LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 12/09/1 Dnro ISY-2008-Y-132 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Laihanlamminsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kouvola (ent. Anjalankoski) HAKIJA Ruusutarhat Suutari Oy Jyrääntie KOUVOLA HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ruusutarhat Suutari Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Laihanlamminsuon ja Punninsuon yhteensä noin 37 hehtaarin suuruisen uuden alueen turvetuotantoon. Jäljempänä koko hankkeesta käytetään nimeä Laihanlamminsuo. Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee nykyisen Kouvolan kaupungin Hirvelän kylässä Pitkäniemen tilalla RN:o 4:252. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ 2 Toimintaa koskevat luvat, maanomistusolot ja kaavoitustilanne Kyseessä on uusi toiminta, joten toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Suunniteltu turvetuotantoalue on hakijan hallinnassa. Toiminta Aluetta koskee voimassaoleva Kymenlaakson seutukaava (vahvistettu ). Kaavassa ei ole merkintöjä Laihanlamminsuon alueella. Yleiskuvaus toiminnasta sekä tuotantoalueen kuntoonpano Laihanlamminsuolla on tarkoitus tuottaa kasvu- ja energiaturvetta (jyrsin- ja palaturvetta) sekä ympäristöturvetta joko Haku-menetelmällä tai mekaanisella kokoojavaunulla/imuvaunulla. Arvioitu keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Tuotantoalueen kunnostaminen aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 m:n välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeiseksi muotoillaan sarat kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat (tarvittaessa) ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Vesienkäsittely ja -johtaminen Vesienkäsittelymenetelmiksi on suunniteltu sarkaojasyvennykset, päisteputkipidättimet, padottavat päisteputket, pumppaus/laskeutusallas pohjoislohkolla A, virtaamansäätöpato, laskeutusallas ja ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä. Tuotantoalueen pohjoislohkon (24 ha) vedet pumpataan pumppausaltaan kautta alueen länsireunaa pitkin paineputkella etelään tuotantoalueen laskeutusaltaaseen. Siirtopum-

3 pun tuotto on 30 l/s. Laskeutusaltaasta vedet pumpataan edelleen (30 l/s) pintavalutuskentälle. 3 Pintavalutuskentän pinta-ala on 1,6 hehtaaria. Kentän osuus tuotantoalasta on 4,5 %. Kenttä on metsäojitettua suoaluetta, jolla tehdään tarpeelliset ojien tukkimiset ja muut toimenpiteet kentän toimintakyvyn varmistamiseksi. Laskeutusaltaissa on vettä padottava rakenne ja pintapuomi. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan alueen ohi nykyisiä metsäojia pitkin. Hakijan mielestä suunnitellut vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. Päästöt vesistöön Tuotantoalueen vesistöpäästöt on arvioitu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden perusteella (vuosien keskiarvot). Hakijan arvioima vuosittainen bruttokuormitus on seuraava: kiintoaine 290 kg, kokonaisfosfori 4,1 kg ja kokonaistyppi 160 kg. Päästöt ilmaan, melu ja liikenne Turvetuotannon eri vaiheet jyrsintä, karheaminen ja kuormaus karheelta (keräily) sekä aumaus aiheuttavat pölyämistä, joista eniten pölyä muodostava vaihe on kuormaus karheelta. Pölyä muodostava toiminta ajoittuu kesän poutajaksoihin. Lastauksen (aumojen tyhjennys) aiheuttama pölyäminen on talviaikaista ja jää lyhytaikaiseksi, koska kuljetukset tehdään keskitetysti. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 µm:n kokoisiin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä

4 4 ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turpeen toimitusaikana, noin loka-huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Tuotanto- ja toimituskausien välisinä aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää vähäiseksi. Alueella on valmiina ympärivuotisen liikenteen kestävät metsäautotiet. Vuosittainen turvetoimitus vastaa noin 360 rekan ajosuoritetta. Toimitus tapahtuu työmaatietä pitkin maantielle 375. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytettävän polttoaineen kulutus on noin l vuodessa. Polttoaine varastoidaan litran kaksoisseinämälliseen säiliöön, joka sijaitsee tuotantoalueen varasto- ja huoltoalueella. Voiteluöljyä käytetään noin 100 l ja voiteluaineita kg vuodessa. Koneiden huollossa syntyvät jäteöljyt varastoidaan huoltoalueella 200 l:n säiliöihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Jäteöljyä syntyy noin 100 l vuodessa. Aumojen peitteenä käytetään tarvittaessa muovia, joka mahdollisuuksien mukaan käytetään uudestaan. Rikkoutunut muovi poltetaan hakkeen seassa tai toimitetaan kaatopaikalle. Kierrätyskelpoiset jätteet, esim. metalliromu, kierrätetään. Muut jätteet käsitellään kunnallisessa jätehuollossa. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Suunnitelman mukaan pintamaat käytetään maa- ja vesirakentamisessa materiaalina sekä maisemoinnissa. Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja jyrsitään turpeen sekaan. Ojien kaivusta syntynyt mineraalimaa-aines käytetään täyttömaaksi tien pohjaan ja varikkoalueelle. Laskeutusaltaiden, lietesyven-

