1 Toimintakertomus KKL 14.2.2018 seuranta ajalta 1.1. 31.12. Lautakunta/pykälä/pvm Kuntakehityslautakunta 14.2.2018 Tulosalueet: Kuntakehitys Kuntasuunnittelu Hallinto- ja asiakaspalvelut Rakennusvalvonta
Sisällysluettelo Kuntakehityslautakunta... 4 Toiminta-ajatus... 4 Olennaiset tapahtumat... 4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 6 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset... 6 Kuntakehitys (elinkeinopäällikkö)... 6 Elinkeinopalvelut (elinkeinopäällikkö)... 7 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 7 Riskiarvio... 8 Henkilöstösuunnitelma - 2021... 8 Investoinnit... 8 Tunnusluvut... 8 Tavoitteet ja mittarit... 9 Olennaiset tapahtumat... 10 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 11 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset... 11 Focus (projektipäällikkö)... 11 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 11 Riskiarvio... 11 Henkilöstösuunnitelma 2021... 11 Investoinnit... 12 Tunnusluvut... 12 Tavoitteet ja mittarit... 12 Olennaiset tapahtumat... 12 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 13 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset... 13 Rykmentinpuisto (ohjelmapäällikkö)... 13 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 13 Riskiarvio... 14 Henkilöstösuunnitelma - 2021... 14 Tunnusluvut... 14 Tavoitteet ja mittarit... 14 Olennaiset tapahtumat... 16 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 16 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset... 17 Hyrylän keskusta (kiinteistökehityspäällikkö)... 17 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 17 Riskiarvio... 18 Henkilöstösuunnitelma 2021... 18 Investoinnit... 18 Tunnusluvut... 18 Tavoitteet ja mittarit... 18 Olennaiset tapahtumat... 20 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 20 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset... 20 Kuntasuunnittelu (kuntasuunnittelupäällikkö)... 21 Maankäyttö (maankäyttöpäällikkö)... 21 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 21 Riskiarvio... 21 Henkilöstösuunnitelma - 2021... 22 2
Tunnusluvut... 22 Tavoitteet ja mittarit... 23 Olennaiset tapahtumat... 25 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 25 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset... 26 Kaavoitus (kaavoituspäällikkö)... 26 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 26 Riskiarvio... 26 Henkilöstösuunnitelma - 2021... 26 Investoinnit... 27 Tunnusluvut... 27 Tavoitteet ja mittarit... 27 Olennaiset tapahtumat... 29 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 29 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset... 30 Paikkatieto (paikkatietopäällikkö)... 30 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 30 Riskiarvio... 31 Henkilöstösuunnitelma - 2021... 31 Investoinnit... 32 Tunnusluvut... 32 Tavoitteet ja mittarit... 32 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 35 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset... 35 Taloudenpito toteutui hyvin, sillä toimintakate oli 74.000 euroa arvioitua parempi... 35 Hallinto- ja asiakaspalvelu (talous- ja asiakaspalvelupäällikkö)... 35 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 35 Riskiarvio... 35 Henkilöstösuunnitelma - 2021... 36 Investoinnit... 36 Tunnusluvut... 36 Tavoitteet ja mittarit... 36 Olennaiset tapahtumat... 37 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 37 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset... 37 Rakennusvalvonta (Johtava rakennustarkastaja)... 38 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 38 Riskiarvio... 38 Henkilöstösuunnitelma - 2021... 38 Tunnusluvut... 38 Tavoitteet ja mittarit... 39 Olennaiset tapahtumat tulosalueella... 39 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset... 40 3
4 KUNTAKEHITYSLAUTAKUNTA Tulosalueet Kuntakehitys Kuntasuunnittelu Hallinto- ja asiakaspalvelu Rakennusvalvonta Toiminta-ajatus Kuntakehityslautakunnan tehtävänä on edistää Tuusulan kunnan elinvoimaa, kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta sekä huolehtia rakennusvalvonnan tehtävistä. Tätä tehtävää lautakunta toteuttaa tulevaisuutta ennakoiden luomalla mm. tarkoituksenmukaisella kaavoituksella edellytyksiä hyvälle rakennetulle ja luonnonympäristölle, asuinolojen kehittymiselle, joukkoliikenteelle, viisaalle liikkumiselle sekä elinkeinoja työllisyyspolitiikalla. Lisäksi Kuntakehityslautakunta myötävaikuttaa kaavojen toteutumiseen siten, että rakentaminen täyttää yleisesti hyväksytyt normit terveellisyyden, turvallisuuden ja teknisen laadun suhteen sekä tukee ympäristön muodostumista turvalliseksi ja esteettiseksi. Kuntakehityslautakunnan vastuualueelle kuuluvat seuraavat tulosalueet: Kuntakehitys Kuntasuunnittelu Hallinto- ja asiakaspalvelu Rakennusvalvonta Kuntakehityslautakunnan alainen toiminta yhteensä Tili Tilinimi Toteuma 1-12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS 18357 KUNTAKEHITYSLAUTAKUNTA 30 TOIMINTATUOTOT 7 806 620,22 2 300 348 8 750 680 944 060 89,21% 300 Myyntituotot 130 491,08 1 756 125 000-5 491 104,39% 321 Maksutuotot 344 963,07 132 235 860 000 515 037 40,11% 330 Tuet ja avustukset 45 878,24 12 186 0-45 878 340 Muut toimintatuotot 7 285 287,83 2 154 171 7 765 680 480 392 93,81% 40 TOIMINTAKULUT -5 237 031,55-715 623-5 446 586-209 554 96,15% 400 Henkilöstökulut -3 286 548,81-360 092-3 227 828 58 721 101,82% 430 Palvelujen ostot -1 447 772,66-277 457-1 825 518-377 745 79,31% 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -92 463,13-8 469-66 110 26 353 139,86% 470 Avustukset -28 826,39-4 668-50 000-21 174 57,65% 480 Muut toimintakulut -381 420,56-64 937-277 130 104 291 137,63% 5 TOIMINTAKATE 2 569 588,67 1 584 724 3 304 094 734 506 77,77% Olennaiset tapahtumat Kuntakehityslautakunta kokoontui 16 kertaa ja käsitteli 176 asiaa. Vuoden aikana käsiteltiin lautakunnassa seuraavat kaava-asiat:
5 Kaava kem2 1 Huurrekuja, asemakaavan muutosehdotus 1 332 2 Kellokosken keskustan asemakaavan muutosehdotus 27 231 3 Kelatien työpaikka-alueen laajennus, asemakaavan muutosehdotus 40 844 4 Sulan työpaikka-alue, asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos 220 998 ve1 5 Yleiskaava 2040, ehdotus - 6 Huurrekuja, asemakaava 3 936 7 Jokelan kartano I, asemakaava 28 523 8 Kirkonmäki, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus 15 686 9 Rykmentinpuiston keskus, asemakaava ja asemakaavan 175 100 muutos 10 Kauppatie 2, asemakaavan muutos 7 000 11 Tuomala II, osayleiskaava - 12 Jätintie, asemakaavan muutosehdotus 749 13 Kellokosken keskustan asemakaavan muutos 27 638 14 Linjapuisto II, asemakaavan muutosehdotus 16 457 15 Kellokosken keskustan asemakaavan muutos (uudelleen) 16 Monion asemakaava ja asemakaavan muutos 56 618 17 Linjapuisto II, asemakaavan muutos 16 136 18 Sulan työpaikka-alue, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus 223 877 Lainvoimaiseksi vuoden aikana saatiin asemakaavat: Anttilanranta I, Lahelanpelto II, Kartano I, Rykmentinpuiston keskus, Huurrekuja, ja Kauppatie II. Vuoden aikana sai lainvoiman asemakaavojen kerrosneliömetreissä mitattuna ennätyksellinen määrä. Asuinrakentamista mahdollistavia asemakaavoja saatiin lainvoimaiseksi 107,93 ha käsittäen 246 314 kem2, minkä lisäksi palvelu- tai työpaikkarakentamista mahdollistavia asemakaavoja saatiin lainvoimaiseksi 8,70 ha käsittäen 60 074 kem2. MAL-aiesopimuksen mukainen keskimääräinen asuinrakentamisen kaavoitusvelvoite (106 500 kem2) täyttyi siten kirkkaasti. Elinkeinopalveluihin siirrettiin 1.1.2018 alkaen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalta yhteensä viisi henkilöä: maahanmuuttokoordinaattori, kaksi pakolaisohjaajaa sekä kaksi työllisyysohjaajaa. Samalla myös maahanmuuttoon liittyvät tehtävät siirtyivät Kuntakehityksen ja tekniikan toimialalle. Kuntakehityksen merkittävät maankäyttöprojektit -tulosyksikkö jaettiin kolmeksi eri tulosyksiköksi 1.1. alkaen. Tällöin muodostettiin seuraavat tulosyksiköt: Hyrylän keskusta, Rykmentinpuisto ja Focus. Rykmentinpuiston projektipäällikkö nimitettiin ohjelmapäälliköksi, maankäyttöasiantuntija projektipäälliköksi Focus-projektiin ja maankäyttöpäällikkö kiinteistökehityspäälliköksi vastuualueena mm. Hyrylän keskustan kehittäminen, Tuuskodon alueen kehittäminen ja realisointiprojektin toteuttaminen. Maankäyttö ja kaavoitus jaettiin 1.1. alkaen kahdeksi erilliseksi tulosyksiköksi. Yksiköt toimivat Kuntasuunnittelu-tulosalueella.
