennusoikeuslukuun. Kerrosalan on laskenut SARC Arkkitehtittoimisto. Läntisemmän rakennuksen entisen maanpäällisen kellarin, nykyisen pihatason kerroksen tilat tulevat sallituiksi lisärakennusoikeutena asemakaavehdotuksen :llä 2. Tontilla 3 oleva erillinen liiketilarakennusoikeus m 000 km 2 poistetaan. 4.3...2.4 Autopaikkamääräys ja autopaikkojen sijoittaminen Voimassa olevassa asemakaavassa määrätään, että autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin 80 asuntokerrosalan m 2 kohti, kuitenkin vähintään yksi autopaikka kutakin asuntoa kohti sekä liike- ja toimistotiloille yksi autopaikka 50 kerrosalan m 2 kohti. Asemakaavaehdotuksessa autopaikoista määrätään, että autopaikkoja tulee rakentaa vähintään ap asuntokerrosalan 30 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto sekä ap liike-, toimisto- tai palvelutilan 200 k-m 2 kohti. Lisäksi määrätään, että kaikki autopaikat tulee sijoittaa rakennusten tai kannen alle ma- II -rakennusalalle. Autopaikkoja saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toisen tontille. Autopaikat suunniteltiin 970-luvulla sijoitettavaksi viereiseen liikekiinteistön kortteliin, jossa on merkintä a/ma, Maanalaisen auton säilytyspaikan rakennusala. Rakennusalalla sulkumerkkien sisällä olevat numerot ilmoittavat ne korttelit, joiden autopaikoille a/ma-rakennusala on varattu. Autopaikat on toteutettu kortteliin 23036. Autopaikat tullaan edelleen sallimaan kortteliin 23036 (voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 2307 tontti ). 4.3...2.5 Muut määräykset Korttelin pohjoisosassa oleva varaus yleiselle jalankululle poistetaan tonttien omistajan toivomuksesta. Kortteliin sallitaan rakennuksen tai kansipihan alainen tila, johon saa rakentaa pysäköinti-, polkupyöräpysäköinti-, porrashuone-, väestönsuoja-, huolto-, varasto-, jätehuolto- ja teknistä tilaa sekä Matinkadun varrelle liiketilaa. Merkinnän roomalainen luku osoittaa päällekkäisten tasojen enimmäismäärän. Lasten leikkitilaa koskeva pinta-alamääräys jätetään pois. Asemakaavaehdotuksessa määrätään polkupyöräpaikoista seuraavaa: Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään pp asuntokerrosalan 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 2 pp/ asunto. Vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään pp liike-, toimisto- ja palvelutilan 30 k-m 2 kohti.
32 (49) 4.3...3 Kortteli 2307 tontti 2 4.3...3. Käyttötarkoitus Nykyisellä asuntojakaumalla polkupyöräpaikkoja tarvittaisiin asuntoja varten vähintään 250 kpl ja vähintään 50 k-m 2 :lle liiketiloja pp-paikkoja tarvittaisiin vähintään 5 kpl, yhteensä 255 kpl. Tilantarve on arviolta 200-380 m 2. Muuta varastotilaa tarvittaisiin noin 430 m 2 (Asuinrakennusten aputilojen mitoitusohje, OHJE_ARK 02, Yhtenäiset käytännöt, 3.3.200) Tästä osa voi sijaita rakennuksissa ja pihakannen alaisessa tilassa. Pihalle on varattu lisäksi 2 rakennusalaa talousrakennuksen rakentamista varten. Näiden yhteen laskettu pinta-ala on 400 m 2. Arkkitehtitoimisto SARC on laatinut laskelman ja luonnoksen pp-paikkojen sijoittamisesta. Kansipihasta ja muista piha-alueista sekä hulevesien käsittelystä annetaan määräykset. Asuntokerrostalojen korttelialue AK 23 muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Yksikerroksisen rakennuksen merkintä ja määräys mh, Myymälän tai liikkeen rakennusala, jolle saa sijoittaa myös saman korttelin asuinrakennuksille tarpeellisia huolto- ja säilytystiloja, muutetaan merkinnnäksi kl, Rakennusala, jolle saa sijoittaa liike-, toimisto-, palvelu- tai asukkaiden yhteistilaa. 4.3...3.2 Kerroslukumäärä Kerroslukumerkintä muutetaan aikaisemmasta XV (viisitoista) uuteen XVI (kuusitoista). Rakennuslain mukaan asemakaavoissa, jotka oli laadittu ennen..2000 asuin- ja liikerakennuksissa voi olla kerrosten lisäksi maanpäällinen kellarikerros ja sekakerros. Voimassa olevan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kerros sijaitsee kokonaan tai pääosin maanpinnan yläpuolella ja kellarikerros sijaitsee pääosin tai kokonaan maanpinnan alapuolella. Luvulla XVI pihatason kerros, vanhan lainsäädännön mukainen maanpäällinen kellari, jossa sijaitsee pääosin asukkaiden yhteistiloja ja asuntojen aputiloja, merkitään kerroslukuun. Voimassa olevassa asemakaavassa pihatason kerros sallitaan määräyksellä Kaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi saadaan rakennusten kahteen ensimmäiseen kerrokseen sekä ullakkokerrokseen rakentaa asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja kuitenkin enintään 5/6 rakennuksen pohja-pinta-alasta kuhunkin sekä kuhunkin kerrokseen enintään 30 m 2 / kerros. 4.3...3.3 Rakennusoikeus Rakennusalakohtaiset kerrosalat säilyvät samoina. Asuinrakennuksissa oleva pihatason kerros tulee sallituksi asemakaavehdotuksen lisärakennusoikeutena :llä 2. 4.3...3.4 Autopaikkamääräys ja autopaikkojen sijoittaminen Voimassa olevassa asemakaavassa määrätään, että autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin kerrosalan 80 m 2 kohti, kuitenkin vähintään yksi autopaikka kutakin asuntoa kohti. Asemakaavaehdotuksessa autopaikoista määrätään, että autopaikkoja tulee rakentaa vähintään ap asuntokerrosalan 30 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto sekä ap liike-, toimisto- tai palvelutilan 200 k-m 2 kohti. Lisäksi määrätään, että kaikki autopaikat tulee sijoittaa rakennusten tai kannen alle ma- II -rakennusalalle lukuun ottamatta pysäköimispaikalle sijoitettavia autopaikkoja. Voimassa olevassa asemakaavassa autopaikkojen sijoittamisesta määrätään Autopaikat on sijoitettava a/ma paikoille ja Ap-kortteleihin. Korttelia 2307 kaavoitettaessa autopaikkoja on suunniteltu sijoitettavaksi viereiselle liikekiinteistön tontille, jossa on merkintä a/ma, Maanalaisen auton säilytyspaikan rakennusala. Rakennusalalla sulkumerkkien sisällä olevat numerot ilmoittavat ne korttelit, joiden autopaikoille a/ma-rakennusala on varattu. Autopaikkoja suunniteltiin sijoitettavaksi myös kortteliin 23023 Autopaikkojen korttelialueelle AP 5, jossa sulkumerkkien sisällä olevat numerot ilmoittavat ne korttelit, joiden autopaikoille Ap-kortteli on varattu.
