UNIHÄIRIÖT JA SEKSUAALISUUS

Samankaltaiset tiedostot
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)

Uniapnea unettomuuden taustalla

Lasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS

YÖPOLYGRAFIA. Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta

Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen.

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Ikämiesten seksuaalisuus

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

Ambulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)

Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen - Vinkkejä ohjaajalle - Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Raila Manninen Etelä-Suomen Sydänpiiri 2016

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

Unilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät

Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea liikennelentäjällä

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij Hämeenlinna

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA

VAIHDEVUOSI-IK IKÄISTEN ISTEN NAISTEN UNI. Päivi Polo El, Dos Turun yliopistollinen keskussairaala Naistentaudit ja synnytysoppi

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Koululaisten lepo ja uni

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Suomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki

UNIAPNEAN RISKITEKIJÄT, OIREET, DIAGNOSTIIKKA JA EROTUSDIAGNOSTIIKKA MUKAAN LUKIEN KYSELYLOMAKKEIDEN KÄYTTÖ

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN -

Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

Seksi ja Seurustelu Sanasto

VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA

Olkapään sairauksien kuntoutus

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

Uni ja ikääntyminen Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka Vitalmed Oy

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.

Lukiolaisten nukkuminen

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

IKÄÄNTYVÄN NAISEN SEKSUAALITERVEYS

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Aivoterveysmateriaali Uni, stressi ja mielen hyvinvointi

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Taustaa uniterveydestä Mihin unta tarvitaan?

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Uneton Suomessa. Sote-kärkihanke HUS kickoff Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA

Väsymys ja Parkinsonin tauti

YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS

Transkriptio:

UNIHÄIRIÖT JA SEKSUAALISUUS Sairauksien vaikutus seksuaaliterveyteen -seminaari 22.11.2018 Professori Päivi Polo TYKS nkl ja TY

SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA LT, Dos, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Päätoimi synnytys- ja naistentautiopin professori TY Sivutoimet oa ylilääkäri TYKS yksityislääkäri lääkärikeskukset: Turun Gynekologikeskus ja Terveystalo Rauma Koulutustoiminta Luentoja eri lääkealan yritysten koulutuksissa (MSD, Orion, Gedeon Richter, Novo Nordisk) Osallistunut lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun (Mylan, Pfizer)

SISÄLLYS Uni ja seksuaalisuus: Uni ja sen tutkiminen Uni ja sukupuolihormonit Uniongelmien yhteys seksuaaliongelmiin

ME KÄYTÄMME NUKKUMISEEN 8 tuntia päivässä 56 tuntia viikossa 240 tuntia kuukaudessa 2 920 tuntia vuodessa

NUKUMMEKO RIITTÄVÄSTI? Suomalainen aineisto vuodelta 1990 (n=12 423): 20.4% väestöstä nukkuu liian vähän: 16 % miehistä, 24 % naisista Hublin et al. 2001 Terveys 2000 -tutkimus (n=7 262, Kansanterveyslaitos) 14.4 % nukkuu 6 h (17 % miehistä, 13 % naisista) 14.1 % nukkuu 9 h (11 % miehistä, 17 % naisista)

MITEN UNTA TUTKITAAN? Subjektiiviset tutkimusmenetelmät : Kyselykaavakkeet Objektiiviset tutkimusmenetelmät: Unipolygrafia Aktigrafia Liikeanturit (esim hengitysanturit) Unitutkimuksen pääongelma: Sleep misperception: Subjektiivinen unen laatu Objektiivinen unen laatu

UNIPOLYGRAFIA Non-REM REM

UNIONGELMAT normaali Unettomuus = insomnia: Nukahtamisvaikeus Yölliset heräämiset Liian aikainen aamuherääminen Unenaikaiset hengityshäiriöt (uniapnea ja osittainen ylähengitystieahtauma) hengitystieahtauma Unenaikaiset liikehäiriöt (RLS, PLMS) Parasomniat

