VAKAVIEN RIKOSTEN JÄLKIKÄSITTELY osapuolten tarpeet ja kokemukset RSKK

Samankaltaiset tiedostot
Jälkisovittelu ja vakavan väkivallan vähentäminen Seinäjoki

Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere Arja Konttila, PsT Kriminaalihuollon tukisäätiö (Krits)

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

anna minun kertoa let me tell you

Sovittelun käyttöalueet Suomessa

Seksuaalirikosten ennaltaehkäisy Rikosseuraamuslaitoksessa , Mikko Ylipekka, psykologi Riihimäen vankila, STOP-ohjelma

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Yhdessä työskentelyn tarve, tahto ja taito. VIP-verkosto, Raasepori Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori

Kasko Kuraattori

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Monitoimijaisuus ja arviointi Rikosseuraamuslaitoksessa. yhtymäkohtia LAPEEn

Ympäristöasioiden sovittelu

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Puhetta elämästä -kortit

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Muokkaa perustyyl. napsautt. TYÖYHTEISÖSOVITTELU

Rikostaustainen ja hänen perheensä tulevan maakunnan asukkaana!

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Sijaishuoltopaikkaan tulo

TERVETULOA TYÖYHTEISÖSOVITTELUUN. Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. Timo Pehrman

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Tampere Kouluttaja Ulla Sara-aho

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Krits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

Sukupolvia yhdistävä. toiminta

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

Kohtaamisia Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ

Kuolemasta pitää puhua- vai pitääkö?

Nuoret takuulla kuntoon

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta?

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

RESTORATIIVISEN OIKEUDEN KEHITTÄMINEN VAKAVISSA RIKOKSISSA ERITYISESTI VANKILAKONTEKSTISSA. Marjatta Kaurala

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Ulkomaalainen rikoksentekijänä-koulutus RSKK Vantaa

Vankilakirjastoyhteistyö. kehittämistehtävänä. Irmeli Malka-Kannisto /

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Kohtaamisen kolme E:tä

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Kuntouttava työote - mahdollisuudet ja haasteet eri kieli- ja kulttuuritaustaisten parissa Adnan Balic ja Kati Kaarlejärvi RSKK 22.2.

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö

"Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983)

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

8. Rikosasioiden sovittelu

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Rikos ja riita-asioiden sovittelu. Koulun työrauhaa 2 seminaari sovittelu koulun työrauhan varmistajana

ARKINEN APU EI MUOTOILUA KAIPAA TYÖRYHMÄN VETÄJÄT ULLA HALONEN/KS MUISTIYHDISTYS RY & SIRPA PEKKARINEN/KOSKE TYÖRYHMÄN JÄSENET NELJÄ HENKILÖÄ

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Omaisen kohtaamisen prosessi

Transkriptio:

VAKAVIEN RIKOSTEN JÄLKIKÄSITTELY osapuolten tarpeet ja kokemukset Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät 29.11.2018 RSKK

SAUMA hanke 2013 2018 > Rise + Vuolle Setlementti? Vakavien rikosten uhreilla tai henkirikosten uhrien läheisillä on mahdollisuus harkita tekijän kohtaamista jossain vaiheessa tuomion jälkeen. Vakavien rikosten jälkikäsittely (Restorative Justice Dialogue) = Restoratiivinen dialogi rikoksesta aiheutuneiden seurausten vähentämiseksi 1) uhrien/omaisten ja tuomitun 2) tuomitun ja hänen omaistensa välillä välillä Menettely perustuu restoratiiviseen oikeuteen, jossa etusijalla on uhrin tukeminen ja hyvittäminen. Toinen keskeinen periaate on, että tekijä ottaa vastuun teostaan ja on siitä pahoillaan.

Vastuunoton 4 vaiheinen prosessi: > ymmärtää rikoksen seuraukset, kehittää empatiaa ja vastuunottoon teosta ja muuttaa häpeän tunnetta 1. Minä tein sen. 2. Se oli väärin. Tunnustaminen ilman tekosyitä ja oikeuttamista 3. Hyvittäminen. Empatian kehittäminen: Toisen saappaisiin meneminen Kun tekijä alkaa ymmärtää toimintansa seuraukset hän tajuaa tarpeen muuttaa omaa käyttäytymistä. 4. Tarvittava apu muutokseen. Identiteetin uudelleen rakentamisen tarve (Maruna 2001).

