Sosiaalityön käytäntö I: Toimijuuden tukemisen perusteet, 5 op (5513105) OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos Lukuvuosi 2017-2018
1 SOSIAALITYÖN KOULUTUS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA JA KÄYTÄNNÖN OPETUS OSANA KOULUTUSTA 1.1 Yleistä käytännön opetuksesta Sosiaalityön pääaineopiskelu tuottaa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (300 op), joka antaa sosiaalityöntekijän pätevyyden ja tutkijan valmiudet. Sosiaalityön koulutus on sekä ammatillista että tieteellistä. Sosiaalityötä opiskellaan Kuopion kampuksella. Sosiaalityön pääaineopinnot rakentuvat seuraavasti: Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180op) - Pääaineopinnot (80op) - Sivuaineopinnot (75op) - Kieli- ja viestintäopinnot (10op) - Muut opinnot (15op) Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120op) Syventävät opinnot Tutkintorakenteeseen sisältyy kolme käytännön jaksoa: Sosiaalityön käytäntö 1 (laajuus 5 op) on käytäntöön tutustumista, joka sijoittuu ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Osaamistavoitteita on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut ammatilliseen sosiaalityöhön sekä kolmannen sektorin toimintaan ja projektityöhön. Opintojakson jälkeen opiskelija hahmottaa sosiaalityön käytännön roolia osana monitoimijaista palvelujärjestelmää. Sisältönä opintojaksolla on tutustua sosiaalityöhön erilaisissa toimintaympäristöissä, esimerkiksi sosiaalialan järjestöt ja niiden kytkentä sosiaalityöhön. Suoritustapana on seminaari 30 tuntia, essee, käytännön harjoittelujakso 30 tuntia ja parityönä seminaariesitys esseen pohjalta. Sosiaalityön käytäntö 2 (10 op) sijoittuu yleensä toisen opiskeluvuoden puoliväliin. Käytäntö 2 on sosiaalityön käytäntöön ja tutkimuskenttään perehtymistä kuuden viikon ajan. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tutustuu ja perehtyy käytännön sosiaalityöhön erityisesti tapauskohtaisen sosiaalityön ja asiakastyön näkökulmista sekä perehtyy sosiaalityön tutkimuskenttään. Opintojaksolla opiskelija kehittää omia asiakastyön valmiuksia ja taitoja. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa soveltaa
tapauskohtaisen sosiaalityön periaatteita. Opintojakson sisältönä on käytännön opiskelu, perehtyminen ohjatusti asiakastyöhön, perehtyminen asiakastapauksiin ja niiden monimuotoisuuteen ja oman oppimisen reflektointi. Sosiaalityön käytäntö 3 (15 op) on käytännön työskentelyä ja kuuluu sosiaalityön syventäviin opintoihin. Käytännön jakso sijoittuu pääsääntöisesti kolmannelle tai neljännelle vuosikurssille. Opintojakson tavoitteina ovat sosiaalityön asiantuntijuuden syventäminen ja itsenäisten työvalmiuksien kehittäminen sekä teoreettisen tiedon, käytännön ja tutkimuksellisen otteen integrointi sosiaalityön käytännöissä. Opintojakson jälkeen opiskelija kykenee itsenäiseen työskentelyyn sosiaalityössä, hallitsee ja osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti sosiaalityön tietoperustaa käytännön työssä sekä osaa tuottaa tutkimuksellista tietoa sosiaalityöstä. Jakson sisältöinä ovat ohjattu työskentely sosiaalityön toimintaympäristössä ja sen aikana nousevien kysymysten ammatillinen ja tieteellinen tarkastelu. Toteutustapana on ohjattu käytännön työskentely opiskelijan valitsemassa ja yliopiston hyväksymässä paikassa 3 kk, oppimistehtävät ja seminaarit. 