Harjoitus 4 Tehtävä 1

Samankaltaiset tiedostot
8.1 Ehdolliset jakaumat

Sallitut apuvälineet: kirjoitusvälineet, laskin sekä käsinkirjoitettu, A4-kokoinen lunttilappu ja MAOL taulukkokirjaa

8.1 Ehdolliset jakaumat

Matemaattisten tieteiden kandiohjelma / MTL Todennäköisyyslaskenta IIb Kurssikoe (kesto 2h 30 min)

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

Sallitut apuvälineet: MAOL-taulukot, kirjoitusvälineet, laskin sekä itse laadittu, A4-kokoinen lunttilappu. f(x, y) = k x y, kun 0 < y < x < 1,

k S P[ X µ kσ] 1 k 2.

1. Jatketaan luentojen esimerkkiä 8.3. Oletetaan kuten esimerkissä X Y Bin(Y, θ) Y Poi(λ) λ y. f X (x) (λθ)x

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

0 3 y4 dy = 3 y. 15x 2 ydx = 15. f Y (y) = 5y 4 1{0 y 1}.

Yleistä tietoa kokeesta

Yleistä tietoa kokeesta

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Odotusarvo. Odotusarvon ominaisuuksia Satunnaismuuttujien ominaisuuksia 61

Johdatus tn-laskentaan torstai

1. Kuusisivuista noppaa heitetään, kunnes saadaan silmäluku 5 tai 6. Olkoon X niiden heittojen lukumäärä, joilla tuli 1, 2, 3 tai 4.

Ilkka Mellin (2008) 1/5

Johdatus tn-laskentaan perjantai

Kertausluento. Tilastollinen päättely II - 1. kurssikoe

Dynaamiset regressiomallit

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 2A

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 1A

2. Jatkoa HT 4.5:teen ja edelliseen tehtavään: Määrää X:n kertymäfunktio F (x) ja laske sen avulla todennäköisyydet

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

4.0.2 Kuinka hyvä ennuste on?

(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio.

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Moniulotteiset jakaumat. Avainsanat:

3.6 Su-estimaattorien asymptotiikka

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista

Olkoon R S otosavaruuksien R ja S karteesinen tulo: Satunnaismuuttujien X ja Y järjestetty pari (X, Y) määrittelee kaksiulotteisen satunnaismuuttujan:

Kertausluento. Tilastollinen päättely II - 2. kurssikoe

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

r = r f + r M r f (Todistus kirjassa sivulla 177 tai luennon 6 kalvoissa sivulla 6.) yhtälöön saadaan ns. CAPM:n hinnoittelun peruskaava Q P

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia: Mitä opimme?

Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Esimerkkikokoelma 3

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I

. Kun p = 1, jono suppenee raja-arvoon 1. Jos p = 2, jono hajaantuu. Jono suppenee siis lineaarisesti. Vastaavasti jonolle r k+1 = r k, suhde on r k+1

Tässä luvussa mietimme, kuinka paljon aineistossa on tarpeellista tietoa Sivuamme kysymyksiä:

Matematiikan tukikurssi

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat

4.1 Diskreetin satunnaismuuttujan odotusarvo

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

,ܾ jaü on annettu niin voidaan hakea funktion

3. Teoriaharjoitukset

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja jakaumat

Todennäköisyyden ominaisuuksia

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Yleistä tietoa kokeesta

4.1. Olkoon X mielivaltainen positiivinen satunnaismuuttuja, jonka odotusarvo on

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Martingaalit ja informaatioprosessit

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

Tenttiin valmentavia harjoituksia

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

Matematiikan tukikurssi

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 8B Ratkaisuehdotuksia.

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 11 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi. Viikko 3. Kaksiulotteiset satunnaismuuttujat

3 Yleistä estimointiteoriaa. Olemme perehtuneet jo piste-estimointiin su-estimoinnin kautta Tässä luvussa tarkastellaan piste-estimointiin yleisemmin

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Koska ovat negatiiviset. Keskihajontoja ei pystytä laskemaan mutta pätee ¾.

