HENKILÖSTÖRAPORTTI KAUHAVAN KAUPUNKI 2017
Kauhavan kaupunki 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. HENKILÖSTÖHALLINTOA KOSKEVAT LINJAUKSET SEKÄ OHJEET... 3 2.1. Henkilökunnan määrä... 4 2.2. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne... 5 2.3. Henkilökunnan muutokset... 6 2.4. Eläköityminen... 6 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 7 4. POISSAOLOT... 8 5. OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN... 11 5.1. Koulutus... 11 5.2. Johtaminen... 11 6. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI... 12 6.1 Työterveyshuolto... 12 6.2 Tyky-toiminta... 13 6.3 Työtapaturmat... 13 6.4 Työhyvinvointitutkimukset... 13 6.5 Työsuojelu... 13 7. INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN... 14 8. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 14 9. YHTEENVETO... 16
Kauhavan kaupunki 3 1. Yleistä Kuntatyönantajat (KT) on yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa laatinut suosituksen kunta-alan henkilöstöraportista. Suositus rakentuu viitekehykseen, joka painottuu kehittämisen ja vaikuttavuuden arviointiin unohtamatta määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Aikaisemmin ei ole ollut kaikkia kuntia koskevaa yhtenäistä tapaa laskea erilaisia henkilöstöä koskevia tunnuslukuja, joten esim. sairauspoissaolojen määrän laskennassa on ollut 5-6 erilaista laskentatapaa. Suosituksessa on nyt määritetty tunnuslukujen laskentatavat, mikä mahdollistaa kuntien välisen tunnuslukujen vertailun. Kauhavan kaupungin henkilöstöraportin alkuosa keskittyy sanalliseen selvitykseen sekä vuoden 2017 tietoihin. Tilasto-osassa on nähtävissä taulukoita, joista ilmenee pidemmän aikavälin kehityssuuntia. Henkilöstöhallinnon raportointiohjelma ei mahdollista kaikkien suosituksenmukaisten tunnuslukujen laskemista ja esittämistä. Toisaalta kehityssuuntien seuraamiseksi on syytä jatkaa joidenkin tunnuslukujen laskemista, vaikka ne eivät sellaisenaan suositukseen sisältyisikään. Edelleen suosituksessa korostuvat eräät sellaiset asiat, joiden tulokset perustuvat henkilöstökyselyihin. Kyselyitä ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista suorittaa joka vuosi. Vuonna 2017 ei ole tehty henkilöstökyselyjä. Henkilöstöasioista kaupungissa vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen päätösvaltaa on hallintosäännöllä delegoitu konserni- ja henkilöstöjaostolle, henkilöstöjohtajalle sekä esimiehille. Varhaiskasvatus siirtyi kaupungin toiminnaksi vuoden 2014 elokuusta lähtien, joten henkilöstöraportin lukuja vuodelta 2017 voidaan verrata suoraan vuoden 2015 lukuihin, mutta ei sitä aiempiin vuosiin. 2. Henkilöstöhallintoa koskevat linjaukset sekä ohjeet Henkilöstöhallintoa ohjaavat lainsäädäntö, kunnallisen alan työ- ja virkaehtosopimukset sekä monet kaupungin omat ohjeet ja linjaukset: palkkausjärjestelmät työajat rekrytointiohje koulutusperiaatteet työpaikkaruokailu virkavapaudet / työlomat sivutoimet matkustusohjeet ohje sijaisten ottamisesta työsuojeluohjeistus perehdyttämisohjeet innovaatiotoiminnan sääntö muistamissääntö varallaolosopimukset
Kauhavan kaupunki 4 2.1. Henkilökunnan määrä Kaupunki on yhdessä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen sekä Evijärven kunnan kanssa tehnyt yhdenvertaisuussuunnitelman, joka on hyväksytty vuonna 2012. Yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää tasa-arvoon liittyvät asiat. Henkilökuntaa oli vuoden 2017 lopussa kaiken kaikkiaan 731 (753 vuonna 2016). Sekä vuoden 2016 että vuoden 2017 luvut sisältävät varhaiskasvatuksen henkilöstön, joten lukumääriä voi verrata keskenään. Varhaiskasvatus tuli kaupungin toiminnaksi elokuussa 2014. Toimialoittain tarkasteltaessa eniten henkilökuntaa oli sivistystoimialalla: 497 henkeä eli 68 % ja vähiten hallintopalveluissa: 17 henkeä eli 2,3 %. Vakinaisen henkilöstön määrä vähentyi 15 henkilöllä eli 2,5 % verrattuna vuoteen 2016. Vakinaista henkilöstöä oli vuoden lopussa 586 (601 vuonna 2016). Vakinaisen henkilöstön määrä vähentyi kaikilla toimialoilla. Kuntaliitoksen jälkeen vakinaisen henkilökunnan määrä on vähentynyt kaikilla muilla toimialoilla paitsi sivistystoimessa. Sivistystoimen henkilöstön määrän lisääntymiseen on vaikuttanut varhaiskasvatuksen henkilöstön siirtyminen kaupungin palvelukseen vuonna 2014. Pelkkä henkilöstömäärien vertaileminen kuntaliitoksen ajankohtaan ei muutoinkaan anna oikeaa kuvaa henkilöstön määrän kehittymisestä, koska henkilöstön lukumäärään heijastuvat monet kuntaliitoksen jälkeen tapahtuneet toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset kuten opettajien ja koulunkäynninohjaajien lukumäärän lisääntyminen, maatalouslomituksen ja perhepäivähoidon henkilöstötarpeen vähentyminen sekä eläköitymisten yhteydessä toteutetut palvelutuotannon järjestämiset ostopalvelujen avulla. Myös määräaikaisten määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 145 henkilöä (vuoden 2016 lopussa 152). Määräaikaisten lukumäärä vähentyi kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta teknistä toimialaa, jolla määräaikaisten määrä lisääntyi kuudella henkilöllä verrattuna edelliseen vuoteen. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrää pyritään edelleen vähentämään. Vakinaisista nimikkeittäin eniten oli lehtoreita (60), luokanopettajia (59) ja maatalouslomittajia (56). Vuoden aikana maksettiin palkkaa yhteensä 1216 (ed. vuosi 1247) henkilölle ja 297 (210) luottamushenkilölle.
Kauhavan kaupunki 5 Työllistämisvaroin työllistettyä henkilöstöä kaupungilla ei ole ollut juurikaan muita kuin velvoitetyöllistettävät. Koko kuntaliitoksen jälkeisen ajan kaupungin henkilökuntaan on kuulunut sellaisia henkilöitä, jotka ovat työskennelleet konserniyhtiöillä. Vuoden 2017 lopussa näitä henkilöitä on jäljellä yksi. Henkilökunnasta 62,7 % kuuluu KVTES -sopimuksen piiriin (ml. perhepäivähoitajat ja maatalouslomittajat). Muut noudatettavat virka- ja työehtosopimukset ovat Teknisen, Opetushenkilöstön sekä Tuntipalkkaisten sopimus. 2.2. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Vuonna 2017 vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 48,4 vuotta. Keski-ikä oli lähes sama kuin vuonna 2016, jolloin se oli 48,5 vuotta. Aiemmin keski-ikä on ollut vuodesta 2010 vuoteen 2015 saakka 49,3 vuotta. Keski-ikä on hieman korkeampi kuin kuntien keskiarvo (47,9 v). Suurin ikäryhmä vakinaisesta henkilöstöstä ovat 50 59 -vuotiaat, joita on 39,8 % (35,8 % vuonna 2016) henkilöstöstä. Alle 30 vuotiaita on 5,1 % (30 hlöä), 30 39 -vuotiaita 14,7 % (86 hlöä) ja 40 49 vuotiaita 27 % (158 hlöä). 60 64 vuotiaita on 13,1 % (77 hlöä) ja yli 65 vuotiaita 0,3 % (2 hlöä).
