Mäntsälän kunnan asukkaiden liikuntatttumukset ja kehittämisehdtuksia liikuntaan kunnassa YHTEENVETO KUNTALAISKYSELYN VASTAUKSISTA Mäntsälän kunta/liikuntapalvelut HEIKINKUJA 4 04600 MÄNTSÄLÄ MARRASKUU 2015
Sisältö 1 Jhdant... 2 2 Taustatiedt ja liikuntatttumukset... 3 3 Mäntsäläläisten liikuntatavat ja liikunnan esteet... 8 3.2 Liikuntatttumukset Millä tavin Mäntsäläläiset harrastavat liikuntaa?... 9 3.1 Liikunnan esteet... 9 4 Liikuntapaikkjen käyttö Mäntsälässä... 9 6 Yhteenveta kysymyksestä: Millaisia liikunnanhjauspalveluja haluaisit levan Mäntsälän kunnan liikuntatarjnnassa?... 17 7 Tiedtus liikuntapalveluista Mäntsälässä... 19 8 Yhteenveta kysymyksestä Millainen liikuntakunta Mäntsälä mielestäsi n?... 20 9 Yhteenveta kysymyksestä: Millaisia liikuntalajeja haluaisit harrastaa Mäntsälässä?... 22 10 Yhteenveta kysymykseen Millaisia liikuntapaikkja ja mille alueelle kaipaat lisää (muita kuin uimahalli)?... 23 11 Kehittämisehdtuksia Mäntsälän kunnan liikuntapalveluihin... 23 12 Phdinta... 25 12.1 Taustatiedt ja kyselyyn vastanneiden Mäntsäläläisten liikuntatttumukset... 25 12.2 Tiveet ja kehittämisehdtukset liikuntaan... 26 Lähteet:... 27 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 1
1 Jhdant Liikuntalain (2015) mukaan kunnalla n vastuu arviida asukkaiden liikunta-aktiivisuutta sekä kuulla heitä liikuntaan liittyvissä asiissa. Liikuntapalveluiden tteuttaman kyselyn tarkituksena li saada kuva Mäntsäläläisten liikunta-aktiivisuudesta tällä hetkellä. Lisäksi kyselyn tarkituksena li myös kerätä tieta liikuntapaikkjen käytöstä sekä kerätä ehdtuksia ja näkökhtia liikuntapaikkarakentamisen hjaamiseen muiden liikuntapaikkjen kuin uimahallin salta. Kyselyssä selvitettiin myös liikunnanhjauspalvelujen nykytilaa sekä niihin liittyviä kehittämisehdtuksia. Ssiaali- ja terveysministeriön julkaisun (2013) Muutsta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvintia edistävään liikuntaan 2020 tavitteena n sumalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän kk elämänkulun aikana (STM 2013). Linjauksen mukaan erityisesti terveytensä ja hyvinvintinsa kannalta riittämättömästi liikkuvia tulee aktivida sekä rganisaatiiden timintakulttuureja liikunnallistaa elämänkulun eri vaiheissa. Fyysistä aktiivisuutta tulee edistää ja liikkumattmuutta vähentää kaikkien hallinnnaljen yhteistyöllä läpäisyperiaatteella läpäisyperiaatteella sumalaisten terveyden ja hyvinvinnin edistämiseksi. Tämä tarkittaa, että yhteiskunnan sekä sen rganisaatiiden ja päätöksentekijöiden tulee kannustaa, tukea ja hjata yksilöitä ja yhteisöjä liikunnalliseen ja terveelliseen elämäntapaan. Mäntsälän kunnan liikuntapalvelut pyrkii malla työllään edistämään kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta yhteistyössä klmannen sektrin timijiden kanssa. Kuntalaisille tarjtaan liikuntaneuvntaa, järjestetään tapahtumia ja retkiä sekä erityisesti lapsille ja nurille matalan kynnyksen liikuntaryhmiä. Liikuntapalvelut rganisi myös salivurt ja hulehtii liikuntapaikista yhteistyössä teknisen timen kanssa. Kyselyyn vastanneet livat suurimmaksi saksi työssäkäyviä naisia, jtka eivät hyödyntäneet kunnan tarjamia liikuntapaikkja massa liikkumisessaan. Kyselyssä nusi erityisesti esiin erityisesti kuntratjen ja valaistujen kuntlenkkien puute niin taajama-alueella kuin kylillä taajaman ulkpulella. Myös ulkkuntilulaitteita ja lähiliikuntapaikkja tivttiin paljn. Kuntalaisia tulisi kannustaa lunt- ja ulkliikuntaan myös Muutsta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvintia edistävään liikuntaan 2020 mukaan ja liikuntapalvelut pyrkii malla timinnallaan jatkssa edistämään näitä mahdllisuuksia kuntalaisten tiveen mukaisesti myös Mäntsälässä. On humattava, että kuntalaisten pitkäaikainen tive uimahallista nusi myös tässä kyselyssä esille. Tässä kyselyssä pyrittiiin kuitenkin selvittämään muiden liikuntapaikkjen kuin uimahallin tarvetta ja käyttöä Mäntsälässä. 2
2 Taustatiedt ja liikuntatttumukset Kyselyyn Mäntsälän kunnan liikuntapalveluista vastasi 439 vastaajaa, mikä n 2,1 % kunnan 20 750 asukkaasta. Suurin sa (76,5 %) vastanneista li naisia (ks. Kuva 1). Miehiä vastanneista li alle neljännes (23,5 %). Kyselyyn vastanneista kuluikäisiä tai piskelijita li 3,4 %, kuten myös eläkeläisiä 3,4 %. Suurin sa kyselyyn vastanneista 93,2 % li työikäisiä eli 20-65-vutiaita. Kyselylmake n liitteenä 3. Kuva 1. Kyselyyn Mäntsälän kunnan liikuntapalveluista vastanneiden sukupuli ja ikäjakauma. Ssieknmiselta asemaltaan suurin sa kyselyyn vastanneista li palkkatyöntekijöitä (75,9 %) (ks. Kuva 2.). Eläkeläisten ja yrittäjien suus vastanneista li 7,1 % ja kululaisten ja piskelijiden määrä vastaavasti li 6,8 %. Vähiten vastaajia li työttömien ryhmästä, vain 3,2 %. Kuva 2. Kyselyyn vastanneiden ssieknminen asema Kyselyssä pyrittiin myös selvittämään eri asuinalueiden tarpeita liikuntapalvelujen ja paikkjen suhteen. 63,1 % kyselyyn vastanneista kuntalaisista li kirknkylän alueelta (ks. Kuva 3). Seuraavaksi isimmat vastaaja ryhmät livat ei mikään yllälevista vaihtehdista 10,3 %. Seuraavaksi eniten vastanneita li Sääksjärven (6,4 %), Nummisten (5,2 %), sekä Sälinkään asuinalueilta (4,6 %). Vastaajia li Hirvihaarasta 3,4 %, Ohklasta 2,1 %; sekä Hautjärveltä ja Saaren alueelta 1,4 % mlemmista. 3
Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden määrä asuinalueittain Mäntsälässä Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden viikittaiset liikuntamäärät 4
