Koukkuhuhdansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemus,

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 103/09/1 Dnro ISY-2008-Y-248 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Koukkuhuhdansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemus, Kouvola. HAKIJA PJ-Turve Oy Palosentie SIPPOLA HAKEMUS Hakemus koskee Koukkuhuhdansuon noin 13 ha:n turvetuotantoalueen toimintaa. Tuotantoalue on hakijan hallussa (vuokrasopimus , voimassa saakka). Koukkuhuhdansuo sijaitsee Kouvolan kaupungin Sippolan kylässä, noin 7 km Myllykoskelta koilliseen, tilalla Halla-Sippola, kiinteistötunnus Suolla tuotetaan jyrsinturvetta tai palaturvetta imukeruuvaunuilla ja mekaanisilla vaunuilla. Vuosittainen tuotantomäärä on noin m 3. Tuotannon arvioidaan loppuvan noin vuonna Suunnitellun tuotantoalueen kuivatusvedet johdettaisiin Hangassuon reunalla olevaan kosteikkoon ja edelleen luonnontilaisen Hangassuon läpi Niskakydönojaa ja Kortojaa pitkin Silmunjokeen. Hakemuksen käsittelyn aikana on käynyt ilmi, että kuivatusvedet johtuvat Hangassuon kautta Sorsajokeen, eivät Silmunjokeen. Hakija hakee ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettua lupaa saada aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon ja sitä on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole aikaisempaa lupaa. Koukkuhuhdansuon alue on Kymenlaakson vahvistetussa seutukaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Suunniteltu tuotantoalue on ojitettua metsämaata, alueen puusto on tukkipuun kokoista hoidettua metsää, taimikkoa ja aukkohakkuita. Ympärillä olevat kiinteistöt ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Lähietäisyydellä ei ole asutusta. Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan tuotantoalue sijoittuu Sorsajoen vesistöalueelle (14.119), jonka pinta-ala on 71,24 km 2. Sorsajoki laskee Kymijokeen Myllykosken alapuolella. Sorsajoen virtaamat ovat: keskivirtaama (MQ) 36,6 l/s, ylivirtaama (HQ) 182 l/s ja alivirtaama (NQ) 2 l/s. Koukkuhuhdansuo sijaitsee Natura verkoston kohteen Alajalansuo Hangassuo Haukkasuo Pilkkakorvenmäki (FI ) osa-alueiden välissä noin 2,8 km Alajalansuosta etelään, noin 0,5 km Haukkasuosta länteen ja noin 0,8 km Hangassuosta pohjoiseen. Natura-alueella on tarkoitus suojella luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä kei-

3 dassuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät ja boreaaliset lehdot sekä luontodirektiivin liitteen II lajia, liito-oravaa. 3 Purkuvesistön tila ja käyttökelpoisuus Joen vesi on kiintoaine- ja rautapitoista. Vesi on kelvollista uima- mutta ei talousvetenä. Käyttökelpoisuusluokka on välttävä. Sorsajoki on voimakkaasti hajakuormitteinen vesistö. Pääosa kuormituksesta on peräisin peltoviljelystä, pienempi osa tulee turvetuotantoalueilta (noin 45 ha alalta). Kalasto ja kalastus Purkuvesistö kuuluu Kymijoen kalastusalueen ja Viialan osakaskunnan alueisiin. Sorsajokeen on kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan vuosina istutettu yksikesäisiä harjuksia kpl ja aikuisia rapuja kpl. Alueella harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. TOIMINTA Koukkuhuhdansuolla (13 ha) tuotetaan energiaturvetta ja ympäristöturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3. Tuotantoalueelle on suunniteltu toteutettavaksi vesiensuojelurakenteet, jotka muodostuvat sarkaojarakenteista (lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket), virtaamansäätöpadosta ja laskeutusaltaasta. Ulkopuoliset vedet johdetaan nykyisiä metsä- ja tieojia pitkin tuotantoalueen ohi. Vesiensuojelurakenteet toteutetaan ja otetaan käyttöön ennen alueen kunnostustöiden aloittamista. Vesiensuojelurakenteiden toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Alueella on valmiina ympärivuotisen liikenteen kestävät metsäautotiet. Turvetta kuljetetaan noin 70 rekkakuormaa vuodessa. Turvekuljetukset suuntautuvat metsäautotietä pai-

