Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Samankaltaiset tiedostot
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Kerääjäkasvit suorakylvössä

RaHa-hankeen kokemuksia

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kenttäkoetulokset 2017

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Faktat, havainnot ja kokemukset

Uudenmaan pellot vihreiksi

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjä- ja aluskasvit

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Luomutilojen tuki-ilta

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Kokemuksia viljelijöiden pelloilta

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Luomutilojen tukikoulutus

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Gluteenittoman tattarin viljely

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018

Luomutilojen tuki-ilta

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Ruis ja vehnä luomussa

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Miten onnistut suorakylvössä

Hamppu viljelykiertokasvina

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Kylvö suoraan vai suojaan?

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan

Transkriptio:

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016 Kerääjäkasvien viljelystä ja hyödyistä on tiloilla niukasti tietoa. Oli tarve saada käytännön viljelytietoa ja rohkaista samalla viljelijöitä ottamaan kerääjäkasveja omaan viljelykiertoonsa. Näillä ajatuksilla, lähdettiin selvittämään tilakokein kerääjäkasviksi valitun italian raiheinän eri kylvömenetelmien ja lajikkeiden vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin kasvuun, satoon ja maan liukoiseen typpeen sadonkorjuun jälkeen. Kokeista tehtiin havainnot orastumisen jälkeen ja ennen puintia. Syksyllä otettiin sadonkorjuun jälkeen liukoinen typpi muokkauskerroksesta (n.20 cm). Lisäksi vielä keväällä 2017 otetaan liukoinen typpi ennen kylvöä. Juha Rauvan italianraiheinän kylvömenetelmävertailu: Viljelykasvi Kaura, Steinar 8.5. Muokkaus lautasäes keväällä Siemenmäärä (kaura) 225 kg/ha Kylvösyvyys 3 cm kaura Kylvötapa (raiheinä) 1. mönkkärikylvö äestetylle 8.5 pintaan 2. rivikylvö vantailla 24.5. n.2cm Kerääjäkasvi, lajike Italianraiheinä Turgo Siemenmäärä(raiheinä) 6 kg/ha Yara Mila Pellon Y2 350 kg/ha + Lannoitus lisätyppi Yara Bela Sulfan 100 kg/ha Tulokset: Italianraiheinä vähensi selkeästi liukoisen typen määrää maassa. Tulos on selkeä ja varma, vaikka käsittelyjen välillä oli isoja eroja. Rivikylvön ja mönkkärikylvön eroista ei tämän perusteella voi sanoa mitään varmaa. Keskimäärin kylvötapojen välillä ei näyttäisi eroa olevan. Rauvalla typen määrä maassa oli luonnostaan tai lannoituksen seurauksena suurempi kuin kahdella muulla tilalla.

Timo Jaakkolan italianraiheinän lajikevertailu Viljelykasvi Muokkaus Siemenmäärä (vehnä) Kylvösyvyys Kylvötapa (raiheinä) Kerääjäkasvilajike Siemenmäärä(raiheinä) Kylvöpäivä kevätvehnä, Lennox lautasmuokkain 1 krt. keväällä 300 kg/ha n. 3 cm piensiemenlautaslevitin (2 lautasta) Barmultra, Turgo Turgo 7,5 kg/ha ja Barmultra 7,5 kg/ha 09.05.2016, k-vehnä 25.6.2016 (raiheinä kasvustoon) Tulokset Italianraiheinä vähensi huomattavasti liukoisen typen määrää lajikkeesta ja siemenmäärästä riippumatta. Tulos on selkeä ja varma ja eikä käsittelyjen osanäytteissä ole edes niin suurta eroa kuin Rauvan kokeessa. Lajikkeen ei voi tämän perusteella sanoa vaikuttaneen, kun keskiarvojen ero on pienempi kuin Turgon näytteiden sisäinen vaihtelu.

