käsitteitä Haastattelut KE 62 Ilpo Koskinen 14.11.05 strukturoitu: tutkija määrää kysymykset ja niiden esittämisjärjestyksen puolistrukturoitu (eli "teemahaastattelu"): tutkija määrää kysymykset, mutta haastateltava voi vastata vapaasti, omin sanoin, ja joskus jopa ehdottaa uusia kysymyksiä. Haastateltava voi poiketa kysymyksten järjestyksestä syvähaastattelu: tutkittava määrittelee kysymyksetkin... teemahaastattelu käytetyin kvalitatiivinen aineiston keruun menetelmä tehokas: kombinoi: tutkijan antama suunta ja vastaajan vapaus merkitys on korostunut 1980-luvulta lähtien kauppatieteissä mielekkyydestä menetelmä valitaan suhteessa muihin menetelmiin haastattelut ovat hyviä mm: merkitysten ja tulkintojen tutkimisessa kuvausten tuottamisessa erilaisista prosesseista ja rakenteista oraalisen historian tutkimisessa usein muita metodeja ei voi käyttää haastattelut toimivat huonosti kvantitatiivisen informaation tuottamisessa monissa sisällöissä (esim. vuorovaikutus) altis arkiteorioiden tuottamille vinoumille ja jpa suoranaiselle valehtelulle kun mennään esimerkiksi yritysten toimintaprosessien yksityiskohtiin, pitäisi tutkia dokumentteja ja spesifikaatioita, ei haastatella Kysymykset ja kysymysrunko 1
Kysymysten muoto teemahaastatteluissa kysymykset ovat yleensä avoimia ilmeisiä poikkeuksia ovat puhtaat faktakysymykset: ikä, tutkinto, opiskelipaikka, valmistumisvuosi, sukupuoli kannattaa välttää asenteellisia kysymyksiä, negaatioita ja kaksoisnegaatioita,, epäsuoria kysymyksiä, vertauskuvia sekä liian yleisiä, abstrakteja ja laajoja kysymyksiä Kysymysten määrä hyvään teemahaastattelu runkoon kannattaa laittaa yleensä 5-10 kysymystä, joista sisällöllisiä voi olla enintään 7-8 ensimmäinen kysymys on yleensä taustoituskysymys, joka keskittyy vastaajaan näitä seuraavat sisältökysymykset alkuun helpot vastattavat, hankalat, abstraktit, sensitiiviset loppuun viimeiset kaksi kysymystä ovat yleensä selkeitä lopettelukysymyksiä toiseksi viimeinen yritystutkimuksessa esim. tyyppiä "mitä alallanne tapahtuu 5 vuoden kuluessa viimeinen tyyppiä "onko kysymyksistä unohtunut jotain olennaista" Kysymykset ja teoria ovat kaksi eri asiaa!!! jos kysymyksiä on tätä enemmän haastateltavalle jää liian vähän aikaa asioiden perinpohjaiseen käsittelyyn liian suuri kysymysmäärä saa tutkijan sekaisin tyypillisessä rungossa onkin vain muutama pääkysymys. Niiden alle tehdään tavallisesti ranskalaisilla viivoilla haastattelijan muistin tueksi muutama pääkohta. Kysymysten avulla pitäisi saada kaikki sellainen informaatio, jonka voi työpöydällään tulkinta teorian avulla runko pitäisi tehdä mahdollisimman luontevaksi: hyvin etenevä haastattelu ohjaa keskustelun kuin huomaamatta niin, että haastateltava vastaa kaikkiin olennaisiin kysymyksiin Hyvin organisoidun rungon piirteitä: kertaus Joitain nyrkkisääntöjä sensitiiviset kysymykset pitäisi sijoittaa haastattelun loppupuolelle abstraktit ja hankalat kysymykset samoin kuten myös yleisemmät kysymykset liikkeelle kannattaa lähteä yleensä vastaajasta ja hänen lähiympäristöstään, esim. työstä, josta