4 kallistielle 3751 ja edelleen valtatielle 6. Lisäksi alueella on työntekijöiden henkilöautoliikennettä. 4 Huolto- ja varikkoalue on yhteinen hakijan omistaman Sikasalonsuon, Saveronsuon ja Kaihlasuon suunnitellun tuotantoalueen kanssa ja sijaitsee Sikasalonsuon alueella. Sikasalonsuon tuotantoalueelle on myönnetty ympäristölupa 79/09/1, , joka ei ole lainvoimainen. Polttoaineet varastoidaan kaksoisseinämäisessä 2 m 3 säiliössä. Voiteluöljyn kulutus on keskimäärin 300 litraa/a ja voiteluaineiden kulutus on noin kg/a. Käytetyt öljyt kerätään jäteastioihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Aumamuovit (noin 2000 kg/a) käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen, rikkoontuneet aumamuovit toimitetaan poltettavaksi. Muut jätteet toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Tuotantoalueelle laaditun kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan kaivannaisjätteet käytetään hyödyksi rakentamistoiminnassa tai energiana. BAT-TARKASTELU Hakijan arvion mukaan toiminnassa sovelletaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan turvetuotannon vesistökuormitus (brutto) on 522 kg/a kiintoainetta, 47,5 kg/a fosforia (P) ja 3,4 kg/a typpeä (N). Kuormituksen vaikutukset alapuolisten vesistöjen veden laatuun ja Hangassuon luonnontilaan hakija arvioi vähäisiksi Kuormitusarvio on hakemuksessa laskettu Vapo Energia Oy:n ympärivuotisten tarkkailusoiden kuormitustarkkailun vuosien tulosten ominaiskuormitusten mukaan. Koukkuhuhdansuon läheisyydessä ei ole asutusta. Tuotannon aiheuttama melu on melko vähäistä, maataloustuotantokoneisiin verrattavaa, eikä se ole jatkuvaa. Tuotantoaluetta ympäröivä metsä estää melun ja pölyn leviämistä. Tuotanto keskeytetään palovaaran vuoksi yli 10 m/s tuulella.

5 5 TOIMINTA POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEISSA Hakemuksen mukaan toiminnassa huomioidaan riskit seuraavasti: Ennen tuotannon aloittamista tarkastetaan paloviranomaisten kanssa työmaa. Tulipaloihin varaudutaan kaivamalla riittävä määrä yli 50 m 3 :n paloaltaita (ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta nro SM /tu-312). Tuotantoalueella tulee olemaan asianmukainen alkusammutuskalusto. Pumppujen toimintaa tarkkaillaan tuotantoajan ulkopuolella jatkuvasti sopivin väliajoin. Alue ei ole tulvaherkkä. Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus. KALATALOUSMAKSUESITYS Hakija esittää Sikasalonsuon (noin 88 ha) ja Koukkuhuhdansuon (13 ha) turvetuotantoalueiden yhteiseksi kalatalousmaksuksi 400 euroa/a. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakijan esityksen mukaisesti käyttötarkkailuun kuuluu seuraavaa: tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä tuotantomenetelmä ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki (myös väliaikaiset) poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmasta laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset virtaamansäätö/mittapadon asennus ja korjaukset sadanta, lämpötila ja tuulitiedot huomautukset, muun muassa rankkasateiden kestot ja seuraukset

6 6 havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta, esimerkiksi metsäojituksista jätehuoltoon liittyvät toimet tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulet, valitukset jne.) muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla ympäristövaikutuksia tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta kasvittumisen edistyminen tuotannosta poistuneilla saroilla alueiden ottaminen uuteen maankäyttöön. Käyttötarkkailutiedot merkitään pöytäkirjaan, joka säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Päiväkirjoista tehdään vuosittain yhteenveto, joka esitetään tarvittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kuntoonpanovaiheessa näytteitä otetaan mittapadolta seuraavasti: kuntoonpanotyöt käynnissä 1 näyte/2 viikkoa kevättulva-aikana 1 näyte/1 viikko kesä lokakuussa 1 näyte/2 viikkoa marras toukokuussa 1 näyte/1 kuukausi. Kaikki näytteet ovat kertanäytteitä. Näytteistä määritetään COD Mn, kiintoaine, kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistyppi (kok.n) ja ph. Lisäksi joka toisella kerralla määritetään ammoniumtyppi (NH 4 -N), fosfaattifosfori (PO 4 -P), nitriitti- ja nitraattityppi (N 2+3 -N) ja rauta (Fe). Tuotannon aikainen tarkkailu Tehostettua tarkkailua lupakauden aikana tehdään kahtena vuotena. Päästötarkkailuvuosina mitataan vesimäärä mittapadolta. Päästöt ilmoitetaan brutto- ja nettolukuina. Vuosipäästöt lasketaan ympärivuotisen aineiston perusteella, käyttäen hyväksi koko vuoden seurannassa olevien havaintoasemien tuloksia.

7 7 Suppea tarkkailu tehdään kahtena vuotena tehostetun tarkkailun päätyttyä. Näytteet otetaan 1/kk touko elokuussa ja näytteistä määritetään kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n, ph, Fe, NH 4 -N, N 2+3 -N ja PO 4 -P. Poikkeustilanteissa (esimerkiksi kovat sateet ja kaivutyöt) otetaan ylimääräiset näytteet, joista määritetään, kok.p, kok.n, COD Mn ja ph. Vesistötarkkailu Hakija on tehnyt esityksen Koukkuhuhdansuon kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaksi. Kymijoen vesi- ja ympäristö ry:n laatiman esityksen mukaan toiminnan vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan vuosittain toukokuussa ja syyskuussa laskuojan liettymistarkkailuna (esityksen liitekarttaan merkityssä pisteessä E, jonka koordinaatit otetaan ensimmäisellä tarkkailukerralla). Liettymistarkkailussa seurataan ojan kuntoa ja mitataan ojan pohjalle kertyneen lietteen paksuus parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla mitataan ojan virtaama vesimäärien arvioimiseksi ja valokuvataan oja tilan kehittymisen seuraamiseksi. Tarkkailusta laaditaan vuosiyhteenveto. Kalataloudellinen tarkkailu Hakija liittyy Sorsajoella tehtävään kalataloudelliseen velvoitetarkkailuun. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen ympäristölupaviraston sekä Kouvolan kaupungin ilmoitustauluilla ja lisäksi erityistiedoksiannolla asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Keskilaakso-nimisessä lehdessä