6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Elinkeinopalveluiden toiminnassa erityinen kehityskohde on maahanmuutto- ja työllisyystoimintojen yhdistäminen yhtenäiseksi yksiköksi, josta voisi jatkossa tulla oma toiminnallinen tulosyksikkönsä ja se voisi toimia työllisyys- ja maahanmuuttoon erikoistuneen esimiehen alaisuudessa. Nyt kaikkien viiden toimialalle siirtyneen henkilön sekä yksikössä jo aiemmin toimineen työllisyysasiamiehen lähiesimiehenä toimii elinkeinopäällikkö, joka on myös kuntakehityksen tulosalueen päällikkö. Kertomusvuoden aikana on omakotitonttituotannosta aloitettu Anttilanranta I:n ja Lahelanpelto II:n tonttien myynti, jota jatketaan edelleen asuntomessutonttien sekä Jokelan Peltokaaren alueen rinnalla. Asuntomessutonttien ja muidenkin Puustellinmetsän tonttien varauspäätökset ja kauppakirjat valmistellaan maankäytössä. Kysyntää on myös muilla kunnan omistamilla alueilla ja neuvotteluita on käyty vilkkaasti eri toimijoiden kanssa kaikilla kunnan omistamilla asemakaavaalueilla myös tuottajamuotoisista asuntotuotantotonteista. Tontinmyynnin odotetaan edelleen vilkastuvan. Nyt valmisteltavana olevien Focus-alueen, Sulan, Rykmentinpuisto III:n ja Kelatien työpaikka-alueiden asemakaavojen myötä työpaikkatonttivaranto osalta on kohenemassa vuosien 2018-2019 aikana. Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Kuntakehityslautakunnan alaisten tulosalueiden toimintatuotot jäivät jonkin verran alle budjetoidun tason (n. 0,9 M ). Alitus johtui lähinnä tonttimyynnin sekä maankäytön sopimuskorvausten jäämisestä alle tavoitteen. Tontinmyynnistä saatiin tuloja vuoden aikana 7,2 M, kun vastaavat tulot vuonna 2016 olivat 2,6 M. Toimintakulut toteutuivat hieman budjetoitua tasoa alhaisempina (n. 0.2 M ). Merkittävin syy toimintakulujen alittumiseen oli asiantuntijapalvelujen ostojen jääminen alle budjetoidun tason. Tähän vaikuttivat erityisesti Focuksen sekä Hyrylän keskustan kehittämisen projektien ennakoitua hitaampi eteneminen. KUNTAKEHITYS (ELINKEINOPÄÄLLIKKÖ) Tulosyksiköt Elinkeinopalvelut Focus Rykmentinpuisto Hyrylän keskusta
7 ELINKEINOPALVELUT (ELINKEINOPÄÄLLIKKÖ) Elinkeinopalveluihin sisältyy seuraavat kustannuspaikat: 1. Elinkeinopalvelut 2. Matkailu 3. Markkinointi 4. Työllisyyspalvelut Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa 1. Tiivistämme kunnan ja kunnassa toimivien yritysten yhteistyötä eri keinoin esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa ja välillä, pyrkimällä tiivistämään tuusulalaisten yritysten ja alueellisten yritysneuvontapalveluiden välistä yhteistyötä, panostamalla erilaisten yritysryhmä-hankkeiden rahoituksen selvittämiseen ja niiden pohjalta syntyvien yrityskonsortioiden syntymiseen sekä edistämään yrittäjyyden edellytyksiä toimimalla mahdollisimman lähellä ja jalkautuneena alueen yrityksiä. Houkuttelemme Tuusulan alueelle uutta, monipuolista yritystoimintaa luomalla uudenlaisia palvelumalleja esimerkiksi tonttitarjonnan myyntiin ja kunnassa tyhjillään olevien kiinteistöjen hyödyntämiseen. Näihin keinoihin kuuluu muun muassa yrityksille sopivien tonttien tarjoamisen kehittäminen panostamalla voimakkaammin yritysten olemassa oleviin ja myös ennakoitavissa oleviin tarpeisiin sekä aikaisempaa aktiivisemmalla myyntityöllä sekä entistä voimakkaampi panostus verkostomaiseen yhteistyöhön esimerkiksi yritysjärjestöjen kanssa. Pidempiaikaisena tavoitteena on myös kansainvälisten yritysten houkutteleminen Tuusulaan. Toteutamme Tuusulan kunnan uutta Elinkeino-ohjelmaa vuosille 2018. 2. Lisäämme matkailuyhteistyötä Järvenpään kaupungin ja matkailuyrittäjien kanssa kilpailuttamalla matkailumarkkinoinnin ja siihen liittyvän yhteistyön. Lisäämme Tuusulanjärven kansainvälistä vetovoimaa vahvistamalla yhteistyötä esimerkiksi lentokenttämarkkinoinnin ja Visit Finlandin kanssa. Lisäksi panostamme voimakkaasti matkailumarkkinoinnin ja myynnin digitalisointiin. 3. Markkinointitiimi tekee markkinoinnin vuosikellon, jossa määritellään tärkeimmät tapahtumat ja budjetti vuoden markkinoinnille. Vuonna panostetaan Tuusulan kunnan tonttimyyntiin sekä tunnettuuden lisäämiseen. Hyödynnämme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmaa markkinoinnissa sekä Suomi100-tapahtumia. Lisäämme muun muassa sosiaalisen median kautta tapahtuvaa markkinointia ja koordinoimme tehokkaammin markkinoinnissa käytettävää materiaalia. 4. Panostamme Duuniportaalin jatkokehittämiseen yhdessä siinä olevien kumppanikuntien kanssa. Teemme tiivistä yhteistyötä Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Hyvinkään, Nurmijärven ja Pornaisten kanssa Keski-Uudenmaan työvoiman palvelukeskuksen (TYP) toiminnan edistämisessä, jonka lisäksi tehos-
tamme yhteistyötä nuorille tarkoitetun Ohjaamo-hankkeen kanssa. Valmistaudumme maakuntauudistukseen pilotoimalla erilaisia työllistämiskokeiluja yhteistyökumppaneiden kanssa. Jatkamme kuntalisän käyttöönottoa yrityksille ja yhdistyksille pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseksi, ja uudistamme kesätyöseteli-järjestelmän. 8 Riskiarvio 1. Yrityksille ei ole tarjolla tarpeeksi monipuolisesti tonttitarjontaa, jolloin varsinainen myyntityö ei pääse alkamaan täydellä taholla. Maanhankinnassa ei tapahdu tarvittavaa työntöä yritystonttien kaavoittamiseen. 2. Kilpailutukseen osallistuvat toimijat eivät täytä haettuja kriteerejä 3. Ei onnistuta saamaan vaikuttavuutta työllisyydenhoidossa, ei saada yrityksiä kiinnostumaan. 