Kysyttäessä kuntaisten liikuntatttumuksista, suurin sa vastanneista (50,6 %) liikkuu 2-4 viikssa yli 30 minuuttia kerrallaan rasittavasti (ks. Kuva 4). Rasittavana liikuntana pidettiin hikiluttavaa ja hengästyttävää liikuntaa. Yksi viidessa vastanneista (20,4 %) liikkuu kerran viikssa 30 minuuttia kerrallaan hikillen ja hengästyen. Tässä kyselyssä suurin sa vastanneista(76,5 %) li työikäisiä, jten tulksia verrataan UKK-instituutin 18-65-vutiaiden terveysliikuntasusitukseen (Kuva 6). Ikääntyneiden ja lasten ja nurten liikkumistttumuksia pyritään jatkssa kartittamaan malla kyselyllä. UKK-Instituutin 18-65-vutiaiden terveysliikuntasusituksen mukaan rasittavaa ja hengityselimistöä kurmittavaa liikuntaa tulisi lla viikssa 1 tunti 15 minuuttia (ks. Kuva 4) (UKK-instituutti 2009). Rasittavaa liikuntaa pulestaan vivat lla esimerkiksi kuntsaliharjittelu ja erilaiset lihaskuntjumpat, pallpelit ja tanssi. On psitiivista, että suurimmalla salla kyselyyn vastanneista rasittavaa liikuntaa li 2-4 kertaa viikssa tai tätä useammin (yhteensä 63,9 %). 60,00% 50,00% Liikunnan harrastaminen Mäntsälässä ja AVTK-tutkimuksen mukaan 50,68% 40,00% 34,20% 39,30% 30,00% 20,00% 10,00% 13,18% 9,70% 21,82% 16,80% 14,32% 0,00% Yli 4 kertaa viikssa yli 4 krt/vk 2-3 krt/vk 2-4 krt/vk 1 krt/vk 1 krt/vk En kertaakaan viikssa AVTK MÄNTSÄLÄ Harvemmin kuin kerran viikssa Kuva 5. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen yli puli tuntia kerrallaan AVTK-tutkimuksen ja rasittavan liikunnan harrastaminen yli 30 min kerrallaan mäntsäläläisten keskuudessa. Aikuisväestön terveystutkimuksen mukaan (AVTK) vunna 2014 selvitettiin sumalaisten elintapja sekä myös liikuntatttumuksia. AVTK-tutkimuksen mukaan sumalaisista miehistä 70 % ja naisista 76 % sani harrastavansa vapaa-ajan liikunta ainakin puli tuntia vähintään kaksi kertaa viikssa vunna 2014 (Helldan ja Helakrpi 2014). Kuvassa 5 n havainnllistettu kyselyyn vastanneiden mäntsäläläisten liikuntatttumuksia rasittavan liikunnan salta verrattuna AVTK-tutkimuksessa saatuihin tulksiin. AVTK-tutkimuksen mukaan vunna 2014 keskimäärin 34,2 % ilmitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään neljää kertaa viikssa 5
puli tuntia kerrallaan (Helldan ja Helakrpi 2014). Tässä kyselyssä vastanneista yli neljä kertaa rasittavasti liikkuvien määrä li humattavasti pienempi prsentein 13,2 %. Harvemmin kuin kerran viikssa liikkuvien määrä mäntsäläisistä kyselyyn vastanneista (14,3 %) li kuitenkin hieman pienempi kuin AVTK-tutkimuksessa (16,8 %). On humattava, että AVTK-tutkimuksessa kysyttiin tästä kyselystä piketen vapaa-ajan liikunnan harrastamista yli puli tuntia kerrallaan ilman että liikunnan rasittavuudesta sen tarkemmin kysyttiin. Kyselyyn vastanneet mäntsäläläiset liikkuvat hieman vähemmän kuin valtakunnallisesti n havaittu. On kuitenkin humattava, että tässä kyselyssä alle 30 minuuttia viikssa hikiluttavaa ja hengästyttävää liikuntaa harrastavalla henkilöllä terveysliikuntasusituksen mukainen kestävyyskunta khttava ja ylläpitävä liikuntatavite saattaa täyttyä reippaasta kestävyysliikunnasta rasittavan sijaan. Reippaasta kestävyysliikunnasta kysyttiin kuntalaisilta kyselyssä myös. Reippaalla kestävyysliikunnalla tarkitettiin liikuntaa, jssa liikutaan esimerkiksi reippaasti kävellen, pyöräillen (alle 20 km/h), siivten tai ktitöitä tehden, tai vaikkapa marjastaen tai työmatkja kävellen tai pyöräillen (ks. Kuva 3). Kyselyyn vastanneista 40,8 % liikkuu viikssa reippaasti enemmän kuin 2,5 h. Hieman alle viidennes vastanneista (18,2 %) liikkuu 2-2,5 h viikssa reippaasti ja viidennes (20,3 %) liikkuu reippaasti 1,5-2 h viikssa. 15 % vastanneista liikkuu 30 min- 1 h viikssa reippaasti. Vastanneista vain 5,7 % liikkuu alle 30 minuuttia viikssa reippaasti. UKK-instituutin terveysliikuntasusituksen mukaisesti viikssa tulisi vaihtehtna rasittavalle kestävyysliikunnalle liikkua yhteensä 2,5 tuntia viikssa (ks. Kuva 6). Suurin sa kyselyyn vastanneista liikkuu enemmän tai vain hieman alle reippaan liikunnan viikksusituksen. Selvästi alle viikittaisen reippaan liikunnan susituksen, alle 2 tuntia viikssa reippaasti, liikkuu yhteensä 41 % kyselyyn vastanneista. Valtakunnallisen AVTK-tutkimuksen mukaan vunna 2014 sekä miehistä että naisista 15 % käytti vähintään 30 minuuttia työmatkihin päivässä pyöräillen tai kävellen (Helldan ja Helakrpi 2014). Verrattuna AVTK-tutkimuksen lukuihin, tähän kyselyyn vastanneista humattavan paljn suurempi suus (40,5 %) liikkuu reippaasti yli 2,5 tuntia viikssa. On kuitenkin humattava, että tässä kyselyssä ei eritelty reipasta liikuntaa erikseen työmatkaliikunnaksi tai muuksi reippaaksi liikunnaksi, jllin tulkset vat suuntaa antavia. Vastanneista 39,5 % tteuttaa UKK-instituutin 18-65-vutiaiden terveysliikuntasusituksen mukaisesti lihaskuntharjittelua kaksi kertaa viikssa. Hieman yli neljässa vastanneista (27, 5 %) ei tee viikittain llenkaan lihaskuntharjittelua. Kerran viikssa lihaskuntharjittelua tteuttavia n klmannes vastanneista (33 %). Yhteensä siis 60,5 % vastanneista ei liiku lihaskuntharjittelun salta UKK-instituutin 18-65-vutiaiden terveysliikuntasusituksen mukaisesti (Kuva 6). 6
Kuva 6. UKK-instituutin Terveysliikuntasusitus 18-65-vutiaille. 7
3 Mäntsäläläisten liikuntatavat ja liikunnan esteet Kuva 7. Liikuntatttumukset. Kuva 8. Liikunnan esteet 8