8 8 Lausunnot Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut seuraavaa: Hakemuksessa on arvioitu, että Koukkuhuhdansuon kuivatusvedet kulkeutuvat Hangassuon kautta Silmunjokeen. Ympäristökeskuksen suorittaman maastokäynnin perusteella oli selvästi havaittavissa, että tuotantoalueen vedet suodattuvat Hangassuon kautta Sorsajokeen ja edelleen Kymijokeen. Turvetuotannolla ei ole vaikutusta Natura-alueella suojeltaviin luonnonarvoihin, mutta Koukkuhuhdansuon kuivatusvedet on tarkoitus johtaa virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaan jälkeen ojia pitkin Hangassuon pohjoisosaan. Matkaa suunnitellulta laskeutusaltaalta Hangassuon Natura-alueen rajalle on olemassa olevia metsäojia pitkin noin 1,2 km. Hangassuon pohjoisosassa on kartalle piirretty vanha Natura-alueelta vesiä Kyysalmeen johtava oja, joka on ilmeisesti melko umpeutunut. Maastokatselmuksella ojalinjaa ei ollut havaittavissa, mutta alue oli vielä osittain jäässä ja sulamisvesien peittämä. Kyysalmen poikki Savisaareen vievän metsäautotien kohdalla ei myöskään ollut havaittavissa ojaa tai rumpua ja vesi virtasi tien ylitse länteen. Samoin Hangassuolla Savisaaren itäpuolella oli selvästi havaittavissa sulamisvesien virtaussuunta luoteeseen kohti Kyysalmea eli kohosuolle ominaisesti vesi virtasi suon keskialueelta laidetta kohti. Kyysalmesta nämä kaikki vedet purkautuivat metsätien yli ja mahdollisesti osittain sen läpi kohti länttä, josta vedet aikanaan joutuvat metsäojiin ja niitä pitkin Sorsajokeen. Koukkuhuhdansuon kuivatusvesien mahdollinen vaikutus Hangassuon luontotyyppeihin näkyisi aivan suon pohjoisosassa ja Kyysalmen ympäristössä. Kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen koko sekä etäisyys Natura-alueesta, ei vaikutus ole todennäköinen. Hakija tulee kuitenkin velvoittaa tarkkailemaan Hangassuon pohjoisosan luontotyyppejä ottamalla vuosittain loppukesällä valokuva vähintään kolmesta pisteestä, ympäristökeskuksen osoittamista paikoista. Mikäli tarkkailun tuloksien perusteella todetaan aiheutuneen ennalta odottamattomia haittavaikutuksia Hangassuon luonnonarvoille, tulee hakija velvoittaa parantamaan vesienkäsittelytoimenpiteitä. Vaikka tuotantoalueen vedet aikanaan kulkeutuvat Sorsajokeen, ei niillä ole vaikutusta joen veden laatuun. Toiminnanharjoittajan ei ole tarpeen suorittaa vesistötarkkailua Sorsajoessa.

9 9 Lupahakemuksessa esitettyä vesienkäsittelyä voidaan pitää BAT-periaatteen mukaisena menetelmänä. Tärkeintä on estää karkean kiintoaineen merkittävä kulkeutuminen Hangassuon Natura-alueelle, mikä edellyttää hyvää huolehtimista virtaamansäätöpadosta ja laskeutusaltaasta sekä lietetilojen säännöllistä tyhjentämistä. Turvetuotannon vaikutustarkkailuksi riittää edellä mainittu Hangassuon kasvillisuuden seuranta valokuvaamalla. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tuotantoalueen lähistössä ei ole kohteita, joihin voisi kohdistua melu- tai pölyhaittaa. Kaakkois-Suomen TE-keskus on lausunut seuraavaa: "Turvetuotannon aiheuttaman vesistökuormituksen ja kalatalousvaikutusten kulmakiviä ovat tulva-aikaiset suuret valunnat sekä rankkasateet. Suurin osa kuormituksesta aiheutuu tuotannon alussa, mutta vielä tuotannon loputtuakin kuormitus jatkuu. Turvetuotannon vaikutukset ovat jo tässä suhteessa hyvin vahingollisia jokivesistön eliöstölle, kuten kaloille. Tämän lisäksi maanmuokkaustoimenpiteillä aiheutettu eroosion kasvu lisää kiintoaineen ja muun muassa raudan huuhtoutumista vesistöön. Veden laadun heikkeneminen haittaa vesistön kala- ja rapukantoja. Lisääntynyt kiintoaine aiheuttaa kutualueiden liettymistä ja voi tukehduttaa purkuvesistön pohjalla olevan mädin ja pienpoikaset. Vaikutukset pohjaeläimistöön, kalojen tärkeisiin ravintokohteisiin, voivat olla huomattavat. Kalojen elohopeapitoisuuksissa on todettu korkeita arvoja alueilla, joissa maaperää on muokattu voimakkaasti. Tästä syystä turvetuotanto lisää riskiä kalan käyttökelpoisuuden heikkenemiseen. Turvetuotanto haittaa lisäksi kalastusta, koska kuivatusvesien runsas kiintoaine ja ravinteiden aiheuttama rehevöityminen likaa pyydyksiä ja aiheuttaa makuvirheitä. Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiltä vaaditaan korkeaa puhdistustasoa ja ympärivuotista toimivuutta. Ympärivuotisen vesiensuojelun parantamisen tarvetta Suomessa ovat lisänneet varsinkin leudot talvet. Hakemuksen mukaan kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaan kautta Hangassuon reunalla olevaan kosteikkoon ja edelleen luonnontilaisen Hangassuon läpi Niskakydönojaa ja Kortojaa pitkin Silmunjokeen. Ennen