Kauhavan kaupunki 6 Vakinaisesta henkilökunnasta miehiä oli 123 (ed. vuonna 125) eli 21 % ja naisia 463 (ed. vuonna 476) eli 79 %. Henkilöstöraporteissa esitetään yleisesti vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla. Kuntaliitostilanteessa henkilöstö kirjautui uuden organisaation palvelukseen 01.01.09 lukien, joten tämä tieto ei kuvaa todellista tilannetta, eikä sitä näin ollen esitetä. Henkilökunnassa on kuitenkin runsaasti sellaisia joilla on oman kunnan palvelua 25 40 vuotta. 2.3. Henkilökunnan muutokset Muutoksia vakinaisessa henkilöstön osalta tapahtuu lähinnä eläköitymisen kautta; muutoin vaihtuvuus on varsin pieni. Henkilöstön muutosta seurataan henkilöinä, ei työpanoksena (osa-aikaisuuksia ei ole huomioitu). Vuoden aikana erosi palveluksesta 19 (ed. vuonna 10) henkilöä (eläköityneet eivät mukana tässä luvussa). Tulleita henkilöitä oli 32 (ed. vuonna 41). Kaupunki on saanut hyvin pätevää henkilökuntaa avoinna oleviin virkoihin ja toimiin. 2.4. Eläköityminen Henkilöstöstrategian mukaisesti esimiehet ovat käyneet kehityskeskustelujen yhteydessä kaikkien yli 58 -vuotiaiden kanssa keskustelut eläköitymissuunnitelmista ja mahdollisista toiveista töiden järjestämisestä ennen eläköitymistä. Tavoitteena on että mahdollisimman moni jatkaisi työssä eläkeikään saakka. Vanhuuseläkkeelle on jäänyt vuoden 2017 aikana 13 henkilöä, mikä on 2,2 % (4,5 % vuonna 2016) vakinaisesta henkilökunnasta Työkyvyttömyyseläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle siirtyi yhteensä 14 (ed. vuonna 5) henkilöä. Em. eläkkeiden määrä on pienempi kuin kunta-alalla yleensä.
Kauhavan kaupunki 7 Eläköityneiden tilalle on rekrytoitu uutta henkilöstöä vain, mikäli se on ollut välttämätöntä eikä esim. sisäisten tehtäväjärjestelyiden tekeminen ole ollut mahdollista. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 61,6 vuotta, mikä on lähes sama kuin koko maassa keskimäärin (61,4 vuotta). Kunta-alalla keskimääräistä eläköitymisikää laskee joidenkin työntekijäryhmien muita alemmat eläköitymisiät. Toisaalta henkilökohtainen eläkeikä, joka on ikävuosien 63 ja 65 väliltä, nostaa eläkeikää, koska ns. täyden eläkkeen saa vain työskentelemällä henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Eripituisia kuntoutustukipäätöksiä oli vuoden lopussa voimassa 6 kpl. Työkyvyttömyyseläkkeille ja kuntoutustuelle siirtyi vuonna 2016 vakinaisesta henkilöstöstä 2,4 % (0,5 % vuonna 2016). Osatyökyvyttömyyseläkkeitä oli vuoden lopussa voimassa 2 kpl. 3. Työaika ja työpanos Vakinaisesta henkilöstöstä 89,2 % tekee täyttä työaikaa. Osa-aikaisuuksia on eniten sivistystoimialalla koulunkäynninohjaajilla. Työsopimuslain mukaisesti kaupunki noudattaa työn tarjoamisvelvollisuutta osa-aikaiselle henkilöstölle, mikäli työtä tulee tarjolle. Vuonna 2017 oli henkilötyövuosia osa-aikaisuudet huomioituna 736 (752 vuonna 2016). Mikäli henkilötyövuosista vähennetään palkalliset ja palkattomat vapaat, oli henkilötyövuosia 598,1. Mikäli vähennetään ainoastaan palkattomat poissaolot, oli henkilötyövuosia 689,7. Henkilötyövuosia kuvaavissa taulukoissa on opettajat ja muu henkilökunta eriytetty, koska opettajien työaika määräytyy eri tavalla kuin muulla kuukausipalkkaisella henkilöstöllä. Ylitöiden määrä on pyritty minimoimaan koko organisaatiossa ja pääsääntöisesti ylityöt korvataan antamalla vapaata. Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (= kalenteripäivät vuodessa vähennettynä lauantait, sunnuntait ja arkipyhät) jakautuu tehtyyn vuosityöaikaan ja poissaoloihin. Muun henkilökunnan kuin opettajien tehty vuosityöaika oli n. 74,7 % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Poissaolojen osuus oli n. 25,8 %, josta vuosilomiin kului 11,9 %, terveysperusteisiin poissaoloihin 4,9 % ja perhevapaisiin 2,7 %. Palkattomien vapaiden osuus oli 3,7 %. Opettajien osalta ei ole mahdollista laskea vastaavia lukemia kuin muilla, johtuen vuosilomien kirjaamistavasta.
Kauhavan kaupunki 8 4. Poissaolot Poissaolot ovat vähentyneet verrattuna vuoteen 2016. Poissaolojen määrät eivät absoluuttisina lukuina ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin, mutta henkilökuntamäärään suhteutetut luvut ovat. Poissaolokalenteripäiviä oli vuonna 2017 yhteensä 29.301 kpl (30.952 kpl vuonna 2016) eli 40,1 (41,1 vuonna 2016) kal.pv /henkilö. Päiviin sisältyy sairauden, tapaturmien, kuntoutuksen, perhevapaiden, lapsen sairauden, vuorotteluvapaan, lomautusten ja muiden vapaiden poissaolot eli osa päivistä on palkallisia ja osa palkattomia. Vuoteen 2016 verrattuna em. poissaoloryhmissä ovat vähentyneet sairauden, vuorotteluvapaiden, lomautusten ja muista vapaista aiheutuneiden poissaolojen määrät. Lomautuksia toteutettiin vuonna 2016 edellisten vuosien tapaan vain sivistystoimen koulunkäynnin ohjaajien kesäkeskeytyksen aikana. Koulujen ruokahuoltoja puhtauspalveluiden henkilöstö on pystytty sijoittamaan vuosilomasijaisuuksiin sikäli kuin he eivät ole ottaneet palkatonta vapaata. Kuntoutuksesta ja perhevapaista aiheutuneet poissaolot ovat jonkin verran lisääntyneet. Palkattomat vapaat ovat lähinnä virkavapaita tai työlomia eri syistä; hoitovapaat (4187 kal.pv), vapaat toisen tehtävän hoitamiseksi (3707 kal.pv), vanhempainvapaat (2735 kal.pv), yksityisasiavapaat (3170 kal.pv) jne.