3.2 Liikuntatttumukset Millä tavin Mäntsäläläiset harrastavat liikuntaa? Kuvasta 7 n havaittavissa, että suurin sa vastanneista (58,9 %) liikkuu matimisesti muualla kuin kunnan ylläpitämissä liikuntapaikissa. Lähes yhtä paljn kyselyyn vastanneet kuntalaiset liikkuvat paikallisen liikunta-alan yrityksen palvelujen parissa (29,7 %) kuin myös matimisesti kunnan liikuntapaikissa (30,6 %). Paikallisen liikuntaseuran ryhmien parissa liikkuu vain 24,5 % vastanneista ja kansalaispistn ryhmissä vain 12,5 % vastanneista. On humattava, että kysymys liikuntatttumuksista, li mnivalintakysymys, jllin vastaajan li mahdllista valita yksi tai useampi annetuista vaihtehdista. Liikunnallisesti aktiivisimmat vastaajat saattavat liikkua yhdessä tai useammasta annetuista vaihtehdista. 3.1 Liikunnan esteet Liikunnanesteistä kysyttäessä pyrittiin kartittamaan mahdllisia syitä liikkumattmuuteen. Suurin sa vastaajista vastasi liikkumisensa esteeksi vaihtehdn jkin muu (39,8 %). Hieman yli klmassa vastanneista (35,8 %) vastasi liikkumisensa esteeksi vaihtehdn ktikunnassani ei le spivaa paikkaa haluamani lajin harrastamiseen (Kuva 8). Liikuntapaikista kysyttiin vielä erikseen mana kysymyksenään myöhemmin kyselyssä ja tarkentavia vastauksia tähän jäljempänä. Hieman yli viidennes vastanneista (22,6 %) ttesi ajan puutteen levan syy maan liikkumattmuuteen. On humattava, että mni Mäntsälän kunnan asukkaista käy töissä tisella paikkakunnalla, jllin työmatkat vivat lla pitkät. Tällöin aikaa liikunnan harrastamiselle jää arkipäivin vähemmän. 4 Liikuntapaikkjen käyttö Mäntsälässä Kuvissa 9-21 n havainnllistettu, kuinka usein kyselyyn vastanneet käyttävät kunnan ylläpitämiä liikuntapaikkja. Yleisesti n havaittavissa, että kunnan liikuntapaikkja käytetään erittäin harvin. On humattava, että myös pallkentät ja liikuntahallit saivat eniten vastauksia khtiin erittäin harvin tai harvin. Pallkenttää käytti erittäin harvin 72,2 % vastaajista ja harvin 11,4 % vastaajista. Liikuntahallia pulestaan käytti erittäin harvin vastaajista 53 % ja "harvin 15,5 % vastaajista. Ainastaan luistelukentät ja uimarannat saivat yli neljäs san vastauksia khtaan sillin tällöin prsentein 26,7 % sekä 26,2 %. Sillin tällöin hiihtlatuja vastasi käyttävänsä 22,3 %. Kuntrata ja yleisurheilualueet saivat sillin tällöin vastauksia 16,2 % ja 15,7 %, vaikka nekin saivat eniten vastauksia khtaan erittäin harvin tai harvin. Myös liikuntahallia käytettiin pääasiassa erittäin harvin, mutta n humattava, että sillin tällöin liikuntahallia käyttäviä li 12,2 % vastaajista eli vain hieman vähemmän kuin kuntrataa tai yleisurheilualueita käyttäviä. Myös lähiliikuntapaikkaa käytettiin lähes yhtä paljn kuin sisäliikuntahallia. Lähiliikuntapaikkaa sillin tällöin vastasi käyttävänsä 13,2 %. Eniten erittäin usein vastauksia sai pulestaan kuntsali, jta 11,2 % vastanneista käytti erittäin usein. Kunnan liikuntapaikat vat pääasiassa kyselyyn vastanneiden kesken käytössä erittäin harvin. Sisäliikuntahallien iltavurt vat kuitenkin tällä hetkellä hyvin varattuja. Erityisesti ulkna sijaitsevia kulun pihjen pallkenttien käyttöastetta visi lisätä. Myös ulkna n mahdllista tteuttaa lihaskunta kurmittavaa ja hengityselimistöä kehittävää liikuntaa. Esimerkkinä tästä mm. matimiset kahvakuulajumpat kaveriprukan kanssa tai ns. pelailu ja höntzy kerht iltaisin. 9
Kuva 9. Luistelukenttien tai lunnnjääalueiden käyttömäärät Kuva 10. 10
Kuva 11. Kuva 12. 11
Kuva 13. Kuva 14. 12
Kuva 15. Kuva 16. 13
Kuva 17. Kuva 18 14
Kuva 19 Kuva 20 15
Kuva 21 16
6 Yhteenveta kysymyksestä: Millaisia liikunnanhjauspalveluja haluaisit levan Mäntsälän kunnan liikuntatarjnnassa? Kysymykseen 11 Millaisia hjauspalveluja haluaisit levan Mäntsälän kunnan liikuntatarjnnassa? vastauksia n ryhmitelty vastauksissa esille nusseiden teemjen mukaan kahdeksaan eri kategriaan: Erityisliikuntaan, liikuntaneuvntaan, ryhmäliikuntaan, kuntsaliin, uimahalliin ja vesiliikuntaan, liikunnanlsuhteisiin sekä tiedttamiseen. Erityisliikunnan salta kyselyyn vastanneet vat tivneet liikuntaa kehitysvammaisille ja liikuntarajitteisille lapsille ja aikuisille. Erityislapsille ja heidän vanhemmilleen tivttiin myös yhteistä hjattua liikuntaa. Tiveena erityisryhmien salta li myös uinninpetus erityisryhmille. Vanhuksille ja senireille tivttiin liikunnanhjausta, kuntsalihjausta, mia ryhmiä 50 vutta ja sitä vanhemmille henkilöille sekä alittelevien liikkujien liikunnanhjausta. Tällä hetkellä kunta tarjaa maksutnta liikunnanhjausta ja liikuntaneuvntaa kaikille kuntalaisille, myös ikääntyneille. Kuntalaisten n myös mahdllista staa klmen kerran liikunnanhjausta 20 hintaan. Liikunnanhjaaja n myös kunnan kuntsalilla kahtena päivänä viikssa (t kl 16.30-18.30 sekä ke 9.00-11.30) avustamassa alittelevia ja j pidemmälläkin levia kuntsaliharrastajia. Tällä hetkellä kunnalla ei le matalan kynnyksen liikuntaryhmiä erityisryhmille, mutta tarve n tiedstettu. Liikuntaneuvnnan salta kyselyyn vastanneilta nusi esiin tive j terveyskeskuksessa levasta liikuntamahdllisuuksien kartittamisesta terveyspalvelujen asiakkaille. Liikuntaneuvntaa tivttiin erityisesti painnhallinnan tai jnkin perussairauden tueksi. Lisäksi tivttiin kunttestejä. Kuntalaisilta tivttiin myös apua liikunnan alittamiseen sekä tukea sen jatkamiseen. Ryhmäliikunnan salta tiveet livat kyselyyn vastanneilla mninaiset. Tivttiin jumppaa miehille, kaikille avimia ryhmäliikuntatunteja, tanssillisia tunteja, eri liikuntapaikilla kiertäviä hjattua liikuntaa. Myös trendinä tällä hetkellä levaa timinnallista harjittelua ja kehnpainharjittelua tivttiin. Juksua tivttiin useammassa vastauksessa. Tiveissa li yhteislenkkejä, yhteislenkkejä kuntaan muuttaville