33 (49) Autopaikkoja on rakennettu kummallekin tontille. Asemakaavehdotuksessa autoapaikkoja sallitaan edelleen kortteliin 23036 (voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 2307 tontti ). 4.3...3.5 Muut määräykset Parvekkeita ja lasten leikkitilaa koskevat määräykset poistetaan. Asemakaavaehdotuksessa määrätään polkupyöräpaikoista seuraavaa: Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään pp asuntokerrosalan 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 2 pp/ asunto. Vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään pp liike-, toimisto- ja palvelutilan 30 k-m 2 kohti. Nykyisellä asuntojakaumalla polkupyöräpaikkoja tarvittaisiin asuntoja varten vähintään 360 kpl. Tilantarve on arviolta 290-540 m 2. Muuta varastotilaa tarvittaisiin noin 280 m 2 (Asuinrakennusten aputilojen mitoitusohje, OHJE_ARK 02, Yhtenäiset käytännöt, 3.3.200) Tästä suurin osa sijaitsisi rakennuksissa ja osa pihalle varatussa talousrakennuksessa, jolle on osoitettu rakennusala 270 m 2. Arkkitehtitoimisto SARC on laatinut laskelman ja luonnoksen pp-paikkojen sijoittamisesta. Kansipihasta, muista piha-alueista ja hulevesien käsittelystä annetaan määräykset. 4.3...4 Kortteli 2308 tontit 3 ja 4 4.3...4. Käyttötarkoitus Asuinkerrostalojen korttelialue AK muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK-2, jolla Kala-Maijan polun viereisen rakennuksen katutasossa tulee olla liike- toimisto- tai palvelutilaa vähintään 50 k-m 2. Tontilla 4 oleva merkintä km, jonka perusteella kaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi saadaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakentaa liike-, toimisto- ja myymälätiloja kuitenkin enintään 4/5 rakennuksen pohjapinta-alasta, poistetaan. Tontilla 4 oleva merkintä p, Pysäköimispaikka, jää ennalleen. 4.3...4.2 Kerroslukumäärä Tontilla 4 kerroslukumerkintä muutetaan aikaisemmasta VIII (kahdeksan) uuteen IX (yhdeksän)(kap). Tontilla 4 olevat rakennukset on rakennettu rakennuslain aikana. Rakennuslain mukaan asemakaavoissa, jotka oli laadittu ennen..2000 asuin- ja liikerakennuksissa voi olla kerrosten lisäksi maanpäällinen kellarikerros ja sekakerros. Voimassa olevan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kerros sijaitsee kokonaan tai pääosin maanpinnan yläpuolella ja kellarikerros sijaitsee pääosin tai kokonaan maanpinnan alapuolella. Vuonna 2007 hyväksytyssä asemakaavassa kerrosluku on merkitty VIII(+9.25), Roomalainen numero ilmoittaa suurimman kerrosluvun suluissa ilmoitetun likimääräisen korkeusaseman osoittamalta tasolta lukien. Tämän tason alapuolelle saa rakentaa paikoituslaitoksen, teknisiä tiloja, varastoja, huoltotiloja, jätehuoneita ja porrashuoneita kaavassa annetun kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi. Taso +9.25 on ensimmäisen asuinkerroksen lattian korkeus, jonka alapuolella on yksi kokonainen kerros. Läntisemmässä rakennuksessa on merkintä km, jolla tarkoitetaan, että kaavassa osoitetun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi saadaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakentaa liike-, toimisto- ja myymälätiloja kuitenkin enintään 4/5 rakennuksen pohjapinta-alasta. Asemakaavehdotuksessa luvulla IX läntisemmän rakennusalan katutason kerros, joka aiemmin oli sallittu määräyksellä km, ja itäisemmän rakennuksen pihatason kerros, vanhan lainsäädännön mukainen maanpäällinen kellari, jossa sijaitsee pääosin asuntojen aputiloja, merkitään kerroslukuun.
34 (49) (kap) - merkintä tarkoittaa sitä, että kerroslukumäärä lasketaan kansipihan tasosta. 4.3...4.3 Rakennusoikeus Tontilla 4 olemassa olevien toimistotilojen kerrosala lisätään läntisemmän rakennusalan rakennusoikeuslukuun. Kerrosalan on laskenut SARC Arkkitehtittoimisto. Itäisemmän rakennuksen entisen maanpäällisen kellarin, nykyisen pihatason kerroksen tilat tulevat sallituiksi lisärakennusoikeutena asemakaavehdotuksen :llä 2. 4.3...4.4 Autopaikkamääräys ja autopaikkojen sijoittaminen Voimassa olevassa asemakaavassa määrätään, että autopaikkoja on rakennettava vähintään ap / asuntokerrosalan 80 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään autopaikka asuntoa kohti ja ap liike-, toimisto- ja myymäläkerrosalan 50 k-m 2 kohti. Lisäksi määrätään, että autopaikkoja voidaan osoittaa myös kortteliin 2307. Asemakaavaehdotuksessa autopaikoista määrätään, että autopaikkoja tulee rakentaa vähintään ap asuntokerrosalan 30 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto sekä ap liike-, toimisto- tai palvelutilan 200 k-m 2 kohti. Lisäksi määrätään, että kaikki autopaikat tulee sijoittaa rakennusten tai kannen alle ma- II -rakennusalalle lukuun ottamatta pysäköimispaikalle sijoitettavia autopaikkoja. Korttelia 2307 kaavoitettaessa autopaikkoja on suunniteltu sijoitettavaksi viereiseen liikekiinteistön kortteliin, jossa on merkintä a/ma, Maanalaisen auton säilytyspaikan rakennusala. Rakennusalalla sulkumerkkien sisällä olevat numerot ilmoittavat ne korttelit, joiden autopaikoille a/ma-rakennusala on varattu. Autopaikat on toteutettu korttelin 2308 alueelle. Autopaikkoja ei enää tulla sallimaan kortteliin 2307. 4.3...4.5 Muut määräykset Korttelin pohjoisosassa oleva varaus yleiselle jalankululle poistetaan tonttien omistajan toivomuksesta. Maanalaisen rakentamisen salliva merkintää laajennetaan. Merkintä a/ma tarkoittaa rakennusalaa, jolle saa sijoittaa pihakannen alaisen, pääasiassa maanalaisen paikoituslaitoksen kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Merkintä ma- II, Rakennuksen tai kansipihan alainen tila, on myös rakennusten alla, sallii kaksi kellaria ja laajemman valikoiman erilaisia tiloja. Lasten leikkitilaa koskeva pinta-alamääräys jätetään pois. Asemakaavaehdotuksessa määrätään polkupyöräpaikoista seuraavaa: Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään pp asuntokerrosalan 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 2 pp/ asunto. Vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään pp liike-, toimisto- ja palvelutilan 30 k-m 2 kohti. Nykyisellä asuntojakaumalla polkupyöräpaikkoja tarvittaisiin siis asuntoja varten vähintään 250 kpl ja vähintään 50 km 2 liiketiloja varten paikkoja tarvittaisiin vähintään 5 kpl, yhteensä 255 kpl. Tilantarve olisi arviolta 200-380 m 2. Muuta varastotilaa tarvittaisiin noin 430 m 2 (Asuinrakennusten aputilojen mitoitusohje, OHJE_ARK 02, Yhtenäiset käytännöt, 3.3.200) Tästä osa voi sijaita rakennuksissa ja pihakannen alaisessa tilassa. Pihalle on varattu lisäksi 2 rakennusalaa talousrakennuksen rakentamista varten. Näiden yhteen laskettu pinta-ala on 400 m 2. Arkkitehtitoimisto SARC on laatinut laskelman ja luonnoksen pp-paikkojen sijoittamisesta. Kansipihasta ja muista piha-alueista ja hulevesien käsittelystä annetaan määräykset.
35 (49) 4.3..2 Virkistysalueet Voimassa olevassa asemakaavassa Kalapoluksi kaavoitettu alue korttelin 2322 ympärillä muutetaan osaksi Kalapuistoa määräyksellä VP-, Puisto, jossa mahdollisimman suuri osa puustosta ja avokallioista tulee säilyttää. 4.3..3 Muut alueet 4.3.2 Liikenne Korttelin 2307 tontin eteläosassa ollut jalankululle varattu alueen osa muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi, jossa huolto on sallittu, pp/h. Katu on nimeltää Kaisankuja, Kaisasgränden, ja liittyy korttelin 2306 eteläpuolella olevaan Kaisankujan katualueeseen. Anjankujan pohjoispuolella olevan yleisen pysäköintialueen asemakaavamääräystä tarkistetaan. Voimassa olevassa asemakaavassa aluetta koskee määräys LP, Pysäköintialue. Asemakaavehdotuksessa aluetta koskee määräys LP-, Yleinen pysäköintialue, joka tulee jäsennellä istutuksin. 4.3.2. Ajoneuvoliikenne Ajoneuvoliikenteen ratkaisut säilyvät suunnittelualueella pääosin ennallaan. Matinkadun katutilaa kehitetään siten, että ajorata kavennetaan 7 metriä leveäksi ja linja-autopysäkit ja kadunvarsipysäköinti sijoitetaan taskuihin. Katualueelle osoitetaan mahdollisuuksien mukaan katupuita. Liiketilan kohdalle osoitetaan huoltotasku sekä pyöräpysäköintipaikkoja katualueelle. Liikennemäärien ei arvioida merkittävästi muuttuvan Matinkadulla. Kerrosalan perusteella laskettuna uuden asuinrakentamisen tuottama liikennetuotos on pienempi kuin poistuvan ostoskeskuksen liikennetuotos, eli kaavamuutoksen myötä liikennemäärä vähenee nykyisestä. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien johdosta henkilöautojen kulkutapaosuus on oletettu pieneksi. (Matinmetsän ja Satukujan KTYS, Liikenteellinen vaikutusarvio, Sito 208). Matinkylä-Olari -välialueen kehittäminen -työn yhteydessä laaditussa liikenne-ennusteessa (Ramboll 202) Matinkadun liikennemäärä vuonna 2035 on noin 6 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteessa oletetaan mm. Piispansillan itäramppien Länsiväylälle toteutuneen. 4.3.2.2 Kevyt liikenne Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä pyritään parantamaan erityisesti Matinkadulla, jossa varataan tilaa 4 metriä leveälle yhdistetylle jalankulku- ja pyörätielle kadun eteläreunalle ja 2,5 metriä leveälle jalkakäytävälle Matinkadun pohjoisreunalle. Ajoradan ja pyörätien väliin osoitetaan pyöräpysäköintiä, joka palvelee liiketilan asiakkaita. Kansitasolla kulkevat pohjois-eteläsuuntaiset raitit Kala-Maijan polku ja Kala- Matin raitti säilyvät. Kansitason poikittaisyhteyksiä pyritään kehittämään siten, että aiemmin ostoskeskuksen tontilla sijainnut Kaisankujan jatke osoitetaan katualueeksi Kala-Maijan polun ja Kala-Matin raitin välillä. Kansitasolla Matinkadun eteläpuolella olleet korttelin sisäiset yhteydet poistetaan asemakaavasta samoin kuin toteutumatta jäänyt Kala-Matin silta. Kansitasolta osoitetaan portaat alas Matinkadun tasolle Kala-Maijan sillan yhteyteen sekä Kala-Matin raitin pohjoispäähän. Esteetön reitti kansitason ja Matinkadun välillä kulkee Kaisankujan ja Anjankujan kautta. Matinkadun ylittävä Kala-Maijan silta uusitaan ja sen pohjoispuolinen luiska linjataan uudelleen. Kala-Maijan polkuun liittyvää Kalapolkua jatketaan korttelin 2322 länsipuolella alas Matinkadun tasoon. 4.3.2.3 Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäisen liikenteen reitit säilyvät nykyisen kaltaisina. Entisen ostoskeskuksen paikalle uuteen asuinkortteliin 23036 osoitetaan pihakannen alainen kaksikerroksinen pysäköintilaitos, joka ulottuu myös Kala-Maijan polun ja Kala- Matin raitin katualueiden alle. Pysäköintilaitoksen molemmille tasoille on ajoramppi Matinkadulta. Laitoksen ylempi taso on noin korossa +,65 ja alempi taso noin korossa +8,5.