Matemaattinen tilastotiede. Erkki Liski Matematiikan, Tilastotieteen ja Filosofian Laitos Tampereen Yliopisto

6. laskuharjoitusten vastaukset (viikot 10 11)

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Tilastomatematiikka Kevät 2008

Matematiikan tukikurssi

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 3. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja jakaumat

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

Toispuoleiset raja-arvot

Todennäköisyyslaskun kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Transkriptio:

Harjoitus 4 Tehtävä 1 19:39» Hei olen jumissa 1a) tehtävässä. Yritin näyttää että kovarianssi on nolla siten että E(Z m(x))(m(x) h(x)) E(Z m(x))(e(m(x) h(x)) = 0. Laskuista tuli aika raskaita enkä heti näe miten tuota iteroitua odotusarvoa voisi käyttää noiden sieventämisessä. Onko tämä oikea suunta vai olisiko jotain vinkkiä miten läheä tekemään? 21:07» 19:39: askel on ihan hyvä eli olet kirjoittanut kovarianssin jo muodossa EW EV ja haluaisit näyttää että E(V 1 V 2 ) EV 1 EV 2 = 0. 1) osoittautuukin, että se E(V 1 V 2 ) = E(V 1 ) = 0, kun V 1 = Z m(x). 2) Kokeile ensin miettiä, kuinka iteroidun odotusarvon avulla voisi päätellä että E(V 1 ) = 0.... PetteriP 21:07»... 3) Tuon E(V 1 V 2 ) = 0 osoittamiseen kannattaa laskea ensin, mitä on E(V 1 V 2 X = x) 4) Tämän jälkeen voikin määrätä, mitä on E(V 1 V 2 X) ja 5) nyt E(V 1 V 2 ) saadaankin iteroidun odotusarvon avulla. Auttoikohan tämä 19:39? PetteriP 21:39» Kiitos auttoi! Tuota kohtaa 3) täytyy vielä pohtia :D 22:13» 21:39: mainiota Lisävinkkinä monisteen kaava (8.7) (ja nyt myös sama oikein kalvossa...) eli tunnetut tekijät pihalle kaava PetteriP 14:20» Kiitos! 17:29» Vääntäkääs rautalangasta että onko edellisissä viesteissä V 1 = Z m(x) ja V 2 = m(x) h(x)? 17:52» Eikun taitaakin olla V 1 = X, V 2 = Y? Mitenköhän tästä ekasta tehtävästä saisi tolkkua. Ilmeisesti lähdetään kuitenkin tuosta cov 0 osoittamaan? 18:05» 14:20: ollos hyvä PetteriP 18:06» 17:29: rautalangaksi V 1 on kuin onkin Z m(x) ja V 2 = m(x) h(x). PetteriP 47

18:07» 17:52: Kun V 1 = Z m(x), niin mitä olisi EZ ja Em(X) (tähän auttanee odotusarvo iteroituna odotusarvona)? PetteriP 18:09».. tuohon 21:07 viesteihini tuo E(V 1 V 2 X = x) laskemiseen kannattaa miettiä, että mitä olisi E(V 1 (m(x) h(x)) X = x) kaavan (8.7) mielessä ja mitä olisi E(V 1 X = x)? Näillä ja noilla 21:07 vihjeillä tuon tehtävän pitäisi ratketa. Auttoikohan tämä 17:52? PetteriP 19:47» Onko niin, että T1 a) E(V 1 V 2 X = x) kaavalla 8.7 ajatellaan, että se g 1 (x) on se m(x)? 19:49» En nimittäin saa sitä tuloa sellaiseen muotoon, jossa tuon m(x):n saa kaavan tapaan ulos 21:02» 19:47 ja 19:49: itse asiassa tässä voi ajatella että g 1 (x) = m(x) h(x). Auttaisikohan tämä? Tällöin kaava (8.7):ssa olisi E(g 1 (X)g 2 (X, Y ) X = x) = g 1 (x)e(g 2 (X, Y ) X = x). Mikä tässä tehtävässä vastaisi tuota satunnaismuuttujaa g 2 (X, Y ) (sekä muunnosta g 2 (x, y))? PetteriP 21:05»... Kun vielä yrittää laskea tuota jäljelle jäävää ehdollista odotusarvoa, niin lineaarisuus ja kaava (8.7) uudestaan auttanee. Tästä jäljelle jäävästä ehdollisesta odotusarvosta pitäisi tulla nolla, jolloin 0 * jotain = 0... PetteriP 21:14» Auttaa kiitos! 21:52» 21:14: mainiota PetteriP 12:39» Mä olen nyt ihan hulluuden vuorilla tän ykköstehtävän kanssa, jos rupean laskemaan E(V 1 V 2 X = x), niin miten siitä päästään takaisin tuohon kovarianssin kaavaan? Mitä eroa on E(Z X = x):llä ja E(Z X):llä, ja mitä tarkoittaa 21:02 mainittu g 2 (X, Y ) g 2 (x, y) muunnos? 12:55» Itse ainakin lähdin siitä, et korrelaatiokaavan sen osoittajan tulee olla nolla ja koska riippumattomuudesta ei tiedetä, niin molempien termien osoittajassa tulisi olla nolla. 13:01» Ehkä oikea huomio oli, et sen ehdollisuuden voi laittaa termeille sulkujen sisällä erikseen ja et m(x) = E(Z X = x) ja m(x) = E(Z X), ja tuon 48