10 10 luvan käsittelyä hakijan tulee selvittää, onko hakemuksessa esitetty kosteikko sen käytön edellyttämä, riittävän kokoinen, pinnaltaan koskematon suoalue. Haitallisten vesistö- ja kalastovaikutusten kannalta on oleellista, että turvetuotannon valumavedet puhdistetaan ympärivuotisesti. Turvetuotantoalueelta tulevat valumavedet tulee johtaa myös talvella vesienkäsittelykosteikolle. TE-keskus edellyttää, että Koukkuhuhdansuon vesiensuojelu toteutetaan BAT- tekniikan ja BEP- käytännön mukaisesti. Summanjoen keskiosalla ja yläjuoksulla (myös Silmunjoessa) esiintyy paikallisia taimenmuotoja, jotka ovat peräisin istutuksista ja osittain luontaisesta lisääntymisestä. Lisäksi joessa esiintyy istutuksista peräisin olevaa harjusta, joka todennäköisesti myös lisääntyy luontaisesti jossain määrin. Silmunjoella ja Summajoen itäisessä haarassa on vapakalastusalueet, joissa vaelluskaloja saadaan säännöllisesti. Summajoen latvoilla, muun muassa Silmunjoessa on erittäin runsas jokirapukanta. Sippolan-, Humal-, Silmunja Saveronjoki sekä Summajoen alaosa on myös määritetty lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi, joiden koski- ja virtapaikoissa jokamiehenoikeuteen perustuva onkiminen ja pilkkiminen sekä läänikohtaisen viehekortin nojalla tapahtuva kalastus on kielletty. Summajoen alajuoksulla vaelluskalojen elinolojen parantamiseksi on tehty vuosia määrätietoista työtä kalataloudellisin kunnostuksin ja vaellusesteitä poistamalla. Lähivuosina meritaimenen (myös lohen), vaellussiian, ankeriaan, nahkiaisen ja muidenkin jokeen nousevien kalojen vaellusreitti merestä aukeaa Summajokeen aina vesistön latvoilla virtaavien Kelkanjoen ja Silmunjoen latvoille saakka. Summajoen suulle on määritetty TE-keskuksen toimesta kalaväylä, joka turvaa kalan nousumahdollisuudet jokeen. Virtapaikkojen kunnostuksin laajentuneet lisääntymisalueet tulevat luomaan edellytykset luontaisesti lisääntyville vahvoille vaelluskalakannoille. Stora Enson Summan tehtaiden toiminnan päätyttyä jätevesikuormitus jokisuuhun ja vedenotto Alakoskessa eivät enää haittaa joen vaelluskaloja. Reitkallin kalatie valmistui vuonna 2008 ja Sahakosken kalatie on suunniteltu rakennettavaksi vuoden 2009 aikana. Turpaan pato, jolla Summan tehtaat säännösteli Enä-, Sani- ja Saaramaanjärveä, tullaan korvaamaan pohjapadolla lähivuosina ja Keisarinkosken vaellusesteen poistamiseksi ovat konkreettiset suunnitelmat valmiina. Edelleen Sippolan haara sivuhaaroineen on jo nyt vapaa vaelluskaloille, joten koko Summajoen vesistöstä on muodostumassa tärkeä vaelluskalajoki koko Suomenlahden mittakaavassa.