5 nysten ja ojastojen kunnossapidossa nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena. 5 Toiminta-alueen nykytila ja sen ympäristö Yleistä Laihanlamminsuo on kokonaan metsäojitettu. Tuotantoalueen eteläpuolella on suota, länsipuolella metsämaata. Pohjoispuolella virtaa Saveronjoki, jonka takana on peltoja ja metsämaata. Alueen itäreunassa on Laihalampi. Lähin suojeltu kohde on noin 4 km:n päässä sijaitseva Karhunsuo. Lähiympäristön asutus Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin asuttu talo sijaitsee 500 m:n etäisyydellä, ja noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee Saittaran kylä. Purkuvesistö Hankealueen käsitellyt kuivatusvedet johdetaan laskuojassa alapuoliseen vesistöön reittiä Vallinoja-Niepsaarenoja-Siltajoki-Kilonoja-Kosjärvi. Tuotantoalueen eteläosa ja sen alapuolinen vesistö sijaitsevat Kosjärven valumaalueella (13.007). Tuotantoalueen pohjoislohko sijaitsee Sippolanjoen alueella (13.005). Kosjärven valuma-alueen pinta-ala on 30,70 km 2 ja soiden osuus vesistöalueen valuma-alasta on noin 13 %. Suunnitellun tuotantoalueen osuus Kosjärven valuma-alueen pinta-alasta on 1,2 %. Suon laskuojan purkupaikasta on Kosjärveen matkaa vesistöä pitkin noin 7 km. Purkuvesistöstä ei ole mitattua virtaamatietoa. Kosjärvi on pieni (vesiala noin 28 ha) matala järvi, jonka suurin syvyys on vain 1 m. Valuma-alueen järvisyysprosentti on pieni, mutta peltoprosentti melko suuri (20 %). Kosjärven veden ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeita, mutta a-klorofylli-

6 6 pitoisuudet jäävät keskirehevän järven tasolle. Veden väriluku ja sameusarvo ovat keskimäärin korkeita. Järven ongelmia ovat mataluus, umpeenkasvu, kalakuolemat ja sisäinen kuormitus. Järven rannalla on kaksi kiinteistöä. Kosjärven kalasto on särkivaltaista, järvestä saadaan myös haukia. TE-keskuksen mukaan järveen ei ole tehty istutuksia. Kosjärven kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Toiminnan vaikutukset Hakijan arvion mukaan Laihanlamminsuon kuivatusvesien johtamisella ei ole merkitsevää vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Riskit ja häiriötilanteet sekä niihin varautuminen Tulipaloihin varaudutaan kaivamalla tuotantoalueelle sisäasiainministeriön ohjeen mukainen määrä paloaltaita alkusammutusta varten. Tuotantoalueelle hankitaan ohjeen mukainen alkusammutuskalusto. Yhteydenpitoa varten on kaikilla työntekijöillä GSM-puhelin. Ennen tuotannon aloittamista käydään palopäällikön kanssa läpi alueen pa1oturvallisuusvalmius ja tarkistetaan työmaa. Työkoneiden kuljettajat opastetaan käyttämään alkusammutuskalustoa ja sammuttamaan turvepaloa. Kaikissa vetotraktoreissa on jauhesammutin, joka tarkastetaan vuosittain. Tuotantoalueen vedet johdetaan virtaamansäätöpadon, laskeutusaltaan ja pumppauskaivon kautta pintavalutuskentälle. Lasketusaltaassa on ylivuotomahdollisuus, jos valuma on yli 300 l/s/km 2. Alue ei ole tulvaherkkää. Mahdolliset häiriöt kirjataan turvetuotantoalueen päiväkirjaan. Pumppujen mahdolliset toimintakatkokset ilmoitetaan kaukohälytyksellä vastuuhenkilölle. Hakija ottaa ympäristövahinkovakuutuksen ennen toiminnan alkua.