4. Markkinointityö ei ole tarpeeksi tavoitteellista, resursoitua tai koordinoitua. Henkilöstösuunnitelma - 2021 Elinkeinopalveluissa on 9 henkilöä: elinkeinopäällikkö, matkailu- ja elinkeinosihteeri, työllisyysasiamies, maahanmuuttokoordinaattori, kaksi työllisyysohjaajaa, kaksi pakolaisohjaajaa sekä määräaikainen toimistosihteeri kesään 2018 asti. Johtuen erityisesti maahanmuuton tehtävien siirtymisestä elinkeinopalveluihin, on harkittava ainakin yhden lisävakanssin myöntämistä yksikköön, sillä maahanmuuton tiliöinnit Ely-keskuksiin, kesätyösetelien myöntäminen vuosittain sekä kuntalisän myöntämisprosessi on kaikki elinkeinopalveluiden vastuulla ilman, että niiden mukana on tullut lisäresursseja. Tilanne ei ole loputtomiin kestävä. Investoinnit Ei merkittäviä investointeja. Tunnusluvut Tili Tilinimi Toteuma 1-12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS Toteuma 1-12/2016 1831640 Elinkeinopalvelut 30 TOIMINTATUOTOT 2 576,46 836 0-2 576 3 740 300 Myyntituotot 0,00 0 0 40 330 Tuet ja avustukset 2 576,46 836 0-2 576 340 Muut toimintatuotot 0,00 0 0 3 700 40 TOIMINTAKULUT -764 715,56-71 623-656 900 107 816 116,41% -530 040 400 Henkilöstökulut -200 489,24-24 823-161 737 38 752 123,96% -131 803 430 Palvelujen ostot -449 233,39-28 978-420 130 29 103 106,93% -341 365 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 016,95-853 -1 800 4 217 334,28% -13 272 470 Avustukset -28 826,39-4 668-50 000-21 174 57,65% -3 778 480 Muut toimintakulut -80 149,59-12 300-23 233 56 917 344,98% -39 822 5 TOIMINTAKATE -762 139,10-70 787-656 900 105 239 116,02% -526 300
9 Tavoitteet ja mittarit Elinkeinopalvelut Tavoite: Etsimme kunnassa tyhjillään oleviin kiinteistöihin yritystoimijoita Mittari: Yritysten lukumäärä Seuranta: Tuuskodossa järjestettiin hackathon-tapahtuma yhdessä ArcticStartUpin kanssa ja kiinteistöä pyrittiin myös saamaan yrittäjyyttä tukevaan käyttöön. Nämä ponnistelut kuitenkin eivät edenneet vuokrasopimuksiin. Kokonaisuudessaan vuonna Tuusulaan perustettiin 234 yritystä ja 115 lopetti toimintansa, nettoluvun ollessa 119. Tavoite: Tehostamme ja tarvittaessa yhdistämme Keski-Uudenmaan uusyrityskeskus ry:n ja Keski-Uudenmaan kehitys Oy:n toiminnat Mittari: Yritysneuvonnassa olevat / olleet yritykset Seuranta: Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksen syyskokous hyväksyi liikkeenluovutuksen Keukelle, jolloin aloittavien yritysten neuvonta siirtyi samalla niin ikään Keukelle. Tämä parantaa yritysneuvontaa ja tuottaa ne yhden luukun periaatteella. Tavoite: Osallistumme 2-3 relevanttiin kv-tapahtumaan Mittari: Tapahtumista saatu näkyvyys, potentiaaliset yhteistyökumppanuudet Seuranta: Järjestimme ArcticStartUp Oy.n kanssa yhteisen hackathon-tapahtuman, josta poiki kumppanuus Arctic15-tapahtumaan. Tapahtuma järjestetään toukokuussa 2018 ja Tuusulan kunta on tapahtuman ainoa kuntatason yhteistyökumppani, jota on pidettävä merkittävänä saavutuksena. Tavoite: Toteutamme uuttaa elinkeino-ohjelmaa vuosille 2018 Mittari: Elinkeino-ohjelmat tavoitteet Seuranta: Ohjelman tavoitteiden saavuttamista on käyty läpi elinkeinoneuvottelukunnassa, jonka kanssa yhteistyössä ohjelma myös tehtiin. Elinkeino-ohjelman videoversio on kerännyt katsomiskertoja YouTubessa jo yli 13000. Matkailun kehittäminen Tavoite: Matkailupalveluiden kilpailuttaminen Mittari: Kilpailutus tehty, toimija valittu, sopimus hyväksytty Seuranta: Matkailupalvelun kilpailutuksen ensimmäinen vuosi oli ja 2018 starttaa seurannan toinen vuosi. Kesällä 2018 arvioidaan jatketaanko palvelunhankintaa seuraavalle 2-vuotiskaudelle. Tavoite: Alueellisen verkkokaupan käyttöönotto Mittari: Alueellinen verkkokauppa käytössä, mukana olevien yritysten lukumäärä Seuranta: Alueellinen verkkokauppa on tällä hetkellä lähes mahdotonta toteuttaa, koska valtio muutti vuoden alusta matkanjärjestämiseen liittyvän lainsäädännön. Lainsäädäntö estää tehokkaasti yksittäisten toimijoiden yhteisen verkkokaupan ja pakottaa ne joko matkanjärjestäjiksi tai toimimaan erillään omissa verkkokaupoissaan. Tavoite: Matkailuelinkeinon kasvun edesauttaminen
10 Mittari: Yöpymiset alueen yrityksissä (kpl) Seuranta: Kasvu on ollut hyvää, kokonaismäärä kasvoi 9 % vuonna suhteessa vuoteen 2016. Tavoite: Lentokenttäyhteistyön voimistaminen Mittari: Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus (%) Seuranta: Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus kasvoi 13 % suhteessa vuoteen 2016. Työllisyyspalvelut Tavoite: Pitkäaikaistyöttömien poluttaminen avoimille työmarkkinoille Mittari: Työllistyneet pitkäaikaistyöttömät (kpl.) Seuranta: 33 henkilöä työkokeiluun, 25 henkilöä työsuhteeseen ja 2 opiskelemaan vuoden aikana. Tavoite: Alueellisen työllisyysyhteistyön kehittäminen Mittari: Yhteiset työllisyyskokeilut muiden toimijoiden kanssa Seuranta: Olemme mukana Järvenpään ja Keravan kaupunkien kanssa HRAKS:n Alusta-hankkeessa. Teemme yhteistyötä Orton Pron kanssa. Duuniportaali.fi on laajentunut jo kahdeksan Kuuma-kunnan yhteistyöksi. Tavoite: Duuniportaalin jatkokehittäminen Mittari: Duuniportaalin käyttäjämäärä, avointen työpaikkojen määrä Seuranta: Rekisteröityneitä työnhakijoita 1 438, rekisteröityneitä työnantajia 367, istuntoja 47 266, käyttäjiä 16 835, sivun katseluja 292 193. Markkinoinnin kehittäminen Tavoite: Yritys- ja omakotitonttien markkinoiminen oikealle kohderyhmälle Mittari: Tontteihin kohdistuvat yhteydenotot, myydyt tontit Seuranta: Myimme helmikuussa Jatke Oy:lle tontin etelä-tuusulasta, jonka lisäksi yksi toteutunut tonttikauppa Jokelassa ja kaksi Kellokoskella. Jokelassa on lisäksi koko Vallun alue suunnitteluvarauksessa datakeskushankkeelle. Yhteydenottoja yritystontteihin viikoittain, mutta heikko tonttien saatavuus rajoittaa hieman aktiivisempaa markkinointia. Tavoite: Markkinointitiimin toiminnan vahvistaminen Mittari: Vuosikello toteutuksessa Seuranta: Osallistuimme vuonna mm. Elma- ja Omakoti-messuille. Tämän lisäksi digitaaliseen mainontaan on satsattu voimakkaasti mm. YouTubessa ja Googlessa. Olennaiset tapahtumat Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta toimi vuoden aikana aktiivisesti ja on jatkanut elinkeino-ohjelmassa tavoitteiden eteen työskentelyä.
Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n aloittavien yrittäjien yritysneuvonta on siirtynyt Keski-Uudenmaan kehittämisfoorumi Oy:n (Keuke) hoidettavaksi, molempien tahojen hallitusten yhteisellä esityksellä. Tämä johtuu paitsi maakuntauudistuksesta, niin myös starttirahajärjestelmän muuttumisesta vuonna, jolloin Uusyrityskeskuksen rahoituksesta hävisi jopa 100 000. 11 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Toiminta vakiintuu ja kehittyy, mutta resursointi nousee isoksi kysymykseksi. Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Ylitimme budjetin erityisesti henkilöstökulujen, vuokrakulujen ja muiden kulujen osalta. Nämä johtuivat organisaation muutostilanteesta. FOCUS (PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa 1. Focus aloitti itsenäisenä tulosyksikkönä 1.1.. 2. Selvitetään mahdollisuudet toimia yhdessä Vantaan kaupungin kanssa Focusalueen kytkemiseksi toiminnallisesti Aviapolis- alueeseen Focus-alueen tavoitettavuuden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi. 3. Keskitytään maanhankintaan rakennettavaksi tulevan ydinalueen osalta ja muilta tarpeellisiksi katsotuilta alueilta. Riskiarvio 1. Focus -alueen riskit ovat maanhankinta- ja valitusperusteisia. Saattavat viivästyttää hankkeen liikkeelle lähtöä. 2. Myös rakennettavan uuden Kehä IV:n toteutumisen viivästyminen olisi vahingollista. 3. Kaavoituksen myötä Sammonmäen asuntoalue on muuttumassa työpaikkaalueeksi ja muutoksen läpiviennissä tulee olemaan haasteita. Henkilöstösuunnitelma 2021 Focus-projektissa toimii yksi henkilö (projektipäällikkö).
12 Investoinnit Tunnusluvut Tili Tilinimi Ei merkittäviä investointeja. Toteuma 1-12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS 1831621 Focus-projektit 40 TOIMINTAKULUT -106 656,50-42 343-276 487-169 831 38,58% 400 Henkilöstökulut -54 003,72-15 965-64 934-10 930 83,17% 430 Palvelujen ostot -42 882,11-24 957-202 072-159 190 21,22% 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -781,20-781 -300 481 260,40% 480 Muut toimintakulut -8 989,47-640 -9 181-192 97,91% 5 TOIMINTAKATE -106 656,50-42 343-276 487-169 831 38,58% Tavoitteet ja mittarit Tavoite: Pyrimme hankkimaan alueelta lisää maata. Mittari: Ostettu m²-määrä Seuranta: Maa-alueiden ostamiseksi on käyty aktiivisia neuvotteluja. Vuoden aikana ostettiin n. 14 ha keskeinen maa-alue. Tavoite: Edistämme Kehä IV:n suunnittelua ja toteutusta Mittari: Suunnittelun edistyminen, yleinen tie, päätöksentekotilanne. Seuranta: Kehä IV:n toteuttamisedellytyksien selvittämiseksi on muodostettu työryhmiä sekä kunnan sisällä että alueen merkittävän maanomistajan Lemminkäinen Oyj:n kanssa. Tavoite: Neuvottelemme Vantaan kaupungin / Aviapoliksen kanssa yhteistoiminnasta alueiden yhteiskäytön ja siten vetovoiman lisäämiseksi sekä Focus-alueen toteutumisen varmistamiseksi. Mittari: Sopimusneuvottelujen tilanne, päätöksentekotilanne. Seuranta: Neuvotteluja Vantaan kaupungin kanssa on jatkettu. Tavoite: Neuvottelemme maa-aineksen omistajien sekä muiden Focus-alueen yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistoiminnasta alueiden yhteiskäytön ja siten vetovoiman lisäämiseksi sekä Focus-alueen toteutumisen varmistamiseksi. Mittari: Neuvottelujen edistyminen. Seuranta: Kunta on muodostanut Lemminkäinen Oyj:n kanssa kolme yhteistä työryhmää: maankäyttöneuvotteluryhmä, liikennetyöryhmä sekä asfalttiasematyöryhmä. Finavia Oyj:n sekä Morenia Oy:n kanssa on käyty aktiivista vuoropuhelua. Olennaiset tapahtumat Kuntakehityksen merkittävät maankäyttöprojektit -tulosyksikkö jaettiin kolmeksi eri tulosyksiköksi 1.1. alkaen. Tällöin muodostettiin seuraavat tulosyksiköt: Hyrylän keskusta, Rykmentinpuisto ja Focus.
Kaavoitustyötä on edistetty erityisesti Focus- liikekeskuksen ja Kehä IV:n asemakaavojen osalta. Osayleiskaava sai lainvoiman huhtikuussa. Maanomistajien kanssa on neuvoteltu raakamaanhankintaan liittyen, neuvotteluja jatketaan. Neuvotteluja on käyty Finavia Oyj:n ja Vantaan kaupungin kanssa synergiaetujen löytämiseksi, neuvotteluja jatketaan. Lemminkäinen Oyj:n kanssa on käyty neuvotteluja Focus Liikekeskus asemakaavan toteuttamiseen ja asfalttiaseman siirtoon liittyen, neuvottelut jatkuvat. 13 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Alueella tullaan käymään aktiivisia maanhankintaneuvotteluja. Kunnan tavoitteena on saada koko Focus- osayleiskaava-alueen maapohja omistukseensa. Asemakaavoitustyö etenee organisoidusti ja päämäärätietoisesti. Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Focus- alueen osalta määrärahoja jäi käyttämättä vuoden osalta. Vuodelle oli jo budjetoitu Focus- alueeseen liittyviä merkittäviä asiantuntijapalveluiden ostoja. Nämä kuitenkin konkretisoituvat ja realisoituvat vasta vuodesta 2018 alkaen. RYKMENTINPUISTO (OHJELMAPÄÄLLIKKÖ) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Rykmentinpuisto-ohjelma vastaa Rykmentinpuiston aluekehityshankkeen koordinoinnista. Ohjelman tavoitteena on kehittää vajaan 500 hehtaarin kokoisesta alueesta raikas kyläkaupunki, jossa on elävä kaupunkikeskus ja sen ympärille rakentuvat vehmaat puistokylät. Toimintamallina käytämme ohjelmajohtamisen mallia, joka pohjautuu TUIKE-ohjelmajohtamisen malliin. Ohjelman taloudellinen läpinäkyvyys ja seurattavuus varmistetaan laskennallisen taseyksikkömallin käyttöönotolla. Rykmentinpuiston projektin pääpainopisteet ovat vuonna asemakaavoituksen edistämisessä kaavoitusohjelman mukaisesti, kokonaisvaltaisen infran suunnittelun jatkaminen sekä Asuntomessujen suunnittelu. Näiden lisäksi varmistetaan, että alueen muut kehittämiskohteet ja -projektit etenevät suunnitellusta, ja haetaan avoimesti uusia, erilaisia toimintatapoja. Rykmentinpuiston markkinointia ja viestintää viedään eteenpäin suunnitellusti, sekä avointa vuorovaikutusta eri sidosryhmien välillä ylläpidetään ja kehitetään. Infrastruktuurin kokonaisvaltaista suunnittelua jatketaan Puustellinmetsän osalta ja varmistetaan, että tulevan asuntomessualueen suunnittelu- ja toteutusaikataulu pitää. Asuntomessujen suunnittelua jatketaan yhteistyössä Osuuskunta Suomen Asuntomessut kanssa. Keravan Energian kanssa viimeistellään sopimukset ja perustetaan Rykmentinpuiston Energia yhtiö huolehtimaan alueen energiahuollosta sekä muista mahdollisista tehtävistä. Taideohjelma hyväksytään sekä otetaan käyttöön alkuvuoden aikana.