36 (49) Pysäköintilaitokseen osoitetaan uusien asuinrakennusten ja liiketilojen pysäköinnin lisäksi ostoskeskuksen tontilla nykyisin sijaitsevia lähikortteleiden rasitepaikkoja. Nykyisten asuinkortteleiden autopaikkamääräyksiä muutetaan nykyohjeiden mukaiseksi, jolloin asemakaavan vaatima rasitepaikkojen määrä vähenee eikä suunnittelussa tarvitse varautua nykyisen asemakaavan vaatimien, mutta toteuttamatta jääneiden autopaikkojen tilavarauksiin. Uudet autopaikkanormit koko kaava-alueella ovat: - Asumiselle vähintään autopaikka 30 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto - Liike-, toimisto- ja palvelutiloille vähintään autopaikka 200 kerrosneliömetriä kohden - Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkomallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 prosenttia Kaavamuutoksen mukainen autopaikkojen vähimmäistarve on esitetty seuraavassa taulukossa, johon on koottu myös korttelisuunnitelmassa esitetty autopaikkojen suunniteltu määrä (Sarc 208). Yhteensä korttelisuunnitelmassa on esitetty 249 autopaikkaa kortteliin 23036. Tontilla 23020/ on vireillä asemakaavan muutos Satukuja, alue 3029, jossa on tavoitteena muuttaa tontin käyttötarkoitusta. Matinmetsän kaavahankkeessa varaudutaan kuitenkin ainoastaan tontin 23020/ voimassa olevan asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden vaatimiin kahdeksaan autopaikkaan, jotka sisältyvät tontilla 2307- sopimuksen mukaan oleviin autopaikkoihin. Tontti Kaavamuutoksen mukainen autopaikkojen vähimmäismäärä Autopaikkojen määrä ja sijainti korttelisuunnitelmassa 2306/4 59 ap 72 ap uudessa pysäköintilaitoksessa 23036/ 5 ap 5 ap uudessa pysäköintilaitoksessa 2307/2 06 ap 49 ap uudessa pysäköintilaitoksessa ja 58 ap Elsankujan pysäköintialueella 2308/4 59 ap ei rasitepaikkoja, pysäköinti omalla tontilla 23020/ 8 ap 8 ap uudessa pysäköintilaitoksessa Yleistä pysäköintiä osoitetaan Matinkadulle pysäköintitaskuihin. Jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja huoltoliikenteen tilavarauksien takia kadunvarsipysäköinnin määrä Matinkadulla vähenee nykyisestä noin 24 autopaikasta kuuteen. Satukujan ja Anjankujan yleiset pysäköintilaueet säilyvät nykyisellään. Kokonaisuutena yleistä pysäköintiä on alueella ohjeistuksen mukainen autopaikka 500 kerrosneliömetriä kohden. Yleistä pysäköintiä on myös mahdollista lisätä kaava-alueen ulkopuolella Tiistiläntiellä sekä mahdollisesti pienentämällä Anjankujan pysäköintialueelle varattua taksien tilavarausta. Pyöräpysäköintiä määrätään toteuttamaan vähintään seuraavasti: - Asumiselle vähintään pyöräpaikka 30 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto. Vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. - Liike-, toimisto- ja palvelutiloille vähintään pyöräpaikka 30 kerrosneliömetriä kohden. Korttelin 23036 uudisrakennuksen pyöräpaikat on korttelisuunnitelmassa esitetty sijoitettavaksi rakennusten alimpiin kerroksiin siten että kulku pyöräsäilytystiloihin on Matinkadulta, pysäköintilaitoksen sisältä sekä pihakannen tasolta. Liiketilojen pyöräpysäköintiä osoitetaan ulos kannelle. Lisäksi Matinkadun katualueella on tilavaraus noin 4 pyöräpaikalle. Asemakaava-alueen pelastus- ja huoltoreitit osoitetaan oheisten kaavioiden mukaisesti (Sito 208). Matinkadulle varattavan huoltotaskun kautta huolletaan
37 (49) katutason liiketila sekä uusien asuinrakennusten jätehuolto. Kansitason kevyen liikenteen reiteillä mahdollistetaan sinne sijoittuvien liiketilojen huolto. Asuinrakennukset pelastetaan sekä Matinkadun että kansitason kautta siten, että matalampia rakennuksia varten osoitetaan nostopaikat parvekkeelta pelastamista varten ja korkeampaan rakennukseen toteutetaan erillinen pelastusporras. Nykyisten asuinrakennusten pelastusreitit säilyvät ennallaan, mutta ne eivät kaikilta osin täytä pelastuslaitoksen vaatimuksia, vaan pihoilla tulisi tehdä järjestelyjä nostopaikkojen osoittamiseksi.
38 (49) 4.3.2.4 Julkinen liikenne 4.3.3 Palvelut Suunnittelualueelta on sujuvat yhteydet Matinkylän metroasemalle uusittavan Kala-Maijan sillan ja alueen pohjoispuolella sijaitsevan Kalapuiston kautta. Länsimetron ensimmäisen vaiheen aikana Matinkadulla kulkevat linjat 532 (Matinkylä - Suurpelto - Kera - Leppävaara) sekä 533 (Matinkylä - Suurpelto - Kauniainen - Järvenperä). Linjat saapuvat pohjoisen suunnasta Tiistiläntien kautta ja jatkavat Matinkadulta Matinkyläntielle pohjoiseen. Matinkadun länsiosaan osoitetaan pysäkki matkustajien kyydistä jättämistä varten sekä kahden linja-auton mittainen ajantasauspysäkki. Suunnittelualueen itäosassa on linjojen lähtöpysäkki. Lisäksi suunnitelmassa on varauduttu Matinkylän terminaalin poikkeustilanteisiin, jolloin terminaalin ollessa suljettuna Matinkadun pohjoislaidalle voidaan pysäköidä linja-autoja. Länsimetron jatkuessa Kivenlahteen 2020-luvulla Matinkylään liikennöivien liityntälinjojen määrä vähenee. Länsimetron jatkeen liityntälinjasto suunnitellaan kuitenkin vasta myöhemmin ja toistaiseksi Matinkadulla varaudutaan joukkoliikenteeseen myös Länsimetron toisen vaiheen aikana. Matinkylän liikekeskuksen palvelut puretaan. Kortteliin 23036 (voimassa olevan asemakaavan korttelin 2307 tontin osa, jolla sijaitsee Matinkylän liikekeskus) tulee rakentaa uutta liiketilaa Matinkadun tasoon vähintään 500 k-m 2 lähikauppaa varten. Kansipihan tasolle tulee rakentaa liike-, toimisto- tai palvelutilaa vähintään 50 k-m 2 Kala-Maijan polun varteen. Liiketilan määrä vähenee ja kaikki muut palvelutilat puretaan Matinkylän liikekeskuksen korttelista. Kala-Maijan polun varressa on toimistotilaa, joka säilyy toistaiseksi ja Kala-Matin raitin varressa on liiketilaa, joka säilyy toistaiseksi. Asemakaavaehdotuksessa ei vaadita säilyttämään kaikkea liike- ja toimistotilaa. Kala-Maijan polun ja Kala-Matin raitin varrella olevissa asuinkerrostaloissa tulee jatkossa ollea kummassakin liike-, toimisto- tai palvelutilaa vähintään 50 k-m2.
