EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

Samankaltaiset tiedostot
EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta.

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri, syyskuun luvut täydentyvät myöhemmin)

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 2013

LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA THL:N TARTUNTATAUTIREKISTERIIN.

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2012

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014

YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (THL, tartuntatautirekisteri).

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001. Tartuntataudit Suomessa 2000

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot saakka

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2011

Ajankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Tarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta

SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2010

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2012

Valtioneuvoston asetus

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

Uutta pikadiagnostiikkaan

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium

Pirkanmaan Mrsa-epidemia 43. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Moniresistentit bakteerit

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2018

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Mikrobiresistenssitilastot 2017

C.difficile alueellisena haasteena

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Tartuntataudit Suomessa Tartuntataudit Suomessa 2001

Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2013

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

INFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP,

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tartuntatautiraportti 2017

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Transkriptio:

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 2 / 2018 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 30.9.2018 (THL, tartuntatautirekisteri) Tapauksia 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2018 Tuberkuloosi 2 1 1 4 6 4 1 19 - Keuhkotuberkuloosi 1 1 3 6 3 1 15 - Muu tuberkuloosi 1 1 1 1 4 Influenssa 380 1 196 1 863 513 35 5 1 3 993 --Influenssa A 99 323 1 133 402 31 4 1 992 --Influenssa B 281 873 730 111 4 1 1 2 001 RSV 157 230 181 47 10 2 1 628 Pertussis 7 3 5 6 2 3 1 4 31 C. pneumoniae 2 1 3 1 1 8 Parainfluenssavirus 15 10 14 14 14 12 3 2 84 Legionelloosi 1 1 M. pneumoniae 23 19 18 10 12 10 4 5 3 104 Pneumocystis jirovecii/carinii 2 4 4 1 2 4 3 1 21 EHEC 1 5 2 1 1 2 2 1 15 --Salmonella Typhi --Salmonella Paratyphi 1 1 --Salmonella muu 15 9 12 6 4 11 9 6 72 C. difficile TOKS 34 33 38 48 40 43 28 34 26 324 Yersinia 9 3 6 3 3 2 2 5 33 --Yersinia enterocolitica --Yersinia pseudotuberculosis --Yersinia muu 9 3 6 3 3 2 2 5 33 Shigella 1 2 1 1 3 8 Campylobacter 32 28 15 28 36 42 56 44 37 318 Listeria 1 1 1 1 4 Norovirus 21 17 24 45 33 8 14 2 164 Rotavirus 1 5 4 19 9 3 2 1 44 Giardiaasi 6 3 2 2 1 3 2 3 1 23 Kryptosporidioosi 1 1 3 1 3 9 Enterovirus 2 2 1 5 3 16 12 41

2 (10) Entamoeba histolytica HIV 1 2 3 1 1 1 9 --AIDS 1 1 2 --HIV, ei AIDS 1 3 1 1 1 7 Syphilis 2 1 3 1 7 Gonorrhea 10 3 2 4 2 2 2 1 3 29 Klamydia 121 120 106 107 127 138 93 120 122 1 054 --Hepatiitti B acuta 1 1 --Hepatiitti B chronica Hepatiitti A 4 1 2 1 2 4 1 4 1 20 Hepatiitti C 9 8 8 4 9 9 11 7 4 69 Hepatiitti D Hepatiitti E 1 2 1 3 1 8 CPE-kantajuus, K. pneumoniae 2 2 CPE-kantajuus, E. coli 1 1 2 CPE-kantajuus, E. 1 1 cloacae MRSA-kantajuus 17 12 14 6 6 13 14 24 6 112 ESBL-kantajuus 37 44 42 40 33 27 36 53 22 334 E.coli ESBL-kantajuus K- 3 3 2 3 6 3 3 6 4 33 pneumoniae VRE-kantajuus 1 1 1 3 MRSA, veri/likvor 1 2 1 1 1 6 S. aureus, 23 14 18 17 17 19 7 5 17 137 veri/likvori, ei MRSA Haemophilus 2 1 1 4 influenzae Neisseria 1 1 meningitidis --Neisseria 1 1 meningitidis ryhmä B Streptococcus 9 8 8 8 8 6 5 52 pneumoniae B-streptokokki (S. 4 3 1 1 5 1 6 3 1 25 agalactiae) A-streptokokki (S. 4 5 6 4 5 6 3 33 pyogenes) ESBL veri/likv E.coli 1 1 2 4 3 1 1 1 14 ESBL veri/likv K- pneumoniae VRE veri/likvori 1 2 1 4 Adenovirus 19 16 13 13 13 11 2 9 1 97 Tuhkarokko Puumalavirus 1 3 3 7 TBE 1 2 7 2 12 (punkkienkefaliitti) Lymen borrelioosi 22 14 11 22 18 21 33 43 47 231