1.2 Käytännön opetus pedagogisesti osana tutkintoa Käytännön opetuksen tavoitteet kullakin opintojaksolla on suunniteltu huomioiden tutkinto ja tavoitteet kussakin opintojen vaiheessa. Käytännön opetus on siis yksi osa laaja-alaisen sosiaalityön pääaineen tutkimus-, tiede- ja käytäntöperustaista tutkintoa. Muissa opinnoissa (ns. teoreettisissa ja tutkimusmenetelmäopinnoissa) luodaan ymmärrystä sosiaalityöstä osana yhteiskuntatieteitä. Käytännön opetus kytkeytyy näihin opintoihin, esimerkiksi osaamistavoitteiden, käytännön jaksojen oppimistehtävien, käytäntöön kytkeytyvien opinnäytetöiden ja opiskelijan henkilökohtaisen oppimisprosessin kautta. Yleisesti voidaan sanoa, että sosiaalityön perusopinnoissa (jonka osa kyseessä oleva Sosiaalityön käytäntö I -opintojakso on) luodaan yleistä ymmärrystä sosiaalityöstä, sen teoreettisista lähtökohdista, eettisistä kysymyksistä sekä historiallisista juurista. Aineopinnoissa keskitytään ammatillisiin taitoihin, lainsäädännön perusteisiin ja sosiaalityön menetelmiin niin käytännöllisellä ja soveltavalla kuin myös teoreettisella tasolla. Yhtenä läpäisevänä periaatteena on sosiaalityön tapauskohtaisuuden luonteen ymmärtäminen ja tutkimuksellisesti tapaustutkimuksen näkökulma. Syventävissä opinnoissa (maisteriopinnot) syvennetään sosiaalityön tietoperustaa eri erityisalojen kautta, tehdään pro gradu -tutkielmaa ja laajempia tutkimusmenetelmäopintoja, luodaan laaja-alaisempaa ja samalla syvällisempää teoreettista jäsennystä ja viitekehystä sosiaalityöhön. Tärkeänä läpäisevänä teemana syventävissä opinnoissa on tutkimuksellisen ja sitä kautta kehittävän työotteen omaksuminen ja laaja-alaisten itsenäisten työvalmiuksien kehittäminen, erityisesti Sosiaalityön käytäntö 3:ssa ja pro gradu -tutkielmassa.
Sosiaalityön käytännön opetus toteutetaan laajasti sosiaalityön toimintaympäristöissä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella sosiaalityön oppiaine koordinoi Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkostoa. Verkostoon kuuluu eri sosiaalialan ja sosiaalityön toimijoita Itä-Suomen alueella. Käytännön opetusta toteutetaan opetussosiaalikeskusten verkoston ohella myös muissa sosiaalityön toimipaikoissa. Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkosta ks. lisää www.uef.fi/opetussosiaalikeskus 2 SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖ I 2.1 Käytännön jakson esittely/ suoritustapa Sosiaalityön käytäntö I pääosin ensimmäisen vuosikurssin opintojen kevätlukukaudelle. Opintojakso sisältää käytäntöön perehtymistä opiskelijan valitsemassa sosiaalialan organisaatiossa 30 tuntia, seminaarin 30 tuntia ja esseen. Seminaari sisältää sosiaalialan erityisalojen tutustumiskäyntejä, esittelyjä ja opiskelijoiden seminaariesitykset esseiden pohjalta. Sisältöinä opintojaksolla ovat: Sosiaalityö erilaisissa toimintaympäristöissä Sosiaalialan järjestöt Järjestöiden kytkentä sosiaalityöhön Case-esimerkkien pohjalta työskentely Projektityön luonne Pääsääntöisesti opiskelija hankkii itse käytännön jakson paikan (30 tuntia). Vinkkejä paikoista löytyy opintojakson