PÄÄTÖS Nro 79/09/1 Dnro ISY-2008-Y-247 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2009 ASIA Sikasalonsuon sekä Saveronsuon ja Kaihlasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemus, Kouvola (ent. Anjalankoski). HAKIJA PJ-TURVE Oy Palosentie 382 46710 SIPPOLA HAKEMUS Hakemus koskee Sikasalonsuon sekä Saveronsuon ja Kaihlasuon (jatkossa koko alue nimellä Sikasalonsuo) yhteensä noin 90,5 ha:n turvetuotantoalueen toimintaa. Tuotantoalue on hakijan hallussa (vuokrasopimus 17.10.2008, voimassa 31.12.2028 saakka). Sikasalonsuo sijaitsee Kouvolan kaupungin Sippolan kylässä, noin 18 km Inkeroisista koilliseen, tilalla Halla-Sippola, kiinteistötunnus 754-411-1-680. Suolla tuotetaan jyrsinturvetta tai palaturvetta imukeruuvaunuilla ja mekaanisilla vaunuilla. Vuosittainen tuotantomäärä on noin 43 000 m 3. Tuotannon arvioidaan loppuvan noin vuonna 2035. Suunnitellun tuotantoalueen kuivatusvedet johdettaisiin Sikasalonsuon itäosan tuotantolohkoilta C ja D (26 ha) Saittaranjärveen ja länsiosan tuotantolohkoilta A, B, E ja F sekä Saveronsuon ja Kaihlasuon tuotantolohkoilta (64,5 ha) Saveronjokeen. Hakija hakee myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettua lupaa saada aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon 25.11.2008 ja sitä on täydennetty 27.2.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta. Sikasalonsuon alue on Kymenlaakson 19.6.2001 vahvistetussa seutukaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Suunniteltu tuotantoalue on ojitettua metsämaata, alueen puusto on tukkipuun kokoista hoidettua metsää, taimikkoa ja aukkohakkuita. Ympärillä olevat kiinteistöt ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Lähimmät asuinkäytössä olevat kiinteistöt sijaitsevat Sikasalonsuon kaakkoisosasta noin 400 m etelään ja Saveronsuolta noin 700 m lounaaseen. Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan tuotantoalue sijoittuu Summajoen valumaalueelle (13), tarkemmin Sippolanjoen alueelle (13.005), jonka pinta-ala on 145,81 km 2 ja järvisyys 0,73 %. Suunnitellun tuotantoalueen osuus Sippolanjoen valuma-alueen pinta-alasta on 0,7 %.
3 Sikasalonsuon alueen luoteispuolella (Kaihlasuon koillispuolella), lähimmillään noin 500 metrin päässä on soidensuojeluohjelmaan kuuluva Karhunsuon Saapaslahti ja pohjoispuolella noin 100 metrin päässä on vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Hietakankaanniemi. Kohteet sisältyvät Natura 2000 ohjelmaan. Lännessä, lähimmillään noin 4 kilometrin etäisyydellä on soidensuojeluohjelmaan kuuluva Haukkasuon eteläosa. Haukkasuo kuluu Alajalansuo Hangassuo Haukkasuo Pilkkakorvenmäki nimiseen Natura 2000 -alueeseen. Purkuvesistön tila ja käyttökelpoisuus Saveron-, Silmun- ja Sippolanjoen vedet ovat väriltään tummia, melko runsaasti orgaanista ainesta sisältäviä, ravinteikkaita ja rautapitoisia. Käyttökelpoisuusluokitus on välttävä. Saittaranjärvi on matala reheväksi luokiteltava humusjärvi. Saittaranjärven purku-uoma on Kosenoja, joka noin 2 km Saittaranjärven alapuolella muuttuu nimeltään Saveronjoeksi. Kalasto ja kalastus Purkuvesistö kuuluu Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueeseen. Silmun- ja Sippolan- ja Summajokeen on kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan istutettu järvitaimenta, rapua, harjusta ja meritaimenta. Hakemuksen mukaan alueella harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. TOIMINTA Sikasalonsuolla tuotetaan energiaturvetta ja ympäristöturvetta. Turve tuotetaan jyrsinturpeena ja tarvittaessa palaturpeena. Tuotantoalueen pinta-ala on 90,5 ha. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 43 000 m 3. Tuotantoalueelle on suunniteltu toteutettavaksi vesiensuojelurakenteet, jotka muodostuvat sarkaojarakenteista (lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket), virtaamansäätöpadoista (8 kpl), laskeutusaltaista (4 kpl) sekä pintavalutuskentistä (2 kpl). Ulkopuoliset vedet johdetaan nykyisiä metsä- ja tieojia pitkin tuotantoalueen ohi.
4 Sikasalonsuon alueen kuivatusvedet käsitellään siten, että vedet johdetaan virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaiden jälkeen tuotantolohkoilta A, B, E ja F sekä Kaihlasuolta painovoimaisesti pintavalutuskentälle ja tuotantolohkoilta C ja D sekä Saveronsuolta pumppaamalla sulan maan aikana pintavalutuskentälle. Talvella vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta pumppaamon ohi. Pintavalutuskentiltä kuivatusvedet johdetaan Sikasalonsuon itäosan tuotantolohkoilta C ja D Saittaranjärveen ja länsiosan tuotantolohkoilta A, B, E ja F sekä Saveronsuon ja Kaihlasuon tuotantolohkoilta Saveronjokeen. Pintavalutuskenttien turvepaksuus on yli 1 m ja kenttien koot (1,1 ha ja 2,5 ha) ovat 4,2 ja 3,9 % valuma-alueistaan. Käytettävät pumput ovat polttomoottorikäyttöisiä. Vesiensuojelurakenteet toteutetaan ja otetaan käyttöön ennen alueen kunnostustöiden aloittamista. Vesiensuojelurakenteiden toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Alueella on valmiina ympärivuotisen liikenteen kestävät metsäautotiet. Turvetta kuljetetaan noin 430 rekkakuormaa vuodessa. Turvekuljetukset suuntautuvat metsäautotietä paikallisteille 3751 tai 375 ja edelleen valtatielle 6. Lisäksi alueella on työntekijöiden henkilöautoliikennettä. Huolto- ja varikkoalue on yhteinen Koukkuhuhdansuon suunnitellun tuotantoalueen kanssa ja sijaitsee tuotantolohkon B eteläpuolella. Polttoaineet varastoidaan kaksoisseinämäisessä 2 m 3 säiliössä. Voiteluöljyn kulutus on keskimäärin 300 litraa/a ja voiteluaineiden kulutus on noin 20 30 kg/a. Käytetyt öljyt kerätään jäteastioihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Aumamuovit (noin 2 000 kg/a) käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen, rikkoontuneet aumamuovit toimitetaan poltettavaksi. Muut jätteet toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Tuotantoalueelle on 21.11.2008 laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jonka mukaan kaivannaisjätteet käytetään hyödyksi rakentamistoiminnassa tai energiana. BAT-TARKASTELU Hakijan arvion mukaan toiminnassa sovelletaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP).
