Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Samankaltaiset tiedostot
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Päihdepalvelut lähisuhdeväkivaltatyön tukena

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Päihdepalvelut lähisuhdeväkivaltatyön tukena

tukena Alkoholi ja väkivalta -seminaari Reetta Siukola 1

Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

Väkivallan ehkäisy ja varhainen tunnistaminen Martta October

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö Turussa, Marak toimintamallin esittely

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo Hki

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

MARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi THL 1

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

Tavoitteena turvallisuus - Päijät-Hämeen lähisuhde -ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Väistö Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Olli Humalamäki

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Terveyslautakunta Tja/

MARAK Mikkeli THL 1

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki Tarja Mankkinen

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

MARAK THL 1

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

Koodistopalvelun tilannekatsaus

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

T U I J A H E L L S T E N

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Väkivallasta turvallisuuteen

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi

MARAK Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

Lataa Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Lataa

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere Tarja Mankkinen

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen erikoissairaanhoidossa Violence Intervention in Specialist Health Care VISH-PROJEKTI

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Poliisin ennalta estävä toiminta ja huolta aiheuttavat henkilöt

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Transkriptio:

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 13.11.2014 1

1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan käyttöön? 13.11.2014 2

1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan käyttöön? 13.11.2014 3

Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa. Häpeä, salailu, pelko estävät useimmiten sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että tekijän olemaan aloitteentekijä väkivallan puheeksi ottamisessa. Puhu väkivallasta väkivaltana. Väkivalta ei ole perheriita tai vuorovaikutusongelma. Väkivallan nimeäminen väkivallaksi auttaa niitä lapsia, jotka ovat eläneet väkivaltaisessa kodissa katkaisemaan väkivallan ketjun siirtymästä sukupolvelta toiselle. Väkivallasta puhuminen auttaa käsittelemään väkivaltakokemuksia. Auttaa ymmärtämään kuka on vastuussa väkivaltateoista eli tekijä. Lapsen näkökulmasta lapsi näkee itsensä syylliseksi väkivaltaan kodissa. 13.11.2014 4

Miksi pitää kysyä kaikilta? Väkivalta on kansanterveysongelma. Väkivallasta seuraa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Väkivallan seuraukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia ja vakavia jopa hengenvaarallisia. Väkivalta ei useimmiten näy ulospäin, ei ainakaan kotona ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta. Vähemmän syyllistävää kun kysytään kaikilta. Riskiryhmiä, joilta erityisesti pitäisi kysyä kuten raskaana olevat ja vastasynnyttäneet äidit, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät. 13.11.2014 5

WHO:n terveydenhuollon asiantuntijaryhmä (2013) Suosittelee kysymään väkivallasta rutiininomaisesti etenkin silloin, kun arvioidaan oireita ja tilanteita, jotka voivat liittyä lähisuhdeväkivaltaan, esim. alkoholin ja päihteiden käyttö mielenterveyden häiriöt (mm. masennus, ahdistuneisuus, PTSD, unihäiriöt, itsetuhoisuus). Kysyminen jo itsessään väliintulo, mutta ei yksinään vähennä väkivaltaa tai takaa väkivallan uhrille turvaa. Responding to intimate partner violence and sexual violence against women. WHO clinical and policy guidelines. World Health Organization 2013. 13.11.2014 6

Huomautukset väkivaltaan puuttumattomuudesta Perhesurmaselvitys 2012 väkivaltaa ei oteta puheeksi, väkivaltaan tai sen uhkaan ei puututa, väkivallan riskiä ei arvioida, aikuisten palveluissa ei huomioida aikuisten kanssa eläviä lapsia Valtion tarkastusviraston lastensuojelun tarkastuskertomus 6/2012 - lastensuojelun avohuolto ei vastaa väkivallan uhrien ja tekijöiden tarpeisiin. Perheitä ei tueta riittävästi missään lastensuojelun vaiheessa. 13.11.2014 7

Väkivallan tunnistamatta jääminen on riski sekä hoidon onnistumisen että uhrin turvallisuuden kannalta 13.11.2014 8

Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen THL suosittelee lähisuhdeväkivallan systemaattista kartoittamista ja suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttöä kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa osana jokaisen asiakkaan perustilanteen kartoittamista. 13.11.2014 9