Moodle-oppimisympäristöstä ja Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkoston verkkosivuilta. Käytännön jakson voi suorittaa missä tahansa sosiaalialan paikassa ja painotus on sosiaalialan työhön perehtyminen. Käytännön jakson paikka voi olla esimerkiksi sosiaalialan järjestö, hanke/ projekti tai jokin sosiaalityön organisaatio. Suosituksena on, että käytännön jakson paikat painottuvat järjestökenttään ja sosiaalialan työpaikkoihin. Opintojakson Moodleoppimisympäristöstä löytyy vinkkejä erityisesti järjestökentän käytännön jakson paikkoihin. Vinkkejä paikan etsintään: Ota selvää kiinnostavasta käytännön jakson paikasta (verkkosivut, muu tiedonhaku) Mieti, miksi olet kiinnostunut kyseisestä paikasta? Mikä motivoi sinua? Mene käymään, soita tai laita sähköpostia! Osoita aito kiinnostus. Ota selvää pääpiirteittäin kyseisen organisaation työstä
Mikäli sinulla olisi ehdottaa, miten voisit olla avuksi, tai mitä voisit tehdä, kerro myös se Mieti etukäteen itsellesi sopivaa aikataulua. Ole avoin itsenäiselle, projektimaiselle työlle Ohjaa opetussosiaalikeskus-sivustolle (www.uef.fi/opetussosiaalikeskus), mikäli paikka haluaa lisätietoa sosiaalityön koulutuksesta tai käytännön jaksosta 2.2 Muut suoritustavat Opintojakso voidaan korvata kokonaan aikaisemman sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan tutkinnon (perustutkinto tai opisto- tai ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto) perusteella. 2.3 Opintojakson tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut ammatilliseen sosiaalityöhön, järjestökenttään, kolmannen sektorin toimintaan ja projektityöhön. Opiskelija hahmottaa sosiaalityön käytännön roolia osana monitoimijaista palvelujärjestelmää. Opintojakson tavoitteet saavutetaan eri tavoin. Käytännön jakso 30 tuntia avaa sosiaalialan toimintakenttää spesifisti opiskelijan valitsemalta sektorilta. Seminaariin kuuluvissa tutustumiskäynneissä ja vierailijoiden kertomana tutustutaan lisää erityisesti järjestökenttään ja sen toimintamekanismeihin osana monitoimijaista sosiaalialaa. Seminaarityön ja -esitysten kautta hahmottuu kokonaisuutta sosiaalialan laajaalaisuudesta ja alaa koskettavista ilmiöistä. Seminaarissa odotetaan aktiivista osallistumista ja keskustelujen kautta syvennytään kuhunkin teema-alueeseen. 2.4 Käytännön jakson kytkeytyminen sosiaalityön perusopintoihin Käytännön jakso sijoittuu yleensä perusopintojen puoleen väliin. Tätä edeltävissä opinnoissa opiskelija on tutustunut sosiaalityöhön tieteenalana ja ammattina. Tavoitteena on, että opiskelija osaa määritellä sosiaalityötä ja on tutustunut sosiaalityön keskeisiin toimijoihin. Käytännön jaksolle mentäessä opiskelija on omaksunut keskeisen käsitteistön, joka liittyy sosiaalityöhön ja sosiaalialan palvelujärjestelmään. Opiskelija on myös tutustunut sosiaalityön oppihistorialliseen, ammatilliseen kehitykseen ja sosiaalityön tiedeperustan rakentumiseen ja itseymmärrykseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on yleinen teoreettis-opillinen ja ammatilliskäytännöllinen ymmärrys sosiaalityöstä yhteiskuntatieteellisenä tutkimus- ja opetusalana. Käytäntö I -opintojakso keskittyy erityisesti ammatilliskäytännöllisen ymmärryksen saavuttamiseen.