39 (49) 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alue on nykytilassa pääosin läpäisemättömillä pinnoitteilla päällystettyä kaupunkiympäristöä, joten kaavamuutos ei lisää muodostuvien hulevesien määrää, vaan pikemminkin pienentää sitä kaavan viivytysvaatimusten johdosta. Asuinkerrostalojen (AK, AK-, AK-2, AK-3) korttelialueilla tulee viivyttää hulevesiä puoli kuutiometriä (0,5 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (00m 2 ) kohden. Matinkadulla nykyiset vesijohto 200 SG ja hulevesiviemäri 300B jäävät liian lähelle tulevan rakennuksen seinälinjaa. Johdot on esitetty siirrettäväksi keskemmäksi Matinkatua Matinkatu 22 kohdalla (noin 40 m). Vedenkulutuksen lisäys ei ole niin merkittävä, että se aiheuttaisi muutostarpeita alueen nykyiseen vedenjakeluverkostoon. Hulevesiviemäriä voi olla tarpeen uusia Matinkadulta pidemmältä matkalta katupoikkileikkauksen ja reunakivilinjojen uudelleenrakentamisen yhteydessä. Alueen tulvareitit kulkevat katuja ja raitteja pitkin ja ovat maanpäällisiä, lukuun ottamatta Matinkatua, jolta ei voida sen korkoaseman johdosta järjestää maanpäällistä tulvareittiä. Matinkadulta Suomenlahdentielle tulee rakentaa uusi hulevesiviemäri, jonka avulla voidaan ohjata hulevedet hallitusti eteenpäin. Nykyiset ja suunnitellut vesihuoltolinjat on esitetty kunnallistekniikan yleissuunnitelman piirustuksessa 706/300. Alueen tulvareitit ja nykyiset ja suunnitellut hulevesiviemärit on esitetty kunnallistekniikan yleissuunnitelman vesihuollon yleis-suunnitelmapiirustuksessa 760/300. Kala-Matin raitti jää Matinkatu 22 kohdalla tulevan kansirakenteen päälle, joten kaukolämpöyhteys DN350 Kala-Matin raitilta Matinkadulle katkeaa. Korvaava reitti KL DN400 on esitetty Matinkadulta Tiistiläntien ja Kaisankujan kautta Kala-Matin raitille (80 m). Lisäksi alueella on kiinteistöjen puolella kiinteistöille kulkevia kaukolämpöjohtoja. Nykyiset ja suunnitellut kaukolämpölinjat sekä nykyiset ja operaattoreiden ilmoittamat putkitustarpeet on esitetty kunnallistekniikan yleissuunnitelman johtosiirtopiirustuksessa 706/700. Alustava paikka Carunan kiinteistömuuntamolle on varattu uuteen rakennukseen Matinkadulle katutasoon. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on pääosin moreenia ja kalliota, yleisen pysäköintialueen (LP- ) ja korrttelin 2322 välillä maaperä on moreenia, jonka päälle on alle kolmen metrin kerros savea tai silttiä. Rakennettavuus on suurimmassa osassa aluetta normaali. Alueen länsi- ja itäosissa maaperä on helposti rakennettavaa. Puiston pohjoisosassa on kaistale vaikeasti rakennettavaa pehmeikköä. Alueella ei ole Espoon kaupungin paikkatietoaineiston perusteella puhdistettavaa maaperää. 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö Alueella ei ole tunnistettu tavanomaisesta kaupunkiympäristöstä erityisesti poikkeavia luontoarvoja. Pihoilla kasvavaa maisemallisesti arvokasta kookasta puustoa sekä avokallioalueita tulee vaalia ja pihoilla tulee viivyttää hulevesiä. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Liikenteen melu aiheuttaa häiriötä asuinkortteleihin. Asemakaavassa määrätään, että leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa melukatveeseen ja ulko-oleskelutilaksi tarkoitetut parvekkeet ja terassit tulee lasittaa siten, että melutason ohjearvot eivät ylity. Meluselvityksen (Sito 208) mukaan ennustetilanteessa vuonna 2035 päivämelu ylittää ulko-oleskelualueille annetun ohjearvon 55 db nykyisten asuinkortteleiden 2306 ja 2308 piha-alueilla, joten ne tulee tulevaisuudessa suojata melulta esimerkiksi meluaidoilla tai talousrakennuksilla. Kortteli 2307 sijaitsee
40 (49) kauempana kaduista melualueen ulkopuolella. Uudessa asuinkorttelissa 23036 Matinkadun varteen sijoitettavat rakennukset muodostavat melukatveen, johon oleskelupihat sijoitetaan. Parvekkeiden lasitusvaatimus kohdistuu Matinkadun, Matinkyläntien ja Tiistiläntien suuntaan avautuviin parvekkeisiin. Rakennusten julkisivuihin ei kohdistu erityisiä ääneneristävyysvaatimuksia, koska meluselvityksen mukaan rakennuksiin kohdistuu asuntojen kohdalla suurimmillaan 64 db julkisivumelutaso. Matinkadun tasossa uudisrakennusten julkisivumelutaso on 65 db, mutta katutasoon ei sallita asuntoja. Ennustetilanteen 2035 päivämelutaso on esitetty seuraavassa kuvassa: 4.5 Nimistö Ilmanlaadun osalta suunnittelussa on tarkasteltu HSY:n minimi- ja suositusetäisyyksiä asumiselle. Matinkadun ennusteliikennemäärä on alle 0 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, joten minimietäisyyttä ei ole annettu. Liikennemäärälle 6 300 ajon/vrk suositusetäisyys ajoradan reunasta lukien on noin 3 metriä. Matinkadun varren uudisrakennuksen sijoittuvat 7,5 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta, joten suositusetäisyys ei kaikkien asuntojen osalta täyty. Tilannetta parantaa kuitenkin se, että katutasoon ei sallita ollenkaan asuntoja, vaan alimmat asunnot sijoittuvat pihakannen tasoon. Asemakaavaehdotukseen ei tarvita uusia nimiä. Kortteli 2307 jaetaan jalankulun ja pyöräilyn kadulla, joka jatkuu Kaisankujan linjassa itään ja saa myös nimekseen Kaisankuja, Kajsasgränden. Korttelin 2322 ympärillä ollut jalankululle ja pyöräilylle varattu katu Kalapolku muutetaan puistoksi, joka tulee myös nimensä osalta osaksi Kalapuistoa, Fiskparken. Puistoon osoitetaan ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu aluen osa, Kalapolku, Fiskgången. Kala-Maijan polku jatkuu myös Matinkadun pohjoipuolella Kala-Maijan polkuna, Fiskar-Majas gång. Matinkadun ylittävän sillaan nimi on Kala-Maijan silta, Fiskar-Majas bro.
4 (49) Kala-Matin silta jää nimenä, määräyksenä ja merkintänä pois, koska kaupunkitekniikan keskus on ilmoittanut, että toista siltaa Matinkadun yli ei ole varaa rakentaa. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne yksipuolistuu, kun vanhan ostoskeskuksen tarjoamat palvelut kutistuvat lähikaupaksi ja kansitason pieniksi liike-, toimisto- ja palvelutiloiksi ja asuinkerrostalojen ympäröimä liikekiinteistön tontti muutetaan asuinkerrostalojen tontiksi. Yhdyskuntarakenteellisen solmukohdan korvaa ympäristönsä lailla pääosin asuminen. Palveluiden muodostama toiminnallinen, tilallinen ja sosiaalinen keskus siirtyy lopullisesti kauemmas kauppakeskus Isoon Omenaan, joka on luonteeltaan toisenlainen, huomattavasti laajempaa aluetta palveleva keskus. Kaupunkirakenteelliset vaikutukset liikekiinteistön tontin ulkopuolella ovat vähäiset, jos tarkastellaan korttelirajoja ja katualueita, jotka säilyvät lähes samoina. Jalankulun yhteydet Matinkadun ja kansitason välillä muuttuvat osittain eri kohtaan, mutta säilyvät esteettömyyden kannalta saman tasoisina. Katutilojen luonne muuttuu, kun tontin käyttötarkoitus muuttuu. Kun tarkastellaan rakentamisen tehokkuutta ja korkeutta, kaupunkirakenne muuttuu huomattavasti. Liikekiinteistön tontin alue muuttuu täysin. Matinkylän liikekiinteistön tontin rakennusoikeus lähes kolminkertaistuu. Rakennetun tilan määrä kasvaa 5000 km 2 :stä 3 820 km 2 :iin ja tehokkuus kolminkertaistuu. Nykyisestä korttelin 2307 tontista tulee ympäristöään huomattavasti tehokkaammin rakennettu. Tehokkuusluku tulee olemaan e = 3.02. Ainoastaan korttelin eteläpuolella olevan korttelin 2307 tontin 2 tehokkuusluku on yli 2. Alueelle tulee uusi korkea rakennus. Rakennetun ympäristön laatu paranee, kun 970-luvulla karkealla otteella rakennettu, huonossa kunnossa oleva liikekiinteistö puretaan ja tilalle rakennetaan uusia, laadukkaita asuinkerrostaloja, pihat, liiketilaa ja yhteistilaa asukkaille. Matinkadun miljöö paranee, kun kadun rakenteet ja sen ylittävä kevyen liikenteen silta uusitaan, kadulle istutetaan puita ja uuden asuinrakennuksen julkisivu, sisäänkäynnit ja lähikaupan sisäänkäynti tulevat rajaamaan Matinkadun eteläjulkisivua. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteen järjestämiseen. Kaavamuutos ei merkittävästi muuta liikennemääriä alueella. Asuntojen lisääminen metron läheisyydessä lisää joukkoliikenteen potentiaalisia käyttäjiä. Matinkadun katualueen uudelleen jäsentäminen parantaa kevyen liikenteen ja linja-autoliikenteen järjestelyjä. 5.3 Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan Alueen asema maamerkkinä kaukomaisemassa ja Matinkylän maisemassa vahvistuu. Alue muuttuu kaupunkikuvassa raskaammaksi. Matinkylän maamerkkinä tunnettujen asuinkerrostalojen sommitelma saa täydennykseksi kolmannen korkean rakennuksen, joka nykyisestä kerroskorkeudesta johtuen tulee olemaan kaikkein korkein. Kaupunkikuva muuttuu erityisesti pohjoisesta katsottaessa, kun kaksikerroksisen liikekiinteistön tilalle rakennetaan nykyisten korkeampien asuinkerrostalojen korkuinen asuinkerrostalo ja Matinkadun varteen sen suuntaisina seitsemankerroksiset asuinrakennukset. Matinkadun katunäkymässä etelänpuoleinen seinä muuttuu korkeammaksi ja rakennetaan kiinni Matinkadun reunaan. Korkeampien rakennusten vaikutuksesta Matinkadun varjoisuus lisääntyy. Toisaalta Matinkatua rajaava julkisivu tulee olemaan uusi, sisältää sisäänkäyntejä ja liiketilan näyteikkunoita. Katuti-