3 (10) Tularemia Malaria 2 1 3 Rubella Sikotauti 1 1 Atyyppiset mykobakteerit 8 9 7 9 8 4 10 5 60 Varicella zostervirus 3 2 4 2 2 4 2 2 21 Parvovirus 2 1 4 4 3 2 3 1 1 21 Coxsackie A virus Coxsackie B virus Echovirus Zika-virus Chikungunya Dengue 1 1 1 2 1 1 7 Kommentit: Influenssaepidemian jälkeen vuotta ovat hallinneet muut respiratoriset virukset kuten adeno- ja parainfluenssavirukset, ja loppukesällä enterovirus. A-streptokokkisepsisten esiintyvyys on edelleen muuta maata korkeampaa, ks. erillinen kappale alla. Herkkien S.aureusten aiheuttamien sepsiksien määrät ovat kasvussa. Määrät ovat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Tyksissä tehdyn tutkimuksen mukaan suonensisäisten huumeiden käyttäjillä S. aureus -sepsisten määrä oli yli viisinkertaistunut samana aikana. Syytä tähän ei tiedetä. MRSA- ja ESBL-löydökset ovat edelleen runsastumassa, ks. alla. MRSA MRSA-löydökset ovat lisääntymässä VSSHP:ssa (ks. alla). MRSA-tapausten runsastuminen johtuu toisaalta MRSA-paineen lisääntymisestä ja toisaalta aktiivisesta seulontapolitiikasta VSSHP:ssa. MRSApaine ulkomailta johtuu MRSA:n runsastumisesta maissa, joissa suomalaiset matkustavat ja joutuvat sairaalahoitoon tai joista muuttaa henkilöitä Suomeen. On ilmaantunut myös kotimaisia MRSAriskiryhmiä kuten piikkiaineiden käyttäjät sekä sikatiloilla työskentelevät. MRSA-kantajuus on VSSHP:ssa ollut alhaisempaa kuin muualla maassa vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen VSSHP:ssa on asukaslukuun suhteutettuna enemmän MRSA:ta kuin koko maassa keskimäärin.

4 (10) MRSA-kantajuus VSSHP:n alueella N 160 140 120 100 80 60 40 20 0 133 138 117 107 112 94 97 85 69 68 73 * MRSA-kantajuuden ilmaantuvuus VSSHP:ssa ja koko maassa Ilmaantuvuus, per 100 000 as. 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa (* vajaa vuosi) VSSHP:ssa n. 50 % MRSA-löydöksistä havaitaan seulontanäytteen perusteella. Seulonnan piiriin kuuluvat mm. ulkomailla sairaalahoidossa olleet, pakolaisleireillä asuneet, kantajien perheenjäsenet, piikkiaineiden käyttäjät ja sikatilalla työskentelevät, mitkä ovat lisänneet MRSA-löydöksien määriä. Aktiivinen seulontapolitiikka on todennäköisesti estänyt laajamittaisten sairaalaepidemioiden syntymistä. MRSA:n runsastuminen väestössä on johtanut kuitenkin MRSA-sepsisten määrän hienoiseen nousuun VSSHP:n alueella (ks. alla). Tapausmäärät ovat kuitenkin edelleen hyvin matalat.

5 (10) N 60 50 40 30 20 10 0 Veriviljelyssä todetut MRSA-löydökset 50 40 43 45 41 44 29 31 31 31 32 0 1 1 0 4 0 4 5 6 * Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa (* vajaa vuosi) Sairaalahygieniayksikkö seuraa VSSHP:n MRSA-tilannetta tarkoin. Tarvittaessa pyritään ennakkoseulaa tarkentamalla tavoittamaan potentiaalisia MRSA-kantajia. Tavanomaisten varotoimien kuten hyvän käsihygienian ja suojaimien oikean käytön parantaminen on kuitenkin avainasemassa. Tähän tähtäävät mm. käsihygieniahavaintojen lisääminen ja palautteen antaminen sh-piirin yksiköissä. Havaintoja on tehty aluksi SHYG-yksikön toimesta, mutta jatkossa korostetaan yksiköiden hygieniayhdyshenkilöiden lisääntyvää roolia tässä. ESBL Uusien ESBL-kantajien asukaslukuun suhteutettu määrä on VSSHP:n alueella hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Ks. alla. ESBL-tapauksien, pääasiassa E.coli, määrät ovat koko ajan nousussa (raportointivuosi 2018 on vielä kesken). Syynä tähän on yleinen ESBL-tilanteen heikkeneminen koko Suomessa ja muualla maailmassa. Sen syynä pidetään erityisesti laajakirjoisten antibioottien tuomaa resistenssipainetta. Myös aktiivinen seulontapolitiikka johtaa ilmaantuvuuden kasvuun VSSHP:ssa. ESBL E.coli kantajuus Ilmaantuvuus, per 100 000 as. 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa

6 (10) ESBL Klebsiella kantajuus Ilmaantuvuus, per 100 000 as. 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa Veriviljelyissä todettujen ESBL-E.coli tapausten määrät (ks. alla) ovat olleet VSSHP:ssa viime vuosina muuta maata matalampia. Tapauksia on n. 20 vuosittain. Suurempi ESBL-kantajien määrä suhteessa muuhun Suomeen ei siis automaattisesti ole johtanut siihen, että invasiivisia infektioita olisi VSSHP:ssa enemmän kuin muualla Suomessa, päinvastoin. Veriviljelyssä todetut Klebsiellat ovat olleet yksittäistapauksia (1 5 tapausta /v), joten niiden määristä suhteessa muuhun Suomeen ei voi tehdä luotettavia päätelmiä. ESBL E.coli veriviljelyssä Ilmaantuvuus, per 100 000 as. 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa ESBL Klebsiella veriviljelyssä Ilmaantuvuus, per 100 000 as. 1,5 1 0,5 0 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa

7 (10) Antibioottien käyttöön pitää kiinnittää aikaisempaa suurempaa huomiota ja välttää tarpeettoman laajakirjoisia antibiootteja. Ulkomailla tulee huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Turistiripuliin määrättyjen antibioottihoitojen on todettu lisäävän ESBL-kantajuuden riskiä. Sairaaloissa ja laitoksissa tavanomaiset varotoimet kuten hyvä käsihygienia ja suojaimien oikea käyttö ovat avainasemassa leviämisen estämisessä. ESBL-E-coli- tapausten runsastuminen on johtanut kosketusvarotoimitarpeen selvään nousuun VSSHP:n alueen laitoksissa. Varotoimien toteuttaminen on osoittautumassa haasteelliseksi tilaresurssien puutteen vuoksi, mistä johtuen tavanomaisten varotoimien rooli potilasturvallisuuden takaamiseksi korostuu entisestään. STREPTOKOKKITAPAUKSIEN LISÄÄNTYMINEN JA STREPTOKOKKIOHJE VSSHP:n alueella veriviljelyissä todettujen A-ryhmän streptokokkien (S.pyogenes) määrät ovat lisääntyneet viime vuodesta lähtien (ks. alla). VSSHP:ssä on viime ja tänä vuonna ollut enemmän tapauksia kuin koko maassa keskimäärin. Myös muiden streptokokkitautien (ruusinfektiot, angina, nekrotisoiva faskiitti) määrät ovat kasvaneet. S.pyogenes veriviljelyssä, insidenssi Insidenssi, per 100 000 as. 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa VSSHP:ssä on laadittu yhdessä Turun tartuntatautien valvonnan kanssa streptokokkitautien hoito ja torjunta ohje (www.hoito-ohjeet.fi Ammattilaiset hakusana: streptokokki). Ohje on päivitetty 2.9.2018. Tärkeätä on vakavien streptokokkitautien (sepsis, nekrotisoiva faskiitti, toksinen shokkioireyhtymä) varhainen toteaminen. Vakavissa tautimuodoissa potilaan lähipiirin riski saada streptokokkitauti on voimakkaasti kohonnut. Kun normaalisti profylaktinen penisilliinihoito annetaan tällaisten potilaiden lähipiirissä äiti/lapsi-parille sekä perustauteja sairastaville tai iäkkäille perheenjäsenille, suositellaan nyt tapausmäärien runsastumisen vuoksi VSSHP:ssa että tällainen profylaksia (V-penisilliini hoitoannoksella 10 vrk ajan) annettaisiin kaikille potilaan lähipiiriin kuuluville perheenjäsenille. Penisilliiniallergisille annetaan