UNIONGELMIEN JA UNIVAJEEN SEURAUKSIA Univaje (unettomuus, unenaikaiset hengityshäiriöt, liikehäiriöt) Stressihormonit Adipokiinien muutokset Sympaattinen aktiviteetti Hengitys Pallean liikkuvuus Pehmytkudosturvotus Viskeraalirasva Insuliiniresistenssi Insuliinitasot Päiväväsymys Kognitio Mieliala Onnettomuudet Seksuaalitoiminta Lihavuus Diabetes Hypertensio Immuunipuolustus Tulehdukselliset sytokiinit

UNETTOMUUS JA SEKSUAALITOIMINTA Sekä naisilla että miehillä unettomuuden ja seksuaalitoimintahäiriöiden yhteys liittyy usein moniin muihin samanaikaisiin tekijöihin: ikääntyminen perussairairaudet koettu huono terveydentila elinolosuhteet (alhaisempi sosioekonominen asema tai koulutus, vähäisempi sosiaalinen tuki) huonompi työllisyystilanne mielialaoireet stressi

UNETTOMUUS JA SEKSUAALITOIMINTA: NAISET (1) Nuoret naiset: pidempi unen kesto yhteydessä parempaan seksuaalitoimintaan (FSDS-R): parempaan seksuaaliseen halukkuuteen (sexual desire) ja kiihottumiseen (arousal) sekä parempaan seksuaaliaktiviteettiin (partnered sexual activity). Ei eroa: emättimen kostuminen (vaginal lubrication) tai orgasmin saavuttaminen Keski-ikäiset naiset (erityisesti perimenopausaaliset ja kirurgisesti postmenopausaaliset): unettomuusongelmat yhdistyvät seksuaaliongelmien kanssa seksuaalinen halukkuuden, kiihottumisen ja orgasmin saavuttamisen vaikeus, alentunut seksuaalinen tyytyväisyys ja vaginan kuivuus Peri- ja postmenopausaalisia naiset: alentunut seksuaalinen halukkuus yhteydessä sekä unettomuusongelmien, depressiivisten oireiden että yöhikoiluoireiden kanssa Depressio- ja unioireiden kiinteä yhteys

UNETTOMUUS JA SEKSUAALITOIMINTA: NAISET (2) Naisilla unettomuusoireet liittyvät myös parisuhteeseen: unettomuus yleisempää naisilla, joiden partnerilla oli erektiohäiriö tai joiden partneri oli ollut uskoton Erityisesti naisilla ennen nukkumaan menoa tapahtuvan orgasmin vaikutukset voivat olla moninaiset: orgasmi saattaa: lisätä väsymystä ja siten helpottaa nukahtamista aiheuttaa voimakasta piristymistä ja siten nukahtamisvaikeuksia

UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT JA SEKSUAALITOIMINTA: NAISET (1) unenaikaisista hengityshäiriöistä kärsivien naisten seksuaalitoiminta alentunutta (tutkimuksia vähän) uniapneapotilaiden seksuaalitoimintahäiriöiden riski noin x 2 terveisiin naisiin verrattuna sekä premenopausaalisilla että postmenopausaalisilla naisilla uniapnean on todettu huonontavan laaja-alaisesti seksuaalitoimintoja: seksuaalinen halukkuus, kiihottuminen, kostuminen, orgasmin saavuttaminen ja seksuaalinen tyytyväisyys vähentyvät ja yhdyntäkivut lisääntyvät mitä vaikeampi tauti, sitä enemmän seksuaaliongelmia toisten tutkimusten mukaan seksuaalitoiminnat huonontuvat jo vähäisillä uniapnea löydöksillä

UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT JA SEKSUAALITOIMINTA: NAISET (2) Taustalla olevat syyt todennäköisesti monitekijäisiä: Toistuvien hypoksemioiden ja sympaattisen hermoston yliaktivaation aiheuttama periferinen neuropatia, endoteelivauriot ja vähentynyt typpioksidin tuotanto Unenaikaisten hengityshäiriöiden liitännäistaudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja depressio Premenopausaalisilla vaikeaa uniapneaa sairastavilla naisilla keltarauhashormonitasot todettu olevan keskivaikeaa uniapneaa sairastavia tai kontrollinaisia matalammat ja tasoilla yhteys seksuaaliongelmien kanssa: hengitystä stimuloiva keltarauhashormoni Uniapnean hoidon vaikutus seksuaalitoimintoihin: Yksittäinen tutkimus: Pitkäkestoinen CPAP-hoito (> 1 vuosi), joka selvästi helpotti päiväväsymystä, vähensi seksuaalisia toimintahäiriöitä Ei vaikutusta: seksuaalivaikeuksiin tai yleisesti tyytyväisyyteen elämään