Kauhavan kaupunki 9 Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Työtapaturmista johtuvissa poissaoloissa ei ole tapahtunut vuonna 2017 merkittävää muutosta verrattuna vuoteen 2016. Molempina vuosina työtapaturmien lukumäärä on ollut melko alhainen. Useita vuosia jatkuneen sairauspoissaolopäivien määrän väheneminen päättyi vuonna 2015, jolloin nousu oli kohtuullisen suuri. Vuonna 2016 sairauspoissaolot kääntyivät uudelleen laskuun ja vuonna 2017 sairauspoissaolojen määrän vähentyminen jatkui edelleen. Sairauspoissaolopäivien määrä oli työtapaturmat mukaan lukien yhteensä 10.414 kal.pv (11.187 kal.pv vuonna 2016). Kun sairauspoissaoloja tarkastellaan työntekijää kohti laskettuna, suurimmat poissaolomäärät ovat kehityskeskuksessa (maatalouslomittajat). Sairauspoissaoloja oli 13,6 kalenteripäivää/henkilö (14,4 kal.päivää vuonna 2016). Em. keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä henkilöä kohden on laskettu käyttäen koko henkilöstön määrää 31.12.2017. Koska kaupungin palveluksessa on pitkäaikaisia määräaikaisia työntekijöitä suhteellisen paljon, on aiheellista laskea poissaolot koko henkilökuntamäärästä. Sairauspoissaoloista alle 4 pv kestäneitä oli 1803 kal.pv eli 18,1 % sairauspoissaoloista (ed. vuonna 16,8 % ). Samoin kuin vuonna 2016, suurin osuus vuoden 2017 sairauspäivistä kertyi 4 29 pv kestäneistä sairauslomista, joita oli 4027 pv eli 40,4 % (ed. vuonna 48,4 %). Luvut eivät ole täysin yksiselitteisiä, koska peräkkäin voi olla samaa sairautta koskien useita sairauslomia, joita ei palkkahallinnon järjestelmä yhdistä yhdeksi jaksoksi.
Kauhavan kaupunki 10 Sairauspoissaoloja tarkasteltaessa tulee huomioida myös seuraavaa: koko henkilöstöstä 220 henkilöllä eli 30,1 %:lla ei ollut yhtään sairauspoissaolopäivää 1-3 sairauspoissaolopäivää oli 247 henkilöllä eli 32,8 %:lla yli 300 sairauspoissaolopäivää oli kahdella henkilöllä (ed. vuonna yhdellä), yli 200 päivää viidellä (ed. vuonna kuudella) ja yli 100 päivää 17 (ed. vuonna 19:llä) henkilöllä. Yli 100 sairauspoissaolopäivää oli vuonna 2017 kaiken kaikkiaan 24 henkilöllä (ed. vuonna 26:lla). Pitkien sairauslomien taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että täyttä palkkaa maksetaan ensimmäiseltä 60 kalenteripäivältä ja 2/3 palkkaa seuraavilta 120 kalenteripäivältä, minkä jälkeen sairausloma on palkaton. Sairauslomien sekä ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisemiseksi on muokattu nykyistä työtä paremmin työntekijän terveydentilaan sopivaksi. Lisäksi on toteutettu työkokeiluja ja uudelleensijoittamisia.
Kauhavan kaupunki 11 5. Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Henkilöstöhallinnon järjestelmä ei sisällä henkilökunnan tutkintotietoja eikä sieltä näinollen saada koulutustasotilastoja. Vakinainen henkilökunta on muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta muodollisesti pätevää. Epäpätevää henkilökuntaa on jonkin verran mm. opetustoimessa määrä-aikaisena. Koulutussuunnitelma on suuntaa-antavana hyväksytty ja sen toteutumisesta huolehtivat pääosin hallintokunnat. 5.1. Koulutus Koulutuspäivien määrä vaihtelee vuosittain, mutta vuodesta 2015 alkaen suuntaus on ollut reippaasti nouseva. Osa noususta selittyy varhaiskasvatuksen koulutuspäivillä. Vuonna 2017 koulutuspäiviä kirjattiin järjestelmään 948 (ed. vuonna 875), mutta lukuun ei sisälly kaikki sisäinen koulutus eikä opettajien Veso-koulutus. Yhä lisääntyvät videoneuvottelulaitteiden tai netin välityksellä tapahtuvat koulutukset eivät myöskään kirjaudu lukuihin, koska em. koulutukset ovat yleensä alle työpäivän kestoisia eikä niistä tehdä järjestelmään päätöksiä. Kirjattuja koulutuspäiviä oli 1,6 /vakinainen henkilö (1,1 vuonna 2016). Koulutuspalveluita ostettiin yhteensä n. 97.000 :lla, joka on noin 166 /vakinainen työntekijä. Pääosin koulutus on uusien ohjelmien hankinnasta tai jo käytössä olevien ohjelmien päivityksistä johtuvaa sekä ammattialan täydennyskoulutusta. Yhä enemmän koulutuksiin osallistutaan netin välityksellä, jolloin työaikaa säästyy eikä tule matka- ja majoituskustannuksia. Henkilökunnalla on omaehtoista kouluttautumishalukkuutta siten, että tutkintoja korotetaan tai hankitaan lisää pätevyyttä, joskin ammattipätevyyksiä on suoritettu niin paljon, että tarve on näyttänyt hiipuvan. Työnantaja kannustaa tutkintotavoitteiseen koulutukseen myöntämällä 3 ylimääräistä lomapäivää ammattitutkinnon suorittamisesta. Muutoinkin omaehtoista kouluttautumista tuetaan myöntämällä palkallisia vapaapäiviä. Koulutuskorvaukseen oikeuttavia päiviä oli 608. Koulutukseen osallistui yhteensä 277 (ed. vuosi 245) henkilöä, joten koulutuspäiviä oli keskimäärin 3,4 työpäivää/osallistuja. Koulutus jakaantuu epätasaisesti eri osastoille; joissakin tehtävissä, kuten mm. maataloushallinnossa ja maatalouslomituksessa on paljon ns. pakollisia koulutuspäiviä. 5.2. Johtaminen Vuonna 2017 ei suoritettu koko kaupunkia koskevia kyselyjä, joissa olisi mitattu johtamisen laatua. Sen sijaan useat esimiehet ovat tehneet omalle henkilökunnalleen johtamiskyselyjä. Näiden kyselyjen tulokset jäävät esimiehen (ja mahd. hänen esimiehensä) tietoon.