14 Riskiarvio Rykmentinpuiston suurin riski on hankkeen viivästyminen. Esimerkiksi eri osahankkeiden viivästyminen voi aiheuttaa vahinkoa muulle kokonaisuudelle. Projektin pitkäjänteisyys, jopa 40 50 vuotta, johtaa siihen että eri sidosryhmien pitkäkestoinen sitouttaminen hankkeeseen ja sen tavoitteeseen on tärkeää. Tämän lisäksi riskejä liittyy muun muassa aliresursointiin, valituksiin sekä maine- ja vetovoimatekijöihin. Riskejä hallitaan erilaisin työkaluin ja toimenpitein, esim. ohjelmamallilla riskejä hallitaan ja jaetaan entistä tehokkaammin. Henkilöstösuunnitelma - 2021 Rykmentinpuisto -tulosyksikössä toimii kuusi henkilöä täysipäiväisesti ja yksi henkilö osa-aikaisesti. ohjelmapäällikkö, projektipäällikkö (asuntomessut, määräaikainen), projektikoordinaattori (asuntomessut, määräaikainen), tiedottaja (asuntomessut, määräaikainen), projektipäällikkö (infra) ja asemakaava-arkkitehti. Lisäksi tilakeskuksessa toimivan projektipäällikön (energia) työpanoksesta 40 % on osoitettu tulosyksikölle. Tunnusluvut Tili Tilinimi Toteuma 1-12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS 1831622 Rykmentinpuisto (taseyksikkö) 30 TOIMINTATUOTOT 30 000,00 0 0-30 000 330 Tuet ja avustukset 30 000,00 0 0-30 000 Toteuma-% MKS 40 TOIMINTAKULUT -704 419,99-170 502-672 955 31 465 104,68% 400 Henkilöstökulut -360 383,12-50 169-343 107 17 276 105,04% 430 Palvelujen ostot -269 787,80-109 319-317 268-47 480 85,03% 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -43 173,79-464 -3 500 39 674 1 233,54% 480 Muut toimintakulut -31 075,28-10 550-9 080 21 995 342,24% 5 TOIMINTAKATE -674 419,99-170 502-672 955 1 465 100,22% Tavoitteet ja mittarit Tavoite: Alamme toimia ohjelmamallin (Tuike) mukaisesti, sekä tunnistamme ja otamme käyttöön erilaisia rahoitus- ja toteutusmalleja. Mittari: Ohjelmamallin mukaan toimiminen sekä uusien rahoitus- ja toteutusmallien käyttöönotto. Seuranta: Ohjelmamallin jalkauttaminen on käytännön työssä jo aloitettu. Päätöksentekijöiden sitouttamiseksi ohjelmamalli ensi vuoden aikana uudelleen päätöksentekoon, päättäjiltä saatu palaute huomioiden. Tavoite: Edistämme neuvotteluita ja sopimusasioita alueen maanomistajien kanssa. Mittari: Sopimusneuvotteluiden eteneminen sekä sopimusten hyväksyntä. Seuranta: Kruunuasuntojen sekä Senaatin maankäyttösopimukset ovat hyväksytty valtuustossa. Pienten maanomistajien kanssa on käyty tiivisti neuvotteluita.
15 Tavoite: Edistämme Rykmentinpuiston keskuksen, Kirkonmäen, Monion sekä Hökilän alueiden asemakaavoitusta. Mittari: Asemakaavojen hyväksyminen ja tonttivarannon määrä (k-m²). Seuranta: Asemakaavojen valmistelu on edennyt, Rykmentinpuiston keskuksen ja Monion asemakaavat ovat hyväksytty ja lainvoimaisia. Kirkonmäen asemakaava on menossa nähtäville. Hökilän alueen asemakaava on suunnittelussa. Rykmentinpuiston TP-alueen asemakaavan valmistelu on käynnistynyt ja alueelle on laadittu visiota.. Tavoite: Suunnittelemme alueelle tarvittavaa infraverkostoa kokonaisvaltaisesti. Mittari: Kokonaisvaltaisen infrasuunnittelukokonaisuuden jatkaminen ja kohteiden tunnistaminen uusille suunnittelu- ja toteutusmalleille. Seuranta: Puustellinmetsän asemakaava-alueen katujen ensimmäisen rakennusvaiheen työt aloitettiin lokakuussa. Alueen katuvalaistuksen ja mikrokanavaputkiston yhteishankintaa valmisteltiin Carunan kanssa. Koko asemakaava-alueen katujen rakennussuunnitelmat valmistuivat syyskuussa. Puustellinmetsän puistoalueen esirakentamisen lopulliset suunnitelmat valmistuivat marraskuussa ja puiston rakennussuunnitelmia viimeisteltiin loppuvuodesta. Tieliittymän Kulloontieltä Puustellinmetsään rakennussuunnitelmat valmistuivat elokuussa. Aurinkoaidan pilottivaiheen rakennussuunnittelu on käynnistynyt ja avoimen valokuituverkon toiminnan suunnittelu ja vaihtoehtojen kartoitus jatkuu. Monion asemakaava-alueen kunnallistekniikan suunnittelu aloitettiin kesäkuussa. Suunnitelmia viimeisteltiin loppuvuodesta. Rykmentinpuiston keskuksen alueen yleissuunnittelun 1. vaihe valmistui marraskuussa. Rakennussuunnitelmien teko aloitettiin joulukuun alussa. Tavoite: Teemme Asuntomessuprojektisuunnitelman ja toteutamme puitesopimusta. Mittari: Projektisuunnitelma laadittu, projektikoordinaattori aloittanut ja tontinluovutus käynnistynyt. Seuranta: Projektisuunnitelma on tehty ja toimitettu Suomen Asuntomessuille. Projektikoordinaattori ja tiedottaja ovat aloittaneet asuntomessutoimistossa, toimisto on avattu. Tonttijako ja hinnoittelu on tehty ja hyväksytty valtuustossa. Tonttien haku on käynnistynyt sekä omakoti-, että tuottajamuotoisten tonttien osalta. Vuoden loppuun mennessä oli tehty 5 varauspäätöstä ja yksi monikantasopimus. Päiväkotitoimija on valittu ja hankkeen suunnittelu alkanut. Tavoite: Hankimme partnereita ja yhteistyökumppaneita Asuntomessujen tulevaan toteutukseen. Mittari: Pääyhteistyökumppanit kartoitettu. Seuranta: Neuvottelut yhteistyökumppaneiden ja rakentajien kanssa on aloitettu. Tavoite: Otamme käyttöön taiteen prosenttiperiaatteen taideohjelman mukaisesti. Mittari: Taideohjelman hyväksyminen ja jalkauttaminen käytäntöön. Seuranta: Taideohjelma on hyväksytty valtuustossa maaliskuussa. Käytännön jalkauttaminen on valmistelussa, taideohjelma on huomioitu maankäyttösopimuksissa.