uusille asukkaille, ryhmille järjestettyjä kävelyjä, juksukuluja sekä lihaskunta ja juksua sisältäviä ryhmäliikuntatunteja. Talviliikunnan salta tivttiin luisteluhjausta aikuisille, hiihtkuluja ja edullisia luistelukuluja. Ryhmäliikuntaa ja hjattua liikuntaa tivttiin järjestettävän enemmän kl 18.45 jälkeen. Aikuisille ja lapsille tivttiin lajitutustumisia vudenaikjen mukaan. Ylipainisille ja painnhallintaan tivttiin mia ryhmiä. Lasten ja perheiden liikunnasta tivttiin lisää vanhempi-lapsi-jumppia sekä lisää liikkumismahdllisuuksia pienten lasten vanhemmille. Lapsille ja nurille tivttiin enemmän kerhtyyppistä liikuntaa ilman kilpailullisia tavitteita sekä mahdllisuuksia tutustua eri lajeihin. Syrjäytymisvaarassa leville nurille ja vähän liikkuville lapsille ja nurille tivttiin myös enemmän hjattua liikuntaa. Erityisesti lajeista tivttiin lisää fresbeeglfvalmennuksia, junireiden kripalla sekä painivalmennusta. Kuntsalille tivttiin kuntsalihjausta sekä persnal training palveluja ja tisaalta myös hjattua kuntsalitimintaa. Vastauksissa ehdtettiin myös kunnan työntekijöille ilmainen kuntsalikrtti. On humattava, 17
että tällä hetkellä kansalaispist järjestää kuntsalilla hjattua kuntsaliharjittelua ryhmissä kahtena aamuna viikssa. Kuten j aiemmin n mainittu, liikunnanhjaaja n tavattavissa kunnan kuntsalilla kuntsalihjausta varten kahtena päivänä viikssa. Kuten myöhemmissäkin vastauksissa, myös hjattuja liikuntapalveluja kskevissa tiveissa krstui tive uimahallista. 56 vastauksessa sivuttiin tavalla tai tisella tivetta uimahalliympäristössä tapahtuvaa liikuntaa. Vastauksissa tivttiin mm. vesijumppaa, vesiliikuntaa, aikuisten uimakulua ja hydrspinningiä. Lisäksi kesäisin kunnan järjestämiä rantauimakuluja tivttiin järjestettäväksi uimahallissa. Liikunnanlsuhteita tivttiin kunnassa paremmiksi erityisesti pyöräteiden kunnn sekä maastreittien karttjen, latukarttjen ja niiden saatavuuden suhteen. Pururatja tivttiin lisää. Myös laduille tivttiin parempaa valaistuksia. Lienevätkö Keravalle avatut juksuprtaat vaikuttaneet kyselyyn vastanneisiin, sillä vastauksissa tistui myös tive juksuprtaista Mäntsälässä. Eri urheilupaikkjen ja lajien selkeää mainstamista tivttiin parannettavan. Kaikista liikuntapalveluista tivttiin parempaa tietpankkia tarjlla levista vaihtehdista, jista löytyy tarvittaessa npeasti haluttu liikuntaa kskeva tiet. Tiedtuksesta kysyttiin kuitenkin erikseen kysymyksellä 12, jnka vastaukset eriteltynä Kuvassa 20. 18
7 Tiedtus liikuntapalveluista Mäntsälässä Kuva 22. Liikuntapalveluista tiedttaminen Kysymykseen miten haluaisitte saada tieta kunnan liikuntapalveluista? eniten vastauksia (73,6 %) sai Sanmalehdestä esim. Mäntsälän uutiset (ks. Kuva 22). Tieta haluttiin saada myös kunnan internetsivuilta (59,9 % vastaajista) ja ssiaalisen median eli Facebkin tai yhteisöpalvelu Twitterin kautta (49,9 %). Sähköistä uutiskirjettä tivi pulestaan26 % vastaajista. Yksi viidessa (19,4 %) vastaajista tivi tiedtusta myös suraan liikuntapaikan yhteydestä esim. ilmitustaululta. Vähiten vastaajat kkivat haluavansa tieta yhteispalvelupiste Vinkistä (6,6 %). Kysymykseen li mahdllista vastata valitsemalla yksi tai useampi vaihteht vastauksista. On humattava, että vastaajat livat myös valinneet useampia vaihtehtja tiedtuskanavativeikseen. Jatkssa kunnan liikuntapalvelujen tiedtusta kehitetään kuntalaisten tivmaan suuntaan, siten että eniten tieta liikuntapalveluista n saatavilla klmesta susituimmasta vastausvaihtehdsta, Mäntsälän uutisista tai muusta lehdestä, kunnan internetsivuilta sekä ssiaalisen median välityksellä 19
8 Yhteenveta kysymyksestä Millainen liikuntakunta Mäntsälä mielestäsi n? Kysymyksellä Millainen liikuntakunta Mäntsälä mielestäsi n? pyrittiin selvittämään Mäntsälän liikunnallista imaga. Vastaajat kuvailivat Mäntsälää liikuntakuntana nnettmasta nuivaan ja jälkeenjääneestä rajittuneeseen. Tisaalta Mäntsälä nähtiin myös psitiivisessa valssa liikunnan suhteen ja tällöin kielikuvina vastaajat käyttivät mm. vireää, aktiivista, mnipulista, lunnnläheistä ja viihtyisää. Vastauksissa krstuneet negatiiviset mielikuvat n havainnllistettu kuvassa 21 ja psitiiviset mielikuvat kuvassa 23. Kuva 23. kyselyyn vastanneiden negatiivisia mielikuvia Mäntsälästä liikuntakuntana Surkea Nuiva Yksipulinen Jälkeenjäänyt Kallis Suppea Onnetn Heikk Rajittunut Negatiivisen mielikuvan Mäntsälässä saaneiden vastaajien kmmenteissa krstuivat puutteet, jtka myös muissa kyselyn khdissa nusivat esille. Erityisesti uimahallin puuttuminen kettiin suurena negatiivisena asiana. Valaistujen pururatjen ja lenkkiplkujen määrä sekä kauempana keskustasta että keskustan alueelta kettiin isksi puutteeksi ja kuntalaisten maehtista liikkumista heikentäväksi tekijäksi. Haukan kierrksen kehittämistä ja hulta tivttiin myös, jtta se lisi jatkssakin kuntalaisten käytössä ja tavitettavissa. Kritiikkiä sai erityisesti pyöräteiden hunksi kettu kunt tai niiden puuttuminen Mäntsälässä. Tällä hetkellä Mäntsälässä n pis käytöstä kahden kulun liikuntasalit keskustan alueelta, mikä näkyi vastaukissa hulena lasten ja nurten ja myös aikuisten liikuntamahdllisuuksien ja -harrastamisen vähenemisestä. Niukan salivurtilanteen vuksi kyselyyn vastanneet tivivat erityisesti lemassa levien salitiljen tasapulista jakamista eri seurjen ja muiden käyttäjien kesken. Salivurjen jakamisen tehstamiseksi ehdtettiin mm. kaikille yhteistä vurjenjaksivusta kunnan sivuille, jtta tyhjillään levat vurt saataisiin pis. Kunnan kuntsalia tivttiin uudistettavan mnipulisemmaksi, ismmaksi ja naisille sveltuvammaksi. On humattava, että yksityiset palvelun tarjajat vat j vastaamassa kyselyssä esiin nusseeseen asiaan, 20