42 (49) laan avoimet pysäköintitasot ja ostoskeskuksen huoltopiha vaihtuvat katua rajaavaksi julksivuksi, josta vähintään puolet on rakennettava läpinäkyvin ikkunapinnoin. Jalankulun ja pyöräilyn katunäkymiin tulee korkeampia rakennuksia ja kansitasolla näkymät laajenevat, kun lähes koko tontin osalle levittäytyvä liikekiinteistö puretaan ja korvataan osittain asuntopihoilla. Näkymistä tulee avarampia ja vehreämpiä. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Matinkylän vanhan ostoskeskuksen alue on tällä hetkellä rauhaton johtuen liikekiinteistön asiakkaiden aiheuttamista häiriöistä asuinympäristössä. Alue muuttuu rauhallisemmaksi, kun liikekeskus puretaan ja tilalle rakennetaan asuntoja, uutta pienimuotoisempaa liiketilaa ja yhteistilaa. Toisaalta alue muuttuu yksipuolisemmaksi, kun liikekiinteistössä oleville kokoontumis- ja harrastustiloille ei suunnitella korvaavia tiloja. Alueella on selkeä kokoontumis- ja harrastustilojen tarve. Ostoskeskuksessa kokoontui erilaisia ryhmiä ja siellä oli harrastustiloja. Matinkylän vanhan ostoskeskuksen alueen lähiökehittämishankkeessa Espoon sosiaalitoimen esikunnan edustaja toi esille Matinkylän asukkaiden, erityisesti maahan muuttajien ja nuorison tarpeen saada harrastaa ja kokoontua omalla alueella olevissa tiloissa, johon on helppo tulla. Harrastustilojen tarvetta helpottaa kuitenkin asemakaavamuutosalueen eteläpuolella oleva Matinkylän monitoimitalo. Matinkylän liikekiinteistön tontti yksityistyy. Vanha ostoskeskus on palveluineen ollut kaikille avoin, yhteinen kokoontumispaikka. Uudella asuinkerrostalotontilla on katutilaan avautuvia yhteisesti käytettäviä tiloja, mutta pihat ovat yksityisiä vain tontin asukkaille tarkoitettuja. Tilamuodostukseltaan alue muuttuu rajatummaksi, intiimimmäksi, viihtyisämmäksi, mittakaava pienenee. Maantasokerros muuttuu rauhallisemmaksi ja vehreämmäksi. Ympäröivistä asunnoista ostoskeskuksen tontille katsottaessa kaupunkikuvan muutos on dramaattinen. Ostoskeskuksen katto on kolmannen kerroksen korkeudella eli sen alapuolella näkymässä on nyt noin 0 metrin päässä ostoskeskuksen vihreä peltiseinä tai näyteikkunaa ja yläpuolella pitkä vapaa näkymä. Suunnitelman toteutuessa korkean rakennuksen pääty tulee uimahallirakennuksen kohdalla osittain yhtä lähelle olevaa asuinrakennusta kuin ostoskeskus ja pääosin vielä lähemmäs. Suunnitellun kokonaisuuden itä- ja länsipäädyt tulevat lähimmillään noin 5 metrin päähän olevista asuinkerrostaloista. Etäisyys muuten asuinkerrostalosta on noin 4 metriä tai enemmän. Nykyisen ostoskeskuksen suuntaan katsovien pitkä vapaa näkymä lyhenee kaikilta, jotka asuvat kuudennen asuinkerroksen alapuolella ja kaikkien muiden näkymään tulee korkea rakennus. Ostoskeskuksen musta laaja katto korvautuu pienempialaisilla viherkatoilla ja pihoilla puineen. Asuinkerrostalojen rajaaman tontin rakentaminen tulee aiheuttamaan paljon häiriötä. Tontin korkealle rakentamiselle ei ole kaupunkirakenteellista tai -kuvallista pakottavaa syytä. Toki tontti on Matinkylässä olevalla kukkulalla, jolle on jo sijoitettu alueen korkeimmat rakennukset. Kukkula on maamerkki, jonka asema vahvistuu, kun rakennetaan korkeita rakennuksia yksi lisää. Espoon korkean rakentamisen periaatteiden mukaan korkea rakennus sijoittuu vahvistamaan Matinkylän metroaseman ympäristöä. Kyseessä ei siis ole räikeä kaupunkikuvallinen tai rakenteellinen ristiriita, mutta asuinympäristön viihtyisyyden kannalta perustellumpaa olisi rakentaa Matinkadun varsi korkeintaan 8-kerroksisilla rakennuksilla liittyen itä- ja länsipuolen lamellikerrostaloihin ja pohjois-puolen 5- kerroksiseen rakentamiseen. Korkean ja syvärunkoisten asuinrakennusten
43 (49) tarve lähtee rakentamisen taloudesta. Jos kaikki pysäköintipaikkojen käyttäjät osallistuisivat niiden uudelleen rakentamisen rahoittamiseen, alueelle ei tarvitsisi rakentaa näin paljon ja korkeasti. Alueelle laaditussa tuulisuustarkastelussa todetaan, että tuulisuudella ei ole kohteessa erityistä merkitystä viihtyvyyteen lukuun ottamatta suurinta viihtyvyyttä edellyttäviä pisteitä. Tällaisina voidaan pitää pihan oleskelupisteitä ja niiden tuulisuutta voitaisiin vähentää tuulisuudelta suojaavilla istutuksilla. Pihan pensaiden ja puiden tulee olla jo istustuvaiheessa mahdollisimman suuria ja tuuheita. Oleskelupisteet on hyvä pitää kauempana tornitalon julkisivusta ja oleskelupisteiden ympärillä olisi hyvä olla puita. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto 5.5. Vuoden 202 asemakaavan muutosehdotuksessa Kaupunkikuvallisen tarkastelun yhteydessä (ks. kohta 2.7 Muut suunnitelmat ja päätökset) teetettiin Maakanta Oy:llä Matinkylän liikekeskuksen kustannusselvitys. Selvitys on päivätty 7..2008. Maakanta Oy:n kustannusselvityksessä johtopäätöksinä todettiin seuraavaa: - Nykytilanteen jatkaminen johtaa parhaassa tapauksessa korkeintaan noin nollatulokseen. Kiinteistöstä saatavissa oleva tuotto tulee joka tapauksessa rakennusoikeuden myynnistä. - Liikekeskuksen kehittäminen vaikuttaa kannattavalta viimeisimpien suunnitelmien perusteella. - Vaihtoehdot (tontille rakennetaan asuintilaa ja lähikauppa tai tontille rakennetaan asuintilaa, lähikauppa ja uimahalli) eivät kannattavuudeltaan eroa suuresti toisistaan. - Uimahallista aiheutuvien pysäköintiratkaisujen kustannukset laskevat vaihtoehdon kannattavuutta. - Matinkadun kannen alle tulevat autopaikat eivät kustannukseltaan eroa huomattavasti louhittavista kolmannen kerroksen paikoista. - Maankäyttösopimusmaksuun vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa. - Matinkylän liikekeskukselle vaihtoehdot eivät kannattavuudeltaan merkittävästi eroa toisistaan. - On epätodennäköistä, että oikeutetut As. Oy:t olisivat valmiita rahoittamaan puuttuvia paikkoja. Maakanta Oy:n selvityksessä ei huomioitu Liikekiinteistön useiden omistajien liiketilastaan mahdollisesti vaatimia korvauksia, joista liikekiinteistö teki kyselyn vuoden 200 alussa. Omistajien kyselyssä ilmoittama pyyntihinta vaihtelee. Yhteenlaskettuna omistajien vaatimat korvaukset tulevat muodostamaan merkittävän kustannuksen hankkeelle. Vuonna 20 laaditun kunnallistekniikan alustavan tarkastelun perusteella alueella on tarvittavat johdot, mutta osa jouduttaneen uusimaan johtojen iän vuoksi. Matinkadun parantamisen ja Kala-Maijan sillan uusimisen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin, 005 miljoonaa euroa. Jos myös Kala- Matin raitin kohdalle rakennetaan silta, lisää se kustannuksia noin 200 000, jolloin ne olisivat yhteensä noin,205 miljoonaa euroa. 5.5.2 Uusi kunnallistekniikan kustannusarvio Kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa on arvioitu kunnallistekniikan rakentamiskustannuksiksi 2,4 milj. (alv 0). Suunnitelma on tehty huomattavasti tarkemmin kuin edellisessä asemakaavan muutosvaiheessa laadittu suunnitelma, jolloin myös syntyviä kustannuksia on voitu arvioida paremmin. Uusina kustannuksina mukana ovat esimerkiksi: Tulvareitti Matinkadulta Kalapuistoon, edellisessä vaiheessa todettiin ongelma: tulviminen Matinkadulla, mutta ratkaisua ei suunniteltu. Kaukolämpöjohdon siirtäminen Kala-Matin raitilta, edellisessä vaiheessa pysäköintiä ei suunniteltu Kala-Matin ratin alle, jolloin kaukolämpöjohto olisi voitu säiylttää paikallaan.