5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan turvetuotannon vesistökuormitus (netto) Saittaranjärveen on 530 kg/a kiintoainetta, 2,4 kg/a fosforia ja 97 kg/a typpeä sekä Saveronjokeen 861 kg/a kiintoainetta, 6,3 kg/a fosforia ja 296 kg/a typpeä. Kuormituksen vaikutukset alapuolisten vesistöjen veden laatuun hakija arvioi vähäisiksi. Kuormitusarvio on hakemuksessa laskettu Karhunsuon ja Kiihansuon (ympärivuotinen pintavalutus) kuormitustarkkailuvuosien 2003 2005 ominaiskuormitusten perusteella. Kuntoonpanovaiheen kuormitus on hakijan arvion mukaan 40 % suurempi kuin tuotantovaiheessa. Tuotantoalueen läheisyydessä on yksi asuinkäytössä oleva kiinteistö, joka sijaitsee noin 350 m:n päässä tuotantoalueesta. Alle 500 m:n säteellä tuotantoalueesta ei ole vapaa-ajan kiinteistöjä. Tuotannon aiheuttama melu on melko vähäistä, maataloustuotantokoneisiin verrattavaa, eikä se ole jatkuvaa. Tuotantoaluetta ympäröivä metsä estää melun ja pölyn leviämistä. Tuotanto keskeytetään palovaaran vuoksi yli 10 m/s tuulella. TOIMINTA POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEISSA Hakemuksen mukaan toiminnassa huomioidaan riskit seuraavasti: Ennen tuotannon aloittamista tarkastetaan paloviranomaisten kanssa työmaa. Tulipaloihin varaudutaan kaivamalla riittävä määrä yli 50 m 3 :n paloaltaita (ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta nro SM-2006 03459/tu-312). Tuotantoalueella tulee olemaan asianmukainen alkusammutuskalusto. Pumppujen toimintaa tarkkaillaan tuotantoajan ulkopuolella jatkuvasti sopivin väliajoin. Alue ei ole tulvaherkkä. Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus.
6 KORVAUSESITYS Hakija esittää Sikasalonsuon ja Koukkuhuhdansuon (Dnro ISY-2008-Y-248) turvetuotantoalueiden yhteiseksi kalatalousmaksuksi 400 euroa/a. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakijan esityksen mukaisesti käyttötarkkailuun kuuluu seuraavaa: tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä tuotantomenetelmä ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki (myös väliaikaiset) poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmasta laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset virtaamansäätö/mittapadon asennus ja korjaukset sadanta, lämpötila ja tuulitiedot pumppaamon asennus, käyttöaika ja häiriöt huomautukset, muun muassa rankkasateiden kestot ja seuraukset havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta, esimerkiksi metsäojituksista jätehuoltoon liittyvät toimet tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulet, valitukset jne.) muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla ympäristövaikutuksia tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta kasvittumisen edistyminen tuotannosta poistuneilla saroilla alueiden ottaminen uuteen maankäyttöön. Käyttötarkkailutiedot merkitään pöytäkirjaan, joka säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle.
Päiväkirjoista tehdään vuosittain yhteenveto, joka esitetään tarvittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemukseen. 7 Kuormitus- ja vedenlaaduntarkkailuohjelma Kymijoen vesi- ja ympäristö ry on 23.2.2009 tehnyt esityksen Sikasalonsuon kuormitusja vesistötarkkailuohjelmaksi. Toiminnan vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan neljässä pisteessä (tarkkailuesityksen liitekarttaan merkityt kuormitustarkkailupisteet A ja B sekä vedenlaaduntarkkailupisteet A, C ja Saittaranjärven järvipiste D). Paikkojen tarkat koordinaatit mitataan ensimmäisellä näytteenottokerralla. Kuntoonpanovaiheessa otetaan näytteet kahden viikon välein paikoista A ja B. Kun vesiensuojelurakenteet ovat valmiit, siirrytään käyttötarkkailuun. Kaikista näytteistä määritetään kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistyppi (kok.n) ja ph. Kerran kuukaudessa (toukokuu syyskuu) määritetään lisäksi ammoniumtyppi (NH 4 -N), fosfaattifosfori (PO 4 -P), nitriitti- ja nitraattityppi (N 2+3 -N) ja rauta (Fe). Käyttötarkkailussa otetaan näytteet toukokuun ja syyskuun välisenä aikana kerran kuukaudessa paikoista A ja B. Talvinäytteenotosta ja poikkeustilanteiden näytteenotosta sovitaan valvontaviranomaisen kanssa erikseen. Näytteistä määritetään kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistyppi (kok.n), ph, ammoniumtyppi (NH 4 -N), fosfaattifosfori (PO 4 -P), nitriitti- ja nitraattityppi (N 2+3 -N) ja rauta (Fe). Näytteenottaja mittaa mittapadolta näytteenoton yhteydessä virtaaman. Käyttötarkkailusta tehdään vuosiyhteenveto, joka toimitetaan valvontaviranomaiselle. Vedenlaaduntarkkailua suoritetaan pisteissä A, C ja D. Ennen kuntoonpanovaihetta otetaan vesi- ja piilevänäytteet pisteistä A, B ja C sekä piilevänäyte paikasta Saveronjoki Töyrylä 080. Mikäli tarkkailupaikat eivät sovellu piilevätarkkailuun, käytetään muita valvontaviranomaisen hyväksymiä biologisia menetelmiä. Ennakkotarkkailun jälkeen biologiset näytteet otetaan seuraavan kerran ensimmäisen käyttövuoden jälkeen ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Järvipisteeltä D (Saittaranjärvi 051) otetaan näytteet kevättalvella ja heinä elokuussa 1 m:n syvyydestä; jos näytteenottopaikan syvyys on yli 3 m, otetaan näyte myös 1 m poh-