Systemaattisen kartoituksen hyödyt Uhrin turvallisuutta vahvistavan prosessin käynnistäminen. Tiedon jakaminen väkivallan yleisyydestä ja tarjolla olevista palveluista. Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Rutiinin ja asiantuntemuksen kehittyminen. Kokonaisvaltaisempi tuki ja hoito. Väline väkivallan tunnistamiseen silloinkin, kun merkit eivät ole selvästi nähtävillä eikä asiakas itse osaa pyytää apua. 13.11.2014 10

Systemaattinen väkivallan kartoitus on oikeus ja velvollisuus, joka ehkäisee väkivaltaa, edistää terveyttä ja on väliintulo väkivaltakierteen katkaisemiseksi. 13.11.2014 11

Lomakkeen osat 1. Suodatinkysymykset 2. Kartoituskysymykset 3. Arviointi 4. Toimenpiteet 13.11.2014 12

1. Suodatinkysymykset Mikäli potilas vastaa KYLLÄ suodatinkysymyksiin nro 2 tai 3, tee hänelle kartoituskysymykset lomakkeen mukaisesti. Kartoituksen jälkeen tee alustava avun/hoidon tarpeen arviointi käyttäen lähisuhdeväkivallan hoidon tarpeen arviointilomaketta (lomakkeen 2. puoli). 13.11.2014 13

2. Kartoituskysymykset 13.11.2014 14

3. Arviointi 13.11.2014 15

4. Toimenpiteet 13.11.2014 16

Yleisiä ohjeita: lomakkeen täyttäminen Henkilötietokohdat täytetään kussakin toimintayksikössä soveltuvin osin. Väkivallasta kysyminen tapahtuu aina asiakkaan kanssa kahden kesken. Väkivallasta kysyminen ei ole turvallista mahdollisen väkivallan tekijän tai tekijälle läheisen henkilön, eikä toisten asiakkaiden läsnä ollessa. Älä koskaan anna lomaketta asiakkaan itse täytettäväksi tai mukaan kotiin. 13.11.2014 17

Keskustelun avaaminen, esimerkki: Meillä on käytäntönä keskustella kaikkien kanssa perheen ja parisuhteen turvallisuudesta ja lähisuhdeväkivallasta. Kysymisessä käytämme lomaketta, jonka kysymykset nyt esitän sinulle. Kysymme kaikilta siksi, koska lähisuhdeväkivalta on kokemuksemme mukaan yleistä ja haluamme tarjota siihen apua. 13.11.2014 18

Tietojen kirjaaminen Dokumentoi lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen kartoituksen tulos ja tehdyt toimenpiteet yksikössäsi käytössä olevien käytäntöjen mukaisesti. Säilytä täytetty suodatin- ja kartoituslomake toimintayksikkösi ohjeiden mukaisesti. Kirjaaminen on tärkeää, sillä asiakas voi tarvita aineistoa myöhemmin esimerkiksi rikosprosessia tai lapsen aseman turvaamista varten. 13.11.2014 19

1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan käyttöön? 13.11.2014 20

Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD Kysy ja kuuntele Tiedä ja toimi A. Kysy väkivallasta suoraan ja kerro miksi kysyt. B. Kuuntele myötätuntoisesti ja anna tietoa. C. Varmista turvallisuus ja tee muut akuutit toimenpiteet. D. Suunnittele jatkotoimenpiteet, ohjaa ja seuraa. Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus Suunnittele jatkotoimet 13.11.2014 21

A. Kysy kaikilta lähisuhdeväkivallasta Ensimmäinen askel on asiakkaan väkivaltakokemusten kartoittaminen. Kysy väkivallasta aina kaikilta silloinkin, kun se ei ole kyseisen palvelun pääasiallinen tehtävä tai käynnin varsinainen syy. Varmista yksityisyys, turvallinen ja luotettava ilmapiiri sekä tietoon perustuva suostumus. Kysy kaikilta 13.11.2014 22

Luottamuksellinen ilmapiiri Kerro, että asian kartoittaminen on osa huolellisten esitietojen keräämistä ja asiakkaan hyvää hoitoa ja auttamista. Kerro, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa haitallisesti asiakkaan ja hänen lastensa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. 13.11.2014 23