(Restorative Justice Council 2016, UK) Going to prison, that s just running away and getting away from it all. But to actually go into a room and sit down knowing that they are going to walk through that door in a few minutes time and want to know why you stole from them that s scary for me That [RJ] was my turning point. When I realised what effect my crimes had on other people, I felt ashamed and embarrassed.

Tilastotietoja 2013 2018 (15.10.2018 asti) Aloitteiden määrä koko hankkeen aikana yli 140 Aloitteiden vuosittainen keskiarvo 30 Aloitteiden lukumäärä 2017 2018: 44 Aloitteentekijöistä uhrien omaisia 3 tuomittuja/heidän edustajia 41 Asiakkaiden lukumäärä v 2017: 68 Asiakaskontakteja v 2017 211

Muut hankkeemme toteuttamat restoratiiviset toimintamuodot Vankien väliset sovittelut Restoratiivinen päihdekuntoutusosasto Kylmäkosken vankilassa Toiminta perustuu restoratiivisiin arvoihin (mm. kunnioitus, empatia, luottamuksellisuus, osallisuus, turvallisuus, hyvät ihmissuhteet, aito dialogi, vastuunotto ja korjaaminen) Kokemusasiantuntijoiden vierailut

Restoratiivinen prosessi tukee OM:n yhteiskunnallisia kriminaalipoliittisia vaikuttavuustavoitteita Rikoksentekijän vastuuseen saattaminen Rikoksesta aiheutuneiden haittojen vähentäminen (Uusinta)rikollisuuden vähentäminen erityisesti face to face kohtaaminen (restoratiivisten käytäntöjen todettu vähentävän uusintarikollisuutta keskimäärin 14 18 %, esim. RJC 2016; vrt. myös VanNess 2011) > Turvallisuuden tunteen lisääntyminen Uhrien auttaminen ja tukeminen

Restoratiivisten ohjelmien tavoitteet tukevat ja edistävät desistanssiteorian tavoitteita ja Risen muita ohjelmia: Tavoite 1: Kehittää empatiaa auttamalla vankeja ymmärtämään heidän tekojensa seuraukset muihin ihmisiin Tavoite 2: Parantaa itsetuntoa ja tietoisuutta omista tunteista > auttaa vankeja olemaan yhteydessä toisiin ihmisiin kunnioittavalla ja arvostavalla tavalla. Tärkeää, että on joku joka luottaa heihin. Tavoite 3: Avata silmät näkemään itsensä ja maailma vaihtoehtoisella tavalla >rikokseton elämä olisi saavutettavissa ja houkuttelevaa. Luodaan toivoa: muutos on mahdollinen Tavoite 4: Tukea ex vankeja heidän halussaan tehdä reparaatiota (korjausta, parannusta).

Jälkikäsittelyn prosessi 1. Aloitevaihe Kaksi koulutettua fasilitaattoria tapaa ensin aloitteentekijän > alustava soveltuvuuden arviointi >yhteydenotto toiseen osapuoleen > valmiuden ja soveltuvuuden arviointi 2. Valmistelu: kartoitetaan tunteet ja tarpeet, hyödyt ja riskit 3. Kohtaaminen Turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen Välittömien vaikutusten arviointihaastattelu 4. Seuranta Yhteydenotto 2 vk ja 2 3 kk kohtaamisen jälkeen

Rikoksentekijöiden motiiveja, tarpeita Pahoillaan omasta puolesta, yrittänyt kirjoittaa kirjettä, Haluaa keskustella, jotta vältyttäisi koston kierteeltä, Miettinyt uhreja ja arvelee, että heillä paha olla, Haluaisi saada jotain hyvää aikaan, Haluaa kertoa mitä tapahtui ja pyytää anteeksi sekä osoittaa katumus ja vähentää omaisen surua jos mahdollista, voisi helpottaa myös uhrin elämää jatkossa, toivoo omaisille olevan hyötyä että saisivat rauhan Saada yhteys läheiseen ja selvitettyä asia, haluaa kertoa ettei tehnyt tekoa suunnitellusti vaan hetken mielijohteesta