16 Tavoite: Viimeistelemme sopimukset alueen energiahuollosta yhdessä Keravan Energia kanssa ja perustamme Rykmentinpuiston Energia yhtiön. Mittari: Rykmentinpuiston Energia yhtiön perustaminen. Seuranta: Neuvottelut on saatu päätökseen, yhteistyösopimus Fortumin kanssa on allekirjoitettu ja hyväksytty lainvoimaisesti valtuustossa. Tavoite: Huolehdimme alueen kehittämisestä kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon eri osahankkeet sekä markkinoinnin ja viestinnän. Mittari: Ohjelmajohtamistoimintamallin jalkauttaminen. Seuranta: Malli tuodaan päätöksentekoon kuluvan vuoden aikana. Tavoite: Toimimme houkuttelevana alustana piloteille ja uusille kokeiluille. Mittari: Yhteistyö- ja pilottihankkeiden käynnistäminen. Seuranta: Aurinkoaita-hanke on edennyt pitkällä, 0-energiapilottialueen projektisuunnitelma on valmistunut ja suunnitelman toteuttaminen käynnissä. Tekes on myöntänyt tukea hankkeen toteuttamiseen ja ministeriö Aurinkoaidan toteuttamiseen. Aalto-yliopiston kanssa yhteinen Puustellinmetsän päiväkotihankekokonaisuus on saatu eteenpäin. Olennaiset tapahtumat Rykmentinpuistossa tapahtui vuoden aikana merkittäviä edistysaskelia. Vuoden 2020 juhla-asuntomessujen organisaation on saatu pystyyn ja projektin toteuttaminen on hyvässä vauhdissa. Lisäksi Rykmentinpuiston keskuksen ja Monion asemakaavat saivat lainvoiman ja alueen rakentuminen käynnistyi. Kirkonmäen asemakaavan valmistelussa on edetty. Rykmentinpuiston ohjelmajohtamisen mallia on jatkokehitetty saadun palautteen pohjalta ja valmisteltu päätöksentekoa varten. Infran projektipäällikkö aloitti loppukesästä ja Asuntomessujen projektipäällikkö joulukuussa. Sopimusasioita edistettiin merkittävästi. Senaatti Kiinteistöjen ja Kruunuasuntojen kanssa solmittiin maankäyttösopimukset. Lisäksi neuvottelut on aloitettu ja jatkettu pienempiä maanomistajien kanssa. Energia-asioita valmisteltiin eteenpäin, Puustellinmetsän alueella käynnistyi kansainvälisen mittaluokan 0-energiapilotti, jossa on mukana merkittäviä sidosryhmiä. Fortumin kanssa allekirjoitettiin yhteistyösopimus koskien koko Rykmentinpuiston aluetta. Alueen markkinointia ja viestintää kehitettiin ja toteutettiin olemassa olevilla resursseilla. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Rykmentinpuiston projektin pääpainopisteet ovat asemakaavoituksen edistämisessä kaavoitus ohjelman mukaisesti, kokonaisvaltaisen infran suunnittelun jatkamisessa sekä Asuntomessujen suunnittelussa. Näiden lisäksi varmistetaan, että alueen muut kehittämiskohteet ja -projektit etenevät suunnitellusti, samalla haetaan avoimesti uusia, erilaisia toimintatapoja. Rykmentinpuiston markkinointia ja
viestintää viedään eteenpäin suunnitellusti, avointa vuorovaikutusta eri sidosryhmien välillä ylläpidetään ja kehitetään. Infrastruktuurin kokonaisvaltaista suunnittelua jatketaan Puustellinmetsän osalta ja varmistetaan, että tulevan asuntomessualueen suunnittelu- ja toteutusaikataulu pitää. Asuntomessujen suunnittelua jatketaan yhteistyössä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa. Keravan Energian kanssa viimeistellään sopimukset ja perustetaan Rykmentinpuiston Energia yhtiö huolehtimaan alueen energiahuollosta sekä muista mahdollisista tehtävistä. Taideohjelma hyväksytään ja otetaan käyttöön alkuvuoden aikana. 17 Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Toimintatuotot ja kulut ylittivät lievästi budjetoidun tason. Toimintakate toteutui talousarvion mukaisena. HYRYLÄN KESKUSTA (KIINTEISTÖKEHITYSPÄÄLLIKKÖ) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Hyrylän keskustaa kehitetään projektimaisesti. Samalla valmistellaan siirtymistä ohjelmajohtamisen malliin, koska Hyrylän keskusta pitää sisällään useita eriaikaisia projekteja. Hyrylän keskustan kehittäminen edellyttää eräitä periaatteellisia päätöksiä. Niitä ovat mm. sairaalapalvelujen säilyminen ja niiden laajuus keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Elinkaarensa loppuvaiheessa olevien sote-rakennusten säilyttäminen keskustassa tulee pitkällä aikajänteellä kalliimmaksi kuin niiden siirtäminen helpommin tavoitettavaan paikkaan, jossa on riittävästi laajennuspotentiaalia tulevaisuutta ajatellen. Sote-tilojen siirto antaa mahdollisuuden tehdä todellisia päätöksiä keskustan rakentumisesta. Tämä päätös ei ole yksin kunnan käsissä vaan liittyy maakunta- ja sote-uudistukseen vuosina 2018 2019. Edellä mainitun ajan jälkeenkin voi syntyä tilanne, että kunta ei voi yksin päättää rakennusten kohtalosta 2 3 vuoteen, vaikka rakennukset eivät jäisikään sote-käyttöön. Koko kävelykeskustaan on saatava riittävän paljon liike- ja palvelurakentamista sekä asuinrakentamista (asukkaita), jotta se voi toimia veturina alueen erikoismyymälöille ja -palveluille. Näitä toimenpiteitä varten voidaan tiivistäen todeta, että: kunta hyväksyy Hyrylän keskustan yleissuunnitelman kunta hyväksyy Hyrylän keskustan liikerakennusten muuttamisen liikekeskusmaisemmiksi ja sille laadittavan asemakaavan ml. kunnan omistaman asuinkorttelin ja uuden toriaukion, jotta kehitystyö voi konkreettisesti alkaa kunta hyväksyy maanalaisen pysäköintiratkaisun tuettuna mahdollisilla P-taloilla kunta päättää voidaanko varautua nykyisen kunnantalon tontin muuttamiseen asumiseen ja uuden kunnantalon tarvitseman rakennusoikeuden kaavoittamiseen esimerkiksi kauppakeskukseksi muutettavan Hyrylän keskustan nykyisten liikerakennusten väliin tai nykyisen kirjaston paikalle, jolloin rakennusta voisi korottaa usealla kerroksella pitäen sisällään kunnantalon ja kirjaston
Riskiarvio Hyrylän keskustan toteutumisen riskit liittyvät toteutumisnopeutta ajatellen sote-ratkaisun ja maakuntauudistuksen sisältöön koskien sote-rakennuksia ja niiden käyttöä. Riskinä ovat myös kunnan sisäiset erilaiset näkemykset maankäytöstä ja niiden yhteensovittamisesta, mikä voi hidastaa päätöksentekoa. Liikekeskukseksi kehitettävät nykyiset isot pt-kaupat tuovat selkeästi lisää vetovoimaa Hyrylän keskustaan, mikä voi Rykmentinpuiston hitaahkosta rakentumisesta johtuen siirtää Rykmentinpuiston liikekeskuksen toteuttamista tuonnemmaksi. Mikäli Hyrylän keskustasta halutaan toimiva ja vetovoimainen keskusta, kunnan tulee ostaa alueelta vielä kaksi yksityistä tonttia. Kaavoitusriskinä ovat mahdolliset valitukset, jotka hidastavat hankkeita valittajista riippuen 1 3 vuotta. 18 Henkilöstösuunnitelma 2021 Hyrylän keskustan projektissa toimii tällä hetkellä yksi (1) henkilö osapäiväisesti, koska hänellä on tehtäviä myös Sulan, Tuuskodon, Kauppatie 2:n ja useiden muiden pienempien kaavoitushankkeiden ja projektien kanssa. KETEKIN matriisiorganisaation kautta apuna on osapäiväisesti kaavasuunnittelija ja tarvittaessa muita KETEKIN organisaatiossa olevia. Koska kuntasuunnittelupäällikkö jäi osa-aikaeläkkeelle ja hänen oma päävastuunsa on samoin Hyrylän keskusta-projektissa, ei tällä hetkellä ole näkyvissä henkilömäärän lisäämiselle. Kun kaavoitus pääse vauhtiin, kunnantalon ja liikekeskuksen paikasta päättämisen jälkeen, on asia erilainen tällöin tarvitaan henkilöresurssien lisäystä. Investoinnit Ei merkittäviä investointeja. Tunnusluvut Tili Tilinimi Toteuma 1-12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS 1831623 Hyrylän keskusta 40 TOIMINTAKULUT -135 195,07-15 459-218 689-83 494 61,82% 400 Henkilöstökulut -90 319,04-10 132-88 389 1 930 102,18% 430 Palvelujen ostot -43 171,99-4 798-128 500-85 328 33,60% 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 118,72 0-300 819 372,91% 480 Muut toimintakulut -585,32-529 -1 500-915 39,02% 5 TOIMINTAKATE -135 195,07-15 459-218 689-83 494 61,82% Tavoitteet ja mittarit Tavoite: Pyrimme lisäämään maanhankintaa Mittari: Ostettu m²-määrä Seuranta: Maata ei saatu ostettua. Sen sijaan kaikkiaan 4 kaavoituksen käynnistämissopimusta Hyrylään on tehty vuonna. Alkuvuodelle 2018 jää kolme kumppanuuskaavoitussopimusta.