2.5 Käytännön jakson aikana luettavaa tutkimuskirjallisuutta Oppimateriaalina opintojaksolla on Strömberg-Jakka. M. & Karttunen, T. (toim.) 2012 Sosiaalityön haasteet. Tukea ammattilaisen arkeen. PS-kustannus. Tämän lisäksi opintojakson Moodlessa on kirjallisuuslista erityisesti eri teema-alueisiin liittyen. Kirjallisuuslista on apuna esseiden laatimisessa, mutta opiskelija valitsee ja hyödyntää esseessä oman aiherajauksen mukaisesti artikkeleja, kirjallisuutta ja tutkimusta. Esseessä on hyödynnettävä aiherajauksen mukaisesti vähintään viittä tieteellistä lähdettä. 3 OPPIMINEN JA ITSEOHJAUTUVUUS 3.1 Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Henkilökohtainen oppimissuunnitelma on 1-2 sivun pituinen suunnitelma ja se sisältää kaksi osaa: 1) Käytännön perehtymisen suunnitelma 2) Esseen suunnitelma Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatiminen alkaa siitä, kun opiskelija miettii itselleen sopivaa käytännön paikkaa. Tuolloin keskeistä on miettiä, mikä sosiaalialalla erityisesti kiinnostaa ja mihin haluaa tässä ensimmäisessä käytännön jaksossa perehtyä. Oppimissuunnitelman alkuun kirjataan organisaatio, yhdyshenkilö/ ohjaaja yhteystietoineen, oma nimi, käytännön jakson ajankohta (aikaväli). Kun sinulla on selvillä käytännön paikkasi, laadi etukäteispohdintojen pohjalta käytännön perehtymisen oppimissuunnitelma. Tavoitteena voi olla tutustuminen paikan toimintaan ja osallistuminen soveltuvin osin käytännön työhön (esimerkiksi avustavat tehtävät päivittäisissä toiminnoissa, työntekijöiden työn aktiivinen seuraaminen ja osallistuminen, havainnointi, tai oma, ohjattu itsenäinen työtehtävä). Keinoina ja tehtävinä voi olla esimerkiksi tiedon kerääminen, johonkin tiettyyn projektiin osallistuminen, päiväkeskustoimintaan/ asiakas-/ kansalaistoimintaan osallistuminen tai yhteiskunnallinen vaikuttamistyö. Suunnitelmaan kirjataan konkreettisesti, mitkä ovat omia oppimistavoitteita jaksolla (mitä haluan oppia, mistä saada lisää tietoa). Suunnitelmaa kirjataan myös, mitä teet jakson aikana (realistisesti) ja millä keinoin tavoitteet saavutat. Esimerkiksi: tavoitteena tutustua xx:n työkenttään, ymmärtää xx:n merkitystä toimintaympäristössä, ymmärtää xx:n toiminnan tavoitteellisuutta suhteessa kohderyhmään jne. Jotta saavutan tavoitteet, käytännön jakson aikana tutustun. osallistumalla. keskustelemalla tekemällä itsenäisesti
Esseen suunnitelmaan kirjoitetaan oppimistavoitteet esseen osalta. Suunnitelmaan kirjataan se, mikä on esseen aihe ja kuinka se tukee perehtymistä käytännön jakson paikan toimintaan eli suunnitelmaan tehdään lyhyt kuvaus esseestä. tässä lyhyessä kuvauksessa tehdään suunnitelma: Esseen aiheen esittely mitä käsitellään. Aiheen perustelut miksi aihe on tärkeä. Esseen alustava rakenne miten aihetta käsitellään. Suunnitelmaan kirjoitetaan myös, mitkä ovat omat oppimistavoitteet esseen osalta. Esseen aiheesta kannattaa keskustella käytännön jakson paikassa. Essee kirjoitetaan pääsääntöisesti jakson suorittamisen jälkeen. Henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa tuodaan perustellen esiin se, kuinka käytännön jakso ja essee nivoutuvat yhteen. 