Kauhavan kaupunki 12 Esimiesrakenne koostuu virassa toimivista virkavastuullisista esimiehistä sekä työjohdollisista esimiehistä (työsuhteiset). Virassa toimivia esimiehiä on kaikkiaan 42, joista 18 koulun johtajia/rehtoreita. Työsuhteisia esimiehiä on 9, joista suurin osa on päiväkotien johtajia. Monet esimiehistä ovat suorittaneet johtamiskoulutuksia, joko johtamisen erikoisammattitutkinnon tai laajahkoja esimieskoulutuksia. Kouluttautumistarvetta on kuitenkin yhä edelleen, mikä koskee erityisesti koulujen ja päiväkotien johtajia. Työnantaja edellyttää, että esimiehet pitävät säännöllisiä työyksikkökohtaisia palavereja. Palavereiden tiheys vaihtelee toiminnan luonteen mukaisesti, mutta käytännössä koko henkilökunta on niiden piirissä. Edelleen esimiesten tulee käydä kehityskeskustelut vuosittain. 6. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 6.1 Työterveyshuolto Henkilöstön työkykyä pyritään ylläpitämään ja kehittämään yhdessä työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation kanssa. Tavoitteena on, että työntekijät tunnistavat oman työkykynsä esteitä ja pyrkivät niitä aktiivisesti poistamaan. Työnantaja pyrkii tukemaan erilaisilla toimenpiteillä omaehtoista toimintaa. Sairauspoissaoloja pyritään vähentämään aktiivisen aikaisen tuen mallin avulla. Mallin mukaan tietty määrä poissaoloja tai muut havaitut ongelman työkyvyssä tai työn tekemisessä luovat esimiehelle velvollisuuden ottaa asia keskusteluun työntekijän kanssa. Tavoitteena on tarttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaihteessa. Työterveyshuollon palvelut ostetaan Ky Kaksineuvoiselta. 1.9.2016 alkaen työterveyshuollon palvelut on tuottanut Härmämedi Oy. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on hyväksytty vuosille 2018 2020. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tiivistä ja tuloksellista; tarvittaessa käydään ns. kolmikantaneuvotteluja, joiden seurauksena erilaisia töiden uudelleenjärjestelyjä ja työkokeiluita on vuosittain vaihteleva määrä. Kaupunki saa työterveyshuollon kustannuksiin korvausta Kela:lta. Korvaus vaihtelee korvausluokittain, mutta se on noin 50 % kokonaiskustannuksista. Liitteessä olevassa työterveydenhuollon käyntejä kuvaavassa taulukossa sairaanhoidon lääkärissäkäynteihin sisältyvät myös esim. päivystyksessä käynnit muilla kuin varsinaisilla työterveyslääkäreillä. Työterveyslääkäreistä on ollut pulaa, joten muut kuin nimenomaan työkykyä koskevat lääkärissäkäynnit on ohjattu perusterveydenhuoltoon. Lakisääteiset lausunnot yms. hoidetaan työterveyslääkäreiden toimesta. Härmämedi Oy:n tuottamat työterveyshuollon palvelut ovat parantaneet tilannetta työterveyshuollon henkilöstöresurssien osalta. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2017 olivat 266.461 euroa (274.159 euroa vuonna 2016), joten kustannukset vähentyivät edelliseen vuoteen verrattuna n. 7.696 euroa.
Kauhavan kaupunki 13 6.2 Tyky-toiminta Tyky-toiminnan perustaksi on vakiintunut Kunto+ -setelit, joilla voi maksaa sekä liikunta- että kulttuuritilaisuuksissa. Etuuden arvo on 100 /vuosi/henkilö. Vuonna 2015 alusta siirryttiin kokonaan sähköisiin seteleihin. Sähköiset setelit ovat käytössä osoittautuneet toimiviksi, joskin jonkin verran on palattu paperisten seteleiden käyttämiseen siitä syystä, että pienillä yrityksillä ei ole sähköisiä järjestelmiä käytössään. V. 2017 etuutta käytti 357 työntekijää. Tyky-seteleihin käytettiin rahaa yhteensä noin 33.880. Työyksiköille suunnattiin tyky-rahaa noin 30 /työntekijä, jonka käyttämisestä yksiköt saivat itse päättää. Osa työyksiköistä käytti määrärahan kokonaan, mutta joillakin työyksiköillä käyttö oli kovin vähäistä. Vastuu tyky-toiminnan järjestämisestä yksiköissä on sen henkilökunnalla. Henkilökunnalle on ostettu liikuntaryhmät jokaiseen entiseen kuntakeskukseen. Ryhmät ovat yhteisiä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen henkilökunnan kanssa. Ryhmissä oli noin 150 kävijää. Liikuntaryhmät ovat erittäin suosittuja henkilökunnan keskuudessa. Syyskuussa järjestettiin henkilöstöjuhla Härmän Kuntokeskuksessa. 6.3 Työtapaturmat Työtapaturmia sattui vuonna 2017 yhteensä 19 kpl (ed. vuonna 24). Tapaturmien määrä väheni hieman edellisvuoteen verrattuna, mikä menee satunnaisvaihtelun piiriin. Työtapaturmista 4 tapahtui työmatkalla ja muut työpaikalla. Useimmat tapaturmat aiheutuvat maatalouslomittajille toimittaessa eläinten kanssa. Muista tapaturmista suurimman ryhmän muodostavat liukastumiset ja kaatumiset joko sisä- tai ulkotiloissa. 6.4 Työhyvinvointitutkimukset Vuoden 2017 aikana ei toteutettu työhyvinvointikyselyä henkilökunnalle. Vuonna 2015 valmistuneita työterveyshuollon tekemiä työkykyindeksikyselyiden tuloksia on hyödynnetty edelleen sekä työterveyshuollon tekemissä toimenpiteissä että työnantajan toiminnassa työyksikkökohtaisesti. 6.5 Työsuojelu Työsuojeluorganisaatio uudistui vuoden 2015 alussa. Tällöin määritettiin uudelleen mm työsuojeluvaltuutettujen vapautukset. Työsuojelupäällikön tehtäviä hoiti henkilöstöjohtaja. Työsuojelutoimikunnan kokoustoiminta on säännöllistynyt ja se kokoontui yhteensä 4 kertaa.
Kauhavan kaupunki 14 Sisäilmatyöryhmä on ilmenneistä sisäilmaongelmista johtuen kokoontunut vuoden aikana lukuisia kertoja. Sisäilmaongelmien käsittelystä on ohjeistus, jota sisäilmaongelmaa epäiltäessä tulee noudattaa. Sisäilmaongelmat ovat työllistäneet kaupungin koko organisaatiota hyvin laajasti kuluneen vuoden aikana. 7. Innovatiivisuus, yhteistoiminta ja verkostoituminen Henkilökunnalla on mahdollisuus tehdä aloitteita ja ehdotuksia toiminnan kehittämisestä sekä omalle esimiehelle että Intran kautta koskien koko kaupunkiorganisaatiota. Vuonna 2012 hyväksyttiin innovaatiosääntö, jossa määriteltiin m innovaatioista maksettavat palkkiot. Aloitteita ja innovaatioita ei vuonna 2017 tehty. Henkilökuntaa kannustetaan uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Yt-ryhmä kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Yt-ryhmällä on omaa päätösvaltaa henkilöstörahaston käytöstä päätettäessä. Henkilökuntaa kannustetaan tekemään yhteistyötä naapurikuntien saman alan henkilöstön kanssa. Osalle henkilökunnasta verkostoituminen on tuttua ja jokapäiväistä ja osalle taas hyvinkin vierasta. 8. Palkkaus ja henkilöstökustannukset Kaupunki maksoi vuonna 2017 palkkoja yhteensä 22.363 M (22.369 vuonna 2016). Jaksotetut palkat olivat sekä vuonna 2016 että 2017 yhteensä n. 2.4 M. Henkilöstökorvauksia saatiin kaikkiaan noin 0.3 M (ed. vuonna noin 0,4). *) v. 2016 lukuihin sis. palkkojen jaksottaminen kiky-sopimuksen mukaisilla tuloerillä.