11 11 Summajoen kalataloudelliset arvot huomioiden on erittäin tärkeää, että tulevaisuudessa koko vesistöalueen haja- ja pistekuormituksen vähentämiseen panostetaan kaikin mahdollisin keinoin. Turvetuotannon kuormitusta ei siten tulisi lisätä, vaan pyrkiä vähentämään jo olemassa olevien tuotantoalueiden vesistökuormitusta ja kalataloudellisia haittavaikutuksia. Vaelluskala- sekä paikallisten kala- ja rapukantojen elvytys lisää alueen luonto- ja matkailuarvoja. Summajoen Sippolan haarassa jo toiminnassa olevista kuormittajista merkittävimmät ovat Haukkasuo (519 ha) Kiikunsuo (120 ha). Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen mukaan uutta turvetuotantopinta-alaa Sippolanjokeen laskeville valuma-alueille on, Koukkuhuhdansuo mukaan lukien, suunniteltu noin 130 ha. Koko Summajoen vesistössä turvetuotantoaluetta tai uusia varauksia on yhteensä noin ha (yli 2 % vesistöalueen pinta-alasta), joka nostaisi turvetuotannon kokonaisuutena merkittäväksi kalatalouden uhkatekijäksi. Edellä esitetyt tekijät huomioon ottaen turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset tulee määrätä selvitettäväksi tarkemmin vesilain 16:11a:n tarkoittamassa selvitysmenettelyssä. Aiemmin mainitut tekijät huomioon ottaen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanta on, että Koukkuhuhdansuon turvetuotannolle ei tulisi myöntää hakemuksen mukaista ympäristölupaa eikä toiminnan aloittamislupaa. Koukkuhuhdansuon turvetuotantoalueen kalataloudellisia haittavaikutuksia ei ole lupahakemuksessa käsitelty riittävästi. Hakija esittää TE-keskuksen mukaan liian kevyin perustein kalataloudellisten haittojen kompensoimista (=osallistuminen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun)". Kaakkois-Suomen TE-keskus edellyttää, jos lupa turvetuotantoon hakemuksen perusteella myönnetään, että 1) hakijan tulee osallistua kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan yhdessä alueen muiden turvetuottajien kanssa Koukkuhuhdansuon turvetuotannon vaikutusten osalta alapuolissa vesistössä Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla, ja että 2) hakijalle tulee määrätä vuotuinen 500 kalatalousmaksu maksettavaksi Kaakkois- Suomen TE-keskukselle käytettäväksi turvetuotannon kalataloudelle aiheuttamien haittojen kompensointiin hankkeen vaikutusalueella. Lupa tulee myös määrätä tarkistettavaksi vähintään 5 vuoden välein.

12 12 Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunut seuraavaa: Hankealueen lähellä on Haukkasuon ja Hangassuon Natura-alueet, joten hakijan tulee esittää selvitys Koukkuhuhdansuon kuivattamisen vaikutuksista Haukkasuon vesitalouteen sekä Natura-arvioinnilla todeta hankkeen vaikutukset niihin luontoarvoihin, joiden suojelemiseksi Hangassuo on sisällytetty Natura verkostoon. Mikäli hankkeelle myönnetään ympäristölupa, turvetuotannolla ei saa heikentää alapuolisten alueiden luonnonsuojelullista tilaa. Hakijan tulee tarkkailla kuormitusta ja veden laatua alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Koska kuivatusvedet johdetaan Natura-alueelle, tulee tarkkailusuunnitelmaan sisällyttää Hangassuon osalta biologisten vaikutusten tarkkailu. Tarkkailutulokset on toimitettava Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti suon ulkopuolisen pintavalutuskentän kautta. Tuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän pölyäviä koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotantoalueelle on asennettava tuulen suuntaa ja nopeutta osoittava mittari ja luvassa on määrättävä, millaisissa olosuhteissa toimintaa ei saa harjoittaa. Kohtuutonta meluhaittaa toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta ympäristölle ja asutukselle. Haitat on korvattava. Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Muistutukset 1) Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalue on muistutuksessa esittämillään perusteilla vaatinut hakijaa järjestämään veden laadun tarkkailun ja suorittamaan kohtuullinen kalatalousmaksu haittojen kompensoimiseksi. 2) Sippolan vesialueen osakaskunta on muistutuksessa esittämillään perusteilla vaatinut vähintään euron vuotuista korvausta kala- ja rapukannan turvaamiseksi. 3) Silmun kalakerho ry on muistuttanut, että Koukkuhuhdansuon turvetuotannon vaikutukset kohdistuvat suoraan Silmunjokeen. Yhdistys on istutusten avulla saanut Silmunjokeen itsestään lisääntyvän taimenkannan ja paikoitellen runsaan harjuskannan.

13 13 Muistuttaja pitää suunnitellun turvetuotannon vaikutuksia erittäin haitallisina arvokalakannoille. Silmunjoessa on muistuttajan mukaan myös erittäin runsas rapukanta. Turvetuotantohanke myös pilaisi Summajoen yläjuoksun meritaimenen lisääntymisalueet. Näillä perusteilla muistuttaja vaatii lupahakemuksen hylkäämistä. Jos lupa myönnetään, muistuttaja vaatii euron vuotuista korvausta kala- ja rapukannan ylläpitämiseksi ja haittojen korvaamiseksi. Lisäksi saostusaltaita ja vedenlaatua tulee tarkkailla säännöllisesti. 4) Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry on muistuttanut, että hankealue soveltuu huonosti turvetuotantoon. Kuivatusvesiä ei saa ohjata suoraan Hangassuolle, vaan käyttämällä ennallistettavaa osaa Koukkuhuhdansuon eteläpuolisesta osasta suodattimena. Hangassuo edustaa Suomessa harvinaisia ja uhanalaisia suotyyppejä ja siellä esiintyy Kymenlaaksolle harvinaisia kasvilajeja. Koukkuhuhdansuon kasvillisuutta tulisi selvittää tarkemmin. Hakijan selitys Hakijalla ei ole huomauttamista Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen lausunnon sekä Summajoen, Vehkajoen ja Virojoen kalastusalueen ja Sippolan vesialueen osakaskunnan muistutusten johdosta hakija toteaa, että Koukkuhuhdansuon kuivatusvedet eivät virtaa Silmunjokeen vaan Sorsajokeen, joten hakijan hakemuksessaan esittämä suon osuus kalatalousmaksusta on perusteeton. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan ja Kouvolan kaupungin lausuntojen sekä Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin muistutuksen johdosta hakija viittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta lausumaansa. UUSI KUULEMINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukaan kuivatusvedet hankealueelta virtaavatkin Hangassuon pohjoisosaan ja joutuvat aikanaan metsäojiin ja niitä pitkin Sorsajokeen ja edelleen Kymijokeen.