sillä naisille llaan vuden vaihteen jälkeen avaamassa ma kuntsali Mäntsälään. Kiitsta kunnan kuntsali sai erityisesti edullisuudestaan. Vastanneet livat myös hulissaan kyläkulujen liikuntapaikkjen ja tiljen hullsta, minkä kettiin levan huna ja aiheuttavan tiljen rapistumista. Liikuntapaikkjen hita tivttiin yleisesti parannettavan. Tisaalta liikuntapaikkatarjnnan kettiin jakautuvan kunnan alueella epätasaisesti. Sivukylien asukkaiden liikuntaan tulisi vastanneiden mielestä panstaa enemmän, jtta liikkuminen liikuntapaikille ei aina vaatisi auta. Liikuntalajien tarjnnan suhteen Mäntsälä kettiin vastaajien kesken yksipulisena. Kunnan alueella levassa liikuntatarjnnassa krstuu vastaajien mielestä muutama laji, jihin seurat vat kunnan alueella panstaneet. Tarjntaa kettiin levan pääasiassa jalkapallsta, jääkieksta, yleisurheilusta ja vimistelusta, jiden timinnan kettiin levan aktiivista ja vireää. Erityisryhmien, mm. kehitysvammaisten ja vanhusten liikunnan puuttumisesta annettiin myös negatiivista palautetta. Lasten ja nurten seuratiminnan lisäksi kuitenkin kaivattiin enemmän ei-kilpailumutista, höntsyily liikuntaa, liikuntakkeiluja, tapahtumia ja tempauksia esimerkiksi seurjen järjestämänä. Myös aikuisille tivttiin levan lisää harrastusryhmiä seurissa, lajitutustumisia sekä matalan kynnyksen mahdllisuuksia tulla uutena ja ulkpulisena harrastajana mukaan timintaan j vakiintuneiden seurassa timijiden jukkn. Kuva 24 Kyselyyn vastanneiden psitiivisia mielikuvia Mäntsälästä liikuntakuntana Viihtyisä Listava Mnipulinen Aktiivinen Lunnnläh einen Ahkera Vireä Liikkuva Kasvava Mäntsälän kunnan alueella leva liikunta sai myös psitiivista palautetta. Vireä, mnipulinen, lunnnläheinen, ahkera ja kehittyvä livat adjektiiveja, jilla Mäntsälän liikuntaimaga kuvattiin. Mäntsälässä nähtiin levan tarjlla mnipulisesti mahdllisuuksia paikallisten kuntsaliyrittäjien ja liikuntaseurjen ansista erityisesti työikäisille.. Omatimiseen liikuntaan nähtiin levanhyvin mahdllisuuksia lunnssa ja metsissä kunnan alueella. Psitiivissävytteisissä vastauksissa krstui myös se, että liikkuminen ja liikuntamahdllisuuksien tunnistaminen n myös paljlti ihmisen masta asenteesta kiinni. Eräs vastaaja kuvaileekin liikuntaa 21
Mäntsälässä seuraavasti: Mielestäni Mäntsälä n hyvä liikuntakunta kknsa nähden. Täällä vi halutessaan harrastaa mnipulista liikuntaa. Kysymykseen yhteenvetna spii erinmaisesti erään vastaajan kirjittama vastaus: Mäntsälä n keskimäärin khtuullisen hyvä liikuntakunta. Paljn aktiivista seuratimintaa, mutta uimahallin puute n säälittävää. 9 Yhteenveta kysymyksestä: Millaisia liikuntalajeja haluaisit harrastaa Mäntsälässä? Eri liikuntalajeista kyselyyn vastanneet tivivat eniten Mäntsälässä levan vesiliikunnan harrastusmahdllisuus (liite 1). Vesiliikunta eri mudissaan, uinnista vesijumppaan ja hydrsspinningiin, sai yhteensä 269 vastauksessa maininnan. Tiseksi eniten mäntsäläläiset halusivat harrastaa Mäntsälässä hiihta, pyöräilyä, sauvakävelyä tai rullahiihta, jtka mainittiin 50 kmmentissa. Näissä yhteyksissä myös vastauksissa kävi ilmi tive parempikuntisista pyöräteistä. Klmanneksi eniten kmmenteissa liikuntalajitiveista mainittiin erilaiset tanssit, jga, pilates ja baletti, yhteensä 30:ssä kmmentissa. Mäntsäläiset haluavat myös harjitella kuntsalilla, jnka mainitsi 25 vastaajaa liikuntalajeja kskevan kysymyksen vastauksissa. Maastlenkkeily ja liikkuminen luntpluilla mainittiin yhteensä 18 kmmentissa. Tähän liittyen kuntprtaita tai prrasharjitteluun spivia prtaita tivttiin 12 kmmentissa. Tässä yhteydessä mainittiin j aiemmin esiin tullut tive keskustan alueelle sijittuvista valaistuista tai reititetyistä kuntradista. Kuntratja ja plkua tivttiin myös keskustan ulkpulisille alueille. Mäntsälässä j levista lajeista haluttiin harrastaa myös tatamialueella tapahtuvia itsepulustuslajeja sekä sulkapalla, jille tivttiin lisää harrastustilja ja yksittäisiä harrastusvurja harrastamisen mahdllistamiseksi. Kyselyyn vastanneet ilmittivat haluavansa myös keilata, kkeilla erilaisia lajeja (mm. akrbatia, telinevimistelu, kiipeily, airjga) 12 kmmentissa. Yhtälailla susita sai keilahalli ja keilaus 12 kmmentissa. Uudempia lajitulkkaita ja suuren susin saaneita lajeja, jita kyselyyn vastanneet halusivat harrastaa Mäntsälässä, livat crssfit, fresbeeglf. Tutumpia lajeja, jita vastanneet ilmittivat haluavansa harrastaa, livat jalkapall, jääkiekk, kripall, lentpall, salibandy, jumpat ja ryhmäliikunta sekä yleisurheilu. On humattava, että nämä lajit vaativat sisäliikuntatilaa, mikäli sekä lapsille että aikuisille aitaan jatkssa turvata hyvät ympärivutiset harrastusmahdllisuudet Mäntsälässä. Kmmenteissa mainittiin myös ratsastus, agility, pesäpall, tennis, kahvakuulailu, cheerleading, rugby, squash, miekkailu, jusiammunta, glf, pöytätennis, mtcrss sekä ptkukelkkailu. Lisäksi tivttiin skeittipuista skeittauksesta ja scttauksesta kiinnstuneille. Perinteisten lajien lisäksi tivttiin myös uudempia trendilajeja sekä pienempiä marginaalilajeja. On humattava, että eri lajien kkeilumahdllisuuksia tivttiin useammassa vastauksessa. Lajikkeilujen tarjaminen, markkininti ja tiedttaminen yhteistyössä kunnan liikuntapalvelujen kanssa vi lla pienemmille lajeille mahdllisuus hankkia lisää harrastajia Mäntsälästä. On humattava, että paikalliset liikunta-alan yritykset visivat enemmän myös hyödyntää liikuntaseurjen saamista mien palveluknseptien kehittämisessä ja mnipulistamisessa. 22