8 jan yläpuolelta. Näkösyvyys mitataan. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistyppi (kok.n), ph, ammoniumtyppi (NH 4 -N), suodattamaton fosfaattifosfori (PO 4 -P), nitriitti- ja nitraattityppi (N 2+3 -N) ja rauta (Fe). Loppukesän näytteestä määritetään myös klorofylli-a. Vedenlaaduntarkkailusta tehdään vuosiyhteenveto, joka toimitetaan valvontaviranomaiselle. Kalataloudellinen tarkkailu Hakija liittyy Sippolanjoella tehtävään kalataloudelliseen velvoitetarkkailuun. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen ympäristölupaviraston sekä Kouvolan kaupungin ilmoitustauluilla 19.3. 20.4.2009 ja lisäksi erityistiedoksiannolla asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Keskilaakso-nimisessä lehdessä 19.3.2009. Lausunnot Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut seuraavaa: "Sikasalonsuon turvetuotantohanke sijoittuu Summajoen vesistöön kuuluvalle Sippolanjoen valuma-alueelle (13.005). Valuma-alueen pinta-ala on 145,81 km 2 ja suunnitellun turvetuotantoalueen pinta-ala noin 90,5 ha. Sikasalonsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa 64,5 ha:n osalta laskuojalla Saveronjokeen ja loppujen 26 ha:n osalta laskuojalla Saittaranjärveen, Kosenojaan ja edelleen Saveronjokeen. Vesiensuojelurakenteiksi tuotantoalueelle on tarkoitus rakentaa virtaamansäätöpadot ja laskutusaltaat sekä kaksi ympärivuotisesti käytössä olevaa pintavalutuskenttää. Saveronjoki laskee Silmunjokeen ja edelleen maa- ja metsätalouden kuormittamaan Sippolanjokeen. Peltoprosentti Sippolanjoen valuma-alueella on 20,2 % ja suopinta-alan osuus 14,1 %. Nykyisel-
9 lään Sippolanjoki vastaanottaa turvetuotannon kuivatusvesiä yhteensä noin 730 tuotantohehtaarilta. Laskennallisesti arvioiden (v. 2008 VEPS-järjestelmän mukaan) maatalouden osuus Sippolanjoen fosforikuormituksesta on ollut noin 61 % ja turvetuotannon osuus 6 %. Typpikuormituksesta vastaavat luvut ovat noin 46 % ja 11 %. Uutta turvetuotantopinta-alaa Sippolanjokeen laskeville valuma-alueille on suunniteltu, Sikasalonsuo mukaan lukien, noin 130 ha. Koko Summajoen vesistössä turvetuotantoaluetta tai uusia varauksia on yhteensä noin 1 200 ha (yli 2 % vesistöalueen pinta-alasta), joka nostaa turvetuotannon kokonaisuutena yhdeksi huomionarvoiseksi kuormituslähteeksi tässä rannikon jokivesistössä. Saveronjoen vedenlaadussa valuma-alueen nykyisen maankäytön vaikutukset näkyvät selvästi ja joen vesi on ravinne- ja kiintoainepitoista sekä humuksen takia väriltään tummaa ja rautapitoista. Käyttökelpoisuusluokituksen kriteerien perusteella vesi Saveronjoessa, kuten myös Sippolanjoessa soveltuu vain välttävästi eri käyttötarpeisiin. Saittaranjärvestä vedenlaatutuloksia on vähemmän, mutta niiden mukaan tämä matala humusjärvi on luokiteltavissa reheväksi. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueelle on vuosien 2008 2009 aikana laadittu ensimmäiset vesienhoidon lainsäädännön mukaiset vesienhoitosuunnitelmaehdotukset ja toimenpideohjelmaesitykset. Sippolanjoki ja Summajoen alaosa kuuluvat niissä omina tarkasteluyksikköinä Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpidealueeseen. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvässä vesien nykytila-arviossa Sippolanjoki ei veden fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan tehdyn kokonaisarvion perusteella saavuta nykytilassaan hyvän tilan tavoitetta. Ongelmia on erityisesti jokeen kohdistuvan kuormituksen aiheuttaman voimakkaan rehevyyden takia, vaikka savikkoalueen joessa vesi on luontaisestikin ravinnepitoista. Summajoen alaosakaan ei nykytilassaan täytä biologisten tekijöiden mukaan tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella hyvän tilan tavoitetta. Tästä johtuen vesistön tilan kohentamistoimia on tarvetta kohdentaa koko Sippolanjoen ja Summajoen alaosan valuma-alueelle. Toimenpiteinä vesien tilan parantamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi on alueelle esitetty eri tahoja koskevia ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistoimia. Kuormituksen lisäämistä hyvää huonommassa tilassa oleville jokialueille ei tulisi sallia.
10 Vaikka Sippolanjoen ja Summajoen valuma-alueella poistuu lähivuosien aikana merkittäviä määriä tuotantopinta-alaa turvetuotannosta, niin tämä ei kuitenkaan merkitse, että vesistökuormitus näiden osalta loppuisi välittömästi tuotannon loputtua ja että tilanne vastaisi jatkossa luonnontilaiselta alueelta tulevaa huuhtoumaa. Tuotannon loputtua ja alueen siirryttyä muuhun käyttöön kuormitusta ei enää lasketa turvetuotannon aiheuttamaksi. Uusilla turvetuotantoalueilla käyttöönotettavat tehokkaammat kuivatusvesien käsittelymenetelmät johtavat aikanaan kokonaiskuormituksen vähentymiseen tuotantopintaalaa kohti. Hakemuksessa olevien laskennallisten arvioiden perusteella Sikasalonsuon turvetuotantoalueen tuotannonaikaisella kuormituksella ei olisi yksittäisenä kuormittajana huomattavaa heikentävää vaikutusta Saittaranjärveen eikä Saveronjoen vedenlaatuun ja tilaan. Ympärivuotisesti käytössä olevista pintavalutuskentistä ei Kaakkois-Suomen alueella tosin ole vielä käyttökokemuksia. Hakemuksessa turvetuotannon vesistövaikutuksia on käsitelty hyvin suppeasti. Sikasalonsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmäksi on esitetty virtaamansäätöpadot ja laskeutusaltaat sekä kaksi ympärivuotisesti käytössä olevaa pintavalutuskenttää. Esitettyä vesienkäsittelyä voidaan pitää BAT-periaatteen mukaisena. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa lupahakemuksessa esitettyyn tuotantoalueen tarkkailuohjelmaan. Toiminnanharjoittajan tulee omalta osaltaan osallistua Summajoen kuormittajien yhteistarkkailuun, mikäli sellainen tulee käynnistymään. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tuotantoalueen lähistössä sijaitseville asutuille kiinteistöille voi aiheutua pölyhaittaa, joten toiminnanharjoittaja tulee lupapäätöksessä velvoittaa keskeyttämään tuotanto sääolosuhteissa, joissa haitta syntyy. Melun ohjearvojen ylittyminen asuttujen kiinteistöjen suhteen on epätodennäköistä. 19.6.2001 vahvistetussa Kymenlaakson kokonaisseutukaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M)". Kaakkois-Suomen TE-keskus on lausunut seuraavaa: "Turvetuotannon aiheuttaman vesistökuormituksen ja kalatalousvaikutusten kulmakiviä ovat tulva-aikaiset suuret valunnat sekä rankkasateet. Suurin osa kuormituksesta aiheutuu tuotannon alussa, mutta vielä tuotannon loputtuakin kuormitus jatkuu. Turvetuotannon