E(Z X = x) saa E(Z...) pyörittelyllä ja ihan vaan asettamalla tuon ehdollisuuden X = x. En kyl yhtään tiedä, mitä sai tehdä ja mitä ei, mutta vastaukseksi sain molempiin nolla. 13:07» Jooh no mä nyt aloin vähän laskeutumaan sieltä hulluuden vuorilta, ja luulen että sain ton 1a:n ainakin ratkastua. En kyllä oo yhtään varma et menikö kaikkien taiteen sääntöjen mukasesti ku oli aika villit pikkuäx-isoäx -pyörittelyt. 13:13» 12:39: Eli aiemmin oli tuolla oli että cov (V 1, V 2 ) = 0 jos E(V 1 V 2 ) EV 1 EV 2 = 0. Tuolla aiemmin oli, että 1) EV 1 = 0 iteroidun odotusarvon avulla, joten kunhan E(V 1 V 2 ) = 0, niin homma toimii... PetteriP 13:13»... Nyt E(V 1 V 2 ) = EE(V 1 V 2 X). Merkitään hetkeksi E(V 1 V 2 X = x) = h(x), mikä on luku kun x on jokin kiinteä luku. Tällöin luentojen määritelmän mukaan E(V 1 V 2 X) = h(x) eli se on muunnos X:stä (eli se on satunnaismuuttuja)... mutta 13:07:n perusteella olet sanut mainiota vertaistukea jo, joten yritän hieman aukaista tuota eroa esimerkillä lisää. PetteriP 13:20» Eli: jos katsotaan luentojen esimerkkiä 8.2, missä on hierarkinen malli X Y Bin (Y, θ) ja Y Poi (λ). Jos tietäisimme, että Y = 2, niin mallin mukaan X (Y = 2) Bin (2, θ) joten tässä m(2) = E(X Y = 2) = 2 θ. Vastaavasti m(3) = 3 θ ja yleisesti m(y) = y θ. Ehdollinen odotusarvo ehdolla sm:n Y arvo on siis luku (joka riippuu mikä arvo sattuu olemaan... PetteriP 13:25»... kun nyt y korvataankin sm:lla Y, niin saadaan m(y ) = Y θ, mikä on satunnaismuuttuja. Tämä m(y ) on kurssilla määritelty tarkoittavan ehdollista odotusarvoa E(X Y ) ehdolla sm Y. Selvensiköhän tämä näiden käsitteiden eroja? PetteriP 13:36» Juu. Kyse on siis vain muuttujiin sijoituksesta. Oon nyt saanut tuon muotoon V 2 m(x) V 2 Em(x), ja haluisin kovasti väittää että m(x) = Em(x), mutta se ei taida kyllä pitää paikkaansa? Tämä on itseasiassa sama kysymys kuin @12:27. 49