Kauhavan kaupunki 15 Henkilökunnan palkkaus perustuu kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin. On huomattava, että palkkakulut nousevat valtakunnallisesti sovittujen yleiskorotusten, järjestelyerien yms. lisäksi myös myönnettyjen työkokemuslisien johdosta. Erityisesti näin on opettajilla, joilla työkokemuslisiä myönnetään pääsääntöisesti 5 kpl 20 vuoden aikana. Lisien yhteenlasketut prosenttimäärät ovat enimmillään 27 %. Vertailun vuoksi KVTES:n täydet työkokemuslisät tulevat 10 vuoden työkokemuksella ja niiden enimmäismäärä on 8 %. Käytännössä opettajille tulevan yhden työkokemuslisän suuruus on noin 2.000 /vuosi. Tämä palkkausrakenteen ero näkyy myös seuraavasta kuviosta. Edelleen opetushenkilöstön palkkakulut nousevat mikäli epäpätevän määräaikaisen tilalle palkataan pätevä työkokemuslisiä jo omaava henkilö; luokanopettajalla tämä voi merkitä noin 15.000 /vuosi ja lehtoreilla noin 20.000 /vuosi. Tavoitteena on, että kaikissa tehtävissä on pätevä henkilö. Sijaisten palkkauskulut ovat yhteensä n. 1,28 milj.. Sekä pitkäaikaisten että lyhytaikaisten sijaisten käyttöä on pyritty vähentämään ja sijaisia on palkattu vain, ellei toimintaa pystytä muutoin järjestämään. Sijaisten rekrytoiminen on kuitenkin useissa tapauksissa välttämätöntä esim. lakiperusteisten henkilöstömitoitusten takia. Vuonna 2017 työnantajan palkkaperusteinen eläkemaksu oli 12,1 % palkkasummasta. Nämä maksut olivat yhteensä 2.982 (3.003) M. Eläkemenoperusteiset maksut lasketaan nyt maksussa olevista ns. vanhoista eläkkeistä ja niitä maksettiin 1.851 (2.382) M. Edellisvuoteen verrattuna eläkemenoperusteiset maksut vähentyivät noin 531.000. Varhaiseläkemenoperusteista (varhe) maksua maksetaan, jos henkilö siirtyy esim. sairauden vuoksi eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Varhemaksu voi vaihdella vuodesta toiseen melkoisesti. Vuonna 2017 varhemaksu oli yhteensä n. 274.000 (140.200), eli edellisvuoteen verrattuna varhemaksujen määrä kasvoi n. 134.000. Välilliset palkkakustannukset (palkallisten vapaiden kustannukset) laskivat verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2017 välilliset palkkauskustannukset olivat 2.687
Kauhavan kaupunki 16 9. Yhteenveto (ed. vuonna 5.246). Kustannuksia arvioitaessa on huomioitava, että osa sairauslomista tehdään 2/3 palkalla tai palkatta ja toisaalta sairausajan ja tapaturmasta aiheutuvien poissaolojen palkoista osa saadaan Kelalta tai vakuutusyhtiöltä takaisin henkilöstökorvauksina. Palkkauksen rakenne vaihtelee sopimusaloittain: esim. tehtäväkohtainen palkka muodostaa KVTES:n alueella palkasta 93 %, OVTES:n alueella 73,9 % ja Teknisten sopimuksen alalla 89,4 %. Kokonaisansio keskimäärin /kk oli KVTES:n alueella 2.366,37 (2.351,73), OVTES:n alueella 3.650,68 (3.765,51) ja Teknisten sopimuksen alueella 2.845,69 (2.806,00). Keskimääräiset kokonaisansiot nousivat muilla sopimusaloilla paitsi opetusalalla, jolla kokonaisansio jonkin verran laski. Henkilökunnan nuorentuessa kokonaisansiot laskevat, johtuen palvelusaikaan sidotuista lisistä. Käytännössä siis henkilökunnan keski-iän aleneminen tarkoittaa palkkauskulujen alenemista. KVTES:n alueella miesten keskiansio on korkeampi kuin naisilla, kun taas OVTES: ja TS:n sopimusaloilla naisten keskiansiot ovat korkeammat. Tilastojen valossa näyttää siltä, että henkilöstöasiat ovat varsin keskimääräisellä tasolla. Sairauspoissaolojen vähentyminen jatkui edelleen, mikä viestii hyvällä tasolla olevasta työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Jatkossakin tulee erityisesti panostaa mm. sairauslomien pitkittymisen ehkäisyyn, työhönpaluun tukemiseen sekä esimiestyöhön. Olennaista sekä nykyisen henkilökunnan jaksamiselle että henkilöstön saatavuudelle tulevaisuudessa on hyvä työnantajakuva. Kuvaa ei voi tehdä eikä sitä voi vastuuttaa erityisesti kenellekään, vaan se muodostuu yksilöiden kokemuksista. Jokainen viesti, joka organisaatiosta lähtee on merkittävä; alkaen valtuuston päätöksistä ja yksittäisten valtuutettujen kannanotoista aina kesäharjoittelijan saamaan kokemukseen saakka. Työnantajakuva samoin kuin kaupungin imagokin muodostuu lukuisista asioista ja jokaisen yksilön omista kokemuksista.