11 vaikutukset ovat jo tässä suhteessa hyvin vahingollisia jokivesistön eliöstölle, kuten kaloille. Tämän lisäksi maanmuokkaustoimenpiteillä aiheutettu eroosion kasvu lisää kiintoaineen ja muun muassa raudan huuhtoutumista vesistöön. Veden laadun heikkeneminen haittaa vesistön kala- ja rapukantoja. Lisääntynyt kiintoaine aiheuttaa kutualueiden liettymistä ja voi tukehduttaa purkuvesistön pohjalla olevan mädin ja pienpoikaset. Vaikutukset pohjaeläimistöön, kalojen tärkeisiin ravintokohteisiin, voivat olla huomattavat. Kalojen elohopeapitoisuuksissa on todettu korkeita arvoja alueilla, joissa maaperää on muokattu voimakkaasti. Tästä syystä turvetuotanto lisää riskiä kalan käyttökelpoisuuden heikkenemiseen. Turvetuotanto haittaa lisäksi kalastusta, koska kuivatusvesien runsas kiintoaine ja ravinteiden aiheuttama rehevöityminen likaa pyydyksiä ja aiheuttaa makuvirheitä. Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiltä vaaditaan korkeaa puhdistustasoa ja ympärivuotista toimivuutta. Ympärivuotisen vesiensuojelun parantamisen tarvetta Suomessa ovat lisänneet varsinkin leudot talvet. Hakemuksen mukaan pintavalutus on käytössä Sikasalonsuolla ympäri vuoden. Ennen luvan myöntämistä hakijan tulee selvittää, onko pintavalutuskenttä sen käytön edellyttämä, riittävän kokoinen, pinnaltaan koskematon suoalue. Haitallisten vesistö- ja kalastovaikutusten kannalta on oleellista, että turvetuotannon valumavedet puhdistetaan ympärivuotisesti. Turvetuotantoalueelta tulevat valumavedet tulee johtaa myös talvella pintavalutuskentälle tai muulle vesienkäsittelykosteikolle esimerkiksi pumppaamalla. TE-keskus edellyttää, että Sikasalonsuon vesiensuojelu toteutetaan BAT-tekniikan ja BEP-käytännön mukaisesti. Summajoen keskiosalla ja yläjuoksulla (myös Silmunjoessa) esiintyy paikallisia taimenmuotoja, jotka ovat peräisin istutuksista ja osittain luontaisesta lisääntymisestä. Lisäksi joessa esiintyy istutuksista peräisin olevaa harjusta, joka todennäköisesti myös lisääntyy luontaisesti jossain määrin. Silmunjoella ja Summajoen itäisessä haarassa on vapakalastusalueet, joissa vaelluskaloja saadaan säännöllisesti. Summajoen latvoilla, muun muassa Silmunjoessa on erittäin runsas jokirapukanta. Sippolan-, Humal-, Silmunja Saveronjoki sekä Summajoen alaosa on myös määritetty lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi, joiden koski- ja virtapaikoissa jokamiehenoikeuteen perustuva onkiminen ja pilkkiminen sekä läänikohtaisen viehekortin nojalla tapahtuva kalastus on kielletty.
12 Summajoen alajuoksulla vaelluskalojen elinolojen parantamiseksi on tehty vuosia määrätietoista työtä kalataloudellisin kunnostuksin ja vaellusesteitä poistamalla. Lähivuosina meritaimenen (myös lohen), vaellussiian, ankeriaan, nahkiaisen ja muidenkin jokeen nousevien kalojen vaellusreitti merestä aukeaa Summajokeen aina vesistön latvoilla virtaavien Kelkanjoen ja Silmunjoen latvoille saakka. Summajoen suulle on määritetty TE-keskuksen toimesta kalaväylä, joka turvaa kalan nousumahdollisuudet jokeen. Virtapaikkojen kunnostuksin laajentuneet lisääntymisalueet tulevat luomaan edellytykset luontaisesti lisääntyville vahvoille vaelluskalakannoille. Stora Enson Summan tehtaiden toiminnan päätyttyä jätevesikuormitus jokisuuhun ja vedenotto Alakoskessa eivät enää haittaa joen vaelluskaloja. Reitkallin kalatie valmistui vuonna 2008 ja Sahakosken kalatie on suunniteltu rakennettavaksi vuoden 2009 aikana. Turpaan pato, jolla Summan tehtaat säännöstelivät Enä-, Sani- ja Saaramaanjärviä tullaan korvaamaan pohjapadolla lähivuosina, ja Keisarinkosken vaellusesteen poistamiseksi on konkreettiset suunnitelmat valmiina. Edelleen Sippolan haara sivuhaaroineen on jo nyt vapaa vaelluskaloille, joten koko Summajoen vesistöstä on muodostumassa tärkeä vaelluskalajoki koko Suomenlahden mittakaavassa. Summajoen kalataloudelliset arvot huomioiden on erittäin tärkeää, että tulevaisuudessa koko vesistöalueen haja- ja pistekuormituksen vähentämiseen panostetaan kaikin mahdollisin keinoin. Turvetuotannon kuormitusta ei siten tulisi lisätä, vaan pyrkiä vähentämään jo olemassa olevien tuotantoalueiden vesistökuormitusta ja kalataloudellisia haittavaikutuksia. Sekä vaelluskala- että paikallisten kala- ja rapukantojen elvytys lisää sekä alueen luonto- että matkailuarvoja. Summajoen Sippolan haarassa jo toiminnassa olevista kuormittajista merkittävimmät ovat Haukkasuo (519 ha) Kiikunsuo (120 ha). Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen mukaan uutta turvetuotantopinta-alaa Sippolanjokeen laskeville valuma-alueille on suunniteltu, Sikasalonsuo mukaan lukien, noin 130 ha. Koko Summajoen vesistössä turvetuotantoaluetta tai uusia varauksia on yhteensä noin 1 200 ha (yli 2 % vesistöalueen pinta-alasta), joka nostaisi turvetuotannon kokonaisuutena merkittäväksi kalatalouden uhkatekijäksi. Edellä esitetyt tekijät huomioon ottaen turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset tulee määrätä selvitettäväksi tarkemmin vesilain 16:11a:n tarkoittamassa selvitysmenettelyssä.