3.2 Ohjaus ja oheismateriaalia Käytännön jaksolla ei vaadita sosiaalityöntekijän ohjauksessa työskentelyä. On kuitenkin hyvä, että organisaatiosta on nimetty yhteyshenkilö jakson ajaksi. Yliopisto ei odota jaksolta erillistä raporttia, mutta organisaation kanssa sopien jaksoon voi sisältyä kirjallisia tehtäviä. Ohjaukselta edellytetään: - opiskelijan riittävää ja tavoitteiden mukaista perehdyttämistä organisaatioon - opiskelijan tukemista perehtymisessä - selkeitä tehtäviä, jotka tukevat tavoitteiden täyttymistä Ohjauksessa pääpaino on opiskelijan itseohjautuvuudessa. Jakson aikana ei edellytetä esimerkiksi tiettyä ohjaustuntimäärää, vaan ohjaus muotoutuu tilanteenmukaiseksi. Jakson aikana opiskelijalla voi olla esimerkiksi pieni osuus organisaation toiminnassa, kuten jonkin ryhmän vetäminen, kehittämistoimintaan osallistuminen, työntekijöiden avustaminen tai jokin pieni kirjallinen tehtävä. Suonio, Mari 2011. Tulevaisuuden sosiaalityöntekijänä. Sosiaalityön opiskelijan ammatti-identiteetin ja käyttöteorian muodostuminen käytännön opetuksen ohjaussuhteessa. Teoksessa Ruuskanen, Petri T. & Savolainen, Katri & Suonio, Mari Toivo sosiaalisessa. Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä. Asikainen, Elina & Karvonen, Jenna & Tirkkonen, Sanna. 2011 Mitä ottaa huomioon opiskelijan ohjauksessa? Sosiaalityön käytäntö 3 -opintojakson kehittämistehtävä lukuvuonna 2010 2011 Lisää kirjallisuutta opintojakson kurssikirjallisuudessa ja Moodlessa.
4 SEMINAARITYÖSKENTELY JA ESSEE 4.1 Seminaarityöskentely Seminaariin sisältyy tutustumiskäyntejä, vierailijoita, toiminnallisia oppimismenetelmiä ja opiskelijoiden seminaariesitykset esseen ja käytännön jakson pohjalta. Seminaarin läsnäolovelvoite on 80 %. Seminaariesitys oman käytännön jakson ja esseen pohjalta laaditaan niin, että esitykseen sisältyy vuorovaikutteisuutta, kuulijoiden osallistamista ja aktivointia. Seminaariesitys kannattaa valmistella niin, että miettii omasta aihealueesta jonkin rajatun, kiinnostavan näkökulman, joka liittyy esseen keskeiseen sisältöön. Oma seminaariesitys liitetään moodleen 26.3.2018 mennessä ja tuodaan mukana ensimmäiseen seminaariesityspäivään 27.3.2018. Tällöin jakaudutaan 2-3 hengen ryhmiin samantyyppisten harjoituspaikkojen osalta. Ryhmät valmistelevat yhteisen noin 15 minuutin esityksen. Oma tietokone on hyvä olla mukana, jos käyttää power pointteja. Esitystä voi havainnoida esimerkiksi power point- tai prezi-esityksenä tai muulla havainnoivalla tavalla kuitenkin niin, että havainnointimateriaali ei sisällä liikaa tekstiä/esitys ei perustu power pointin lukemiseen. Ryhmän esitysajan voi myös käyttää suunnittelemalla muita aktivoivan tavan (toiminnalliset menetelmät, pieni ryhmätyö, havainnoivaa materiaalia) eli esitysajan käyttötapa on vapaa. 4.2 Essee Esseen aiheen voi valita itse. Sen on kuitenkin perustellusti liityttävä käytännön jakson paikan johonkin ilmiöön tai toimintaan. Esseen aihe on joku rajattu näkökulma, joka kiinnittyy käytännön jakson paikan tai aikaisemman työkokemuksen kannalta keskeiseen kysymykseen. Pohtia voi myös organisaation toimintakäytäntöjä, toisin tekemisen mahdollisuuksia ja omia ammatillisia oivalluksia. Aihe voi esimerkiksi kiinnittyä johonkin yhteiskunnalliseen ilmiöön (esim. nuorisotyöttömyys, päihteidenkäyttö, koulukiusaaminen), käytännön jakson paikan toimintaan (esim. yhteisöllisyys, järjestötoiminta, johtaminen) tai asiakastyön rajapintaan (esim. asiakkaan kohtaaminen, osallisuuden edistäminen). Esseessä viestitään tieteellisesti itseä kiinnostavasta aiheesta. Kyseessä on tieteellinen ongelmanratkaisu (mihin kysymykseen haluaa esseellä vastata) ja pohdinta (mistä tässä kysymyksessä on kyse) sekä omien perusteltujen päätelmien teko lähdeaineiston pohjalta. Esseen tekstiosan laajuus on noin 6 sivua. Muista siis rajata hyvin esseen kysymyksenasettelu, jotta pystyt tässä laajuudessa kirjoittamaan eheän esseen.