Tavoite: Suunnittelu Rykmentinpuiston ja Hyrylän keskustan liittämiseksi yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi aloitetaan Mittari: Suunnitteluvaihe Seuranta: Ylityssuunnitelma on valmistunut ja kustannuslaskelmat osoittavat, ettei Tuusulanväylän päälle ole taloudellisesti kestävästi mahdollista rakentaa rakennusta. Ongelmana on rakentamisen hinta ja Hyrylän matala vuokrataso sekä paikoitusalueiden riittämättömyys, koska Hyrylässä ei voida tehdä kahta maanalaista parkkikerrosta pohjaveden takia. Tavoite: Teemme strategiset päätökset kuntakeskuksen tulevaisuutta ajatellen kuntatasolla asiakaslähtöisesti (mm. sote, mitä puretaan, paljonko rakennetaan) Mittari: Tehdyt päätökset Seuranta: Kunnantalon purkamispäätös on tehty. Kunnantalon uusi paikka on välttämätöntä päättää, jotta Hyrylän keskustan uudistamissuunnittelu voi jatkua. Sote -päätös tulee siirtymään vähintään vuoteen 2019. Hyrylän keskustan Sote -rakennukset ovat heikkokuntoisia ja oletus on, että niille löytyy maakunta- ja Sote -uudistuksen jälkeen vain tilapäistä käyttöä siihen asti, kunnes korvaavat toimenpiteet on toteutettu. Tavoite: Lisäämme Hyrylän keskustan vetovoimaa ja kilpailukykyä kilpailijoihin nähden. Mittari: Haetut rakennusluvat palvelu-, liike- ja asuinrakennuksia varten Seuranta: Hyrylän keskustan asemakaavan eteneminen riippuu paljolti kunnantalon tulevasta sijainnista. Sen takia päätös kunnantalon paikasta on tehtävä niin pian kuin mahdollista. Suutarintien kaava-alueen kumppanuuskaavoitussopimuksesta ja siihen liittyvästä tontin / tonttien luovuttamisesta (esisopimus) neuvotellaan tällä hetkellä saman rakennusliikkeen kanssa, joka on kunnan ohjauksessa laadituttanut asemakaavoituksen pohjaksi suunnitelmia. Kauppatie II:n asemakaava on saanut lainvoiman. Hyrylän keskustan asemakaavan muutosta suunnitellaan suunnittelemalla ensin luonnos tavoiteltavasta rakennuksesta, jonka mukaan tehdään asemakaava. Suunnittelu jatkuu. Tavoite: Suutarintien asemakaava hyväksytään Mittari: Asemakaavan vaihe Seuranta: Suutarintien asemakaava saataneen hyväksyntään vuoden loppuun mennessä. Ennen sitä pitää tehdä päätös siitä, esitetäänkö valtuustolle Hyrylän keskusta-alueen tuottajamuotoisten tonttien pohjahinnan erillistä asettamista tämänhetkistä tasoa korkeammaksi. Tämänhetkinen taso tuottajamuotoisille tonteille on 281,2 /ke-m². Hyrylässä on tehty vastaavien tonttien kauppoja hintaan yli 300 /ke-m². Tasoa ei välttämättä tarvitse nostaa niille tonteille, joiden autopaikoitus menee kokonaisuudessaan maan alle. Tonttien hintaa ei kannattane nostaa yli 300 / ke-m². Tavoite: Hyrylän keskustan yleissuunnitelma hyväksytään ja liikekeskukselle, asuntokorttelille ja torille sekä maanalaiselle pysäköinnille valmistellaan asemakaavaa rinnan rakennussuunnittelun Mittari: Yleissuunnitelman vaihe, asemakaavan vaihe, rakennussuunnittelun vaihe Seuranta: Hyrylän keskustan yleissuunnitelman valmistuminen edellyttää päätöstä kunnantalon sijainnista. Liikekeskuksen kaava ei ole edennyt, koska kunnantalon uusi sijainti ei ole tiedossa. Kun asemakaavaa aletaan valmistella, maanalaisen pysäköinnin voi suunnitella tarkoituksenmukaisesti. Rakennussuunnittelu pitää tehdä ainakin hankesuunnitelmatasolla rinnan asemakaavan laatimisen kanssa. Pyritään siihen, että yleissuunnitelma voidaan hyväksyä ennen maaliskuun loppua. 19
20 Olennaiset tapahtumat Hyrylän keskustan yleissuunnitelman laatimista on jatkettu ja sen loppuunsaattamisesta on neuvoteltu Rambollin kanssa. Hyrylän keskustassa pyritään kävelykeskustan toteutumiseen. ELY:n kanssa on neuvoteltu Tuusulanväylän osittaisesta muuttamisesta kaduksi ja sen päälle rakentamisesta, minkä ELY on neuvotteluissa hyväksynyt. YIT:lle annettiin 31.5. asti voimassa ollut suunnitteluvaraus osaan keskustan aluetta. Hanke etenee yhteistyössä kunnan kanssa ja sen ohjauksessa. Suunnitteluvarauksen mentyä umpeen, YIT:n kanssa on neuvoteltu kumppanuuskaavoitussopimuksen tekemisestä. Sopimus on laadittu, mutta sitä ei ole vielä allekirjoitettu eikä myöskään tehty poliittista päätöstä sopimuksen hyväksymisestä. Auratumin ja Keskon kanssa on neuvoteltu Tuusulanväylän länsipuolen liikekeskusalueen elinvoimaisuuden parantamisesta ja palvelutarjonnan monipuolistamisesta. Hanke etenee hitaasti. Varsinaista maata ei ole saatu hankittua, mutta Hyrylän Ostoskeskus Oy:n osakkeet on hankittu kokonaisuudessaan kunnan omistukseen. Suutarintien asemakaavan muutosalue on Lujatalo Oy:llä tutkittavana yhtiön omaa ehdotusta varten. Tuuskodon alueen asemakaavan muutosluonnokset A, B ja C on kuntakehityslautakunnassa päätetty asettaa nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Realisointiprojektin voimassa olon jatkoa valmistellaan työn jatkamiseksi. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tuusulan keskustan yleissuunnitelma saadaan hyväksyttyä alkuvuoden 2018 aikana mahdollisesta ennen kesälomia. Lujatalo Oy:n ehdotuksen Suutarintien kaavasta valmistunee helmikuun 2018 loppuun mennessä. Hyrylän keskustan liikekeskuksen kaavaluonnos pyritään saamaan nähtäville vuoden 2018 aikana. Tuuskodon alueen asemakaavan muutos saataneen ehdotuksena hyväksyttyä vuoden 2018 aikana. Tuuskodon rakennuksen mahdollisesti säilytettävän vanhimman osan käytettävyysselvitys on valmistunut. Rakennus on mahdollista säilyttää, mutta ei ole ilmaista, koska kaikki Tuuskodon tekniset järjestelmät ovat osittain yhteiskäytössä ja sijaitsevat eri puolilla rakennusta. Realisointiprojekti jatkuu asemakaavojen ja asemakaavojen muutosten valmistelulla. Työn ohjaus tulee kunnalta ja työ teetetään konsulttitoimistoilla. Olennaiset määrärahan ylitykset/alitukset Toimintakulut alittivat talousarvion n. 90 t. Alitus johtui ulkoisten asiantuntijapalveluiden ennakoitua pienemmästä käytöstä.