13 Aiemmin mainitut tekijät huomioon ottaen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanta on, että Sikasalonsuon turvetuotannolle ei tulisi myöntää hakemuksen mukaista toimilupaa. Sikasalonsuon turvetuotantoalueen kalataloudellisia haittavaikutuksia ei ole lupahakemuksessa käsitelty riittävästi. Hakija esittää käsityksemme mukaan liian kevyin perustein kalataloudellisten haittojen kompensoimista. Jos lupa turvetuotantoon nykyisen hakemuksen perusteella kuitenkin myönnetään, tulee hakijalle määrätä seuraavat kalataloudelliset velvoitteet: Hakijan tulee osallistua kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan yhdessä alueen muiden turvetuottajien kanssa ja Sikasalonsuon turvetuotannon vaikutusten osalta alapuolisen vesistön kala- ja rapukantojen tarkkailuun Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijalle tulee määrätä vuotuinen 3 000 kalatalousmaksu maksettavaksi Kaakkois- Suomen TE-keskukselle käytettäväksi turvetuotannon kalataloudelle aiheuttamien haittojen kompensointiin hankkeen vaikutusalueella. Lupa tulee myös määrätä tarkistettavaksi vähintään 5 vuoden välein". Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunut seuraavaa: Hankealueen lähellä on Karhunsuon Saapaslahti, joka kuuluu Karhunsuo Hietakankaanniemi Natura-alueeseen, joten hakijan tulee esittää selvitys Sikasalonsuon kuivattamisen vaikutuksista Saapaslahden vesitalouteen sekä Natura-arvioinnilla todeta hankkeen vaikutukset niihin luontoarvoihin, joiden suojelemiseksi Saapaslahti on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää puheena olevassa vesistössä kolmen vuoden välein tehtäviä biologisia selvityksiä. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaan Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueelle sisältyvän Summajoki Sippolanjoki -alueen ollessa ekologiselta luokitukseltaan tyydyttävä, on kyseenalaista, voidaanko kuormitusta kyseisiin jokiin lisätä. Hakemuksen mukainen biologinen tarkkailu on riittävä. Suunnitellut vesiensuojelurakenteet täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti pintavalutuskenttien kautta.
14 Kaihlasuon pohjoisosan luonnollisen valumasuunnan kääntämisen toteuttamisesta sekä Kaihlasuon eteläosan ja Sikasalonsuon lohkojen A ja B reunaojien toteuttamistavasta tarvitaan lisäselvitystä. Tuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän pölyäviä koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotantoalueelle on asennettava tuulen suuntaa ja nopeutta osoittava mittari ja luvassa on määrättävä, millaisissa olosuhteissa toimintaa ei saa harjoittaa. Lupaviranomaisen on harkittava, onko pölyn tarkkailu alueella tarpeen. Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Muistutukset 1) Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalue on muistutuksessa esittämillään perusteilla vaatinut lupahakemuksen hylkäämistä. Jos lupa myönnetään, muistuttaja vaatii hakijaa järjestämään viranomaisten hyväksymä rapukannan- ja kalaston seuranta sekä veden laadun tarkkailu ja suorittamaan kalatalousmaksu. 2) Sippolan vesialueen osakaskunta on muistutuksessa esittämillään perusteilla vaatinut vähintään 3 000 euron vuotuista korvausta kala- ja rapukannan turvaamiseksi. Muistutukseen on liitetty Saittaran kyläkokouksen (29.3.2009) ja Hirvelän kalastuskunnan kokouksen (5.4.2009) pöytäkirjat, joissa vastustetaan luvan myöntämistä hankkeelle. 3) AA (Varjola 1:158) on muistutuksessaan vastustanut luvan myöntämistä, sillä jo nykyiselläänkin Saveronjoen jokakeväinen ja -syksyinen tulviminen pelloille haittaa normaalia peltoviljelyä. Mikäli lupa kuivatusvesien johtamiseen hakijalle myönnetään, muuttuu viljely mahdottomaksi ja siitä aiheutuu usean maanviljelijän elinkeinolle suurta haittaa ja taloudellista tappiota. Jos lupa myönnetään, tulisi luvan saaja velvoittaa huolehtimaan siitä, että tulviminen ei nykytilanteesta lisäänny. 4) BB:t (Aholanrinne 1:688) ovat vastustaneet luvan myöntämistä ja esittäneet, ettei Saveronjoki kestä lisäkuormitusta. Joki tulvii nykyisinkin keväisin ja syksyisin haitaten maanviljelyä. Saittaranjärven kuormitus vaikuttaa myös Saveronjoessa. Nykyiset suot tulisi jättää luonnontilaisiksi.