10 Yhteenveta kysymykseen Millaisia liikuntapaikkja ja mille alueelle kaipaat lisää (muita kuin uimahalli)? Liikuntapaikkjen salta suurin tive kyselyyn vastanneilla Mäntsälän kuntalaisilla li uimahallin saaminen Mäntsälään (liite 2) Uimahalli mainittiin 33 liikuntapaikkakysymyksen kmmentissa. Yhtä suuren susin vastauksissa sai tive kunnan keskustan alueella levasta kuntradasta (33 vastausta). Valaistuja kuntratja tivttiin lisäksi myös keskustan ulkpulisille alueille Sääksjärvelle, Sälinkäälle, Sulkavalle, Nummisiin sekä Ohklan ja Heikkilän alueille (15 kmmenttia). Klmantena kyselyyn vastanneilla li tive kuntprtaista 20 vastauksella ja neljäntenä lähiliikuntapaikka tai ulkkuntsalilaitteet yhtälailla keskustaan alueelle 17 kmmentilla. Ulkkuntsalilaitteita tivttiin erikseen ikääntyneille jenrantalenkin lähistölle (1) sekä Hirvihaaran lenkin ympäristöön (3 kmmenttia). Hiihtlatujen valaistusta tivttiin 8 kmmentissa. Pyörätiet kunnan alueella saivat kyselyyn vastanneilta negatiivista palautetta ja yleisesti tivttiin niiden kunta parannettavan pyöräilyn ja rullaluistelun lsuhteiden parantamiseksi (15 vastausta). Yhtälailla matimisen liikkumisen mahdllistamiseksi tivttiin keskustan alueelle alittelijille sveltuvaa fresbeeglfrataa (8 vastausta) ja jenrannan rantaraitin kävelyreitin kunnstamista (8 kmmenttia). Sisäliikuntatiljen puute näkyi kyselyn vastauksissa. Kahdeksassa vastauksessa tivttiin liikuntasaleja lisää tai kyläkulujen liikuntasalien kunnstamista. On humattava, että tällä hetkellä ei kummallakaan Mäntsälän yläkululla le maa liikuntasalia. Myös Sälinkään ja Hirvihaaran kuluilta puuttuvat sisäliikuntatilat kknaan. Vastauksissa nusi esiin tive vukrattavista, sisäpelikentistä, sulkapallhallista, jita kuntalaiset vivat itse varata. Sisätilista tivttiin kiipeilyseinää tai tanssiin sveltuvaa peilisalia. Aiemmissa vastauksissa (kysymys 13) tivttiin Mäntsälään myös keilahallia. Tällaiset vukrattavat liikuntatilat visivat esimerkiksi timia yrittäjälähtöisesti. Keilahalli Mäntsälään n j kaavitettu yhtiömutisen uuden jäähallin rinnalle. Liikuntapaikkativeina kyselyyn vastanneet myös esittivät j edellisessäkin kysymyksessä esille nussutta skeittauspaikkaa. Muut liikuntapaikkativeet kskivat beach-vlley kenttää(5 vastausta), kunnan kuntsalin remnttia (5 vastausta) sekä luistelukenttien parempaa kunnssapita tai niiden määrän lisäämistä talvisin (5 kmmenttia). Kunnan alueelle tivttiin myös jäärataa järven jäälle talvisin. Lisäksi liikuntapaikkativeissa mainittiin BMX-rata. 11 Kehittämisehdtuksia Mäntsälän kunnan liikuntapalveluihin Kyselyn viimeiseen avimeen kysymykseen kehittämisehdtuksia Mäntsälän kunnan liikuntapalveluihin vastaukset seurasivat samja suuria linjja kuin j edellisten kysymysten vastaukset, jtka n esitetty edellä. Erityisesti tiedtusta eri liikuntamahdllisuuksista kunnassa sekä seurjen, että kunnan pulelta tivttiin tehkkaammaksi. Lenkki- ja pyöräily- sekä hiihtreiteistä tivttiin reittikarttja internet-sivuille helpsti saataville. Liikuntavurjen varaamisen tivttiin tapahtuvan sähköisen varausjärjestelmän kautta. Ikäryhmittäin tivttiin enemmän perheliikuntaa, pienten lasten vanhemmille lapsiparkkia, erityisryhmien ja ikäänty- 23
neiden liikuntaa sekä mnipulisia mahdllisuuksia eri lajien lajikkeiluihin. Liikunnan kannalta kyselyyn vastanneet kuntalaiset tivvat kunnan virkamiehiltä hallinnn taslla liikkumispsitiivista asennetta. Hyvin paljn kehittämisehdtuksissa krstui tive harrasteliikunnasta ilman vakavaa situtumista tai kilpailupakka sekä tive matalan kynnyksen liikunnan ja liikuntatapahtumien ja tempausten järjestämisestä. Mnitimitallle esitettiin myös liikuntakrttien (kuntsalikrttien?) myyntiä sekä yksittäisvarausmahdllisuutta squash- ja pöytätennishalleihin. Kuntsalikrtteja tivttiin vitavan staa Smartum-krtilla tai setelillä. Kuntsalille tivtiin tehtävän laajennusta ja hankittavan esimerkiksi smith-kyykky, vastuskuminauhalenkkejä, kuntpallja, levypainja tartuntamahdllisuudella sekä mutamaa steppilautaa ja jumppamatta. Kansalaispistn jumppien salta esitettiin, että tavallisten jumppien painpiste lisi useammalla päivällä viikssa alkuviikn sijaan. 24
12 Phdinta 12.1 Taustatiedt ja kyselyyn vastanneiden Mäntsäläläisten liikuntatttumukset Kyselyllä Mäntsälän kunnan liikuntapalveluista pyrittiin saamaan tieta Mäntsälän kunnan asukkaiden liikuntatttumuksista ja tiveista paikkakunnalla tarjttavien liikuntapalvelujen suhteen. Kysely tteutettiin internetkyselynä syys-lkakuussa 2015. Liikuntapalveluiden tehtävänä n luda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja eri khderyhmät humin ttaen sekä tukemalla seuratimintaa ja rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkja. Liikuntapalveluille merkittäviä yhteistyökumppaneita tässä tehtävässä vat liikuntaseurat ja kunnan sisällä kansalaispist ja tekniset palvelut. Tekniset palvelut vastaa liikuntapaikkjen hidsta ja ylläpidsta. Vuden 2015 lppupulella liikuntapalvelut n pystynyt khdentamaan maa timintaa erityisesti terveyttä ja hyvinvintia edistävän liikunnan järjestämiseen vapaa-ajanhjaajan timen vakiinnuttua. Näin myös kyselyn tulksista ilmenneisiin kehittämiskhteisiin vidaan tehkkaammin tarttua ja edelleen kehittää kunnassa eri timialjen, esim. terveyspalveluiden kanssa, yhteistyötä liikunnan edistämiseksi. Kyselyyn vastanneista suurin