Matti Purasen italianraiheinän lajikevertailu Viljelykasvi Kevätvehnä Quarna Muokkaus lautasmuokkakus 2 krt keväällä Siemenmäärä (vehnä) 300 kg/ha Kylvösyvyys (vehnä) 4 cm Kylvösyvyys(raiheinä) 0,5-1 cm Kylvötapa(raiheinä) Kylvökoneen heinänsiemenlaite kylvön yhteydessä + jyrä ja jälkihara Lajikevertailu (raiheinä) (kaistat 8 kpl, 4 m leveät) Lannoitus Tulokset Barmultra 5 kg/ha Turgo 10 kg/ha Barmultra 10 kg/ha Turgo 10 kg/ha Turgo 5 kg/ha Barmultra 10 kg/ha Barmultra 5 kg/ha Yara Mila Pellon Y1 400 kg/ha Italianraiheinä, lajikkeesta ja siemenmäärästä riippumatta, vähensi aina liukoisen typen määrää ratkaisevasti. Lajikkeella ja siemenmäärällä ei ollut merkitystä, vaan italianraiheinä vähensi aina nitraattitypen määrää.

Yhteenveto tuloksista Italianraiheinä kevätviljan aluskasvina vähensi typen huuhtoutumisen riskiä ja todennäköisesti myös huuhtoutumista merkittävästi. Noin 5 kg/ha siemenmäärä riitti kesän 2016 oloissa hyvään typen huuhtoutumisen estoon, eikä siemenmäärän lisääminen tuonut tässä mielessä lisähyötyä. Lajikkeella ei ollut typen huuhtoutumisen kannalta merkitystä, kun lajikkeena oli Turgo ja Barmultra. Kylvötapa ei ratkaise kunhan se tuottaa riittävän hyvän kasvuston. Liukoisen typen lisäksi havaintokaistoilta määritettiin viljavuusfosfori (ammoniumsitraattiliukoinen). Fosforitulokset olivat kuitenkin niin vaihtelevia, ettei niiden perusteella voi tässä vaiheessa sanoa mitään yleispätevää. Asia vaatii lisäselvityksiä. On hyvä muistaa, että tulokset ovat yhden kesän kokeista kolmesta eri tavoin toteutetusta kokeesta. Italianraiheinän tehon osalta tulokset ovat kuitenkin varsin vakuuttavat. Liukoisen typen vielä otettavat kevätnäytteet kertovat, miten liukoinen typpi on säilynyt talven yli seuraavalle kasville. Näytteet otetaan ennen kylvöä.

Kasvustokuvia koelohkoilta kasvukaudelta 2016 Rauvan rivikylvöä tarkastelmassa Hannu Känkänen Lukesta ja Sari Hiltunen ProAgria Etelä-Suomesta Kuoppatesti näyttää hyvältä. Maa on melko hyvin murustuvaa, hieman kokkareisuutta. Raiheinän juuria työntymässä alaspäin.

Känkäsen Hannu havainnoimassa Jaakkolan Turgo italianraiheinä kaistan kylvön tasaisuutta. Raiheinän kylvö tehtiin 25.6. piensiementen kylvöön tarkoitetulla lautaslevittimellä vehnäkasvustoon. Kylvö ajourissa tiheä, harvenee reunoille. (ks. yläkuva). Tutkitaan maan rakennetta Jaakkolan lohkolla. Viljelykierrossa 3 perääkäistä kevätvehnää. Keväällä lohko lautasmuokattiin. Rakenne oli tiivis,kosteahko ja kokkareinen ja kerroksellinen. Muokkauskerroksen kosteudesta indikoi kylänurmikka. Raiheinän myöhäisestä kylvöajasta huolimatta raiheinän juuria oli jo nähtävissä.

Purasen koelohkolla Barmultra ja Turgo raiheinäkaistoja kevätvehnän aluskasvina. Tutkittiin raiheinälajikkeiden lisäksi kahta siemenmäärä 5kg/ha ja 10 kg/ha. Barmultra 10 kg/ha hyvä rakenne, profiili kaunis, juuret vankkoja ja kasvavat suoraan alaspäin. Murut pyöreitä, pohjaan asti, ei kerroksellisuutta, madon reikiä nähtävissä.

Pirkanmaan Ymppi hankkeen puolesta kiitämme Juhaa, Timoa ja Mattia, kun ehditte kiireistänne huolimatta, ottamaan kokeen käytännön järjestelyt hoidettavaksenne. Sari Hiltunen Ritva Tolppa Jutta Ahro