15 5) Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry on muistuttanut, että hankealue soveltuu huonosti turvetuotantoon. Kaihlasuon laiteilla saattaa esiintyä harvinaisia kasvilajeja, joten Kaihlasuon laiteiden, Saveronsuon itäosan ja Sikasalonsuon harvakseltaan ojitettujen reunaosien kasvilajisto tulisi inventoida. Osiin tuotantoaluetta tulisi harkita pienten (1 2 ha) alojen luonnontilaan palauttamista ja näiden alueiden käyttämistä tuotantoalueilta valuvien ravinteiden ja kiintoaineiden keräämiseen. 6) CC (Honkamaa 4:213, 4:145/3, Sepänperu 4:148/3 ja Saverosuo 4:147) on muistutuksessaan vastustanut luvan myöntämistä, sillä jo nykyiselläänkin Saveronjoen jokakeväinen ja -syksyinen tulviminen haittaa peltoviljelyä ja metsänhoitoa. Mikäli lupa kuivatusvesien johtamiseen hakijalle myönnetään, tulee Saveronjoen veden pinnan korkeus pysyvästi nousemaan ja tulviminen lisääntymään, jolloin peltoviljely tulee mahdottomaksi ja metsät kuolevat tulva-alueella. Geologinen tutkimuskeskus on raportissaan P 13.4/84/159 todennut Sikasalonsuon ja Kaihlasuon turvetuotantoon soveltumattomiksi. Turpeennostosta aiheutuvat haitat vilja- sekä karjatiloille olisivat suuremmat kuin hankkeesta saatava hyöty. Muistuttaja vaatii luvan myöntämisen ehdoksi, että Saveronjoki on ruopattava ennen suon kuivatuksen aloittamista ja uudelleen tarvittaessa sekä turvetuotannon päätyttyä. 7) DD (Jurvasenniitty 7:3 ja Lähdeniitty 2:370) on muistutuksessaan vastustanut luvan myöntämistä, sillä jo nykyiselläänkin Saveronjoen jokakeväinen ja joka-syksyinen tulviminen pelloille haittaa normaalia peltoviljelyä. Mikäli lupa kuivatusvesien johtamiseen hakijalle myönnetään, tulee Saveronjoen veden pinnan korkeus pysyvästi nousemaan ja tulviminen lisääntymään ja pitkittymään, jolloin viljely muuttuu mahdottomaksi ja siitä aiheutuu usean maanviljelijän elinkeinolle suurta haittaa ja taloudellista tappiota. Jos lupa myönnetään, tulisi luvan saaja velvoittaa huolehtimaan siitä, että tulviminen ei nykytilanteesta lisäänny ja toimimaan niin, ettei turvepöly kulkeudu peltoalueille (peltoja käytetään muun muassa heinien viljelyyn ravinnoksi hevosille). 8) EE:t (Jokela 1:100, Jokelanlisä 1:282, Aholanlisä 1:298, Jokiranta 2:124, Pälssi 2:125, Kivistö 2:413, Tuomi 2:426, Jokiranta 2:496, Jokiranta 2:620, Jokiranta 6:1 ja Ahola 1:159 sekä vuokraviljelytilat Takala 2:191 ja Töyrylä 2:67) ovat muistutuksessaan vastustaneet luvan myöntämistä. Muistuttajat esittävät, että Saveronjokea on (metsäojituksista johtuen) perattu, laajemmin 1960 -luvun alussa. Sen jälkeenkin on
16 jokea puhdistettu kahdesti. Nyt tulvatilanne on tasaantunut. Suunniteltu turvetuotannon aloittaminen aiheuttaisi heidän tiloilleen seuraavia haittoja: viljelyksille tuhoisat kevättulvat lisääntyisivät, Saveronjokeen huuhtoutuisi tulvista johtuen turvetta, veden laatu heikkenisi ja olisi eläinten juomavetenä heikkolaatuista, tulvavesi kuljettaisi hukkakauran siemeniä useiden hehtaarien alueelle, kalastus- ja ravustusmahdollisuudet Saveron kylän ja Silmukosken alueella heikkenisivät, retkeily- ja marjastusalueille aiheutuisi maisema-, melu- ja pölyhaittaa, tulva- ja vedenlaatuongelmat lisääntyisivät koko Summajoen vesistössä, jossa on meneillään kunnostushanke meritaimenen nousun mahdollistamiseksi ohi Reitkallin ja Metsäkylän padottujen koskien. Geologisen tutkimuskeskuksen 1981 1983 suorittamien tutkimusten mukaan turvevarat hankealueella ovat suhteellisen pienet. Turpeennostosta aiheutuvat haitat olisivat oletettavasti suhteettoman suuret hyötyyn nähden. Jos lupa myönnetään, tulisi Saveronjoen rantaan ja isojen ojien varteen jättää tulvahaittojen vähentämiseksi noin 100 metrin suoja-alue. Muistuttaja vaatii korvauksia haittojen ilmetessä sekä sitä, että haittojen korvaamiseksi asetetaan 500 000 euron vakuus. 9) FF (Vanhala 1:460, Kapakka 1:421 ja Kankala 1:422 sekä vuokraviljelytilat 1:185, 1:497, 1:495 ja 1:500) on muistutuksessaan vastustanut luvan myöntämistä, sillä jo nykyiselläänkin Saveronjoen jokakeväinen ja -syksyinen tulviminen haittaa peltoviljelyä ja metsänhoitoa. Mikäli lupa kuivatusvesien johtamiseen hakijalle myönnetään, tulee Saveronjoen veden pinnan korkeus pysyvästi nousemaan ja tulviminen lisääntymään, jolloin peltoviljely tulee mahdottomaksi ja metsissä aiheutuu puustovahinkoja. Geologinen tutkimuskeskus on raportissaan P 13.4/84/159 todennut Sikasalonsuon ja Kaihlasuon turvetuotantoon soveltumattomiksi. Turpeennostosta aiheutuvat haitat vilja- sekä karjatiloille olisivat suuremmat kuin hankkeesta saatava hyöty. 10) GG (Saarelanlisä 1:285 ja Saarela 2:166) on muistutuksessaan vastustanut luvan myöntämistä. Muistuttajan omistamalle peltoalueelle (Saarelanlisä) tulee laskuoja Kaihlasuolta, ja on oletettavaa, että ravinnekuormitus vaikuttaa ojan kuntoon ja sen läheisyydessä sijaitsevaan talousvesikaivoon. Toinen peltoalue (Saarela) sijaitsee Sa-
17 veronjoen varrella, jossa jo nykyisellään esiintyy tulvia ja sadonmenetykset ovat jokavuotisia. Mikäli lupa kuivatusvesien johtamiseen hakijalle myönnetään, tulee Saveronjoen veden pinnan korkeus pysyvästi nousemaan ja tulviminen lisääntymään ja pitkittymään, jolloin viljely muuttuu mahdottomaksi ja siitä aiheutuu usean maanviljelijän elinkeinolle suurta haittaa ja taloudellista tappiota. 11) Silmun kalakerho ry on muistuttanut, että Sikasalonsuon turvetuotannon vaikutukset ulottuvat Silmunjokeen, joka on yhdistyksen vuokra-aluetta. Yhdistys on istutusten avulla saanut Silmunjokeen itsestään lisääntyvän taimenkannan ja paikoitellen runsaan harjuskannan. Muistuttaja pitää suunnitellun turvetuotannon vaikutuksia erittäin haitallisina arvokalakannoille. Silmunjoessa on muistuttajan mukaan myös erittäin runsas rapukanta. Turvetuotantohanke myös pilaisi Summajoen yläjuoksun meritaimenen lisääntymisalueet. Näillä perusteilla muistuttaja vaatii lupahakemuksen hylkäämistä. Jos lupa myönnetään, muistuttaja vaatii 3 000 euron vuotuista korvausta kala- ja rapukannan ylläpitämiseksi ja haittojen korvaamiseksi. Lisäksi saostusaltaita ja vedenlaatua tulee tarkkailla säännöllisesti. 