7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 7 Käyttötarkkailu Tuotantoalueella pidetään käyttöpäiväkirjaa, josta vastaa työmaalle nimetty vastuuhenkilö. Käyttötarkkailuvihkoon kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten ja muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, jotka voivat vaikuttaa työmaalta lähteviin päästöihin. Käyttötarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenveto. Päästötarkkailu Kuntoonpanovaiheessa näytteet otetaan pintavalutuskentän mittapadolta. Näytteet ovat kertanäytteitä. Näytteistä määritetään COD Mn, kiintoaine, kok.p, kok.n ja ph. Lisäksi joka toisella näytteenottokerralla määritetään liukoiset ravinteet eli NH 4 -typpi, PO 4 -fosfori, NO 2 - ja NO 3 -typpi sekä rauta. Näytteitä otetaan seuraavasti: Kuntoonpanotyöt käynnissä 1 näyte/ 2 viikkoa Kevättulva 1 näyte/ viikko Kesä-lokakuussa 1 näyte/ 2 viikkoa Muulloin marras-toukokuussa 1 näyte/ kuukausi Tuotannon aikaisia päästöjä vesistöön tarkkaillaan lupakauden aikana tehostetusti kahtena vuotena. Vesimäärä mitataan pintavalutuskentän mittapadolta päästötarkkailuvuosina näytteenoton yhteydessä. Myös mittapadon kunto tarkistetaan. Päästöt ilmoitetaan brutto- ja nettolukuina. Päästöjen laskennassa käytetään hyväksi myös muilta tuotantoalueilta saatuja lukuja. Vuosipäästöt lasketaan ympärivuotisen aineiston perusteella käyttäen hyväksi tarkoitukseen soveltuvia koko vuoden seurannassa olevien havaintoasemien tuloksia. Tehostetun tarkkailun päätyttyä alueella tehdään kahtena vuotena suppea tarkkailu. Suppeassa tarkkailussa vesinäytteet otetaan kerran kuussa touko-elokuussa. Näytteistä

8 määritetään kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n, ph, PO 4 -fosfori, NO 2 - ja NO 3 -typpi sekä rauta. 8 Poikkeustilanteissa (esim. kovat sateet ja kaivutyöt) otetaan ylimääräiset näytteet, joista määritetään kiintoaine, kok.p, kok.n, COD Mn ja ph. Kun tehostettu ja suppea tarkkailu ovat päättyneet vuosikuormitus arvioidaan kyseisenä vuonna samalla alueella tarkkailussa olevien tuotantoalueiden ominaiskuormituslukujen keskiarvojen perusteella ottaen huomioon myös kyseisen vuoden hydrologiset olot. Vaikutustarkkailut Tuotantoalueen vedet virtaavat Kosjärveen, jonka taloudellinen merkitys kalaston ja virkistyksen kannalta on vähäinen. Ottaen huomioon tuotantoalueen vähäisen vaikutuksen järven tilaan, hakija esittää, että erillistä vaikutustarkkailua Kosjärvessä ei tehtäisi. Pöly- tai melutarkkailuun ei asutuksen etäisyys huomioon ottaen ole tarvetta. Korvaukset ja kompensaatiot Tuotannosta ei aiheudu tilakohtaista korvattavaa haittaa. Alueella olevan Kiikunsuon tuotantopinta-ala on 174 ha ja siitä määrätty kalatalousmaksu on 700 euroa. Hakijan mielestä Laihanlamminsuon kohtuullinen kalatalousmaksu olisi 150 /a. Alueen hoito ja käyttö tuotannon päätyttyä Laihanlamminsuo on uusi tuotantoalue eikä siltä tule turpeen loppumisen takia poistumaan alueita turvetuotannosta lähiaikoina. Turvetuotannon arvioidaan loppuvan noin vuonna 2035, jolloin päätetään jälkikäytöstä sen hetkisen tilanteen mukaan. Mahdollisia jälkikäyttömuotoja ovat metsätalous, lintujärvi tai maatalous.

9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY 9 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Anjalankosken kaupungissa ( alkaen Kouvola) ja lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Keskilaakso-lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Anjalankosken kaupunginhallitukselta ( alkaen Kouvola). Lausunnot Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että Kosjärvi on matala ja rehevä savikkoalueen järvi, jonka vedenlaadussa erottuvat selkeästi maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kosjärven vesi on ollut ainoastaan välttävää. Vallinojaan laskevan tuotantoalueen purkukohdan ja Kosjärven väliseltä vesireitiltä ei ole olemassa vedenlaatutietoa. Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueelle laadittavassa vesienhoitosuunnitelmassa Summanjoen Sippolanjoki kuuluu Kaakkois-Suomen alueelta niihin vesistöihin, jotka eivät saavuta hyvää ekologista tilaa vuoteen 2015 mennessä ja valmisteltavassa toimenpideohjelmassa vesistölle on suunniteltava kuormitusta merkittävästi vähentäviä toimenpiteitä. Kosjärven valuma-alue on osa Sippolanjoen toimenpidealuetta ja kuormituksen vähentämistavoitteet kohdistuvat myös eri toimintoihin sen alueella. Alustavan arvion perusteella Laihanlamminsuon turvetuotannolla ja toteutettavilla vesiensuojeluratkaisuilla ei todennäköisesti ole yksittäisenä kuormittajana merkittävää vaikutusta Kosjärven, Sippolanjoen tai koko Summanjoen vesistön tilaan. Kokonaisuutena Summanjoen valuma-alueella oleva turvetuotanto (yhteensä yli ha, Laihanlamminsuo mukaan lukien) nousee merkittäväksi pistekuormitustekijäksi tässä pienessä rannikon jokivesistössä.