Kauhavan kaupunki Henkilöstöraportin tilasto-osa Sisällysluettelo 1. Henkilökunnan määrä 2 Taulukko 1: Koko henkilökunta (vakinaiset ja määräaikaiset) 31.12.2017 2 Taulukko 2. Henkilöstö 31.12.2017 2 Taulukko 3. Vakinainen henkilöstö toimialoittain 2 Taulukko 4. Määräaikainen henkilöstö toimialoittain 2 Taulukko 5: Henkilöstön määrä sopimusaloittain 3 Taulukko 6: Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain 3 Taulukko 7: Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma 2014 2017 3 Taulukko 8: Yli 58 -vuotiaat vakinaiset työntekijät 3 Taulukko 9: Lähteneet vakinaiset toimialoittain 3 Taulukko 11: Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 4 Taulukko 12: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 4 2. Työaika ja työpanos 4 Taulukko 13: Vakinainen henkilöstö työajan mukaan 4 Taulukko 14: Henkilötyövuodet eri laskentatavoilla 5 Taulukko 15 Työajan jakautuminen / muut kuin opettajat 5 Taulukko 16 Työajan jakautuminen / opettajat 6 Taulukko 17: Poissaolot syyn mukaan kalenteripäivinä 6 Taulukko 18: Terveysperusteiset poissaolot 7 Taulukko 19: Sairauspoissaolot toimialoittain kalenteripäivinä (ml. työtapaturmat) 7 Taulukko 20: Sairauspoissaolot toimialoittain kalenteripäivää / henkilö (ml. työtapaturmat) 8 Taulukko 21: Työtapaturmista aiheutuvat poissaolot toimialoittain kalenteripäivinä 8 Taulukko 22: Työtapaturmista aiheutuvat poissaolot kalenteripäivää/henkilö 8 Taulukko 23: Palkattomalla vapaalla 31.12. olleet, henkilöiden lkm 8 3. Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen 9 Taulukko 24: Koulutuspäivät toimialoittain 9 Taulukko 25: Tietoja koulutukseen osallistumisesta 9 4. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 10 Taulukko 26: Työterveyshuollon kustannukset 10 Taulukko 27: Työterveyshuollon toimintatilasto 10 Taulukko 28: Työtapaturmat vastuualueittain 10 5. Palkkaus ja henkilöstökustannukset 11 Taulukko 29: Työvoimakustannukset 1000 11 Taulukko 30: Kaupungin maksamat palkat lajeittain, 1000 11 Taulukko 31: Palkat toimialoittain 1000 euroa 12 Taulukko 32: Sijaisten palkkakustannukset 1000 euroa 12 Taulukko 33: Eläkekulut lajeittain 1000 euroa 12 Taulukko 34: Välilliset palkkakustannukset (ei tehdyn työajan palkat) 1000 euroa 13 Taulukko 35: Palkkauksen rakenne keskimäärin (prosenttia kokonaisansioista) 13
Kauhavan kaupunki 2 1. Henkilökunnan määrä Taulukko 1: Koko henkilökunta (vakinaiset ja määräaikaiset) 31.12.2017 Hallinto-osaston lukuihin sisältyvät eri työyksiköissä työskentelevät ns. velvoitetyöllistettävät Taulukko 2. Henkilöstö 31.12.2017 1.1.2009 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017 Muutos 01.01.09 lukien Taulukko 3. Vakinainen henkilöstö toimialoittain Muutos ed vuodesta Muutos ed vuodesta % Hallintopalvelut 30 21 21 17-13 -4-19,0 Kehityskeskus 125 106 95 89-36 -6-6,3 Sivistystoimiala 331 543 512 497 166-15 -2,9 Tekninen toimiala 182 126 125 128-54 3 2,4 Yhteensä 668 796 753 731 63-22 -2,9 Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset 123 463 586 Määräaikaiset 29 116 145 * josta työllistetyt 0 1 1 Yhteensä 152 579 731 1.1.2009 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017 Muutos 01.01.09 lukien Muutos ed vuodesta Muutos ed vuodesta % Hallintopalvelut 29 19 18 16-13 -2-11,1 Kehityskeskus 103 79 73 70-33 -3-4,1 Sivistystoimiala 223 385 393 386 163-7 -1,8 Tekninen toimiala 169 109 117 114-55 -3-2,6 Yhteensä 524 592 601 586 62-15 -2,5 Taulukko 4. Määräaikainen henkilöstö toimialoittain 1.1.2009 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017 Muutos 01.01.09 lukien Muutos ed vuodesta Hallinto-osaston lukuihin sisältyvät eri työyksiköissä työskentelevät ns. velvoitetyöllistettävät Muutos ed vuodesta % Hallintopalvelut 0 2 3 2 2-1 -33,3 Kehityskeskus 21 27 22 19-2 -3-13,6 Sivistystoimiala 104 158 119 110 6-9 -7,6 Tekninen toimiala 13 17 8 14 1 6 75,0 Yhteensä 138 204 152 145 7-7 -4,6
Kauhavan kaupunki 3 Taulukko 5: Henkilöstön määrä sopimusaloittain 31.12.2009 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017 Kvtes 368 512 479 458 Tekniset 40 32 33 35 Opettajat 225 243 232 229 Tuntipalkkaiset 21 9 9 9 Taulukko 6: Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain 31.12.2009 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017 Hallintopalvelut 53,1 51,0 51,2 51,5 Kehityskeskus 51,4 50,4 50,3 50,4 Sivistystoimiala 48,5 48,0 47,2 47,0 Tekninen toimiala 54,1 52,8 51,4 51,3 Kaikkien keski-ikä 49,0 49,3 48,5 48,4 Taulukko 7: Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma 2014 2017 Alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 65-69 yht 2014 17 90 170 221 93 5 596 2015 20 81 170 216 99 6 592 2016 30 89 174 215 89 4 601 2017 30 86 158 233 77 2 586 %-osuus 2017 5,1 14,7 27,0 39,8 13,1 0,3 Taulukko 8: Yli 58 -vuotiaat vakinaiset työntekijät 58 v 59 v 60 v 61 v 62 v 63 v 64 v 65 v 66 v 67 v 68 v yht Miehet 3 5 3 2 4 4 3 0 0 0 0 24 Naiset 14 13 10 16 19 12 4 1 0 1 0 90 Yhteensä 2017 17 18 13 18 23 16 7 1 0 1 0 114 Yhteensä 2016 18 15 20 25 23 14 7 2 1 1 0 126 Yhteensä 2015 15 20 28 24 23 18 6 3 1 1 1 140 Yhteensä 2014 21 28 28 23 21 13 8 1 3 1 0 147 Taulukko 9: Lähteneet vakinaiset toimialoittain Eläke Eronnut Yhteensä Osaeläke Vaihtuvuus % Hallintopalvelut 2 0 2 12,5 Kehityskeskus 2 4 6 8,6 Sivistystoimiala 19 12 31 8,0 Tekninen toimiala 6 3 9 7,9 Yhteensä 2017 29 19 48 0 8,2 Yhteensä 2016 29 10 39 1 6,5 Yhteensä 2015 28 6 34 7 5,7