sa li työikäisiä, kirknkylän alueella asuvia naisia. Kyselyä markkinitiin kunnan internet-sivuilla, facebkin sekä Mäntsälän uutisten kautta. Internetphjainen kysely saatti aiheuttaa vastaajien valikitumista. Tietknetta ja internetiä vähemmän käyttävät ryhmät eivät välttämättä löytäneet kyselyä tai pystyneet matimisesti vastaamaan siihen. Jatktimenpiteinä liikuntapalvelut pyrkii tteuttamaan kyselyn paperimutisena myös erityisesti ikääntyneiden khderyhmälle sekä paikallisille liikuntaseurille. Liikuntatttumuksiltaan suurin sa vastanneista liikkui terveytensä kannalta riittävästi erityisesti kestävyysliikunnan susituksen salta, siten että rasittavaa kestävyysliikuntaa li yli 1 h 15 min viikssa tai reipasta kestävyys liikuntaa li yli 2,5 tuntia viikssa. UKK-instituutin 18-65-vutiaille suunnatun terveysliikuntasusituksen mukaan lihaskunta ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa tulisi lla viikittain 2 kertaa. Tässä khdassa terveysliikuntasusitus jäi suurimmalla salla kyselyyn vastanneista täyttymättä. Itse kyselyssä levassa kysymyksessä lihaskuntharjittelua ei määritelty tarkemmin. Terveysliikuntasusituksessa lihaskunta ja liikehallintaa kehittävällä harjittelulla tarkitetaan esimerkiksi kuntsaliharjittelua, kuntjumppia, tasapainharjittelua, tanssia sekä pallpelejä tai luistelu. On mahdllista, että kyselyyn vastanneet vat saattaneet pitää pallpelejä rasittavana ja hikiluttavana liikuntana lihaskunta ja tasapaina kehittävän harjittelun sijaan ja vastata sen mukaisesti. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvia myös lihaskunnn ja liikehallinnan salta saattaa tämän vuksi lla tdellisuudessa enemmän kuin kyselyssä saatiin tulkseksi. Suurin sa vastanneista liikkui matimisesti muualla kuin kunnan ylläpitämissä liikuntapaikissa. Tämän asian krstumiseen vastauksissa, saatti vaikuttaa se, että suurin sa vastanneista li työssäkäyviä naisia. Seurat käyttävät pääasiassa kunnan tarjamia liikuntapaikkja ja seurjen harrastajista suurin sa tällä hetkellä n lapsia tai nuria. Vastaajilla liikuntaseurassa liikkuminen li vastaklmanneksi yleisin tapa liikkua (24,5 % vastanneista). Tämä vi selittää kunnan liikuntapaikkjen vähäistä käyttöä vastaajien keskuudessa. 25
On kuitenkin humattava, että kunnan tarjamissa liikuntapaikissa liikkuminen li tiseksi yleisin tapa liikkua. On kuitenkin humattava, että kansalaispist käyttää kunnan tarjamia liikuntapaikkja myös. Vastaajilla kansalaispistjen tarjamat jumpat livat vasta neljänneksi yleisin tapa liikkua matimisen muualla kuin kunnan liikuntapaikissa tapahtuvan liikunnan jälkeen. Kyselyllä haluttiin tavittaa myös terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia kuntalaisia ja kuulla heidän tiveitaan liikuntaa liittyen. On kuitenkin humattava, että kyselyyn vastaamiseen saatti vaikuttaa vastaajan ma kiinnstuneisuus liikuntaa khtaan, jllin liikunnasta kiinnstuneilta saatiin enemmän vastauksia. 12.2 Tiveet ja kehittämisehdtukset liikuntaan Uimahalli n llut Mäntsälän kuntalaisten pitkäaikainen tive, jka nusi esille myös tämän kyselyn vastauksissa. Kyselyssä ei kuitenkaan llut tarkituksena selvittää uimahallitivetta, vaan kartittaa, mitä muita liikuntapaikkja ja mahdllisuuksia Mäntsälän kunnan asukkaat tivvat kunnassaan levan. Kyselyssä nusi esille erityisesti tive keskustan lähistöllä levasta valaistusta kuntradasta. Vastaajat tivivat mneen tteeseen myös keskustan alueella levaa lähiliikuntapaikkaa tai ulkkuntsalilaitteita. Myös kylille tivttiin useampia reititettyjä kuntratja tai plkuja sekä ulkkuntsalilaitteita. Kuntradat ja luntplut vat erinmainen ympäristö matimiseen liikuntaan, jhn myös liikuntapalvelut haluaa kuntalaisia kannustaa. Liikuntapalvelut malta saltaan vi viedä asiaa eteenpäin yhteistyössä tekniseen timen kanssa sekä sallistua suunnitteluun yhdessä kuntalaisten itsensä kanssa. Tekninen timi malta saltaan vastaa pulestaan käytännön tteutuksesta. Omalta saltaan liikuntapalvelut vi järjestää kartat kuntradista ja laduista helpmmin saataville esimerkiksi kunnan internetsivuille. Eri lajeja ja lajiesittelyjä, vapaata harrastamista kilpailemisen sijaan tivttiin myös paljn. Tämän salta viestiä viedään paikallisille klmannen sektrin timijille eteenpäin. 26
Lähteet: Helldan, A. Helakrpi, S. Sumalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2014. Terveyden ja hyvinvinnin laits. Raprtti 6/2015. Ositteessa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126023/urn_isbn_978-952-302-447-2.pdf?sequence=1 Liikuntalaki 2015. Finlex. Ositteessa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390 Ssiaali- ja terveysministeriö. Muutsta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvintia edistävään liikuntaan 2020. Julkaisuja 2013/10. Saatavilla: http://stm.fi/julkaisu?pubid=10024/126219 UKK-instituutti. 2009. Liikuntapiirakka 18-65 vutiaille. Saatavilla: http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka 27
LIITE 1. Taulukk 1. Liikuntalajit Mäntsälässä- Mitä lajeja kuntalaiset haluaisivat harrastaa Mäntsälässä. VESILIIKUNTA 269 HIIHTO, PYÖRÄILY SAUVAKÄVELY, RULLAHIIHTO, RULLALUISTELU 50 TANSSI, BALETTI, PILATES, JOOGA 30 KUNTOSALI 25 MAASTOLENKKEILY, MERKITYT LUONTOPOLUT 18 KEILAILU 14 JÄÄKIEKKO, JALKAPALLO 13 UUSIEN LAJIEN KOKEILUA, akrbatia, telinevimistelu, extreme-lajit, airjga, 12 KIIPEILY PORRASJUOKSUA 12 LUISTELU 12 TATAMIALUEELLA TAPAHTUVAA LIIKUNTAA 11 SULKAPALLO 11 AGILITY 9 KORIPALLO 7 LENTOPALLO 7 LASTEN LEIKKILIIKUNTA 7 CROSSFIT 6 FRESBEEGOLF 6 RATSASTUS 6 YLEISURHEILU 6 BEACH VOLLEY, OHJATTU JUOKSU 5 SALIBANDY 5 JUMPAT/RYHMÄLIIKUNTA 4 KUNTONYRKKEILY 4 MELONTA 4 MAASTOPYÖRÄILY 4 SUUNNISTUS 4 SKEITTIPUISTO 3 JÄÄURHEILU 3 TENNIS 3 PESÄPALLO 3 AMMUNTA, JOUSIAMMUNTA 3 GOLF 2 KAHVAKUULAILU 2 MIEKKKAILU 2 SQUASH 2 PÖYTTENNIS 2 OHJATTU JUOKSU 1 POTKUKELKKAILUA (ma rata?) 1 RUGBY 1 CHEERLEADING 1 BILJARDI 1 ULKOKUNTOILU 1 MOTOCROSS 1