voi asteittain edetä kauemmas Reaktiivisuus ym. vs. riittävän ajan varaaminen kysymykselle riittävän keskusteluajan varmistaminen pääkysymyksille edellyttää sijoittamista haastattelun alkupuolelle, jotta niiden käsittelyyn riittäisi varmasti aikaa ei liikaa kysymyksiä!!! runko on pikemminkin haastattelijan muistin tuki kuin teoriaperusteinen kysymyslista kysymysten järjestyksen määrävät ensisijaisesti tärkeimmät tutkimuskysymykset, toissijaisesti kuitenkin reaktiivisuuskysymykset tyypillisessä hyvässä haastattelurungossa on 1 "lämmittelykysymys", yleensä vastaajan tausta 5-8 tutkimuskysymystä 1-2 lopettelukysymystä 2
1) Haastattelu kannattaa nauhoittaa aina, kun mahdollista Haastattelu on periaatteessa hyvin yksinkertaista toimintaa muodostuu kysymyksistä ja vastauksista tämä on liki yksinkertaisin inhimillisen vuorovaikutuksen muoto tallenne on ilman muuta tarkempi ja rikkaampi kuin käsin kirjoitetut vastaukset haastatellessa on vähemmän tekemistä, jolloin voi keskittyä itse haastatteluun jos haastateltavan puhe menee nauhalle, voi ottaa "aikalisän" haastattelusta ja miettiä esim. seuraavia kysymyksiä tai mahdollisesti syventämistä kaipaavia alueita ilman, että haastateltavaa tarvitsee keskeyttää nauhasta voi jäljittää omien kysymystensä sanamuodot, mistä voi olla hyötyä vastausten tulkinnassa 2) Muistiinpanoja kannattaa silti tehdä haastattelun aikana niistä saa myöhemmin nopean yleiskuvan haastattelun kulusta niiden avulla paikantaa litteroitavat kohdat nopeasti niihin voi palata haastattelun aikana iskusanojen avulla voi merkata haastattelun aikana tulleet ajatukset, joihin voi sitten palata myöhemmin haastattelussa näin haastattelusta voi tehdä aidosti vuorovaikutteisen tapahtuman 3) Niksejä haastattelun aikaisten muistiinpanojen tekemiseen muistiinpanojen tekemiseen kannattaa käyttää kynää, joka on eri värinen kuin se, jolla kysymykset on tehty. Jos kysymykset on kirjoitettu koneella tai printattu, tätä ongelmaa ei ole tarkennettavat teemat ja iskusanat kannattaa alleviivata, ympäröidä tai laatikoida saman tien, jotta ne löytää vielä haastattelun kuluessa 4) Haastattelun jälkeen kannattaa kirjata ylös yksityiskohtia haastattelusta, sekä mahdollisia haastattelua edeltäneitä ja seuranneita puheita (jos ne eivät nimenomaan ole luottamuksellisia) haastattelu kannattaa miettiä läpi ja tarkentaa muistiinpanoja, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa Eliittihaastattelut 3
suojamuurit Toisin kuin tavalliset kansalaiset, eliitit sijaitsevat monien yleensä organisatoristen suojamuurien takana sihteerit, erilaiset organisaatioiden päätöksentekomekanismit ja tutkimusta koskevat linjaukset eliittien koko on pieni. Etenkin Suomen kaltaisessa maassa tämä merkitsee, että kieltäytymiset tuntuvat heti aineiston laadussa eliitit ovat kiireisiä, usein matkoilla, kokouksissa yms. eliitit tietävät asemansa ja tietävät, kuka on tutkimusasioissa riippuvainen kenestä odotettavissa on helposti kieltäytymisiä haastatteluista etenkin, jos tutkija ei ole motivoinut sitä, miksi haluaa haastatella juuri