12) HH:t ovat Saittaran kylän edustajina muistutuksessaan esitetyillä perusteilla vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä. 13) JJ (Pohjanrinne 2:174 ja Torppa 1:173) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä, sillä turvetuotanto tulisi vaikeuttamaan maanviljelyä ja karjanpitoa muistuttajan omistamilla tiloilla muun muassa lisäämällä kevät- ja kesätulvia, turvetta joutuisi tulvaalueilta Tuhkurinojaan ja Saittaranjärveen, eläinten juomaveden laatu heikkenisi ja Torppa-tilalla olevan asuinrakennuksen arvo kärsisi pöly- ja meluhaittojen vuoksi. Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja vaatii, että Tuhkurinjoen rantaan ja tuotantoalueiden reunaojien varteen jätetään tarpeeksi leveä suojavyöhyke. Muistuttaja vaatii korvauksia haittojen ilmetessä sekä sitä, että haittojen korvaamiseksi asetetaan riittävä vakuus. 14) KK:t (Jokela 1:533) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä muun muassa siksi, että turvetuotanto heikentäisi veden laatua Saveronjoessa ja haittaisi kalastusta, puutarhan kastelua ja veden käyttämistä eläinten juomavetenä. Osa muistuttajien ton-
tista jää jo nykyisellään tulvaveden alle. Myös melu- ja pölyhaitat haittaisivat alueen virkistyskäyttöä. 18 15) LL:t (Sihvola 2:63 ja Kaivola 2:309) muistus on samansisältöinen muistutuksen 13) kanssa. 16) MM on muistutuksessaan vastustanut luvan myöntämistä, sillä toteutuessaan toiminta heikentäisi Saveron kylän maatalouden harjoittajien elinkeinoa ja sitä kautta Saveron kylän elinvoimaisuutta. Myös melu- ja pölyhaitat haittaisivat alueen virkistyskäyttöä. Tulva- ja vedenlaatuongelmat lisääntyisivät koko Summanjoen vesistössä, jossa on meneillään kunnostushanke meritaimenen nousun mahdollistamiseksi ohi Reitkallin ja Metsäkylän padottujen koskien. Geologisen tutkimuskeskuksen mukaan alueen turvevarat ovat pienet. Turpeennostosta aiheutuvat haitat vilja- sekä karjatiloille olisivat suuremmat kuin hankkeesta saatava hyöty. Hakijan selitys Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa on esitetty koko tuotantoalueen vesien johtamista ympärivuotisesti pintavalutuskenttien kautta. Hakija ilmoittaa, että myös Saveronsuon ja kenttien C ja D kuivatusvedet pumpataan ympärivuotisesti, jos lupapäätöksessä niin määrätään. Jos pölystä aiheutuu haittaa lähiasutukselle, tuotanto keskeytetään, kunnes tuuli heikkenee tai sen suunta vaihtuu. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija toteaa, että turvetuotantoalueelle rakennettavan vesiensuojelujärjestelmän läpi kulkeutuva kiintoaines on niin hienojakoista, että se tuskin laskeutuu virtaavaan jokeen haittaamaan kalojen kutua. Suon vapaa vesivarasto on ojituksen johdosta tyhjentynyt, joten ojitukset eivät aiheuta äkillistä happamoitumisen lisääntymistä Saveronjoessa. Hakija, viitaten Metsä- ja turvetalouden vesiensuojelutoimikunnan komiteamietintöön 1987, esittää, ettei kalojen elohopeapitoisuuksien kohoamisesta metsä- tai turvetalouden vaikutuksesta ole näyttöä, ja että "elohopeapitoisuudet ovat korkeita happamissa, ruskeavetisissä, karuissa vesissä kasvavissa kaloissa, riippumatta metsä- tai turvetalousaktiviteeteista valuma-alueella". Hakija ilmoittaa osallistuvansa kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan alueen muiden turvetuottajien kanssa, jos yhteistarkkailu järjestetään. Hakija esittää kalatalousmaksuksi 365 euroa/a.
Hakija pitää TE-keskuksen esittämää 3 000 euron vuotuista kalatalousmaksua, verrattuna alueen muille turvetuottajille määrättyihin maksuihin, perusteettomana. 19 Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon johdosta hakija toteaa seuraavaa: Hankealue on kokonaan ojitettu ja sitä käytetään talousmetsänä, joten tarkempi luontoselvitys on tarpeeton. Karhunsuo Hietakankaansuon Natura-alueeseen kuuluvalle Saapaslahdelle ei Sikasalonsuolta johdu vesiä, sillä välissä on vedenjakaja. Saapaslahti on noin 10 m korkeammalla kuin Sikasalonsuo, joten turpeenotolla ei ole vaikutuksia Saapaslahden vesitalouteen. Turvetuotannon pöly tai melu ei vaikuta Saapaslahden Natura-arvoihin, sillä Saapaslahti sijaitsee 500 metrin päässä tuotantoalueesta. Kaihlasuon pohjoisosan noin 1 ha:n tuotantoalueen luonnollinen vesien valumasuunta käännetään kaivamalla kuntoonpanosuunnitelmaan merkitty oja (jonka molemmissa päissä on päisteputket) noin 0,5 m syvemmäksi. Ympäristön vedet eivät jatkossakaan kulje vesiensuojelurakenteiden kautta. Toiminnanaloittamislupaa hakija perustelee sillä, että hankealue on kokonaan ojitettu, sen vapaa vesivarasto on tyhjentynyt ja se on metsittynyt. Ennallistaminen edellyttäisi muutosta nykytilaan. Jatkokäyttö metsämaana edellyttää ainoastaan taimien istuttamista. Saveronjoen alaosan tulvaherkkyys vähenisi verrattuna nykytilaan, sillä virtausta hidastavat virtaamansäätöpadot ja laskeutusaltaat jätettäisiin paikoilleen. Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueen, Sippolan vesialueen osakaskunnan ja Silmun kalakerho ry:n muistutusten osalta hakija viittaa selitykseensä Keski-Suomen TEkeskuksen lausunnosta. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n tiedot perustuvat hakijan mukaan ilmeisesti karttaan, johon ei ole merkitty kaikkia nykyisiä ojia. Alue on tiheästi metsäojitettu ja muun muassa Saveronsuon ojitus on kunnostettu noin kaksi vuotta sitten. Luonnonsuojelupiirin vaatimukseen 1 2 ha:n palauttamisesta luonnontilaan hakija toteaa, että vuokra-ajan päätyttyä alue palautetaan vuokranantajalle, joka päättää alueen jatkokäytöstä. Geologisen tutkimuskeskuksen lausunto alueen soveltumattomuudesta turvetuotantoon perustuu puuston sen aikaiselle tekniikalle aiheuttamaan haittaan.