14 14 Muutoksen johdosta hakemus on kuulutettu uudestaan Samalla on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen TE-keskukselta ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä varattu Kymijoen kalastusalueelle ja Viialan osakaskunnalle tilaisuus muistutuksen tekemiseen. LAUSUNTO Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunut seuraavaa: Koukkuhuhdansuon kuivattaminen tulee lisäämään valumavesiä Hangassuon pohjoisosassa, mukaan lukien Kyysalmi. Hakijan tarkoituksena on, että kuivatusvesien liukoisia ravinteita sitoutuu kyseisen alueen kasvillisuuteen. Tulva-aikoina ravinteiden pidättyminen kasvillisuuteen on heikkoa. Jos hakemuksen mukainen vesien käsittelymenetelmä hyväksytään, tulee hakijan esittää ojitussuunnitelma Kyysalmen alueelle, kartta Koukkuhuhdansuon valumavesien leviämisalueesta, tieto virtaussuunnista sekä esitys siitä, miten oikovirtaukset estetään. Kuivatusvedet tulee käsitellä pintavalutus- tai kasvillisuuskentässä ennen vesien johtamista Hangassuolle. Luvan hakijalla tulee olla käytössä järjestelmä, jolla vähennetään kuivatusvesien liukoisia ravinteita. Pintavalutus- tai kasvillisuuskenttä tulee sijoittaa hakijan hallinnassa olevalle alueelle. Hankkeesta tulee tehdä Natura-arviointi. Hangassuon pohjoisosan luontotyyppien seurannaksi eivät riitä valokuvat. Muistutus Silmun kalakerho ry on muistutuksessaan uudistanut aikaisemmassa ( ) muistutuksessa esittämänsä ja lisäksi vaatinut kalataloudellista seurantaa, muun muassa koekalastuksia. Hakijan selitys Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija toteaa, että Kyysalmen alueella on nykyisin kevättulvia, kun tuotantoalueen yläpuolisten oji-

15 15 tettujen metsämaiden vedet sulavat. Suunnitellun turvetuotantoalueen Kyysalmeen laskevat vedet pienentävät osaltaan tulvaa, sillä aukean turvetuotantoalueen lumet sulavat ennen metsäalueiden lumia. Myös vesiensuojelujärjestelmään kuuluvat lietesyvennykset, lietepidättimet, padottavat päisteputket ja virtaamansäätöpato pienentävät alueelta tulevaa mahdollista tulvahuippua. Hangassuo on kohosuo, jonka laiteet nousevat jyrkästi reunalta suon keskustaa kohti, joten ulkopuoliset vedet eivät pääse suolle. Kartalla näkyy nykyisen ulkopuolisista vesistä ravinteita saavan alueen ja vain sadevesistä kosteutta saavan alueen raja. Ravinteikkaalla osalla on isona laskeutusaltaana toimiva vahva kaislikko, joka poistaa tehokkaasti ravinteita suuren osan vuotta. Tuotantoalueen kuivatusvedet eivät muuta Hangassuon Natura-arvoja, sillä ravinteikkaan suon ja kohosuoalueen raja tulee pysymään ennallaan. Myöskään vesien laskusuunnassa ei tule näkymään turvetuotannon vaikutuksia, eivätkä ne näy Sorsajoessa. Edellä esitetyn perusteella Natura-arviointi on tarpeeton. Silmun kalakerho ry:n muistutukseen hakija toteaa, että Koukkuhuhdansuon kuormitus ei kohdistu Silmunjokeen, joten muistutus on aiheeton. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään.

16 16 Ympäristönsuojelulain 43 :ssä säädetään pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavista lupamääräyksistä. Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista. Ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Koukkuhuhdansuon turvetuotantoalue (13 ha) olisi uusi tuotantoalue, joka on nykytilassaan pääosin metsätalouden tarpeisiin ojitettua. Turvetuotannon vesien käsittely on esitetty toteutettavaksi niin sanotulla perustason vesienkäsittelyllä eli virtaamansäädöllä tehostetulla laskeutusaltaalla. Laskuojassa vedet johdettaisiin Hangassuon Natura-alueen pohjoisosan sivuitse metsäojiin ja edelleen Sorsajokeen. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan katsonut, että Koukkuhuhdansuon turvetuotantohankkeella ei ennalta arvioiden ole todennäköisesti vaikutuksia Natura-alueelle. Mikäli haittavaikutuksia ilmenisi, hakija tulisi ympäristökeskuksen mukaan velvoittaa parantamaan vesienkäsittelytoimenpiteitä. Ympäristölupavirasto katsoo, että Koukkuhuhdansuon pienestä tuotantoalueesta huolimatta luvan myöntäminen toiminnan pitkä toiminta-aika ja vesien purkureitillä oleva Natura-alue huomioon ottaen edellyttää vesienkäsittelyssä otettavaksi käyttöön paras käytettävissä oleva tekniikka, jollaisena ei uuden turvetuotantoalueen kyseessä ollessa voida pitää virtaamansäädöllä tehostettua laskeutusallasta. Vesienkäsittelyn tehostamista ei voida jättää seurannan perusteella tehtäväksi, vaan keskeiset luvanmyöntämisedellytykset on ratkaistava lupapäätöksessä ennen toiminnan aloittamista. Pienilläkin turvetuotantoalueilla on yleensä olemassa tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet pintavalutuksen käyttöön ottamiseen vesienkäsittelyssä.