10 10 Tuotantoalueelle suunniteltu pintavalutuskenttä on pinta-alaltaan riittävä, mutta vanhat metsäojat saattavat haitata kentän toimivuutta. Esitettyä pintavalutuskenttään perustuvaa vesienkäsittelyä voidaan pitää BAT-periaatteen mukaisena vesiensuojelumenetelmänä. Pintavalutuskentän toimivuutta tulee seurata hakemuksessa esitetyn kuormitustarkkailun avulla, tarkkailua tulee jatkaa kunnes kentän toimivuus on selvitetty ja ympäristökeskus on tämän todennut. Hakemuksessa Laihalamminsuon turvetuotantoalueelle ei ole esitetty vesistövaikutustarkkailua. Ympäristökeskus ei myöskään näe tarpeelliseksi vuotuista vesinäytteisiin perustuvaa vesistötarkkailua. Sen sijaan turvetuotantoalueen vaikutusta alapuoliseen vesistöön tulee tarkkailla kolmen vuoden välein, alkusyksystä toteutettavalla, piileväyhteisöihin perustuvalla menetelmällä. Vastaavasti Kosjärven tilan kehitystä tulee tarkkailla kolmen vuoden välein toteutettavalla vesinäytteenotolla. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee omalta osaltaan osallistua Summanjoen kuormittajien yhteistarkkailuun, mikäli sellainen tulee käynnistymään. Hakemuksessa arvioidaan, että turvetuotannolla ei ole vaikutusta Laihalammen vedenkorkeuteen. Vaikka etäisyys tuotantokentältä lampeen on kohtalainen, voi suossa olla kerroksia tai onkaloita, jotka läpäisevät hyvin vettä. Tuotannonharjoittajan on varmistettava toiminnan vaikutus lammen vedenkorkeuteen mittaamalla sitä kaksi kertaa kuukaudessa ja pitämällä tuloksista kirjaa. Mittaustulokset on toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotantoalueelta lähimpään asuinrakennukseen on lupahakemuksen mukaan matkaa 500 metriä. Epäsuotuisilla tuulilla on mahdollista, että asutukselle aiheutuu pölyhaittaa. Jos haittaa ilmenee, tuotanto on keskeytettävä, kunnes tuuliolosuhteet muuttuvat. Tuulen suunnan määrittämiseksi tuotantoalueelle asutuksen puolelle on sijoitettava tuulen suuntaa osoittava tuulipussi. Meluhaitan syntyminen ei ole todennäköistä. Anjalankosken kaupunginhallituksella ei ole ollut huomauttamista suunnitellusta turvetuotantohankkeesta. Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena on lausunut, että mikäli ympäristölupa myönnetään,

11 11 tuotantoalueen kaikki toiminta tulee hoitaa käyttämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, eikä toiminnasta saa aiheutua huomattavia haittoja ihmisille tai ympäristölle. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutus etenkin alueen vesistöihin. Lähialueella on jo paljon vesistöjä turvetuotannon vaikutuspiirissä, joten tulisikin yleisesti harkita, kuinka paljon valuma-alueelle turvetuotantoa sallitaan. Laskuvesistön tilaa ja kala- ja äyriäiskantaa tulee selvittää tarkemmin ennen toiminnan aloittamista. Myös alueen nykytilasta yleisesti on hakemuksessa kerrottu varsin suppeasti. Ennen toiminnan aloittamista tulee tarkemmin selvittää tuotantoalueen luontoja ympäristöolosuhteita. Luvassa tulee määrätä riittävistä vesiensuojelutoimenpiteistä ottaen huomioon myös talvi- ja tulva-ajat. Laskeutusaltaista kerätyn 1ietteen sijoitukseen tulee kiinnittää huomiota. Hakemuksessa on esitetty, että tuotannon aikaista vesistöpäästötarkkailua tehdään vain neljä ensimmäistä vuotta. Sen jälkeen tehtävä laskennallinen arviointi hakemuksessa esitetyn mukaisesti ei ole riittävä, joten tarkkailua on syytä jatkaa koko tuotannon ajan. Olosuhteet ja tuotantomäärät voivat vaihdella suuresti eri tuotantovuosina. Laihanlamminsuon turvetuotanto voi vaikuttaa Kosjärveen, joten sen tarkkailu on syytä ottaa mukaan tarkkailuohjelmaan. Myös laskuojien tarkkailua tulee harkita. Tarkkailussa tulee huomioida taustakuormitus. Pölyämistä tulee ehkäistä tehokkailla pölynkeräimillä. Pölyn leviämistä alueelta on syytä tarkkailla vähintään silmämääräisesti. Tuotantoa ei tule sallia, mikäli tuulet puhaltavat lähimpään asutukseen päin. Melumittauksia tulee tehdä tarvittaessa. Hakemuksessa on jätteiden käsittelystä mainittu, että rikkoutunut aumamuovi poltetaan hakkeen seassa tai toimitetaan kaatopaikalle. Hakemuksesta ei selviä missä poltto tapahtuu ja mistä hake on peräisin. Muovi tulee toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen ja toissijaisesti polttoon. Polton tulee tapahtua asianmukaiset luvat omaavassa polttolai-

