SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA
ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia
TAUSTA JA TAVOITTEET Käytännönläheisiä ohjeita päätöksentekijöille Markkinoiden arviointi Teknologian tilannekatsaus Tarveanalyysi, yhteisöt ja yksityiset Hallinnollinen ja kaupallinen lähestymistapa Julkisen vallan roolin miettiminen Rahoittajina ERA-NET Road sekä Liikenne- ja viestintäministeriö, osa TransEco kokonaisuutta Koordinaattorina DHV (Hollanti), Suomessa vastuu Rambollilla
MARKKINAT Tarjonta rajallista erityisesti akkujen hinnan vuoksi Maksimiajomatkat rajallisia ja kuljetuskapasiteetti usein pienehkö Kansallinen autoteollisuus ei korreloi tarjonnan kanssa Plussapuolella hiljaisuus, paikallinen päästöttömyys ja vaihteettomuus Haittoina hankintahinta, suppea valikoima ja toimintasäde Suomessa tarjolla kaksi hinnoiteltua täyssähköautomallia
SUURTEN KALUSTOJEN HALTIJAT AVAINASEMASSA Säännöllinen (ennustettava) käyttö Päivittäinen ajoaika ja -matka suuri Ajamisen helppous ja mukavuus painavat Kokonaiskustannusajattelu Ulkonäkö ym. vähämerkityksisiä Vihreä imago Julkiset tahot, kuljetusyritykset, mutta myös ympäristötietoiset hyvätuloiset kaupunkilaiset!
KÄYTTÄJIEN TARPEET Hankintahinta ja elinkaarikustannus verrattuna perinteiseen kalustoon Valikoima ja tarjonta myös perheautoja ja tavarankuljetukseen sopivaa kalustoa Riittävä ajomatka yhdellä latauksella tai nopea lataus
MITEN ERI MAISSA LÄHESTYTÄÄN ASIAA? Itävallassa alueellisia kokeiluja, jotka saavat tukirahaa valtiolta/paikallishallinnolta, ympäristötavoitteet markkinointikeinona Hollantilaisilla vahva kansallinen politiikka ja pyrkimys vaikuttaa aktiivisesti markkinoihin, 3. sektorin toimijoilla vahva rooli Norjassa valtio tukee myös verotuksen keinoin, ympäristöasiat selkeästi näkyvissä, ja paikallisetkin kokeilut nähdään osana laajempaa järjestelmää Suomessa paikallisia kokeiluja ja muutama innokas yritys, valtion rooli näyttää kovin varovaiselta, ja vahvaa yhteistä tahtotilaa ei ainakaan vielä ole
LISÄÄ ESIMERKKEJÄ Ranskassa autonvalmistajat ja valtio kimpassa Italiassa sekä valtiollisia että paikallisia ohjelmia Saksassa panostetaan t&k-toimintaan valtion tuki autoteollisuudelle Britit kehittävät erityisesti latausinfraa paikallisissa / alueellisissa hankkeissa valtiollisen politiikkasateenvarjon alla Tanskassa nähdään bisnesmahdollisuuksia ja pyritään uusiutuvan energian kärkimaaksi Eli yhtenäistä linjaa ei vielä ole, ja kriittinen massa on hankala saavuttaa, tietoa ja kokemuksia kuitenkin alkaa jo olla
BEST PRACTICES, ELI MITÄ ME TÄSTÄ OPIMME Ilmastotavoitteet ovat suurin draiveri, mutta myös esteet ovat suuria: verotus, politiikka, talous, kulttuuri, konservatiiviset asenteet, teknologia Seuraavaksi esitettäviä 9 suositusta ei ole laadittu yksittäisten esimerkkien tai maiden perusteella, vaan yhdistelemällä havaintoja yli rajojen Tässäkään asiassa ei ole yhtä eurooppalaista totuutta, vaan paikalliset olosuhteet on otettava huomioon!
SUOSITUKSIA 1. Tiedon jakaminen ja keskustelu muokkaavat asenteita ja toimintaa 2. Luotettavan tiedon tuottaminen ja todellisten kokemusten kerääminen on edellytys muutoksille yleisessä mielipiteessä 3. Julkisen vallan tulee toimia esimerkkinä ja pyrkiä vaikuttamaan sekä markkinoihin että infrastruktuuriin 4. Poliittisten päätösten on oltava luotettavia päätökset tehdään pitkällä tähtäimellä, niistä pidetään kiinni, ja toimet ovat riittävän voimakkaita, kansallinen koordinaatio on edellytys paikalliselle edistykselle, keinot eivät saa rajoittaa teknologioita, aluksi vaaditaan reilumpaa panostusta jo tekniikan puutteiden vuoksi, ja kansallisen tavoitteen on oltava selkeä ollakseen mitattavissa ja vaikuttava
LISÄÄ SUOSITUKSIA 5. Paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla on käytössään hyviä keinoja kuten kaavoitus ja pysäköinnin säätely 6. Latausinfra edistää sähköautojen yleistymistä sekä todellisuudessa että antamalla luotettavan mielikuvan käyttäjille standardointi! 7. Smart grids sähköverkkojen kehittäminen 2-suuntaisiksi ja kapasiteetin turvaaminen on lähitulevaisuutta 8. Markkinavetoisuuden ja sääntelyn tasapaino on löydettävissä 9. Kukaan ei pärjää yksin, verkostot ja yhteistoimintamallit mahdollistavat julkisten ja yksityisten toimijoiden (myös epäviralliset yhteisöt) keinojen kokoamisen tavoitteiden saavuttamiseksi
LISÄTIETOJA Aki Lumiaho, Jukka Räsänen, aki.lumiaho@ramboll.fi jukka.rasanen@ramboll.fi http://www.ntnu.no/c/document_library/get_file?uuid=7075c309- d6c7-4963-b7db-e92eb40d6897&groupid=10265