17 17 Ympäristölupavirasto ei pidä purkureitillä, toisen hallitsemalla alueella sijaitsevaa kosteikkoa Koukkuhuhdansuon vesienkäsittelyrakenteena, jonka vaikutus voitaisiin ottaa huomioon lupaharkinnassa. Edellä esitettyjen seikkojen perustella hakemus on esitetyssä muodossaan hylättävä. Tämä päätös ei estä luvan hakijaa panemasta vireille uutta Koukkuhuhdansuon turvetuotanto-aluetta koskevaa hakemusta, jossa vesienkäsittely on esitetty toteutettavaksi turvetuotannon parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAA- TIMUKSIIN Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnot ja muistutukset siltä osin kun niissä on vaadittu hakemuksen hylkäämistä. Hakemuksen tultua hylätyksi enemmän lausunnon antaminen ei ole tarpeen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 62, 72, 90 ja 101 :t Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37 :t KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (turvetuotantoalue alle 30 ha). Ympäristönsuojelulaki 105. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

18 18 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, Kaakkois-Suomen TE-keskukselle, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä julkaistaan Kouvolan kaupungissa.

19 19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Sinikka Pärnänen Ilpo Hiltunen Antti Ylitalo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Sinikka Pärnänen, Ilpo Hiltunen (asian esittelijä) ja Antti Ylitalo. Asiassa on äänestetty. Liitteet: Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Äänestyslausunto

20 V A L I T U S O S O I T U S Liite 1 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.

21 1 Liite päätökseen nro 103/09/1 Liite 2 Ympäristöneuvos Ilpo Hiltusen äänestyslausunto Myönnän PJ-Turve Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Koukkuhuhdansuolla Kouvolan kaupungissa. Hylkään pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 13 ha. Tuotantoalue ja vesiensuojelurakenteet ilmenevät hakemuksen liitteistä "Koukkuhuhdansuo, piirustus 4, 1:5 000" ja "Koukkuhuhdansuo, laskeutusallas, 1:500/1:100" sekä periaatepiirustuksesta "Sarkaojan päisteputki, pidätin ja lietesyvennys". Tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa turvetuotantoalueen päästöistä vesistöön ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumista, josta ennalta arvioiden olisi määrättävä korvausta vesialueen ja rantakiinteistöjen omistajille. Vaikutusten tarkkailusta sekä ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräykset. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesiensuojelurakenteet ja päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaan kautta Hangassuon reunalla olevaan kosteikkoon ja edelleen Hangassuon läpi Sorsajokeen. Laskeutusallas on varustettava pintapuomilla. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa (nykyiset metsä- ja tieojat) tuotantoalueen ohi.

22 2 Kaikkien edellä mainittujen vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä ennen turvetuotannon aloittamista. Ennen tuotantotoiminnan aloittamista on Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle varattava mahdollisuus tarkastaa vesiensuojelurakenteet ja niiden toimivuus. 2. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa ja joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. 3. Vesiensuojelurakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Niiden toimintaa on seurattava tuotantoaikana jatkuvasti ja niiden toiminta on tarkistettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Laskeutusallas ja sarkaojien lietesyvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Altaista poistettava liete ei saa päästä vesistöön. Ojien ja laskeutusaltaan kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. Muut rakenteet kuten lietteenpidättimet ja pintapuomit on pidettävä kunnossa. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantotoiminta on muutenkin suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Päästöt ilmaan ja melu 4. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotantoalueella on oltava tuulen suunnan osoittava laite. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 5. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmässä melulle altistuvassa asuinrakennuksen pihapiirissä ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Luvan saajan on laite- ja työmenetelmävalinnoilla sekä töiden ajoituksella estettävä näiden meluarvojen ylittyminen.

23 3 Jätteet, polttoaineet ja öljyt 6. Toiminnassa käytettävien ympäristölle vaarallisten aineiden (muun muassa polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Polttoainesäiliöissä on oltava lapon- ja ylitäytönestin sekä lukitus. Vuodot maaperään on estettävä. 7. Toimintaa on harjoitettava suunnitelmallisesti niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät jätteet on kerättävä ja lajiteltava Kouvolan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti, varastoitava ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön tai toissijaisesti käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 9. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriöja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.