12 12 toksessa. Ongelmajätteet tulee säilyttää katetussa ja lukitussa tilassa ja ne tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa ongelmajätelaitokselle käsiteltäväksi. Henkilökuntaa ja mahdollisia urakoitsijoita tulee säännöllisesti kouluttaa ympäristö- ja turvallisuusasioissa. Muistutukset 1) AA omistaa Raitamaa-nimisen kiinteistön (RN:o 3:36), jonka peltojen läpi tuotantoalueen vesiä virtaa Niepsaarenojassa. Niepsaarenoja on kaltevuudeltaan vähäinen vuoden 2003 perkauksen jälkeenkin. Koska turvetuotantoalueen kuivatus altistaa Niepsaarenojan lisääntyvälle sedimenttilaskeumalle ja sitä kautta kevättulville, muistuttaja on vaatinut, että ojasta otetaan vesi- ja sedimenttinäytteitä sekä ennen kuivatuksen aloittamista että sen jälkeen. Näytteenotto tulee toteuttaa siten, että kiintoaineen ja ravinteiden mahdollinen lisääntyminen on todettavissa. 2) BB omistaa Toivola-nimisen (RN:o 2:25) kiinteistön, jonka talousrakennus sijaitsee noin 500 m:n etäisyydellä suunnitellusta turvetuotantoalueesta itä-kaakkoon. Muistuttaja on vaatinut, ettei lupaa Laihanlamminsuon kunnostukselle ja turvetuotannolle tule myöntää toiminnasta aiheutuvan kohtuuttoman pöly- ja meluhaitan vuoksi. Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja on varannut itselleen mahdollisuuden vaatia korvauksia aiheutuvista haitoista. 3) CC:n omistama tila sijaitsee Vallinojan vaikutusalueella. Muistuttaja on huolissaan turvetuotannon vaikutuksista Vallinojan pinnan korkeuteen. Jos haittaa pinnan nousemisesta aiheutuu, tulisi olla suunnitelma haitan poistamiseksi. Hakijan selitys Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Laihanlamminsuon turvetuotannolla ei ole vaikutusta Summanjoen valuma-alueella olevien vesistöjen tilaan, myös Kosjärveen vaikutus on vähäinen. Hakija on tarkastellut vaikutuksia kuormitusosuussuhteina.

13 13 Summanjoen valuma-alueen turvetuotantoala pienenee lähivuosina yli 300 ha vanhojen tuotantosoiden toiminnan loppumisen vuoksi. Poistuvien turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyjärjestelyt ovat perustasoa, joten näiden alueiden poistumisen vaikutus päästöjen pienenemiseen on huomattava. Turvetuotannon vaikutustarkkailu alapuolisessa vesistössä, Laihalammen vedenpinnan tarkkailu sekä pölyhaittojen estäminen tullaan tekemään ympäristökeskuksen esittämällä tavalla. Hakija on valmis osallistumaan omalta osaltaan Summanjoen kuormittajien yhteistarkkailuun, mikäli sellainen tulee käynnistymään. Kouvolan seudun kansaterveystyön kuntayhtymä Tuotantoalueen päästöjä tarkkaillaan kunnostamisvaiheessa sekä neljän vuoden ajan tuotantovaiheessa, mikä on riittävää Laihanlamminsuon tapauksessa. Tarkkailua ei ole tarpeen jatkaa koko tuotannon ajan tuotantoalueen koko ja vähäinen vaikutus vesistöön huomioiden, vaan päästöt lasketaan alueen muiden turvetuotantosoiden keskimääräisten ominaispäästöjen perusteella. Laskuojien tarkkailu on tarpeetonta, koska tuotantoalueelta mahdollisesti kulkeutuva liete on niin hienojakoista, että jos se ei ole laskeutunut laskeutusaltaaseen tai pintavalutuskentälle, on epätodennäköistä, että se laskeutuisi alapuolisissa ojissa, joissa veden virtausnopeus on suurempi kuin tuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmissä. Muistutukset 1) ja 3) Turvetuotantoalueet sulavat aukeina paikkoina keväällä ennen metsämaita, jolloin ne osaltaan vähentävät tulvariskiä seuduilla, joilla valuma-alue on metsäistä. Vallinojan valuma-alue on kartan mukaan noin 8 km 2 ja se on pääosin metsää, joten Laihanlamminsuon 37 ha:n tuotantoalueella ei ole käytännössä merkitystä alapuolisten ojien vedenkorkeudelle.