Esseessä noudatetaan Yhteiskuntatieteiden laitoksen tieteellisen esseen kirjoittamisen ohjetta (kts. Moodle). Vaihtoehtoisesti esseen voi tehdä joko videona tai multimediaesityksenä (noin 10 minuuttia). Videossa tai multimediaesityksessä tulee miettiä aihe liittyen johonkin ilmiöön ja siihen täytyy liittää tieteellistä tietoa. Videon tai multimediaesityksen voi toteuttaa eri editointiohjelmia (MyMovie, imovie, prezi tai vastaavat mobiilit tai pilvipalveluiden editointiohjelmat). Huomio esityksissä silloin kuvausluvat ja tekijänoikeudet. Esityksen voi tuolloin palauttaa joko mp3/mp4-muodossa tai julkaista verkossa esim. vimeo-palvelussa). 5 KÄYTÄNNÖN JAKSON ARVIOINTI Sosiaalityön käytäntö I numeerinen arviointi (arviointiskaala 0-5) perustuu opiskelijan ja opettajan yhteiselle arvioinnille. Opiskelijan itsearvioinnissa keskeistä on peilata osaamistavoitteita suhteessa suunnitelmaan (käytännön jakso ja essee). Tämän itsearvioinnin osuus on 20 % ja siinä opiskelija arvioi omien tavoitteiden toteutumista. Opettajan arviointi perustuu esseen (60 %) ja seminaarityöskentelyn (20 %) arviointiin. Arvioinnit annetaan Moodlessa.
Arviointitapa: Kriteerit: Tuotos: Arvioija: Osuus: Sisältö Esseen/ videoesityksen sisältö ja rajaus, aiheen käsittely, omaperäisyys/ perustellut omat kommentit, lähteiden käyttö ja soveltaminen, viittaustekniikka/ muotoseikat, uuden oppiminen ja oivallukset, ongelmanratkaisut ja päätelmät Essee Moodlessa lyhyt sanallinen arviointi + numero Yliopistonlehtori 60 % Seminaarityöskentely Esityksen innostavuus, vuorovaikutteisuus, aktivointi, jakson ja esseen nivominen yhteen Seminaariesitys Moodlessa lyhyt sanallinen arviointi + numero Yliopistonlehtori 20 % Tavoite Opiskelijan omat tavoitteet ja niiden toteutuminen Oppimissuunnitelma Opiskelija 20 % Tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuudet paikassa/ realistisuus Essee ja esitys Lyhyt sanallinen ja numeerinen arviointi /Moodle 6 LOPUKSI Oppiminen on prosessi, jossa kerrytetään omaa osaamista ja suunnataan kohti päämääriä välillä isompia välillä pienempiä. Opintojakson osaamistavoitteet nivoutuvat osaksi perusopintojen kokonaisuuden tavoitteita, joten omaa oppimista kannattaa myös miettiä jatkumona. Tällä opintojaksolla tuodaan tähän kokonaisuuteen sosiaalialan toimintaympäristöä ja ilmiöitä, joita opitaan käytännön jaksolla, tutustumiskäynneillä ja seminaaritöiden kautta. Ole siis aktiivinen ja avoin luodaan yhdessä kuvaa sosiaalialan toimintaympäristöistä!