Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus " peitteinen metsänkasvatus" Vaihtoehto perinteiselle tasaikäisrakenteiselle metsän kasvatukselle Eri ikäisrakenteisessa kasvatuksessa metsässä säilyy jatkuva peitteisyys, eikä koko kuvion kattavia avohakkuita tehdä lainkaan Sopii metsänomistajille, jotka tavoittelevat metsiltään ennen kaikkea maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja sekä luonnon monimuotoisuutta, unohtamatta kuitenkaan metsästä saatavia taloudellisia tuloja Varteen otettava vaihtoehto esimerkiksi maisemallisesti arvokkaalla kohteella Kohteen sopivuus eri ikäisrakenteiseen kasvatukseen on arvioitava aina tapauskohtaisesti
Pienaukkohakkuu on käytännössä avohakkuuta pienoiskoossa Metsikköön hakataan useampia pieniä aukkoja, joiden toivotaan taimettuvan luontaisesti Taimettumisen jälkeen aukkoja laajennetaan tai hakataan uusia pienaukkoja metsikköön Lopulta metsikössä on puustoltaan eri ikäisiä pieniä alueita ja alkuperäistä puustoa on jäljellä enää vain vähän Osa alkuperäisestä vanhasta puustosta jätetään säästöpuiksi, joita ei kaadeta lainkaan
Pienaukkohakkuuta suositellaan lähinnä männikköihin, mutta sitä voi harkita myös turvemaiden kuusikoihin Valmiina oleva alikasvos on hyödyksi ja se nopeuttaa aukkojen taimettumista Yksinkertaisimmillaan pienaukkohakkuu toteutetaan kahdessa vaiheessa, jolloin ensin hakatut alueet taimettuvat luontaisesti ja myöhemmin hakatut alueet joudutaan viljelemään Tällä tavoin syntyy lopulta melko tasaikäisrakenteinen metsä
Koko metsikön uudistaminen voi pisimmillään kestää kuitenkin useita kymmeniä vuosia, jolloin viimeisimpien hakkuiden kanssa samaan aikaan voidaan jo harventaa ensimmäisten hakkuiden jälkeen syntynyttä puustoa Tällöin hakkuita on vähintään kolme, mutta mitä pienipiirteisemmin ja useammin hakkuita tehdään, sitä erirakenteisempi metsikkö syntyy Hakkuiden taloudellinen kannattavuus kuitenkin heikkenee, jos kerralla hakattavat puumäärät jäävät pieniksi
Halkaisijaltaan pienaukkojen tulisi olla vähintään 40 metriä Aukon ympärille jäävän metsän varjostus heikentää taimettumista niin paljon, ettei kapeampia aukkoja kannata tehdä Reuna alueiden metsiä voidaan myös harventaa pienaukkohakkuun yhteydessä, jotta varjostusta aukkoon saataisiin vähennettyä Hakkuut tulisi suunnitella niin, ettei aukkojen väliin jäävästä metsästä tule lopulta kapeita suikaleita Tällaiset kapeat metsäkaistaleet ovat hyvin alttiita tuulen aiheuttamille tuhoille
Hakkuissa tulee kiinnittää huomiota maaston muotoihin ja maaston luonnollisiin rajoihin, jotta mm. maisemallisuus säilyisi mahdollisimman hyvänä Maisemallisesti on parempi, jos kauempaa katsoessa horisontissa pienaukkoja ei juurikaan erota Pienaukkohakkuuta voidaan tehdä myös poimintahakkuukohteella, jolloin saadaan aikaiseksi monimuotoisempi metsä parantamalla myös valopuiden taimettumista Huom!: Jos pienaukon koko ylittää 0,3 ha, niin kohteelle tulee metsälain mukainen uudistamisvelvoite
Sykettä Keski Suomen metsiin hankkeen tiimoilta Pohjoisen Keski Suomen ammattiopiston maille Saarijärvelle tehtiin mallikohteet eriikäisrakenteisesta metsän kasvatuksesta Mallikohteiksi tehtiin poimintahakkuu sekä pienaukkohakkuu Seuraavat kuvat on otettu pienaukkoahakkuukohteelta noin puoli vuotta ensimmäisen hakkuun jälkeen Hankkeessa on tehty myös video eri ikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta ja sitä pääset katsomaan tästä linkistä
Kuvia mallikohteelta pienaukkohakkuun jälkeen
Kuvia mallikohteelta pienaukkohakkuun jälkeen
Lähdeaineistoa ja kirjallisuutta aiheesta Hyvän metsänhoidon suositukset. 2014. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus. Pukkala, T., Lähde, E. & Laiho, O. 2011. Metsän jatkuva kasvatus. Porvoo: Bookwell a Sanoma Company. Valkonen, S., Sirén, M. & Piri, T. 2010. Poiminta ja pienaukkohakkuut vaihtoehtoja avohakkuulle. Metsäkustannus. Valkonen, S. 2017. Metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Metsäkustannus.