Kauhavan kaupunki 4 Taulukko 10: Tulleet vakinaiset toimialoittain Uusi henkilö Vakinaistettu Yhteensä Vaihtu-vuus % Hallintopalvelut 1 1 6,3 Kehityskeskus 5 5 7,1 Sivistystoimiala 22 22 5,7 Tekninen toimiala 4 4 3,5 Yhteensä 2017 32 0 32 5,5 Yhteensä 2016 41 12 53 8,8 Yhteensä 2015 20 5 25 4,2 Taulukko 11: Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 2015 2016 2017 Vanhuuseläke 28 27 13 Osa-aikaeläke aloittaneet 1 0 0 Yhteensä 29 27 13 Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 61,3 61,5 61,6 Taulukko 12: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 2015 2016 2017 % henkilöstöstä 2017 Osatyökyvyttömyyseläke 7 1 2 0,3 Kuntoutustuki 4 3 6 0,8 Täysi työkyvyttömyyseläke 2 1 6 0,8 2. Työaika ja työpanos Taulukko 13: Vakinainen henkilöstö työajan mukaan 2009 2015 2016 2017 Kokoaikainen 433 521 530 523 Osa-aikainen 52 57 58 56 Osa-aikainen /oma pyyntö 2 3 3 3 Osittainen hoitovapaa 2 3 2 Osa-aikaeläke 13 8 7 2 Sivuvirka/toimi 5 1 0 0 Yhteensä 505 592 601 586
Kauhavan kaupunki 5 Taulukko 14: Henkilötyövuodet eri laskentatavoilla Opettajat Muut Yht 2017 Yht 2016 Yht 2015 Muutos ed v Muutos % ed v Henkilötyövuodet(osaaikaisuudet huomioituna) 233,7 501,9 735,6 752,3 784,15-16,7-2,22 Henkilötyövuodet (vähennetty palkalliset ja palkattomat vapaat) 202,4 395,7 598,1 608,5 610,5-10,4-1,71 Henkilötyövuodet (vähennetty palkattomat poissaolot) 218,1 471,6 689,7 706,7 731,3-17,0-2,41 Taulukko 15 Työajan jakautuminen / muut kuin opettajat Teoreetinen säännöllinen vuosityöaika (=kalenteripäivät vähennettynä la, su ja arkipyhät) 2017 2016 % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta työpäiviä % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta työpäiviä Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (=kalenteripvät, vähennetty la, su ja arkipyhät) 126479 100 130378 100 Vähennetään - vuosilomat ja muut lomat 15074 11,9 15727 12,1 - terveysperusteiset poissaolot 6231 4,9 7197 5,5 - perhevapaat 3453 2,7 3024 2,3 - koulutus 766 0,6 612 0,5 - muut palkalliset poissaolot 339 0,3 395 0,3 - muut palkattomat poissaolot 4638 3,7 5329 4,1 - vapaana annetut työaikakorvaukset 1440 1,1 1396 1,1 + rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0,0 0,0 = tehty vuosityöaika 94538 74,7 96698 74,2
Kauhavan kaupunki 6 Taulukko 16 Työajan jakautuminen / opettajat 2017 2016 % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta työpäiviä % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta työpäiviä Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (koulupäivät * henkilötyövuodet) 44403 100,0 45410 100,0 Vähennetään - vuosilomat ja muut lomat 279 0,6 233 0,5 - terveysperusteiset poissaolot 1214 2,7 1024 2,3 - perhevapaat 1546 3,5 1707 3,8 - koulutus 386 0,9 258 0,6 - muut palkalliset poissaolot 332 0,7 241 0,5 - muut palkattomat poissaolot 2044 4,6 1970 4,3 - vapaana annetut työaikakorvaukset 146 0,3 60 0,1 + rahana korvatut lisä- ja ylityöt 0,0 0,0 = tehty vuosityöaika 38456 86,6 39917 87,9 Edellä olevaa taulukko ei ole verrattavissa taulukkoon 15, koska opettajien laskennallista vuosiloma-aikaa ei ole laskelmassa esitetty. Laskenta on tehty käyttäen koulupäivien määrää. Taulukko 17: Poissaolot syyn mukaan kalenteripäivinä 2015 2016 2017 sairaus 12649 11187 10175 työtapaturma 1029 254 239 kuntoutus 340 1069 1479 perhevapaat 6540 7265 7532 lapsi sairas 396 481 414 vuorotteluvapaa 536 757 494 lomautus 1361 1194 816 muut vapaat 11746 8745 8152 Yhteensä 34597 30952 29301
Kauhavan kaupunki 7 Taulukko 18: Terveysperusteiset poissaolot 2015 2016 2017 Kalenteripv % työajasta Kalenteripv % työajasta Kalenteripv % työajasta Alle 4 pv 1724 0,9 1819 1,0 1803 1,1 4-29 pv 6174 3,4 5230 3,0 4027 2,4 30-60 pv 2165 1,2 2238 1,3 2296 1,3 61-90 pv 1055 0,6 1064 0,6 920 0,5 91-180 pv 1355 0,7 456 0,3 932 0,5 181-0 0,0 0 0,0 0 0,0 Yhteensä 12473 6,8 10807 6,1 9978 5,7 Kal.pv / henkilötyövuosi 15,9 14,4 13,6 Tapaturmapoissaolot 1029 0,6 254 0,1 239 0,1 Kal.pv / henkilötyövuosi 1,3 0,3 0,3 Yhteensä kal.pv / henkilötyövuosi 17,2 14,7 13,9 1 000 % palkoista 1 000 % palkoista 1 000 % palkoista Yhteensä 823 3,6 708 3,2 650 2,9 Tapaturmapoissaolot edellisestä 63 0,28 14 0,06 18 0,08 Taulukko 18 eroaa kalenteripäivien määrissä jonkin verran verrattuna muihin taulukoihin. Erot johtuvat poissaolojen keston mukaisesta jaottelusta ja siinä käytettävistä erilaisista laskentaperiaatteista. Taulukko antaa kuitenkin suuntaa antavan yleiskuvan terveysperusteisista poissaoloista ja on vertailukelpoinen aiempien vuosien vastaavalla tavalla laadittuihin taulukoihin. Taulukko 19: Sairauspoissaolot toimialoittain kalenteripäivinä (ml. työtapaturmat) Taulukko 19 Sairauspoissaolot toimialoittain kalenteripäivinä 2015 2016 2017 Muutos ed v Hallintopalvelut 172 59 29-30 Kehityskeskus 1764 2873 2705-168 Sivistystoimiala 7689 6197 6170-27 Tekninen toimiala 3024 2058 1510-548 Yhteensä 12649 11187 10414-773
Kauhavan kaupunki 8 Taulukko 20: Sairauspoissaolot toimialoittain kalenteripäivää / henkilö (ml. työtapaturmat) 2015 2016 2017 Muutos ed v Hallintopalvelut 8,2 2,8 1,7-1,1 Kehityskeskus 16,3 30,2 30,4 0,2 Sivistystoimiala 14,2 12,1 12,4 0,3 Tekninen toimiala 24,0 16,5 11,8-4,7 Yhteensä 15,9 14,9 14,2-0,7 Taulukko 21: Työtapaturmista aiheutuvat poissaolot toimialoittain kalenteripäivinä 2015 2016 Muutos ed 2017 vuodesta Hallintopalvelut 0 0 0 0 Kehityskeskus 488 40 139 99 Sivistystoimiala 377 78 69-9 Tekninen toimiala 164 136 31-105 Yhteensä 1029 254 239-15 Taulukko 22: Työtapaturmista aiheutuvat poissaolot kalenteripäivää/henkilö 2015 2016 Muutos ed 2017 vuodesta Hallintopalvelut 0 0 0 0 Kehityskeskus 4,60 0,42 1,56 1,14 Sivistystoimiala 0,14 0,15 0,14-0,01 Tekninen toimiala 1,08 1,09 0,24-0,85 Yhteensä 6,60 0,34 0,33-0,01 Taulukko 23: Palkattomalla vapaalla 31.12. olleet, henkilöiden lkm 2015 2016 2017 Kokoaikainen virka/toimi 58 50 38 Osa-aikainen virka / toimi 9 8 11 Yhteensä 67 58 49