13:45» Eikun hmm, onko g(x, Y ) jokin luku vai sm? 13:45» Eg(x, Y ) tarkoitin 14:16» 13:36: tuo V 2 oli siis alun perin m(x) h(x), joten E(V 1 V 2 X) = V 2 E(V 1 X) aivan kuten päättelitkin. Tämä vastaa sitä, että E(V 1 V 2 X = x) = (m(x) h(x)) E(V 1 X = x). Tuo V 1 oli Z m(x), joten pitäisi miettiä 1) mitä on E(Z X = x), mitä on 2) E(m(X) X = x), ja 3) mitä on siis E(Z m(x) X = x) PetteriP 14:23» 13:36: jos m(x) on luku (eli ei satunnaismuuttuja), niin silloin kyllä Em(x) = m(x) (vakion odotusarvo on sama vakio), mutta hieman tuo vielä eroaa tuosta 14:16:n kommentistani PetteriP Harjoitus 4 Tehtävä 2 21:25» Onko tehtävän 2) tehtävänannossa typo? Siellä määritellään m(x) (pieni x) = E(g(X, Y ) X = x) mutta epäyhtälössä esiintyy vain m(x) mikä on varmaankin ykköstehtävän E(Z X)? 07:15» 21:25: tuo kohta ei ole typo Ehdollinen odotusarvo ehdolla sm E(Z X) määritellään kurssilla sm:n X muunnoksena m(x), kun muunnos m on määritelty tuolla m(x) = E(Z X = x) kaavalla, eli m(x) on sm:n Z ehdollinen odotusarvo ehdolla sm:n X arvo. Eli m(x) on sama kummassakin tehtävässä, tehtävässä 1 olisi minun pitänyt kirjoittaa tuo samalla tapaa kuin tehtävässä 2. PetteriP 07:16»... siis m(x) = E(Z X) myös tehtävässä 2, mutta siinä se on määriteltynä tarkemmin PetteriP Harjoitus 4 Tehtävä 3 12:27» Sain luultavasti väärin, että T3 ehdollisen odotusarvon varianssista tulisi nolla. Eikö odotusarvo m(x):stä ole m(x)? 50

14:39» 12:27 ja 13:36: jos katsotaan tehtävää 3, niin m(x) = E(Y X = x). Nyt E(Y X) olisi tätä vastaava sm:n muunnos m(x), joten Em(X) = EE(Y X) = EY, kun taas m(x) olisi E(Y X = x). PetteriP 14:44»... tätä ehkä voisi miettiä edelleen sen monisteen esimerkin 8.2. mukaan (eli tuon @13:20 ja @13:25 kommentit). Siinä esimerkissä (jossa Y ja X ovat eri päin kuin tehtävässä 3 vastaavat olisivat Em(Y ) = E(X θ) = θ EX = θ λ (koska X oli esimerkissä Poi (λ). Vastaavassa esimerkissä m(y) oli siis θ y, joten nämä eivät aina ole yhtäsuuria. PetteriP 14:44»... selvensiköhän tämä? PetteriP Harjoitus 4 Tehtävä 4 17:29» Öhm käytetäänkä tuohon T4 a tf:n f y x sitä kaavaa 1/(b a)? 18:14» 17:29: kyllä eli tasajakauman tiheysfunktiota Petteri.. 18:14» Väli (a, b) vain riippuu x:stä Petteri.. 18:36» Jääkö T4 c odotusarvoon ja varianssiin x? Eli voi käyttää ihan vain tasajakauman kaavoja odotusarvolle ja varianssille? 18:45» 18:36: kyllä Juuri siitä on kyse Tehtävän on tarkoitus korostaa, kuinka hierarkista malleja luetaan, joten tehtävän on tarkoitus olla varsin yksinkertainen. PetteriP Harjoitus 4 Tehtävä 5 14:23» Miten tehtävässä 5a) pitäisi toimia? En ole varma, saanko integroida odotusarvoa, joka on funktio x:stä. 51

Harjoitus 4 Tehtävä 6 19:58» Tarkistaisin vain, et onko tossa t6 d) tarkoitus selvittää sen kaavan kaikki osaset eli laskea EY, cov (X, Y ) ja var X? Vai kuuluuko jotenki huomioida ehdollisuus mukana? 22:09» 19:58: kyllä vain. Voit lopuksi vaikka graafisesti vertailla saamaasi regressiofunktiota m(x) = E(Y X = x) ja 6d):n parasta lineaarista ennustetta keskenään Tämä on tietty vapaaehtoista PetteriP 52