UNIONGELMAT JA SUKUPUOLIHORMONIT: MIEHET (1) testosteronierityksessä vrk-vaihtelu (jo 4-5v pojilla) vrk-vaihtelua kriittisempää kuitenkin erityksen liittyminen nukkumiseen: pitoisuudet nousevat riippumatta siitä nukkuuko mies yöllä vai päivällä, kunhan unen pituus pysyy saman pituisena erittyminen yhteydessä REM/NREM sykleihin: Nukahtamisen jälkeen testosteronipitoisuudet alkavat nousta, saavuttaen huippunsa ja tasaantuen ensimmäisen REM -unijakson alettua, tyypillisesti 90 minuutin kuluttua nukahtamisesta testosteronin eritysprofiilin on todettu liittyvän REM -unen viiveeseen: jos REM -univiive pitenee, testosteronipitoisuuden nousu jää vähäisemmäksi unenaikaisten heräämisien aikana testosteronipitoisuudet ovat univaiheita alhaisimmat

UNIONGELMAT JA SUKUPUOLIHORMONIT: MIEHET (2) Uniongelmat ja testosteronieritys: erityisesti iäkkäät miehet: huonompi unitehokkuus ja lisääntyneet heräämiset liittyvät matalampaan testosteronipitoisuuteen koska testosteronieritys on kiinteästi yhteydessä unisykleihin ja REM -uneen, johtavat unettomuuden eri muodot helposti testosteronin alentuneeseen eritykseen

UNIONGELMAT JA SUKUPUOLIHORMONIT: MIEHET (3) myös unen pituus on tärkeä: testosteronipitoisuuden on todettu olevan korkeimmillaan miehillä, jotka nukkuvat 6-8 tuntia tai enemmän unirajoitekoe: sekä akuutti unirajoite (unen pituus < 4 tuntia) että kohtalainen unen pituuden rajoittaminen (unen pituus 4-6 tuntia) johtavat matalampiin testosteronipitoisuuksiin, verrattuna normaalin unen pituuden nukkuviin (unen pituus 8 tuntia) terveillä miehillä lyhytaikainen univaje kompensoidaan nukkumalla pidempään vajetta seuraavina öinä: ei ole merkittäviä pitkäaikaisvaikutuksia hormonieritykseen tai seksuaalitoimintoihin univajeen kroonistuessa hormonieritys laskee, heijastuen todennäköisesti myös seksuaalitoimintoihin.

UNIONGELMAT JA SUKUPUOLIHORMONIT: MIEHET (4) Uniongelmat ja testosteronieritys: Liian korkeat testosteronipitoisuudet on liitetty unihäiriöihin testosteronin annon jälkeen on raportoitu unen keston lyhenemistä ja unen laadun huononemista; seurausta mahdollisesti testosteronin aiheuttaman yöllisen aineenvaihdunnan lisääntymisestä. anabolisia steroideja käyttävät: unettomuutta, unitehokkuuden laskua, unen keston lyhenemistä ja heräämisien lisääntymistä; seurausta muun muassa anabolisten steroidien serotoniinieritykseen liittyvillä vaikutuksilla.

UNIONGELMAT JA SUKUPUOLIHORMONIT: MIEHET (5) Sykliset unenaikaiset erektiot (nocturnal penile tumescence, NPT): esiintyvät REM unen aikana terveellä 3-5 kertaa yössä, kestäen kukin 30-60 minuuttia REM -uni aktivoi todennäköisesti limbisen järjestelmän toimintoja, mikä mahdollistaa erektion ja myös unenaikaisen siemensyöksyn dopamiini on tärkeä seksuaalitoimintojen kannalta; REM unen aikana aivojen dopamiinieritys lisääntyy ja sen eritys on selvästi suurempaa verrattuna NREM unen tai valveillaolon aikaiseen eritykseen normaali tapahtuma: eivät edellytä eroottisten unien näkemistä toisaalta eroottisten unien näkeminen tapahtuu REM unen aikana terveillä miehillä eroottiset tapahtumat, esimerkiksi eroottisten filmien katsominen ennen nukkumaanmenoa tai toisaalta seksuaaliaktista pidättäytyminen eivät näytä häiritsevän unen laatua tai syklisten unenaikaisten erektioiden esiintymistä NREM -unen aikaiset erektiot ovat harvinaisia terveillä miehillä ja yhdistyvät tavallisesti parasomnioihin