tätä tiettyä ihmistä samoin odotettavissa on lyhyellä aikataululla tulevia haastattelujen lykkäytymisiä Kotiläksyt kuntoon eliiteiltä saatava aika on rajallista etukäteisvalmisteluun kannattaa uhrata paljon aikaa ja vaivaa tutkijan kannattaa lukea eliittien antamat haastattelut, kirjoitukset, tutkimukset, selvittää heidän taustansa esim. matrikkeleista etukäteen, jne. kotiläksyjen tekemisellä voi välttää turhien kysymysten tekemistä, jolloin haastatteluaika tulee käytettyä tutkijan kannalta paremmin Saavutettavuus eliittien löytäminen on sinänsä yleensä helppoa haastatteluluvan saaminen onkin jo vaikeampaa haastateltavan motivoiminen: hänet pitää saada uskomaan, että tutkijalle kannattaa uhrata aikaa yhteydenotto pitäisi pystyä hoitamaan niin, että haastateltava kiinnostuu aiheesta eikä keksi syitä kieltäytyä selkeä, hyvin mietitty viesti kertoo kokeneelle lukijalle asian lisäksi myös ihmisestä ja organisaatiosta, joka häntä lähestyy viestin on annettava haastateltavalle perusta, jonka pohjalta hän voi päättää, antaako haastattelun vai ei Mitä haastattelupyyntökirjeeseen kannattaa laittaa Asianmukainen puhuttelu Ensimmäiseen kappaleeseen mistä on kysymys (tutkimus) miksi lähestytään juuri tätä henkilöä mitä haastateltavalta pyydetään konkreettisesti (aikaa, vastauksia aiheeseen x) mahdolliset suosittelijat Seuraavaan kappaleeseen lyhyt tutkimuksen aiheen kuvaus parilla lauseella Loppuun asianmukaiset puhuttelut,nöyristelyt ja yhteystiedot Kirjeeseen ei pitäisi laittaa metodiselvityksiä yms. eliitit tietävät, mistä on kyse, ja jos eivät, kysyvät niin halutessaan luottamuksellisuus- yms- asioita nämä ovat itsestäänselvyyksiä ja hoidetaan haastattelun alussa pyyntöjä toimittaa materiaalia tällaisen kerääminen on vaivalloista ja usein jo sinänsä riittävä peruste kieltäytyä 4
Lisäksi logot, rahoittajat, organisaatioaffiliaatiot ym. ovat tärkeitä kyseessä ei ole pelkkä symboliikka. Logot, ym. viestivät mm. siitä, millaisesta maailmasta tutkija tulee esimerkiksi yliopistoihmiset ovat lähes aina hyvin valmistautuneita myös sihteerit ja muut portinvartijat suhtautuvat myönteisimmin kirjeeseen, jonka lähettäjää arvostavat eliitit saattavat myös tuntea ihmisiä näistä organisaatioista Tutkimusprosessi kannattaa hoitaa hyvin lähettäkää julkaisut haastatelluille, jos suinkin mahdollista ja kiittäkää jälkeenpäin, jnpp. tämä parantaa seuraavan tutkijan mahdollisuuksia saada positiivinen vastaanotto Eliittien piirteistä eliitteihin valikoituu pitkälle koulutettuja, teräviä ihmisiä jotka ovat perehtyneet aiheeseensa läpikotaisin eliitit työskentelevät mutkikkaissa teknisissä ja organisaatioympäristöissä, joissa toimiminen edellyttää heiltä paljon tietoa eliittitutkimuksessa törmätään ihmisiin, jotka ovat kognitiivisilta taidoiltaan erinomaisen tehokkaita eliitit ovat pääsääntöisesti tehneet valtavasti työtä asemansa eteen ja olettavat, että heidän taustansa tiedetään -- eli tämä tieto näkyy esim. kysymyksissä eliitit ovat usein hyvin kokeneita haastateltavia ja esiintyjiä "Tandemhaastattelu" jotkin tutkijat ovat näiden