20 Muiden muistuttajien esittämiin väitteisiin tulvien lisääntymisestä hakija toteaa, että lumien sulaminen turvetuotantoalueelta keväisin ennen metsäalueita pienentää kevättulvien mahdollisuutta. Rakennettavat vesiensuojelurakenteet hidastavat virtaamia ja myös pienentävät Saveronjoen tulvaherkkyyttä. Muiden esitettyjen vaatimusten osalta hakija viittaa hakemuksessa ja aikaisemmin selityksessä esittämäänsä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää PJ-Turve Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Halla- Sippolan tilalla RN:o 1:680 Sikasalonsuolla Kouvolan kaupungissa, Saveronsuon osalta siten rajoitettuna, että tuotantoalueen etäisyys Saveronjokeen on vähintään 100 m. Ympäristölupavirasto hylkää pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Tuotantoalueen (Sikasalonsuo, Saveronsuo ja Kaihlasuo) pinta-ala on noin 88 ha. Tuotantoalue ja vesiensuojelurakenteet ilmenevät hakemuksen liitekartoista 1:5 000 "Kaihlasuo, piirustus 1", "Sikasalonsuo, piirustus 2" ja "Sikasalonsuo E, Saveronsuo, piirustus 3" ja pintavalutuskentät ympäristölupavirastoon 27.2.2009 toimitetun täydennyksen 11.2.2009 päivätyistä piirustuksista 1:2 000. Tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa turvetuotantoalueen päästöistä vesistöön ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumista, josta ennalta arvioiden olisi määrättävä korvausta vesialueen ja rantakiinteistöjen omistajille. Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailusta sekä ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräykset. Kala- ja rapukannoille aiheutuva vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla.
21 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesiensuojelurakenteet ja päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta 62 ha:n alalta Saveronjokeen sekä 26 ha:n alalta Saittaranjärven ja Kosenojan kautta Saveronjokeen. Kaikkien tuotantolohkojen vedet johdetaan ympärivuotisesti virtaamansäätöpatojen (8 kpl) ja laskeutusaltaiden (4 kpl) jälkeen tuotantolohkoilta A, B, E ja F sekä Kaihlasuolta painovoimaisesti pintavalutuskentälle ja tuotantolohkoilta C ja D sekä Saveronsuolta pumppaamalla pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentiltä (2 kpl) kuivatusvedet johdetaan Sikasalonsuon itäosan tuotantolohkoilta C ja D Saittaranjärveen ja länsiosan tuotantolohkoilta A, B, E ja F sekä Saveronsuon ja Kaihlasuon tuotantolohkoilta Saveronjokeen. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on tehtävä lietesyvennykset. Kaikkien edellä mainittujen vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä ennen turvetuotannon aloittamista. Pintavalutuskenttien jako- ja kokoojaojien sijaintipiirustukset on esitettävä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle tarkastettavaksi ennen rakentamisen aloittamista. Ennen tuotantotoiminnan aloittamista on Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle varattava mahdollisuus tarkastaa vesiensuojelurakenteet ja niiden toimivuus. 2. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa ja joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. 3. Pintavalutuskentät, laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Pintavalutuskentillä olevat ojat on tukittava siten, että oikovirtaukset estetään. Penkereitä tehtäessä ja ojia tukittaessa kenttien pintaa ei saa rikkoa. Kenttien toimintaa on seurattava tuotantoaikana jatkuvasti ja niiden toiminta on tarkistettava heti
kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. 22 Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Altaista poistettava liete ei saa päästä vesistöön. Ojien ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. Muut rakenteet kuten lietteenpidättimet ja pintapuomit on pidettävä kunnossa. Tuotantotoiminta on muutenkin suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Päästöt ilmaan ja melu 4. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotantoalueilla on oltava tuulen suunnan osoittavat tuulipussit. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 5. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmässä melulle altistuvassa asuinrakennuksen pihapiirissä keskiäänitasoa (L Aeq ) 55 db klo 7 22, eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 07. Luvan saajan on laite- ja työmenetelmävalinnoilla sekä töiden ajoituksella estettävä näiden meluarvojen ylittyminen. Polttoaineet ja öljyt 6. Toiminnassa käytettävien ympäristölle vaarallisten aineiden (muun muassa polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Polttoainesäiliöissä on oltava lapon- ja ylitäytönestin sekä lukitus. Vuodot maaperään on estettävä. Jätteet 7. Toimintaa on harjoitettava suunnitelmallisesti niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät jätteet on kerättävä ja lajiteltava Kouvolan kaupungin jäte-
23 huoltomääräysten mukaisesti, varastoitava ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön tai toissijaisesti käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 21.11.2008). Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 9. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Tuotannosta poistuvat alueet 10. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
24 Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu 11. Sikasalonsuon turvetuotantoalueelle on nimettävä hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. 12. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain hakemuksessa esitetyt tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja kunnossapidosta sekä niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Käyttöpäiväkirjan kooste on toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan päästöjä ja vaikutuksia ympäristön tilaan hakemuksen mukaisesti. Luvan saajan on osallistuttava Summajoen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen käynnistyy. Saveronsuon kuivatusvesien purkupisteen alapuolelle Saveronjokeen on sijoitettava vesistötarkkailupiste. Yksityiskohtainen tarkkailuohjelma on toimitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaisuudesta. 14. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vaikutuksia Saittaranjärven ja Saveronjoen kalastoon ja kalastukseen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana vesistöalueen kalataloudellista yhteistarkkailua. Muutokset tarkkailuohjelmaan hyväksyy Kaakkois-Suomen TE-keskus. 15. Tarkkailutulokset (päästö- ja vesistötarkkailu) on toimitettava kunkin näytteenottokerran jälkeen valvontaviranomaisille tarkkailuohjelmien mukaisesti. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenvedot on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Kaakkois-Suomen TE-keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulosten yhteenvedois-
sa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 25 Tarkkailutulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Ympäristölupa ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Kalatalousmaksu 17. Luvan saajan on maksettava Keski-Suomen TE-keskukselle vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kala- ja rapukannoille aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
26 Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on, jos se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2019 jälkeen, tehtävä 31.3.2019 mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön ja mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Ratkaisun perustelut Sikasalonsuon turvetuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojeluarvoa omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella tai vastaavalla tavalla. Pintavalutuskentät ovat mitoitusohjeiden mukaisia. Ympäristölupavirasto katsoo kuivatusvesien käsittelyn täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Sikasalonsuon olosuhteissa. Saveronsuon tuotantokentän rajaamisella varmistetaan, että Saveronjoen vedet eivät joen mahdollisesti tulviessa joudu tuotantokentälle. Kala- ja rapukannoille aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.