24 4 Tuotannosta poistuvat alueet 10. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä tai kun ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu 11. Koukkuhuhdansuon uudelle turvetuotantoalueelle on nimettävä hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. 12. Toiminnan vaikutuksia alapuoliseen vesistöön on tarkkailtava vuosittain toukokuussa ja syyskuussa laskuojan liettymistarkkailuna (hakemuksen tarkkailusuunnitelmaesityksen liitekarttaan merkityssä pisteessä E, jonka koordinaatit otetaan ensimmäisellä tarkkailukerralla). Liettymistarkkailussa seurataan ojan kuntoa ja mitataan ojan pohjalle kertyneen lietteen paksuus parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla mitataan ojan virtaama vesimäärien arvioimiseksi ja valokuvataan oja tilan kehittymisen seuraamiseksi. Tarkkailusta on laadittava vuosiyhteenveto, joka on toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. 13. Luvan saajan on tarkkailtava Hangassuon pohjoisosan luontotyyppejä ottamalla vuosittain loppukesällä valokuva vähintään kolmesta pisteestä, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen osoittamista paikoista. Luvan saajan on tehtävä hakemus ympäristölupavirastolle lupamääräysten muuttamiseksi, mikäli ympäristökeskus tarkkailun tulosten perusteella toteaa Hangassuon luonnonarvoille aiheutuneen ennalta odottamattomia haittavaikutuksia. 14. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain hakemuksessa esitetyt tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden

25 5 käytöstä ja kunnossapidosta sekä niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Käyttöpäiväkirjan kooste on toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

26 6 Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on, jos aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2020 jälkeen, tehtävä mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset tarpeelliset selvitykset. RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksessa ei ole esitetty rakennettavaksi tuotantoalueelle pintavalutuskenttää. Pintavalutuskenttää pidetään uusilla turvetuotantoalueilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisena kuivatusvesien käsittelymenetelmänä. Katson, että tässä tapauksessa ei ole ollut tarpeen varata hakijalle mahdollisuutta lupahakemuksen täydentämiseen pintavalutuskentän rakentamismahdollisuuksien osalta, sillä luvan myöntämisedellytykset ovat täyttyneet hakemuksesta, lausunnoista ja muistutuksista saatavilla tiedoilla. Koukkuhuhdansuon turvetuotantoalueen suunnitellun toiminnan aiheuttama ravinnekuormitus alapuolisessa vesistössä on ennalta arvioiden vähäistä. Kuivatusvesien määrä on alueen koosta johtuen vähäinen ja niiden käsittely ympärivuotisesti hakemuksen mukaisella luonnonmukaisella kosteikkoalueella vastaa teholtaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Katson kuivatusvesien käsittelyn täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Koukkuhuhdansuon olosuhteissa. Koukkuhuhdansuon kuivatusvesien mahdollinen vaikutus Hangassuon luontotyyppeihin näkyisi aivan suon pohjoisosassa ja Kyysalmen ympäristössä. Kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen koko sekä etäisyys Natura-alueesta, katson, että vaikutus Natura-alueen suojeltaviin luonnonarvoihin ei ole todennäköinen.

27 7 Kun otetaan huomioon Koukkuhuhdansuon tuotantoalueen koko (13 ha) ja sijainti sekä sen ympäristön tila ja käyttö, luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa eikä turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Perustelut toiminnanaloittamislupahakemuksen hylkäämiselle Koukkuhuhdansuon turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvat päästöt Sorsajokeen tai Hangassuolle olisivat vähäisiä, eivätkä päästöjen vaikutukset tekisi muutoksenhakua hyödyttömäksi. Luvan saaja ei kuitenkaan ole esittänyt sellaista perusteltua syytä päätöksen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta, että toiminnanaloittamislupa olisi myönnettävissä. Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista puuttuvat. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi Koukkuhuhdansuon olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 3. Vaikka tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta, jolle voisi aiheutua kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä, on asetettu perustason määräykset 4 ja 5, sillä maankäyttö saattaa toistaiseksi voimassa olevan luvan aikana muuttua. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle on annettu enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveysja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämisek-

28 8 si sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten ja tuotannosta poistuvista alueista ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle on annettu lupamääräykset Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailusuunnitelma on hyväksytty hakemuksen mukaisesti. Lupamääräyksissä annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä kuivatusvesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Lupamääräys 15 on annettu siltä varalta, että toiminta loppuu kesken lupakauden. Vastaus lausuntoihin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista näkyvällä tavalla. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen Silmunjokea ja Summajokea koskevat vaatimukset kalataloudellisten vaikutusten selvittämisestä vesilain 16 luvun 11a :n tarkoittamassa selvitysmenettelyssä sekä vaatimukset kalatalousmaksusta ja kalataloudellisen tarkkailun järjestämisestä on aiheettomina hylätty. Koukkuhuhdansuon kuivatusvedet eivät virtaa Silmunjokeen vaan Sorsajokeen. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevästi. Kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen koko ja etäisyys Natura-alueesta, katson, että vaikutus Natura-alueeseen ei ole todennäköinen. Hakemuksessa on ollut asian ratkaisemisen kannalta riittävät tiedot.

29 9 Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueen, Sippolan vesialueen osakaskunnan ja Silmun kalakerho ry:n Silmunjokea ja Summajokea koskevat vaatimukset on edellä lausutuin perustein aiheettomina hylätty. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n vaatimukset erilaisesta kuivatusvesien käsittelystä ja tarkemmasta kasvillisuusselvityksestä on hylätty. Kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen koko ja etäisyys Natura-alueesta, katson, että vaikutus Naturaalueeseen ei ole todennäköinen. Hakemuksessa on ollut asian ratkaisemisen kannalta riittävät tiedot. Ympäristöneuvos Ilpo Hiltunen