14 Muistutus 2) 14 Laihanlamminsuon turvetuotantoalue on muistuttajan rakennuksista noin 500 m:n etäisyydellä ja pölyhaittojen ilmetessä tuotanto keskeytetään tuulen ollessa asuinrakennuksen suuntaan. Meluhaittoja ei ennalta arvioiden aiheudu. Yleisenä jälkikäyttömuotona poistuvilla alueilla on viljely, eikä pölystä aiheutuneita haittoja ole esiintynyt. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Ruusutarhat Suutari Oy:lle ympäristöluvan Kouvolan kaupungin Hirvelän kylässä Pitkäniemen tilalla sijaitsevan Laihanlamminsuon turvetuotantoon yhteensä noin 37 ha:n tuotantoalalla. Vedet tuotantoalueelta johdetaan laskuojalla Vallinojaan, josta vedet virtaavat edelleen Niepsaarenojan, Siltajoen ja Kilonojan kautta Kosjärveen. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vesienkäsittely on toteutettava hakemuksen kuntoonpanosuunnitelmakartan (MK 1:5 000) mukaisesti rakentamalla pintavalutuskenttä (vähintään 1,6 ha), pumppaamo, laskeutusallas, virtaamansäätöpato, pohjoisen lohkon pumppaamo ja pumppausallas sekä sarkaojakohtaiset lietesyvennykset, päisteputket ja päisteputkien lietepidättimet. Hankealueen vedet on johdettava pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti. Hankealueen ulkopuoliset vedet on ohjattava eristysojissa alueen ohi. Eristysojissa on oltava

15 lietettä keräävät rakenteet. Pintavalutuskentältä vedet on johdettava keräilyojan ja mittapadon kautta laskuojaan Laskeutusaltaiden tulee täyttää turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mitoitusarvot. Pohjoisen lohkon pumppausallas tulee mitoittaa valuma-alueensa mukaan toimimaan laskeutusaltaana. Laskeutusaltaana toimivien pumppausaltaiden luiskien kaltevuus on mitoitettava maalajin mukaan siten, että reunojen sortumista ehkäistään. Reunoja on tarvittaessa vahvistettava. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Pumppaamon toiminta talvella on varmistettava, muun muassa eristämällä pumppauskaivo. Pumppaamon jälkeinen veden jakorakenne on toteutettava siten, että pintavalutuskenttää voidaan käyttää myös talvella. Lisäksi pumppaamon jälkeinen veden jakorakenne tulee toteuttaa siten, että vedet ohjautuvat pintavalutuskentälle mahdollisimman tasaisesti. Kentän alueella olevat ojat tulee tukkia joko kokonaan tai riittävän pitkin ojatukoksin. Tukkiminen on tehtävä tiiviisti. Vesien jakautumisesta mahdollisimman tasaisesti koko kentän alueelle tulee huolehtia myös penkerein. Kentän pintaa ei saa kuitenkaan tarpeettomasti rikkoa. Hakemussuunnitelmakarttoihin merkitty talvitie ei saa sijaita pintavalutuskentällä. 3. Laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä on otettava käyttöön ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden aloittamista. Kuntoonpanotyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 4. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Pintavalutuskentän toimintaa on seurattava kuntoonpano- ja tuotantoaikana jatkuvasti. Sen toiminta on tarkastettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset toiminnan häiriöt on korjattava välittömästi muun muassa tukkimalla ojia uudestaan tai kunnostamalla pengerryksiä. Luvan saajan on pidettävä myös muut vesienkäsittelyrakenteet sekä ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkas-

16 tettava niiden toimivuus säännöllisesti. Toiminnan häiriöistä ja korjaustoimenpiteistä sekä niiden ajankohdista on mainittava tuotantoalueen käyttöpäiväkirjassa. 16 Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. 6. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse takaisin altaisiin tai ojastoon. Päästöt ilmaan ja melu 7. Toiminta on järjestettävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Imuvaunuissa on oltava pölynerottimet. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. 8. Eteläisellä lohkolla B toimittaessa, tuotanto on keskeytettävä lännen ja luoteen välisillä tuulilla, mikäli pölyämisestä havaitaan aiheutuvan haittaa Toivolan tilan pihaalueelle. Tuotantoalueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan osoittava mittari. 9. Tuotantoalueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Varastointi ja jätteet 10. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tii-

17 viiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 17 Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. 11. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja lukitus. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriöja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle ainekselle. Toiminnan lopettaminen 13. Lupakauden aikana tuotannosta mahdollisesti poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet

18 18 ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Tarkkailut 14. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 15. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia alapuolisen virtavesistön tilaan piilevämenetelmällä (SFS-EN 13946) tai muulla vastaavalla vesistöanalyysimenetelmällä. Ensimmäiset menetelmän mukaiset näytteenotot on tehtävä mahdollisuuksien mukaan ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Muutoin piilevätarkkailua on tehtävä kolmen vuoden välein alkusyksystä 2009 alkaen. Kosjärven tilan kehitystä on tarkkailtava vähintään kolmen vuoden välein toteutettavalla vesinäytteiden otolla. Yksityiskohtaisempi suunnitelma vesistövaikutusten tarkkailusta on toimitettava Kaak-

19 kois-suomen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi viimeistään kaksi kuukautta ennen kuntoonpanotöiden aloittamista Luvan saajan on osallistuttava Summanjoen vesistöalueen kuormittajien yhteistarkkailuun, mikäli sellainen lupakauden aikana käynnistyy. 17. Toiminnan vaikutuksia Laihalammen vedenpinnan korkeuteen on tarkkailtava mittaamalla vedenkorkeutta touko-lokakuussa kerran kuukaudessa. Seuranta on aloitettava ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Tuloksista on pidettävä kirjaa. Tarkkailutulosten raportointi 18. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle, Kaakkois-Suomen TE-keskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laihalammen vedenpinnankorkeuden tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kalatalousmaksu 19. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 150 euroa kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.