LIITE 2. Taulukk 2. Liikuntapaikat: Millaisia liikuntapaikkja ja mille alueelle kuntalaiset kaipaavat. UIMAHALLI 33 KUNTORATA keskusta 24 KUNTOPORTAAT 20 LÄHILIIKUNTAPAIKKA, ULKOKUNTOSALI, PARKOURALUE keskustaan 17 PYÖRÄILYTIET kuntn (Sulkava, sälinkää) 15 KEILAHALLI 13 PATIKKAREITTEJÄ ja HIIHTOLATUJA 10 PURURATA 9 SISÄPELIHALLI 9 VALAISTUT HIIHTOLADUT 8 FRESBEEGOLFRATA (esim. anttila, mnis alueelle harjittelukreja, alittelijalle) 8 11111 JOENRANTAAN RANTARAITTI KUNTOON, lisää siltja, Leppäniemeen kävelyreitti 8 jenrantaa keskustaan 11 KUNTORATA sulkava, sälinkää, numminen, sääksjärvi 8 KUNTORATA,muu + ulkkuntsali, hkla,heikkilä, jurvala, 7 LIIKUNTAHALLEJA LISÄÄ, kylien salit kuntn 7 SULKAPALLOHALLI 7 KUNTOSALIN REMONTTI 6 BEACH VOLLEY kenttä urheilupuistn läheisyyteen 5 KUNTOSALI: kaunismäkeen, hirvihaaraan 5 LUISTELUKENTÄT: (kuntn/lisää) 5 HIRVIHAARAN LENKKI: ULKOKUNTOLAITTEET ja uimaranta jen rantaan 3 TIEDOTUS LENKKIPOLUISTA PAREMMAKSI 3 KRIKETTI 2 SKEITTIPUISTO/SKOOTTAUSRATA 2 SÄLINKÄÄ, sisäliikuntatila 2 AVOMIA SISÄPELIKENTTIÄ,, JOISTA VUOKRATA AJAN YKSITYISKÄYTTÖÖN 1 BMX-rata 1 IKÄÄNTYNEIDEN ULKOKUNTOSALI 1 KAMPPAILULAJIEN OMA SALI 1 KIIPEILY, SEIKKAILUPUISTO 1 PEILISALI, Kirknkylä 1 JÄÄRATA LUISTELUUN 1
LIITE 3. Kysely Mäntsälän kunnan liikuntapalveluista *Pakllinen 1. Sukupuli * Merkitse vain yksi siki. Mies Nainen 2. Ikä * Merkitse vain yksi siki. 19 vutta tai alle 19 vutta 20-65 vutta Yli 65 vutta 3. Ssieknminen asema * Merkitse vain yksi siki. Kululainen tai piskelija Palkkatyöntekijä Yrittäjä Työtön Eläkeläinen 4. Asuinalue * Merkitse vain yksi siki. Levant Saari Kaukalampi Hautjärvi Nikinja Sulkava Sälinkää Sääksjärvi Numminen Arla Ohkla Hirvihaara Kirknkylä Ei mikään yllälevista 5. Rasittava kestävyysliikunta * Kuinka mnta kertaa viikssa harrastat hikiluttavaa tai hengästyttävää liikuntaa vähintään 30 minuuttia kerrallaan? Valitse spiva vaihteht. Merkitse vain yksi siki.
En kertaakaan Kerran viikssa 2-4 kertaa viikssa Yli 4 kertaa viikssa 6. Reipas kestävyysliikunta * Liikun viikssa reippaasti kävellen tai pyöräillen (alle 20 km/h) tai piha- tai ktitöitä tehden, marjastaen tams. hyöty- tai työmatkaliikuntaa harrastaen Merkitse vain yksi siki. 30 minuuuttia tai vähemmän 30 min - 1 h 1,5 h- 2 h 2 h - 2,5 h Yli 2,5 h 7. Lihaskuntharjittelu Kuinka mnta kertaa viikssa harrastat lihaskuntharjittelua? Valitse spiva vaihteht. Merkitse vain yksi siki. En kertaakaan (vit siirtyä kysymykseen 9) Kerran viikssa Kaksi kertaa viikssa 8. Liikuntatttumukset Millä tavin harrastat liikuntaa? Vit valita yhden tai useamman alla levista vaihtehdista. Valitse kaikki spivat vaihtehdt. Paikallisen liikuntaseuran tai järjestön harjituksissa Paikallisen liikunta-alan yrityksen liikuntapalveluiden parissa Omatimisesti kunnan ylläpitämissä liikuntapaikissa Omatimisesti muualla kuin kunnan ylläpitämissä liikuntapaikissa Kansalaispistn liikuntaryhmissä Muu: 9. Liikunnanesteet * Js liikut harvemmin kuin kerran viikssa, mitä vat ne asiat, jtka haittaavat tai estävät liikunnan harrastamistasi? Vit valita yhden tai useamman vaihtehdn. Valitse kaikki spivat vaihtehdt. Liikunnanharrastaminen n liian kallista ktikunnassani Minulla ei le käytössäni spivia liikuntavälineitä tai varusteita haluamani lajin harrastamiseen Harrastuspaikalle n ktani liian pitkä matka tai hankalat kulkuyhteydet Ktikunnassani ei le spivaa liikuntapaikkaa haluamani lajin harrastamiseen Minulla ei le aikaa harrastaa liikuntaa Muu: 10. Liikuntapaikat *
Kuinka usein let käyttänyt kunnan alueella levia ja kunnan ylläpitämiä liikuntapaikkja viimeisen 12 kk aikana? HUOM.! Mbiililaitteella täyttäessäsi, tarkista hulellisesti, että vastaat jkaisen liikuntapaikan käyttöön kskevaan khtaan erikseen! Merkitse vain yksi siki riviä khden. Luistelukenttä tai lunnnjääalue Liikuntahalli Tenniskenttä Pallkenttä Tatami Uimaranta Kuntrata Kuntsali Hiihtlatu tai ulkilureitti Yleisurheilualueet Bussikuljetusuimahalliin Lähiliikuntapaikka Muu liikuntapaikka Erittäin harvin Harvin Sillin tällöin Melk usein Erittäin usein 11. Ohjauspalvelut * Millaisia liikunnanhjauspalveluja haluaisit levan Mäntsälän kunnan liikuntatarjnnassa? 12. Tiedtus * Miten haluaisitte jatkssa saada tieta Mäntsälän kunnan tarjamista liikuntapalveluista? Valitse kaikki spivat vaihtehdt. 1. Sanmalehdestä esim. Mäntsälän uutiset 2. Kunnan internetsivuilta 3. Facebkista tai yhteisöpalvelu Twitterin kautta 4. Kunnan yhteispalvelupiste Vinkistä 5.Sähköisellä uutiskirjeellä 6. Suraan liikuntapaikalta esim. ilmitustaululta
Muu: 11. Liikunta Mäntsälässä * Millainen liikuntakunta Mäntsälä mielestäsi n? 12. Liikuntalajit Mäntsälässä * Millaisia liikuntalajeja haluaisit harrastaa Mäntsälässä? 13. Liikuntapaikat * Millaisia liikuntapaikkja ja mille alueelle kaipaat lisää (muita kuin uimahalli)? 14. Kehittämisehdtuksia Mäntsälän kunnan liikuntapalveluihin 15. Kaikkien vastanneiden kesken arvmme tutepalkintja (liikuntaneuvntaa, kuntsalikrtteja, leffalippuja). Js haluat sallistua arvntaan, jätä yhteystietsi alle. Kirjita alla levaan kentään nimi, site, puhelinumer ja sähköpstisite.