44 (49) Katujen laadullinen parantaminen on suunniteltu ja kustannukset arvioitu koko asemakaavan muutosalueelta. Uusi katuaue: Kaisankujan jatke. Portaat Kala-Matin raitilta ja Kala-Maijan polulta alas Matinkadulle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6. Rakentamisaikataulu Yksityisessä omistuksessa olevan alueen rakentaminen on riippuvainen omistajien tarpeista ja taloudellisesta mahdollisuuksista sekä asuntorakennusoikeuden kysynnästä. Asemakaavamuutoksen hakija Pohjola Rakennus Oy Uusimaa on ilmoittanut ryhtyvänsä rakentamaan heti asemakaavan valmistuttua. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Asemakaavehdotus perustuu seuraaviin alueelle laadittuihin suunnitelmiin: Korttelisuunnitelma, Matinkylä, kortteli 2307-, SARC Arkkitehtitoimisto, 208, Matinmetsän (Matinkylän vanha ostoskeskus) asemakaava-alueen kunnallistekninen yleissuunnitelma, SITO, 208 Alueelle tulee laatia taiteen ja valaistuksen kokonaissuunnitelma, taidekonsepti. Taiteen ja valaistuksen suunnittelussa tarvitaan erillisten toteutussuunnitelmien yhteensovittamista koskien korttelia ja katualueita. Toteuttajina tulevat olemaan Espoon kaupunkitekniikan keskus ja kortteleiden suunnittelijat. Korttelin 23036 julkisivujen osiin suunniteltiin graafista betonia. Viimeisessä suunnittelun vaiheessa garaafinen betoni vaihdettiin mosaiikkibetoniin, joka on ilmoitettu yhdeksi julkisivujen materiaaleista korttelisuunnittelmassa. Matinkylän rouheuteen ja kömpelyyteen olisi helpompi sovittaa graafista betonia, jossa mahdollisuudet ovat monet, kuin hiottua mosaiikkibetonia, jota on vuosikymmenet käytetty porraslankuissa. Graafinen betoni voisi tarjota mahdollisuuden myös taiteen toteutumiselle alueella. Korkean rakennuksen huippua tulee kehittää tunnistettavammaksi. Huipun tulee erottua enemmän edellisistä kerroksista. Huippu voisi olla kaksi kerrosta korkea. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutuksen seuranta on rakennuslupaviranomaisten tehtävä. Rakennuslupia myönnettäessä tulee korttelisuunnitelmassa annetut ohjeet, asemakaavan laatimiselle asetetut tavoitteet ja asemakaavamääräykset ottaa huomioon. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7. Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Asemakaavamuutoshakemus koskien Matinkylän ostoskeskuksen tonttia korttelissa 2307 on saapunut..2005. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2007-2008 nimikkeellä Matinmetsä 3026. Asemakaavamuutoshakemuksen liitteenä oli hakijan Matinkylän Liikekiinteistö Oy:n teettämä suunnitelma vanhan ostoskeskuksen paikalle rakennettavista uudisrakennuksista. Liikekiinteistön hallituksen näkemys oli, että huonokuntoisten tilojen purkaminen ja asuntojen, liike-toimistotilojen, uusien autopaikkojen ja 42 rasiteautopaikan (hakijan ilmoittama rasiteautopaikkojen lukumäärä) rakentaminen tulee taloudellisesti kannattavaksi vasta, kun tontille saa rakentaa yhteensä n. 6 300 k-m 2. Suuri hanketta rasittava kustannus syntyi muiden kortteleiden käyttöön varattujen rasiteautopaikkojen uudelleen rakentamisesta.
45 (49) Liikekiinteistön hallituksen teettämässä suunnitelmassa tontilla oli 27-kerroksinen asuinkerrostalo. Suunnitelma todettiin kaupunkisuunnittelukeskuk-sessa ja kaupunkikuvatoimikunnassa ympäristöön sopimattomaksi. Kaupunki-kuvatoimikunta totesi hankkeesta seuraavaa: "Tornihanke sijoittuu keskelle Matinkylän vanhaa asuinaluetta. Hankkeen kerrosala on kaupunkikuvallisesti ylimitoitettu. Ehdotettu 27-29-kerroksinen tornitalo ei ole luonteva ratkaisu Ma-tinkylän alueen täydennysrakentamiseen, eikä sovi alueen kaupunkikuvaan." Lisäksi kaupunkikuva-toimikunta arvioi, että tornitalo heikentää varjostamalla lähikiinteistöjen asuinoloja ja tornitalojen lähiympäristöille ominaisten tuulisuus-olosuhteiden takia lähialueen viihtyisyyttä. Kaupunkisuunnittelukeskus tilasi arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulalta Kaupunkirakenteellisen ja -kuvallisen tarkastelun liikekeskustontista ympäristöineen. Tarkastelussa esitetään uudisrakentamisen sijoittumisen ja laajuuden osalta vaihtoehtoisia ehdotuksia liikekeskuksen omistajan teettämälle suunnitelmalle. Kaupunkikuvallisen tarkastelun kanssa samaan aikaan Espoon kiinteistöpalvelukeskus teetti Maakanta Oy:llä Matinkylän liikekeskuksen kustannusselvityksen, joka on päivätty 7..2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin 2.5.2008. Asukkaille järjestettiin touko-kesäkuun vaihteessa 2008 kaksi asukastilaisuutta, joissa kartoitettiin asukkaiden näkökulmaa, ajatuksia ja toiveita ostarin tontin tulevasta käytöstä. Syksyn 2008 aikana kaupunkisuunnittelukeskus laati kolme vaihtoehtoa alueen täydennysrakentamisesta valmisteluaineistoksi, joka oli nähtävillä.2.2008-5..2009 lisättynä kaupunkisuunnittelulautakunnan neljännellä vaihtoehdolla. Espoon kaupunki osallistui Ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Lähiöohjelmaan hankkeella Matinkylän lähiön ostoskeskuksen ja lähiympäristön kehittäminen. Hanketta on kuvattu Matinkylän vanhan ostoskeskuksen kehittämissuunnitelmassa. Asemakaavan muutosehdotus perustui Matinkylän liikekiinteistön teettämään Matinkylän vanhan ostoskeskuksen kehittämissuunnitelmaan, jonka olivat tehneet Edelman Group Oy, Arkkitehtuuri- ja maisemasuunnittelu Nyman & Ristimäki, Trafix Oy ja Infrakonsultointi Henry Lindegren. 6.3.20 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville korjattuna siten, että kohtaan kaavalliset tavoitteet lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Matinkadun rakenteet uudistetaan siten, että alueen toiminnallisuus ja maisemallisuus paranevat olennaisesti myös kävely-yhteyksinä metroasemalle. Kävelysilta merkitään varauksena myös alueen länsiosaan (voimassa olevassa asemakaavassa on Kala-Matin silta). Lautakunta päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään keinot, joilla myös lähialueen rakentamattomat autonpaikkavelvoitteet voidaan toteuttaa tai selvittämään, voidaanko niistä osittain luopua. Ennen asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamista suunnittelutettiin Kala- Matin-raitin sillan sijoittaminen alueelle ja tutkittiin pysäköintiä. Asemakaavehdotus oli nähtävillä 5.8. 3.9.20. Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikkö teki Matinmetsän pysäköintitutkimuksen, KSK, Liikennesuunnittelu, Pekka Korpi-Hyövälti ja Marno Hanttu, 0..20. Espoon kaupunginmuseon vaatimuksesta asemakaavamuutoksen hakija teetti rakennushistoriallisen selvityksen, Rakennushistoriallinen selvitys, Matinkylän ostoskeskus, Matinkylän Liike-kiinteistö Oy, Edelman Group Oy, Harry Edelman, 30..20.