8 (10) klindamysiiniä 10 vrk. Nielunäytteitä ei tarvitse ottaa. Kun epidemia laantuu, voidaan palata em. normaaliin profylaksiamenettelyyn. Terveydenhuollon henkilöstölle muistutetaan myös, että intuboinnin yhteydessä on käytettävä kirurgista suunenäsuojusta tavanomaisten varotoimien mukaisesti estämään hengitysteiden roiskeista syntyviä tartuntoja. Päiväkodeissa on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos päiväkodissa tai ryhmässä kuukauden sisällä yli 20 % sairastuu streptokokkitautiin. Tällöin otetaan nielun streptokokkiviljelynäyte kaikista kyseisen ryhmän lapsista, sekä oireisilta että oireettomilta, ja lisäksi vain oireisilta työntekijöiltä, sekä lasten oireisilta perheenjäseniltä tai vaihtoehtoisesti viljelypositiivisten lasten kaikilta perheenjäseniltä. Em. ohje sisältää ohjeet myös päiväkodin epidemian selvitykseen ja hoitoon. INFLUENSSA Influenssakausi on alkamassa. VSSHP:n ohjeet Influenssan torjunta ja hoito löytyvät hoito-ohjeet.fi sivuilta: www.hoito-ohjeet.fi Ammattilaiset Influenssan torjunta ja hoito VSSHP. Ohjeeseen on päivitetty rokote (nelivalenttinen VaxigripTetra- ja lapsille Fluenz Tetra). Rokotteen viruskannoista toinen A-viruskanta (H3N2) ja B-viruskanta (Victoria-haara) on vaihdettu edellisen kauden nelivalenttiseen rokotteeseen verrattuna. Rokote antaa edelleen suojaa myös sikainfluenssan jälkeläisvirusta vastaan. Päivystysinfluenssa-PCR testi (Np-PInfRSV, 13870) tehdään kaikille influenssaoireisille Tyksin päivystyksestä sairaalahoitoon (erikoissairaanhoitoon tai perusterveydenhuollon laitokseen) otettaville. Päivystysinfluenssatesti ei kuitenkaan ole indisoitu, jos potilas on tarkoitus kotiuttaa poliklinikalta, vaan influnessalääkitys voidaan aloittaa kliinisen kuvan perusteella. Influenssarokotus suojaa henkilökuntaa itseään, heidän läheisiään ja potilaitaan influenssatartunnalta. Terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotuksen on todettu vähentävän potilaiden sairastumisia ja influenssakuolemia. Rokote voidaan antaa myös raskaana oleville. Työhön liittyvä kansallisen rokotusohjelman mukainen rokote on maksuton. VSSHP:n sairaaloissa aloitetaan henkilökunnan influenssarokotukset lokakuun aikana. Tavoitteena on, että potilashoitoa totetuttavasta henkilökunnasta > 90 % ottaisi influenssarokotuksen. Viime vuonna useat yksiköt pääsivät tähän tavoitteeseen. Koko VSSHP:n rokotuskattavuus oli viime kaudella 83.6 % (hoitajilla 84.2 ja lääkäreille 81.9 %). Tämä on selvästi enemmän kuin aikaisempina kausina (ks. kuva alla).

9 (10) INFEKTIOTIEDOTUS Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö lähettää omia infektiotiedotteitaan sekä THL:n infektiotiedotteita ns. infektiotiedotejakeluna sairaanhoitopiirin alueelle tartuntatautivastaaville henkilöille ja VSSHP:n lääkäreille. VSSHP:n Sairaalahygieniayksikön ohjepankki: www.hoito-ohjeet.fi THL sivut, infektiotaudit: http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit KOULUTUS http://www.vsshp.fi/fi/ammattilaisille/taydennyskoulutus/sivut/koulutuskalenteri.aspx 30.11.2018 Alueellinen koulutus: Infektioiden torjuntaa käytännön työssä. Erityisesti sosiaalipuolen laitoksiin suunnattu alueellinen koulutus Tyksissä. Ajankohtaisia aiheita mm. luteiden torjunnasta, ja iltapäivällä ohjelmassa työpajoja. 27.11.2018 Tuberkuloosin uusi tartunnanjäljitys. Tartuntatautien torjunnasta vastaaville suunnattu koulutus. YHTEYSTIEDOT

VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö, PL 52, 20521 Turku P. 02 313 2431 sairaalahygienia@tyks.fi ttlaakarit@tyks.fi 10 (10)