syiden vuoksi ehdottaneet, että eliittihaastatteluissa pitäisi olla, jos mahdollista, kaksi haastattelijaa tilannetta kutsutaan "tandemhaastatteluksi etuja etukäteisvalmistautumista voi jakaa kysymykset tulee mietittyä tarkemmin, kun niitä mieti yksin haastattelun aikana toinen voi keskittyä kysymään, toinen vahtimaan kelloa, vahtimaan sitä, että asiat saadaan käytyä läpi vahtimaan sitä, meneekö haastattelija halpaan ottamaan "aikalisiä", joiden aikana miettiin vastauksia ja etsii tarkentamisen tarpeen kun käydään haastattelu läpi jälkikäteen, kaksi ihmistä muistaa paremmin aukkokohdat ja pystyy miettimään yhtä ihmistä paremmin, missä onnistuttiin, missä ei Ryhmähaastatteluista 5
ryhmädynamiikka haastatteluun osallistuu ryhmä ihmisiä, yleensä 5-10 kappaletta tilanne lähenee keskustelua, mutta sen perustan muodostaa tutkijan runko ryhmähaastattelu on ekonominen menetelmä haastattelijan kontrollin haastattelutilanteeseen on pienempi kuin yksilöhaastattelussa haastateltavat vastaavat paitsi kysymyksiin, myös toistensa vastauksiin lisäksi he voivat nostaa esille omia kysymyksiään keskustelun lomassa tätä tilannetta kutsutaan usein "ryhmädynamiikaksi ryhmädynamiikan vuoksi ryhmähaastattelu voi tuottaa rikkaamman aineiston kuin yksilöhaastattelu lisäksi aineisto voi olla vähemmän tutkijan kysymysten vinouttama kuin yksilöhaastatteluaineisto Ryhmädynamiikan ongelmia dominoivat henkilöt voivat pilata tilanteen ja vinouttaa aineiston pahasti vapautuneen ilmapiirin luominen voi olla vaikeaa tutkijan vähäisen kontrollin vuoksi haastatteluissa on usein aikatauluvaikeuksia, joihin pitää varautua suunnitteluvaiheessa jos ihmiset puhuvat paljon päällekkäin, voi olla vaikea erotella, kuka sanoo mitäkin, vaikka tämä tieto olisi tärkeääkin Ketkä tyypillisesti dominoivat ryhmiä? henkilöt, jotka määritellään jotenkin "paremmiksi" kuin muut määrittelijä voi olla henkilö itse tai koko ryhmä (luonnollisesti on yksilöllistäkin variaatiota, mutta perusprosessi on sosiaalinen) ryhmädynamiikkaa ei synny, ja menetelmän keskeinen vahvuus romahtaa Ryhmien kokoamisperiaatteita 1) ryhmissä pitäisi olla mahdolisimman samanlaisia ihmisiä tämä laskee riskiä, että joku määrittyisi ilmiselvästi "puheenjohtajaksi" ja muiden puheiden tuomariksi 2) homogeenistamispyrkimyksen ongelma: se nostaa tutkimuksen hintaa, koska tutkija joutuu kokoamaan useita ryhmiä asetelmansa mukaisesti käytännössä ryhmät ovat kompromisseja ekonomisuuden ja ryhmädynamiikan hallinnan välillä Haastattelututkimuksen kulku 6
Yksinkertaisin tutkimusmalli laadullinen haastattelututkimus perustuu yhteen kysymysrunkoon, jonka kysymykset tehdään kaikille haastateltaville samalla tavalla etukäteistyön tärkeys ja pilotointi olennaisia asioita! Vaihteistettu tutkimus tehdään useammassa vaiheessa: alkuperäistä runkoa käytetään esimerkiksi 1/3-1/2 haastatteluista, minkä jälkeen tutkija vetäytyy pois aineiston keruusta esimerkiksi kuukaudeksi tämän jälkeen aineiston keruuta jatketaan. Kysymysrunkoon on kuitenkin otettu uusia kysymyksiä, jotka tuovat aineistoa uusiin kysymyksiin 7