46 (49) Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti.2.202 ehdottaa semakaavan muutosta kaupunginhallitukselle. Tonttiyksikkö ja Matinkylän liikekiinteistö neuvottelivat maankäyttösopimuksesta, mutta sopimusta ei syntynyt..6.206 Pohjola Rakennus Oy Uusimaa pyysi kirjeellä palauttamaan asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkisuunnittelulautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi ja jätti asemakaavan muutoshakemuksen koskien korttelin 2307 tonttia, jolla sijaitsee Matinkylän vanha ostoskeskus. Korttelin 2307 tontilla sijaitsee 42 autopaikkaa, joista Matinkylän liikekiinteistö Oy ja korttelissa 2306 ja 2307 tontilla 2 sijaitsevat asunto-osakeyhtiöt sekä tontin 23020/ omistaja ovat tehneet rasitesopimuksen. Asemakaavan mukaan edellä mainittujen alueiden rakentaminen olisi edellyttänyt vielä useamman autopaikan rakentamista. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa katsottiin, että joko em. tonttien asemakaava tulee muuttaa siten, että autopaikkojen rakentamisvelvoite määritetään uuden pysäköintiohjeen mukaan, jolloin se on alhaisempi, tai puuttuville autopaikolle tulee varata tilaa. Asemakaavan muutoksen hakija ja As Oy:t halusivat asemakaava muutettavaksi myös rakennetuissa asuntokortteleissa. Pohjola Rakennus Oy Uusimaa haki asemakaavan muutosta korttelin 2306 tonteille 3 ja 4, korttelin 2307 tontille 2 ja korttelin 2308 tonteille 3 ja 4 asunto-osakeyhtiöiden valtakirjoilla ja 2.2.206 päivätyllä hakemuksella. Korttelia 2306, 2308 ja korttelin 2307 tonttia 2 koskeva osallistumis- ja arviopintisuunnitelma oli nähtävillä 6.- 20.2.207 nimellä Matinmetsä, alue 3022. Uudelleen nähtäville asetettavaan asemakaavaehdotukseen Matinmetsä 3026 yhdistetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen Matinmetsä, 3022. Asemakaavan muutosehdotuksen laatiminen keskeytettiin 4.7.207 korttelin 2322 osalta kaupunkisuunnittelujohtajan päätöksellä Matinmetsä, alue 3026, asemakaavaehdotuksen keskeyttäminen korttelin 2322 osalta, asianumero 2653/206. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 30.8.207asettaa asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville lisäyksin asemakaavamääräyksiin. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 2.0.- 3.0.207. Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin neljä muistutusta, joista kaksi tuli asemakaavan muutosalueelta ja kaksi lähialueelta. Muistutukset koskivat suunniteltujen rakennusten varjostavuutta, mahdollista lisärakentamista, lähipalveluiden ja yhteisöllisen tilan tarvetta sekä taidetta. Asemakaavehdotukseen liittyviä korttelisuunnitelmaa ja kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa tarkistettiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 4.3.208 ehdottaa asemakaavan muutosta kaupunginhallitukselle. Asemakaavan muutos edellytti maankäyttösopimuksen. Asemakaavan muutoksen hyväksyi valtuusto.6.208. 7.2 Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä korttelin 2306 tonttien 3 ja 4, korttelin 2308 tonttien 3 ja 4 ja korttelin 2307 tontin 2 osalta.2.207. Muilta osin kaavasta on tiedotettu ensimmäisen kerran kaavoituskatsauksessa vuonna 2007.
47 (49) 7.3 Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 7.3.20 Asemakaavan muutosehdotuksen selostuksen liitteenä oli 7.3.20 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kun kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä kaupunginhallitukselle.2.202. Osallistumis- ja arviointisuunnitelam koski Matinmetsä, 3026, asemakaavan muutosaluetta: 7.4.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 3..207 Asemakaavan muutosalueesta Matinmetsä 3022, joka käsittää korttelit 2306 ja 2308 sekä korttelin 2307 tontin 2, on laadittu erillinen osallistumisja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 6.2.206-20.2.206. Tässä asemakaavan muutosehdotuksessa asemakaavan muutosalue Matinmetsä 3022 on yhdistetty asemakaavan muutosalueeseen Matinmetsä 3026. 7.5 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot 7.5. Suunnittelu Asemakaavaan muutosehdotuksen vaihtoehtoja ja vaiheita on kuvattu kohdassa.3. Suunnittelun vaiheet. Uusin asemakaavan muutosehdotus on laadittu yhteistyössä Pohjola Rakennus Oy Uusimaan, Asunto Oy Matinkatu 20, Asunto Oy Matinkatu 24-28 ja Asunto Oy Anjankuja 3 kanssa. Asemakaavan muutos perustuu korttelin 2307 tontin osalta SARC Arkkitehtitoimiston ja Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:n suunnitelmaan ja yleisten alueiden osalta Sito Oy:n suunnitelmaan.
48 (49) Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut aluearkkitehti Sirpa Sivonen, asemakaavinsinööri Katri Ervasti, maisema-arkkitehti Katariina Peltola ja liikennesuunnittelun osalta suunnitteluinsinööri Salla Karvinen. Asemakaavan on piirtänyt suunnitteluavustaja Iris Kytö. 7.5.2 Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Asemakaavaratkaisun koko prosessin aikana kehitettyinä vaihtoehtoina voidaan pitää asemakaavan muutoshakemuksessa mukana olutta vaihtoehtoa, ensimmäisen vaiheen (vuodet 2007-202) vaihtoehtoja ja toisen vaiheen Pohjola Rakennus Oy Uusimaan esittämää vaihtoehtoa, jonka sisällä on suunnitetlun kuluessa esitetty erilaisia pienmpialaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 3..2008 Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi valmisteluaineiston asetettavaksi nähtäville 2..2008 Kaupunkisuunnittelulautakunta täydensi asemakaavoituksen pohjaksi esitettyjä kaavallisia tavoitteita.2.2008-5..2009 Asemakaavan valmisteluaineisto nähtävillä 6.3.20 Kaupunkisuunnittelulautakunta asetti asemakaavaehdotuksen nähtäville. Lisäksi lautakunta päätti, että kävelysilta merkitään varauksena myös alueen länsiosaan ja kehotti kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään keinot, joilla myös lähialueen rakentamattomat autonpaikkavelvoitteet voidaan toteuttaa tai selvittämään, voidaanko niistä osittain luopua. 5.8. - 3.9.20 Asemakaavaehdotus nähtävillä.2.202 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle.6.206 Pohjola Rakennus Oy Uusimaa jätti kirjeen Asemakaavan palautuspyyntö kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja asemakaavan muutoshakemuksen koskien korttelin 2307 tonttia. 2.2.206 Pohjola Rakennus Oy Uusimaa jätti asemakaavan muutoshakemuksen koskien korttelin 2306 tontteja 3 ja 4, korttelin 2307 tonttia 2 ja korttelin 2308 tontteja 3 ja 4 tontteja omistavien Asunto Osakeyhtiöiden valtakirjoilla. 6. 20.2.207 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskien korttelin 2306 tontteja 3 ja 4, korttelin 2307 tonttia 2 ja korttelin 2308 tontteja 3 ja 4 oli nähtävillä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu yhtään mielipidettä. 4.7.207 Asemakaavan muutosehdotus keskeytettiin korttelin 2322 osalta kaupunkisuunnittelujohtajan päätöksellä korttelin omistajan toiveesta 30.8.207 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen uudelleen nähtäville lisäyksin asemakaavamääräyksiin 2.0. 3.0.207 Asemakaavan muutosehdotus 3026 nähtävillä. Asemakaavan muutoksen rajausta on tarkistettu niin, että se koskee korttelia 2306, 2308 ja korttelin 2307 tonttia 2 sekä katu- ja virkistyalueita, mutta ei korttelia 2322, muodostuu uusi kortteli 23036. 4.3.208 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 4.3.208 ehdottaa asemakaavan muutosta kaupunginhallitukselle. Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. 28.5.208 Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen, maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen..6.208 Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sirpa Sivonen-Rauramo Aluearkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja
2653/206 /a Ksl, rajausta muutettu va 2/503/2005 Kv.6.208 Kh Nähtävillä MRA 32 Nähtävillä MRA 30 28.5.208 /b Ksl, muutettu Sirpa Sivonen-Rauramo 4.3.208 2.0.-3.0.207 Sirpa Sivonen-Rauramo 6.8.-30.8.207 Ksl.2.202 Nähtävillä MRA 27 5.8.-3.9.20 Ksl, korjattu Sirpa Sivonen-Rauramo 6.3.20 a 494/0.02.03/20 Tarkistettu Sirpa Sivonen-Rauramo 7.3.20.2.2008-5..2009 Kp 3..2008 Matinmetsä Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Asemakaavayksikkö Detaljplaneenheten Asemakaavan muutos Alue 3026 Mittakaava :000 Piirtäjä IKy Suunnittelija SSR Piir.nro 635 Asianumero 2653/0.02.03/206 Päiväys 3..2008 Arkistotunnus 0 02 Tasokoordinaattijärjestelmä plankoordinatsystem ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä höjdsystem N2000
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 049 Espoo Täyttämispvm 05.03.208 Kaavan nimi MATINMETSÄ MUUTOS Hyväksymispvm Ehdotuspvm 6.08.207 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 03..2008 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 3026 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,0309 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,5586 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,0309 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,0309 00,0 43400,43 0,0000 8350 A yhteensä 2,0380 67,2 43400 2,3-0,0340 8350 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,503 5,0 0,503 R yhteensä L yhteensä 0,8426 27,8-0,63 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Yhteensä,3226 43,6 Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,0309 00,0 43400,43 0,0000 8350 A yhteensä 2,0380 67,2 43400 2,3-0,0340 8350 AK 0,6624 32,5 4050 2,2 0,589 6550 AK- 0,4262 20,9 7750,82 0,4262 7750 AK-2 0,5035 24,7 7780,55 0,5035 7780 AK-3 0,4459 2,9 3820 3,0 0,4459 3820 AK23-0,6624-4050 AL -0,4799-5000 ALK7-0,4262-8500 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,503 5,0 0,503 VP- 0,503 00,0 0,503 R yhteensä L yhteensä 0,8426 27,8-0,63 Kadut 0,5096 60,5 0,0000 Kev.liik.kadut 0,2082 24,7-0,63 LP -0,248 LP- 0,248 4,8 0,248 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Yhteensä,3226 43,6 ma-,3226 00,0 Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
K47 K23 K39 K44 K46 K7 K7 K27 K42 K40 K38 K27 K25 K4 3 4 23P34 3 2 3 2 2 2 23P9 3 3 23L2 3 4 2 2 3 23L5 3 2 5 MATTBY MATINKYLÄ 230 23020 64 2309 2307 23006 23005 2300 2323 2307 2322 2324 2308 232 23 23009 23004 2306 23023 23022 59.00.40 kt 36.58 2.02 kt kt III III VII VII III III III 23K 79.00 6.00 34.00 46.00 58.00 40.00 3.00 5.50 23.00 6.00 7.00 69.00 47.00 72.00 3.00 70.00 4.4 57.00 29.00 8.49 8.49 62.00 40.00 39.00 40.00 39.00 Läntinenpolku Matinkulma Matsvägen Leikki Matinkyläntie Matinkatu Leikki Leikki VI VI Leikki Leikki V V kt kt kt VIII IX Ostoskeskus II kt 23K 23K 57.00 46.50 43.00 20.07 0.50 4.00 7.2 29.20 29.50 4.4 4.4 24.50 52.00 24.00 52.00 24.00 2.50 33.00 33.00 9.50 2.50 49.00 4.70 26.50 33.93 5.00 53.00 27.00 52.00 52.00 85.00 6.00 4.00 22.00 27.00 32.36 9.57 6.27 6.00 8.00 3.00 Matsgatan Kala-Maijanpolku Anjankuja kt V V kt V VI IV V ala-mati ustalo 23K 4.50 22.00 7.00 42.00 36.00 40.00.20 24.6 28.50 23.00 25.00 4.50 30.00 53.00 7.00 36.00 2.00 25.00 73.00 Leikki III III VII III 23P 8.00 6.00 24.00 7.00 59.00 3.00 8.00 7.00 6.00 37.00 7.00 8.00 6.00 76.00 Mattstigen kt kt 03.00 07.00 95.09 28.65 III III Vilpunpolku Filipsstige Axelsstigen Leikki kt kt 23K kt 23K 8.00 33.00 52.00 78.00 72.00 25.00 40.00 40.00 8.49 69.00.8 30.00 9.00 8.49 69.00 7.00 2.00 82.00 33.00.8 30.00 82.00 III III III III III III III Matinkyläntie MatinraittiPp.tie Pp.tie Pp.tie Matstråket Elsankuja Elsasgränden Matbyvägen Matinkyläntie Leikki VIII VIII VIII Leikki 23K 49.00 69.00 85.00 73.00 58.00 25.00 2.00 40.00 8.49 90.00 90.00 6.00 6.00 6.00 69.00 7.00 38.00 7.00 77.00 5.00 38.00 0.00 40.00 58.00 49.00 47.00 32.00 32.00 38.00 24.00 2.00 0.00 67.00 7.00 26.00 Ostoskeskus Monitoimitalo VIII Liikerakennus III III III III XV XV Liikerakennus Leikki Kala-Maijanpolku Kala-Matinraiti Kaisasgr. Anjankuja Leikki VSS VSS Distbyvägen Matsgatan kt III III Leikki kt kt 23K 4.24 2.50 33.00 33.00 2.50 50.00 4.00 24.00 44.00 8.49 22.00 39.00 27.00 8.00 74.25 8.68 9.00 25.00 6.45 9.27 70.00 23.00 4.4 44.00 8.49 4.00 5.00 20.00 4.93 VIII III kt III III Leikki Kaisankuja Sagasgr. Satukuja Distbybrinken Matinkatu Leikki 75.9 kt kt Leikki kt 30 2 7 3 6 8 8 6 4 2 2 6 3 2 3 3 3 2460 4 6 8 7 8 6 5 9 04 5 4 2 5 9 8 8 4 9 8 0 4 4 5 7 6 4 3 5 8 3 5 3 7 7 0 2 8 3 4 5 0 6 8 2 4 0 3 6 4 3 7 6 5 9 3 0 8 2 2 3 3 2 2 7 5 4 6 3 8 3 7 9 5 0 4 2 0 9 5 6 4 6 9 3 2 4 5 2 6 2 9 7 0 2 9 4 2 3 7 3 4 3 9 4 0 2 9 7 5 3 4 4 4 2 9 5 7 9 3 7 4 9 0 2 2 5 4 8 9 9 6 3 05 4 8 6 7 2 0 7 4.0 4.3 4.4 4.5 4.6 4.9 5.5 5.5 5.5 6. 6.5 6.6 7.3 7.5 7.7 8.5 2470 8.477 2466 8.7 9.0 9. 9.2 9.3 9.4 9.5 9.5 9.6 9.7 2472 9.9 9.9 0.0 0.0 0.0 0 0. 0. 0. 0.3 0.3 0.4 0.4 0.4 0.6 0.6 0.6 0.7 0.7 0.7 0.8 0.8 0.9 0.9 0.9.0.0.0.0.2.4.4.5.5.5.5.5.6.7.7 2473.8.8.9 2.0 2.0 2. 2. 2. 2.2 2.2 2.3 2.3 2.3 2.4 2.5 2.5 2.5 2.5 2.6 2.7 2.8 2.8 2.8 2.8 2458 2.9 2.9 2.9 2.9 2.9 2.9 3.0 3.0 3. 3. 3. 3. 3. 3. 3. 3.2 3.2 3.2 3.3 3.4 3.4 3.4 3.4 3.4 3.6 3.6 3.7 3.7 2455 3.8 2459 3.8 3.9 3.9 3.9 3.9 24959 3.9 4.0 4.0 4. 4. 4.2 4.2 4.3 4.3 4.4 4.4 4.4 4.5 2465 4.6 4.7 4.7 4.7 4.7 4.8 5.0 5. 5. 5. 5. 5.3 5.4 5.5 5.5 5.6 5.6 5.7 5.7 5.8 5.8 5.8 5.8 5.8 5.8 5.8 5.9 5.9 5.9 5.9 6.0 6.0 6.0 6.0 6.0 6.0 6. 6. 6. 6. 6.2 6.3 6.7 6.8 6.8 7. 7.5 7.5 7.6 7.6 7.7 +5.7 +5.8 +5.7 (2306, 2307, 400023020) IX(kap) 3750 IX(kap) 6700 XVI kl 650 I 6700 XVI ti VI(kap) (kap) VI XVI(kap) p IX(kap) IX(kap) 3750 LP- pp/h pp kap kap kap AK 2307 AK- 2306 AK-2 2308 ma-i VP- 4030 ti ti It It ti ti y pp/h pp/h 23036 AK-3 3820 MATINKATU KAISANKUJA KALAPOLKU KALA-MATIN RAITTI KALA-MAIJAN POLKU 00 m 50 0 KATUKARTTA Asemakaavan muutos Piirtäjä Päivämäärä Asianumero Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä N2000 Konsultti Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Trafikplaneringsenheten Liikennesuunnitteluyksikkö Suunnittelija Koordinaatisto Piir. nro Vaihe Konsultin suun / tark Liite Alue Mittakaava :000 ajorata jalankulku- ja pyörätie yhdistetty jalkakäytävä katualue joukkoliikennepysäkki pysäköinti kiveys / saareke OHJEELLISET POIKKILEIKKAUKSET :200 2 MATINMETSÄ Sito SKa MM 3026 b 6.08.207 2653/0.02.03/206 pyöräpysäköinti 7083 KSL -------- 3.0 pysäkki 2.0 jk 2.5 7.0 0.5 jk+pp 4.0 9.0 67 MATINKATU jk+pp.0 jk+pp 4.0 KAISANKUJA, KALAPOLKU KALA-MATIN RAITTI KALA-MAIJAN POLKU, Huolto ppp ppp