Kauhavan kaupunki 9 3. Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Taulukko 24: Koulutuspäivät toimialoittain Koulutus pv Opintovapaa /oppisopimus pv Yhteensä 2015 2016 2017 2015 2016 2017 2015 2016 2017 Hallintopalvelut 57 37 28 0 0 0 57 37 28 Kehityskeskus 251 252 209 365 0 0 616 252 209 Sivistystoimiala 386 507 808 504 230 203 890 737 1011 Tekninen toimiala 139 79 61 144 335 186 283 414 247 yhteensä 833 875 1106 1013 565 389 1846 1440 1495 Taulukko 25: Tietoja koulutukseen osallistumisesta 2015 2016 2017 Koulutuspäivät tpv 709 691 948 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät 20 21 23 Koulutukseen osallistujat 240 245 277 Työpäiviä / osallistuja 3,0 2,8 3,4 Päiviä / vakinainen henkilö 1,2 1,1 1,6 Opintovapaa tpv 674 374 228 Opintovapaa, henkilöitä 9 4 6
Kauhavan kaupunki 10 4. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Taulukko 26: Työterveyshuollon kustannukset 2015 2016 2017 Korvausluokka I 154 286,10 129 333,01 126 837,20 Korvausluokka II 179 037,26 144 826,05 139 625,60 Yhteensä 333 323,36 274 159,06 266 462,80 /henkilö 406,00 364,09 364,52 Taulukko 27: Työterveyshuollon toimintatilasto 2015 2016 2017 Sairaanhoidon käynnit (II) Lääkärikäynnit 1778 1542 1565 Terveydenhoitajan käynnit 881 708 622 Fysioterapeutin käynnit 2 4 3 Laboratoriotutkimukset 1417 1045 830 Kuvantamistutkimukset 323 270 227 Yhteensä 4401 3569 3247 Työterveyshuollon käynnit (I) Lääkärikäynnit 203 170 243 Terveydenhoitajan käynnit 777 626 830 Fysioterapeutin käynnit 62 52 180 Psykologit 4 16 19 Laboratoriotutkimukset 2877 2051 856 Kuvantamistutkimukset Yhteensä 3923 2915 2128 Taulukko 28: Työtapaturmat vastuualueittain 2015 2016 2017 Maatalouslomitus 14 11 8 Muut vastuualueet yht 23 13 11 Yhteensä 37 24 19
Kauhavan kaupunki 11 5. Palkkaus ja henkilöstökustannukset Taulukko 29: Työvoimakustannukset 1000 2015 2016 Muutos ed 2017 vuodesta % Työvoimakustannukset yhteensä, josta 34069 33220 32235-3,0 1) palkat yhteensä, josta 24907 24374 24234-0,6 Vuosiloma-ajan palkat 1742 1645 1640-0,3 Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto 483 415 418 0,7 Perhevapaiden palkat, netto 7-18 6-133,3 Muut lakisääteiset / sopimusper poissaolojen palkat 116 121 332 174,4 2) Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 8817 8545 7685-10,1 3) Muut 0 0 0 Rekrytointikustannukset * Vuokratyövoiman kustannukset 4) Henkilöstöinvestoinnit 345 301 316 5,0 Työterveyshuolto, netto 192 126 148 17,5 Kuntoutus 0 0 0 Koulutus ja muu kehittäminen 89 110 97-11,8 Muut yhteensä ** 64 65 71 9,2 * kunnallisessa kirjanpidossa ei eritellä rekrytointikustannuksia esim. muista ilmoituskuluista, joten tietoa ei saada ** Muut yhteensä sisältää tyky- toiminnan, suojaimet ja ensiapuvälineet Taulukko 30: Kaupungin maksamat palkat lajeittain, 1000 Maksetut palkat Jaksotetut palkat Henkilöstö korvaukset Palkat yht Muutos ed vuodesta 2017 22 363 2 397 326 24 234-0,57 2016 22 369 2 381 377 24 373-2,14 2015 22 711 2 670 474 24 907 8,62 2014 20 910 2 326-306 22 930 9,10 2013 19 464 1 824-274 21 014 3,34 2012 18 812 1 786-263 20 335 3,47 2011 18 180 1 774-301 19 653 3,35 2010 17 677 1 670-333 19 014 2,46 2009 17 204 1 678-325 18 557
Kauhavan kaupunki 12 Taulukko 31: Palkat toimialoittain 1000 euroa Taulukko 32: Sijaisten palkkakustannukset 1000 euroa Taulukko 33: Eläkekulut lajeittain 1000 euroa Palkkaperusteiset Varhemaksut VELmaksut eläkkeet Jaksotetut eläke-kulut Yhteensä Hallintopalvelut 127 31 10 1,0 0,7 22 190,7 Kehityskeskus 419 92 33 1,2 6 550 Perusturva 1060 41 1101 Sivistystoimiala 1877 517 94 0,6 777 263 3528 Tekninen toimiala 559 151 96 2,5 105 911 Yhteensä 2017 2982 1851 274 1,1 777,7 0 396 6280,7 Yhteensä 2016 3003 2382 140 0,6 866 0 446 7281 Yhteensä 2015 2996 2544 171 0,7 1095 15 460 7281 Eläkemenoperusteiset KuEl-maksut % palkkakustannuksista Kunnan maksamat Maksetut palkat Jaksotetut palkat Henk korvaukset Palkat yht 2017 Palkat yht 2016 Palkat yht 2015 Hallintopalvelut*) 903 130 18 1 015 688 1 000 Kehityskeskus 2 743 83 121 2 705 2 705 2 954 Sivistystoimiala 15 493 1 779 192 17 080 17 080 17 118 Tekninen toimiala 3 297 657 54 3 900 3 900 3 836 Yhteensä 22 436 2 649 385 24 700 24 373 24 908 *) v. 2016 lukuihin sis. palkkojen jaksottaminen kiky-sopimuksen mukaisilla tuloerillä Sairausloma Äitiys ja isyysloma Vuosi-loma Muut Yhteensä 2017 Yhteensä 2016 Yhteensä 2015 Hallintopalvelut 18 18 0 7 Kehityskeskus 21 45 11 0 77 44 41 Sivistystoimiala 215 369 114 289 987 941 961 Tekninen toimiala 54 12 66 71 203 191 230 Yhteensä 290 444 191 360 1 285 1 176 1 239
Kauhavan kaupunki 13 Taulukko 34: Välilliset palkkakustannukset (ei tehdyn työajan palkat) 1000 euroa Sairaus Työtapaturma Perhevapaat Lapsi sairas Koulutus Vuosilo-ma Muut vapaat Yhteensä Hallintopalvelut 4 7 1 4 103 9 128 Kehityskeskus 122 8 18 255 6 409 Sivistystoimiala 404 5 67 25 89 831 125 1546 Tekninen toimiala 97 3 3 7 450 44 604 Yhteensä 2017 627 16 74 29 118 1639 184 2687 Yhteensä 2016 1250 32 141 57 232 3175 359 5246 Yhteensä 2015 760 64 107 27 88 1742 154 2942 Taulukko 35: Palkkauksen rakenne keskimäärin (prosenttia kokonaisansioista) KVTES Opetusala Tekniset Tehtäväkohtainen palkka 93,0 73,9 89,4 Palveluaikaan sidotut lisät 5,5 13,1 5,9 Henkilökohtainen lisä 1,4 1,3 4,6 Muut säännöllisen työajan lisät 0,1 1,3 0,1 Ylitunnit (opettajat) 10,4 Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Kokonaisansio 2017 keskim /kk 2366,37 3650,68 2845,69 Kokonaisansio 2016 keskim /kk 2351,73 3765,51 2806,00 Kokonaisansio 2015 keskim /kk 2302,22 3583,88 2845,55 Muutos % ed vuoteen 0,6-3,0 1,4 Miesten keskiansio /kk 2627,51 3573,53 2732,71 Naisten keskiansio /kk 2328,43 3651,91 3433,19