Tarvenäkökulma suhteessa toisen kohtaamiseen Uhri/omainen Tekijä Toisen hyvinvoinnin edistäminen Toisen hyvinvoinnin edistäminen Ymmärrys Ymmärretyksi tuleminen Merkityksellisyys Kuulluksi tuleminen Todellisuuksien kohtaaminen Toisen kuuleminen Toivo Aitous Lohtu Rehellisyys Tasapaino Läsnäolo Kasvu, oppiminen Tieto, informaatio Aikaansaaminen Sovinto

Tekijöiden kokemuksia jälkikäsittelystä heti kohtaamisen jälkeen Ehkä nyt vankeusaikana paras kaikista. Tavoite oli, että pääsisi keskustelemaan. Positiivisista asioista paras. Kaikki lomat ynnä muut jää toiseksi. Vähän varmaan sama (kokemuksena) kuin jos tulisi uskoon, mutta ei voi tietää kun ei ole tullut. Kuulosti uskomattomalta kun sanoi (omainen) että haluaisi meistä normaaleja työssä käyviä ihmisiä.

Jälkikäsittelyjen pitkäaikaisvaikutuksista Vastauksissa korostui asian käsittelyn, keskustelun merkitys Sisälle jää jotain, jos ei pääse keskustelemaan Tekijät: kohtaaminen oli tarjonnut mahdollisuuden laittaa omassa elämässään asioita kuntoon, antaa itselleenkin anteeksi, käsitellä omien tekojen seurauksia, itseymmärryksen lisääminen, helpompi palata aikanaan vankilasta normaaliin elämään Omaiset: Tapaamisen positiiviset vaikutukset korostuneet ja ajatukset selkiintyneet; kohtaaminen oli vapauttanut koston ja vihan tunteista, lievittänyt häpeää ja syyllisyyttä; ei tarvinnut enää hermoilla tekijän kohtaamista tämän vapautumisen jälkeen, ei enää terapian tarvetta; rikokseen liittyvä kuvio ja tapahtumat ovat alkaneet selkiytyä.

Uhrien välittömiä kokemuksia Hyvä, helpottava ja positiivinen, ei kummittele mun unissa eikä ajatuksissa, hyvä fiilis paremminkin. Se on oikeesti ihminen joka ansaitsee mahdollisuuden, että muutkin tajuaisivat että hän on rangaistuksensa suorittanut. Toivon tunne, toivon kipinää, että kun pääsee täältä, aloittaisi puhtaalta pöydältä, vaikka on tehnyt mitä on tehnyt. Olen saanut suoraan tekijälle kerrottua mitä en ole aiemmin muille lausunut. Oli hienoa, että tekijä itse yrittää saada omaa tulevaa arkea järjestettyä, ja tekee töitä sen eteen. Se oli hienoa kuulla.

Tekijöiden kokemuksia jälkikäsittelystä ( 2 kk kohtaamisen jälkeen) En osannut etukäteen odottaa, että itselle tulisi hyvä mieli. Prosessin pituus oli hyvä asia, koska sai rauhassa pohtia asioita. Minulle oli tärkeätä päästä sanomaan mitä ajattelen ja näin että siitä oli hyötyä myös hänelle (omaiselle). Oma olokin keveni, kun näki että hän voi hyvin kaikesta tapahtuneesta huolimatta. Ehkä tästä on oppinut sen, että jos on joku asia, mikä vaivaa, niin tekee sen asian eteen jotain. Syntyi kokemus siitä, miten tällaisten asioiden läpikäyminen voi vaikuttaa elämään. Asioitten läpikäyminen ja keskustelu oli hyväksi.

Uhrin siskon kokemus kohtaamisesta Nyt voin viimein surra veljeni kuolemaa.en pidä häntä hirviönä hän on selkeästi ollut alusta lähtien pahoillaan eikä ole ollut tarkoitus tehdä tällaista. En ole enää ainakaan vihainen. Itse asiassa toivon, että tekevät kaiken sen mitä he sanovat tulevaisuudessa tekevänsä.

Projektin työntekijät Arja Konttila Riikka Hiitelä arja.konttila@krits.fi riikka.hiitela@krits.fi p. 050 4408699 p. 050 4123 081 Kriminaalihuollon tukisäätiö, KRITS Kinaporinkatu 2 E 39 Kumppanuustalo Artteli ry 00500 Hesinki Salhojankatu 42 33500 Tampere