21 KUNTASUUNNITTELU (KUNTASUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ) Kuntasuunnittelu-tulosalue sisältää tulosyksiköt - Maankäyttö - Kaavoitus - Paikkatieto MAANKÄYTTÖ (MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ) Maankäyttö vastaa kunnan maapolitiikan hoidosta. Maankäyttö vastaa kunnanvaltuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman ja maapolitiikan mukaisista tehtävistä sekä lakisääteisistä maankäyttöön liittyvistä tehtävistä, mm. tonttijaon laatimisesta, kiinteistörekisterin pitämisestä ja katualueiden haltuunotoista. Maankäyttö vastaa myös maanhankinnasta, kunnan tonttien luovutuksesta ja kunnan maaomaisuuden hallinnasta. Maankäyttö pyrkii turvaamaan asuntotonttien ja työpaikkatonttialueiden kaavoituksen ja yhdyskuntarakentamisen tarpeet pitkäjänteisellä, kohtuuhintaisella ja oikeaan paikkaan sijoittuvalla maanhankinnalla sekä tukemaan tontinluovutuksella kunnan taloutta. Em. tehtävien hoitoon turvataan tarvittavat resurssit ja lisäksi resursseja käytetään mm. asiakaspalveluun, yhteistyöhön viranomaistahojen kanssa, lausuntojen laadintaan ja hallinnollisiin tehtäviin. Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa 1. Edistämme tarvittavin sopimuksin kaavoitussuunnitelman mukaisten kärkihankkeiden, niin työpaikka-alueiden kuin asuinalueiden etenemistä sekä tuemme projektien ja elinkeinopalveluiden sopimus- ja neuvottelutarpeita. 2. Korostamme kuntataloudellisia vaikutuksia maanmyynnissä mm. aktiivisella markkinoinnilla. 3. Hankimme edelleen raakamaareserviä strategisesti tärkeiltä alueilta ja tarvittaessa otamme maapoliittisen ohjelman koko keinovalikoiman käyttöön. 4. Rakennamme uutta Tuusulaa asiakaslähtöisesti mm. kehittämällä tontinvarausjärjestelmäämme Maankäyttö ja kaavoitus ovat 1.1. alkaen toimineet omina tulosyksiköinään. Riskiarvio Maankäytön sopimusneuvotteluiden etenemisen riskit vaikuttavat asemakaavojen etenemiseen ja siten tonttien myyntiin. Lisäksi on aina olemassa myös kaavavalitusriski, josta johtuen voi tonttien odotettu myyntiajankohta viivästyä. Tontinmyyntitulojen arviointi alueille, joissa arviointihetkellä ei ole vahvaa asemakaavaa, on
22 haasteellista. Lisäksi markkinatilanne sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus ovat riskitekijöitä. Riskitekijänä on resurssien turvaaminen yksikössä. Isot projektit edellyttävät aiempaa enemmän resursseja maankäyttöneuvotteluihin, tonttien myyntiin ja markkinointiin. Lisäresursointi alkaakin maankäyttöön vuonna, mutta varsinaiset hyöty siitä realisoituu aikaisintaan loppuvuonna. Henkilöstösuunnitelma - 2021 Investoinnit Tunnusluvut Maankäyttö yksikössä työskentelee yhteensä 7 (8) henkilöä seuraavasti: Maankäyttö yhteensä 7 (8): maankäyttöpäällikkö, maankäyttöinsinööri 1 (+1), 1 maanmittausinsinööri, kiinteistörekisterinhoitaja, maankäyttöneuvottelija, toimitusinsinööri, tonttiinsinööri Vuosina 2018 2021 maankäytön tulosyksikköön esitetään perustettavaksi seuraavia tehtäviä: Maanmittausinsinööri vuonna 2018 Maankäyttöneuvottelijan määräaikainen työsuhde vakinaistettiin 1.1. alkaen ja 1.9. alkaen rekrytoitiin uusi maankäyttöinsinööri. Investointeja vuonna, yksittäisten konsultointipalveluhankintojen lisäksi, olivat mm. Facta kuntarekisterin toimitustieto-osan käyttöönottoprojekti. Lisäksi tontinhakujärjestelmä on uudistumassa, johon on varattu paikkatietojärjestelmien kehittämisen yhteydessä määrärahoja. Tili Tilinimi Toteuma 1-12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS 1831600 Maankäyttö 30 TOIMINTATUOTOT 7 497 550,00 2 281 092 8 407 680 910 130 89,18% 300 Myyntituotot 1 818,40 0 0-1 818 321 Maksutuotot 209 302,18 126 922 652 000 442 698 32,10% 340 Muut toimintatuotot 7 286 429,42 2 154 170 7 755 680 469 251 93,95% 40 TOIMINTAKULUT -572 136,71-81 107-591 368-19 231 96,75% 400 Henkilöstökulut -413 290,06-44 663-455 640-42 350 90,71% 430 Palvelujen ostot -39 486,89-13 633-36 432 3 055 108,39% 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 473,07-492 -7 500-1 027 86,31% 480 Muut toimintakulut -112 886,69-22 319-91 796 21 091 122,98% 5 TOIMINTAKATE 6 925 413,29 2 199 984 7 816 312 890 899 88,60%
Maankäyttösopimusmaksutuloja vuodelle on budjetoitu 235 000. Em. tulojen toteutumiseen vaikuttaa asemakaavojen etenemisien aikataulut. Maankäyttösopimusmaksutuloja tuloutettiin vuonna noin 230 000. 23 Yhteenveto asuntotonttien luovutettavuudesta, alueet ja määrät: Vuonna arvioitu luovutettava tonttivaranto Jokela/Peltokaari 15 kpl (AO-tontteja) Klaavonkallio (Tuuliviirinkuja) 1 kpl (AO-tontti) Klaavonkallio 2 kpl (A-tontit) Klaavonkallio 1 kpl (AP-tontit) Jokela, Keskusta 2 kpl (AK-tontteja) Jokela, Peltokaari 1 kpl (AK-tontti) Jokela, Peltokaari 2 kpl (A-tonttia) Kellokoski/Roinilanpelto 1 kpl (AP-tontti) Kellokoski/Koulutie 1 kpl (A-tontti) Kellokoski/Linjapuisto I 1 kpl (AP-tontti) Arviohinta: 4.100.000 Vuonna mahdollisesti luovutettavissa olevia tontteja (epävarmaa) Paijala, Anttilanranta 41 kpl (AO-tontteja) (kaava kesken) Lahela, Lahelanpelto II 35 kpl (AO-tontteja) (kaava kesken) Arviohinta: 8.400.000 Asuntotonteista saatavien maanmyyntitulojen arvioitiin olevan vuonna noin 7.200.000. Pohjois-Tuusulassa on luovutettavissa enemmänkin tontteja kysynnän niin vaatiessa. Kuten asuntotonttien, myös yritystonttien myyntitulojen ennakoiminen on vaikeaa. Maanmyyntituloiksi on v. talousarviossa budjetoitu noin 10,9 M. Tehdyn arvion mukaan yritystonteista kertyy 1,3 M, asuntotonteista 7,2 M, Puustellinmetsän tonteista 2,4 M. Maanmyyntitavoitteesta saavutettiin vuonna noin 7,2 M. Puustellinmetsästä tontteja ei luovutettu vuonna. Asuntotonttien myynnissä päästiin noin 4,6 M tasolle. Kulomäentien alueelta myytiin suurehko työpaikkatontti, jonka kauppahinta oli noin 2,3 M. Loput 0,3 M kertyi muista työpaikkatonttien myynneistä. Tavoitteet ja mittarit Tavoite: Edistämme kaavoitusta tekemällä tarvittavia käynnistys- ja maankäyttösopimuksia kaikilla kunnan tärkeillä kaavoitushankealueilla Mittari: sopimuksiin pääseminen Seuranta: Seurantakaudella on allekirjoitettu yhteensä 9 maankäyttösopimusta: Jokelan Kartanon sopimukset 2 kpl, Hyrylän Kauppatien sopimukset 4 kpl ja Hyrylän Rykmentinpuiston keskustan ja Monion asemakaava-alueilla 3 kpl. Lahelanpelto II- nimisen asemakaava-alueen kaikki 7 kappaletta lopullisia luovutus- ja vaihtokirjoja on allekirjoitettu. Asemakaavoituksen käynnistämissopimuksia laadit-