20 Kunnossapitovelvoitteet Luvan saajan on osallistuttava Vallinojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2019 jälkeen, on sen tehtävä mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tapahtuneesta toiminnasta, selvitys jäljellä olevista turvevaroista, ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, yhteenveto tarkkailujen tuloksista mukaan lukien uusimmat tarkkailutulokset sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä suunnitelma alueiden jälkihoidosta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Ennakoimattomat vahingot Vahingonkärsijällä on ympäristönsuojelulain 72 :n mukaan oikeus vaatia luvan haltijalta korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Jos korvauksesta ei sovita vahingonkärsijän ja luvan saajan kesken, on korvaushakemus tehtävä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Laihanlamminsuon on uusi turvetuotantoalue. Alue on nykytilassaan metsäojitettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojeluarvoa omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesienkäsitte-

21 ly täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Laihanlamminsuon olosuhteissa. 21 Tuotantoalue sijaitsee lähimmillään noin 500 m:n etäisyydellä asutuksesta. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksella sekä asetetuilla melun raja-arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Laihanlamminsuon turvetuotantoalueen toiminta sekä sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistystai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Laihanlamminsuolle on määrätty toteutettavaksi sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaisiin sekä ympärivuotiseen pintavalutukseen perustuva vesienkäsittely, mikä on parasta käyttökelpoista tekniikkaa tuotantoalueen olosuhteissa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa epäsuotuisilla tuulilla asutuksen läheisyydessä haitan esiintyessä ja määrätä vähimmäisetäisyydestä aumojen sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijaa koskee lisäksi jätelain 6 :n mukainen yleinen huolehtimisvelvollisuus jätehuollon järjestämisestä. Jäte on myös hyödynnettävä, jos

22 se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. 22 Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Tuotannosta lupakaudella mahdollisesti poistuvien alueiden vesiensuojelu on määrätty toteutettavaksi niin, että toiminnanharjoittajan vastuu kuormituksesta päättyy vasta, kun kuormituksen voidaan arvioida olevan taustakuormituksen suuruista. Ympäristönsuojelunlain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Laihanlamminsuon pintavalutuskentän tehoa on tarpeen tarkkailla tehostetun ohjelman mukaisesti kunnostusvaiheessa sekä tuotantoajan alkuvuosina, jotta saadaan selville kentän tehoa mahdollisesti heikentävien metsäojien sekä kentän alaa pienemmän käyttöasteen vaikutukset puhdistustulokseen. Tehon tarkkailu auttaa puutteiden havaitsemisessa, jonka jälkeen perusteltuihin korjaustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Lupakauden lopussa suoritettu tarkkailu antaa ajankohtaisia tietoja tarkistamishakemuksen käsittelyä varten. Laihanlamminsuon turvetuotantoalue kuormittaa osaltaan Kosjärveä, jota käytetään virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan kompensoimiseksi määrätään luvan saajan esittämän suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. VASTAUS VAATIMUKSIIN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi.

23 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä 23 Vaatimus hankealuetta koskevan selvityksen edellyttämisestä on hylätty, koska alueen suoluonto on muuttunut merkittävästi metsäojitusten myötä. Vaatimus alapuolisen vesistön tilan tarkemmasta selvittämisestä on hylätty, koska hakemuksessa on esitetty ratkaisun kannalta olennaiset selvitykset alapuolisen vesialueen tilasta. Turvetuotantoalueen vesipäästöjä on määrätty tarkkailtavaksi tehostetusti koko kuntoonpanojakson ajan ja vähintään kaksi vuotta tuotannon aloittamisesta. Samalla seurataan pintavalutuskentän puhdistustehoa. Kahtena lupakauden viimeisenä vuotena toteutetaan suppeaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailu on tässä tapauksessa riittävä pintavalutuskentän toimintatehon varmistamiseksi, tuotantoaluekohtaisen päästötiedon saamiseksi sekä tiedon keräämiseksi lupamääräysten tarkistushakemusta varten. Muina vuosina on riittävää laskea Laihanlamminsuon turvetuotantoalueen vesipäästöt käyttäen apuna läheisten turvetuotantoalueiden jatkuvasta tarkkailusta saatuja pitoisuus- ja virtaamatietoja. Näillä perusteilla vaatimus tuotantoalueen vesipäästöjen jatkuvasta tarkkailusta on hylätty. Muutoin vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Muistutus 1) Laihanlamminsuon kunnostuksesta ja turvetuotannosta alapuoliseen vesistöön kulkeutuva kiintoaine ei tuotantoalueen koko ja vesienkäsittelymenetelmät huomioon ottaen ennalta arvioiden aiheuta olemassa olevaan tilanteeseen nähden merkittävästi lisääntyvää tuotantoalueen alapuolisten uomien pohjien liettymistä. Muistuttajan vaatimalla tarkkailulla ei kyetä erottamaan tuotantoalueelta tulevaa kiintoainetta metsäojitusten ja luonnonhuuhtouman aiheuttamasta kiintoaineesta. Edellä mainituin perustein vaatimus uomien sedimentaation tarkkailusta on hylätty. Tuotantoalueen alapuolista virtavesistöä on sen sijaan määrätty tarkkailtavaksi jokivesistön tilasta kertovalla piilevämenetelmään perustuvalla tarkkailulla.