UNETTOMUUS JA SEKSUAALITOIMINTA: MIEHET (1) Erektiohäiriöt: Nukahtamisvaikeudet, jolloin nukahtamisviive pitenee, aiheuttavat tyypillisesti myös ensimmäisen REM -unen viivästymisen, unisyklien määrän vähenemiseen ja unen kokonaiskeston lyhentymisen Yölliset heräämiset aiheuttavat unisyklien määrän vähenemiseen ja unen kokonaiskeston lyhentymisen Heräämiskynnys on matalin REM -unesta, jolloin REM -univaiheen pilkkoutuminen ja lyheneminen saattaa johtaa testosteronin eritysongelmiin ja erektiohäiriöihin Myös liian aikainen aamuherääminen saattaa olla kriittistä: REM - unen määrä lisääntyy aamuyöstä, uniajan loppupuolella, joten REM - unen kokonaismäärä saattaa jäädä vajaaksi liian aikaisen heräämisen takia. Erektiohäiriöpotilailla on todettu lisäksi alentunutta unitehokkuutta, erityisesti lyhempää S2 -unta, pidempää nukahtamisen jälkeistä hereillä oloaikaa ja lisääntynyttä unen pilkkoutumista

UNETTOMUUS JA SEKSUAALITOIMINTA: MIEHET (2) Unettomuuspotilailla on raportoitu myös muita seksuaalitoiminnan häiriöitä: ennenaikaisia tai pitkittyneitä siemensyöksyjä tai siemensyöksyjen saamisen vaikeutumista alentunutta seksuaalihalua ja tyytyväisyyttä orgasmeihin, yleistä seksuaalista tyytymättömyyttä ja seksuaaliongelmien ratkaisukyvyn huonontumista Toisaalta unettomuuteen liittyvä univaje voi johtaa: lisääntynyt libidoja kiihottuminen pakonomainen seksuaalinen käyttäytyminen

UNETTOMUUS JA SEKSUAALITOIMINTA: MIEHET (3) Ennen nukkumaanmenoa tapahtuva yhdyntä tai masturbaatio: toimii usein anksiolyyttisesti, helpottaen nukahtamista unettomuushäiriöstä kärsivillä on tyypillisesti koholla oleva sympaattisen hermoston aktivaatio, joka yhdynnän tai masturbaation ansiosta saattaa helpottua ja korvautua parasympaattisen hermoston aktivoitumisella ja siitä seuraavalla mielen ja ruumiin rentoutumisella tosin miehillä myös yhdynnän jälkeinen nukahtamisvaikeus mahdollista

UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT JA SEKSUAALITOIMINTA: MIEHET (1) seksuaalitoiminta alentunut uniapneapotilaiden seksuaalitoimintahäiriöiden riski noin x 1.8 terveisiin miehiin verrattuna tutkimuksessa, jossa uniapnea varmennettiin PSG-tutkimuksella, 59% ilmoitti kärsivänsä erektiohäiriöstä, kun taas niillä miehillä, joilla PSG ei osoittanut uniapneaa, erektiohäiriöiden esiintyvyys oli 30 % jo lievä uniapnea voi aiheuttaa seksuaalihäiriöitä: alentunut seksuaalinen tyytyväisyys, yhdynnänaikainen erektio ja aamuerektio seksuaalihäiriöt kuitenkin vaikeampia uniapnean vaikeutuessa uniapneapotilaat kärsivät monen tyyppisistä seksuaalivaikeuksista: 63 % parisuhdevaikeudet 69 % seksuaalinen haluttomuus 46 % kiihottumisvaikeudet 29 % orgasmivaikeudet

UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT JA SEKSUAALITOIMINTA: MIEHET (2) Taustalla olevat syyt todennäköisesti monitekijäisiä: Toistuvat hypoksiajaksot aiheuttavat muun muassa periferistä neuropatiaa, oksidatiivisen stressin ja lisääntyneen tulehdusvälittäjäaineiden erityksen kautta verisuonten endoteelivaurioita sekä lisäävät verisuonia supistavan endoteliinin eritystä Hengityshäiriöiden aiheuttama sympaattisen hermoston yliaktivaatio, joka ilmenee lisääntyneenä noradrenaliinin erityksenä, myös edesauttaa kyseisiä vaikutuksia: erityisesti yölliset korkeat noradrenaliinipitoisuudet saattavat estää fysiologisia uneen liittyviä erektioita Hengityshäiriöpotilailla on todettu alentunut typpioksidituotanto: typpioksidi on tärkeä erektioon liittyvä vasodilataattori Hengityshäiriöiden liitännäistaudit, erityisesti verenpainetauti ja diabetes, lisäävät usein seksuaalitoiminnan häiriöitä Uniapneapotilaiden seksuaaliset toimintaongelmat on liitetty myös ikään, ylipainoon ja sosiaalisiin tekijöihin (ei useinkaan kontrolloitu tutkimuksissa)

UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT JA SEKSUAALITOIMINTA: MIEHET (3) Uniapnean hoidon vaikutus seksuaalitoimintoihin (tutkimuksia vähän): Yksittäisiä tutkimuksia lukuun ottamatta CPAP hoito näyttää [sekä lyhytaikainen (1-3 kuukautta) että pitkäaikainen (> 1 vuotta)] parantavan uniapneapotilaiden seksuaalitoimintoimintoja: Erektiotoiminta paranee sekä subjektiivisesti että objektiivisesti mitattuna Muut hyödyt: seksuaalinen halukkuus, läheisyys, kiihottuminen, orgasmin saavuttaminen ja seksuaaliongelmien ratkaisukyky paranee 12 viikon sildenafiili -(100 mg) vs CPAP hoito: erektiotoiminta parani ja onnistuneet yhdynnät lisääntyivät molemmissa ryhmissä, tosin merkittävästi paremmin sildenafiiliryhmässä. Sekä potilaiden että heidän partnerinsa tyytyväisyys hoidon seksuaalitoimintoja parantavaan vaikutukseen oli sildenafiili - ryhmässä CPAP -ryhmää parempi

UNENAIKAISET LIIKEHÄIRIÖT JA SEKSUAALITOIMINTA Levottomat jalat oireyhtymä (restless legs syndrome, RLS) ja periodiset unenaikaiset raajojen liikkeet (PLMS): dopamiini tärkeä välittäjäaine sekä RLS:ssä että seksuaalitoiminnoissa myös ääreisverenkierron häiriöt myötävaikuttavat molemmissa häiriöissä Tutkimuksia vähän ja vain miespopulaatiossa: RLS-potilailla enemmän erektiohäiriöitä RLS:n vaikeusaste korreloi erektiohäiriön yleisyyden kanssa RLS-potilailla ennenaikaista siemensyöksyä ja libido-ongelmia RLS:n on kuvattu liittyvän myös unenaikaisiin, usein kivuliaisiin lantionalueen yhdynnänkaltaisiin liikehäiriöihin ja masturbaatioon ennen nukkumaanmenoa tapahtunut yhdyntä tai masturbaatio helpottaa sekä lantionalueen liikehäiriötä että RLS:n oireita pramipeksoli-lääkityksen tasoisesti (orgasmiin liittyvä dopamiinieritys saattaa selittää oireiden helpottumisen)

NARKOLEPSIA JA SEKSUAALITOIMINTA (1) Narkolepsia: keskushermostoperäinen liikaunisuussairaus hypotalamuksen hypokretiinivälittäjäainetta (oreksiini) tuottavien hermosolujen tuhoutuminen: hypokretiinin vajaus hypokretiinin tehtävä on ylläpitää vireystilaa ja säädellä univalvetilojen vaihtelua hypokretiini toimii kiinteästi dopamiinin kanssa: tärkeä tunneelämään liittyvissä toiminnoissa unen rakenne on häiriintynyt: REM univiive on lyhyt, jolloin potilaat vaipuvat REM uneen pian nukahtamisen jälkeen. Uni on usein myös katkonaista. tyypillistä päiväaikainen nukahtelu ja väsymys: uni tulee yllättäen, vastustamattomasti, jopa puheen, syömisen tai liikkumisen aikana