24 Muistutus 2) 24 Vaatimus luvan epäämisestä on hylätty kohdassa "ratkaisun perustelut" ilmenevin perustein. Muistutus 3) Laihanlamminsuon kunnostuksesta ja turvetuotannosta alapuoliseen vesistöön kulkeutuva kiintoaine ei tuotantoalueen koko ja vesienkäsittelymenetelmät huomioon ottaen ennalta arvioiden aiheuta olemassa olevaan tilanteeseen nähden merkittävästi lisääntyvää alapuolisten uomien pohjien liettymistä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta on annettu ohjaus. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä toiminnan aloittamista. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava, kuten ympäristönsuojelulain 56 :ssä säädetään. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 62, 72, 90, 100 ja 101 Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Ympäristöministeriön antaman ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1388/2006) mukaisesti 30

25 300 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa, joka vastaa käsittelyn vaatimaa henkilötyöpäivän työmäärää. 25 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, Kaakkois- Suomen TE-keskukselle, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kouvolan kaupungille sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan ympäristölupavirastossa ja Kouvolan kaupungissa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Keskilaakso-lehdessä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.

26 MUUTOKSENHAKU 26 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Antti Ylitalo Ilpo Hiltunen Sanna Pasanen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Ilpo Hiltunen ja Antti Ylitalo. Asian on esitellyt esittelijä Sanna Pasanen. SJP/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh

27 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa

28 LAIHANLAMMINSUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu 1 (3) Liite päätökseen nro 12/09/1 Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli (siltä osin kun niitä on mitattu) muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta pölystä ja melusta lähiasutukselle havaitut haitat, tuolloin vallinneet tuuliolot sekä tähän liittyvät mahdolliset tuotannon keskeytykset muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet huomautukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Kuntoonpanovaiheen tarkkailua toteutetaan koko kuntoonpanojakson ajan. Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta päivittäin sekä muulloin vesinäytteenoton yhteydessä. Vesinäytteet otetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta seuraavasti: Ojitus- ja kaivuaikana muulloin marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta / 2 viikkoa 1 kerta/ kuukausi

29 2 (3) kevättulvan aikana (yleensä ) touko lokakuussa 1 kerta/ viikko 1 kerta / 2 viikkoa Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaiheen alkuvuosien tehostettu tarkkailu Laihanlamminsuon tehostettua päästötarkkailua toteutetaan kunnes ympäristökeskus on todennut pintavalutuskentän tehon riittäväksi. Tuotantovaiheen tehostettua päästötarkkailua on toteutettava kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan ensimmäisestä tuotantokaudesta alkaen. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama pintavalutuskentän jälkeiseltä mittapadolta. Tehostetussa tarkkailussa vesinäytteet otetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Vesinäytteet otetaan kahden viikon välein ja kuukauden välein. Kevättulvan aikaan näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi (Kok.N), kokonaisfosfori (Kok.P) ja ph. Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) määritetään fosfaattifosfori (PO4-P), ammoniumtyppi (NH4-N), nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO2+3-N) ja rauta. Suppea tarkkailu Suppeaa tarkkailua toteutetaan kahtena vuonna ( ) ennen lupamääräysten tarkistushakemuksen jättämistä, tai mikäli tuotanto lopetetaan ennen vuotta 2020, kahtena vuonna ennen tuotannon lopettamista. Suppeassa tarkkailussa vesinäytteet otetaan pintavalutuskentän alapuolelta neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuussa, kesäheinäkuussa, loka-marraskuussa ja joulu-helmikuussa). Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistyppi (kok.n) ja ph. Suppeassa tarkkailussa vuosittaiset päästöt lasketaan seuraavasti: pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja virtaamat lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia sekä tukena lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja Muu aika Niinä vuosina, jolloin päästötarkkailunäytteitä ei Laihanlamminsuolla oteta, päästöjen laskenta suoritetaan seuraavasti: käytetään aiemmin mitattujen omien pitoisuustietojen (ennen pintavalutuskenttää) tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä pintavalutuskentän tehona käytetään aiemmin mitattua tehoa