NARKOLEPSIA JA SEKSUAALITOIMINTA (2) Narkolepsia: todettu aiheuttavaan seksuaalitoiminnan häiriöitä sekä naisilla että miehillä naisilla syy epäselvä, mutta käytetyillä lääkityksillä tai narkolepsiaan liittyvillä psykososiaalisilla oireilla lienee tärkeä merkitys miehillä edellä mainittujen tekijöiden lisäksi olennaista narkolepsiaan liittyvä lyhyt REM univiive: testosteronin alentunut eritys ja vähentyneet sykliset unenaikaiset erektiot ja sitä kautta erityisesti erektiohäiriöt kirjallisuudessa on myös kuvattu seksuaaliseen kiihottumiseen liittyvä katapleksiakohtaus (unihalvauskohtaus)

Parasomniat: PARASOMNIAT JA SEKSUAALITOIMINTA (1) uneen liittyviä erityishäiriöitä mm sekavuushavahtuminen, unissakävely, unikauhukohtaus, behavioraalinen unioireyhtymä, unihalvaus ja painajaisunet univaiheet ja unen rakenne häiriintyvät, jolloin valvetoimintoja sekoittuu uneen yleensä hyvänlaatuisia joskus vaikea-asteisten parasomniaoireiden taustalla hoitoa vaativa perussairaus tai psykologisesti kuormittava tilanne, kuten stressi tai ahdistus hoito tyypillisesti konservatiivista: hyvä unihygienia, unen rakenteen parantaminen, stressin ja ahdistuksen vähentäminen ja psykoterapia lääkkeet tulevat hoidossa harvemmin kyseeseen

PARASOMNIAT JA SEKSUAALITOIMINTA (2) Parasomnioihin voi liittyä myös seksuaalista käyttäytymistä eli sexsomniaa: tiedostamatonta unen aikaista kiihottumista, unen aikaisia yhdyntöjä, seksuaalisia unia ja niihin liittyvää ääntelyä tai masturbointia tai toisen ihmisen koskettelua naisilla tilaan liittyy usein seksuaaliset äännähdykset ja masturbaatio miehillä seksuaalinen hyväily ja yhdyntä ovat tyypillisempiä vaikka sexsomniassa seksuaalinen kanssakäyminen tavallisesti kohdistuu vastakkaista sukupuolta olevaan henkilöön, saattaa se kohdistua kumpaan sukupuoleen tahansa henkilön seksuaalisesta orientoitumisesta riippumatta. parasomniapotilaat ovat yleensä tietämättömiä sexsomniakohtauksistaan sexsomniankohtauksen esiintymistä lisää edeltävä fyysinen kanssakäyminen, stressi, väsymystila sekä alkoholin tai huumeiden käyttö jopa puolella sexsomniaoireista kärsivillä potilailla on jokin muu unihäiriö, esimerkiksi uniapnea uniriippuvaiset kivuliaat erektiot (sleep related painful erections, SRPE) kuuluvat harvinaisiin parasomnioihin kivuliaat erektiot esiintyvät nukkuessa ja häviävät nopeasti herätessä tilaan saattaa liittyä myös hyperseksuaalisuus, tosin usein potilaan seksuaalitoiminta on normaalia

YHTEENVETO vaikka tutkimus uniongelmien ja seksuaalitoiminnan vaikeuksien yhteydestä on vielä vähäistä, on selviä viitteitä siitä, että uniongelmat aiheuttavat seksuaalitoimintojen alenemista sekä naisilla että miehillä unettomuus ja unenaikaiset hengityshäiriöt ovat tärkeitä seksuaaliongelmien aiheuttajia myös unenaikaiset liikehäiriöt, narkolepsia ja harvinaiset parasomniat näyttävät liittyvän seksuaaliongelmiin riittävä, hyvä ja terve uni onkin tärkeää myös seksuaalisen hyvinvoinnin kannalta

KIITOS