B. Kuuntele ja anna tietoa Kuuntele myötätuntoisesti. Anna tietoa lähisuhdeväkivallan yleisyydestä, muodoista, mahdollisista seurauksista ja tarjolla olevista palveluista. Tarjoa useita mahdollisuuksia palata asiaan. Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa 13.11.2014 24

Asiasta saatetaan puhua ensimmäistä kertaa Häpeä, syyllisyys ja pelot Traumatisoituminen, shokkireaktiot Itsetunto ja turvallisuuden tunne Hyvinvointi ja elämänhallinta Voimavarat ja toimintakyky Aiemmat kokemukset asiasta puhuttaessa 13.11.2014 25

Jotta uhri voi tuntea tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, häntä ei tule syyllistää eikä epäillä hänen kokemustensa todenmukaisuutta. Muistuta, ettei lähisuhdeväkivallalle ole olemassa mitään hyväksyttävää syytä. 13.11.2014 26

C. Akuutit toimenpiteet tehtävä heti Kun väkivalta on tunnistettu, ensimmäinen tehtävä on arvioida tilanteen vaarallisuus väkivallan uhrin ja lasten kannalta. 1. Turvallisuusriski? 2. Lääkäri? 3. Lastensuojeluilmoitus? 4. Rikosilmoitus? 5. Uusi aika? Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus 13.11.2014 27

Turvallisuusriski? TURVALLISUUSRISKI? Huolehdi AINA akuutissa väkivaltatilanteessa asiakkaan turvallisuudesta. Tee väkivallan riskinarviointi ja laadi turvasuunnitelma. Selvitä, onko asiakkaan turvallista palata kotiin, ja järjestä hänelle tarvittaessa turvakotipaikka. Huolehdi myös muiden perheenjäsenten, erityisesti lasten akuutista turvallisuudesta ja avun tarpeesta. 13.11.2014 28

Lääkäriin? Jos kyseessä on akuutti fyysinen tai seksuaalinen väkivalta, ohjaa asiakas lääkärin vastaanotolle. Jos hän kertoo väkivallan aiheuttamista vammoista, huolehdi, että hän käy lääkärin vastaanotolla ja että vammat dokumentoidaan siellä huolellisesti. Huolehdi myös, että raskaana oleva asiakas käy tarvittaessa äitiyspoliklinikalla. Vammojen kirjaamisen avuksi on laadittu valmiita lomakkeita ja materiaaleja, joiden käyttö parantaa asiakkaan oikeusturvaa 13.11.2014 29

Lastensuojeluilmoitus? Mikäli asiakas kertoo tällä hetkellä kotona tapahtuvasta väkivallasta, ja hänellä on siellä alaikäisiä lapsia, kerro hänelle avoimesti myös lastensuojeluilmoituksen tekemisen viranomaisvelvollisuudestasi. Jos asiakas on raskaana, huomioi ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä aina uudestaan joka tilanteesta. Rohkaise asiakasta ymmärtämään, että lastensuojeluilmoitus on mahdollisuus saada tukea ja apua, ei uhka eikä pelote. 13.11.2014 30

Rikosilmoitus? Kerro myös, että lähisuhdeväkivalta on rikos, kannusta rikosilmoituksen tekemiseen tai pyydä asiakkaan suostumus siihen. Kerro, että poliisille ilmoittaminen ja esimerkiksi lähestymiskiellon hakeminen voi olla joskus ainoa keino varmistaa asiakkaan turvallisuus. Kerro kuitenkin myös, ettei poliisille ilmoittaminen ole edellytys muun avun saamiselle. Rikosuhripäivystyksestä (RIKU) saa apua ja neuvontaa rikosprosessista tarvittaessa myös anonyymisti. Ota vahvasti kielteinen kanta väkivaltaan, mutta älä tuomitse tekijää, sillä hän saattaa olla uhrille yhä kaikkein rakkain. 13.11.2014 31

Uusi aika? Jos asiakas ei ole valmis ottamaan vastaan apua juuri tällä hetkellä tai se on hänelle vaikeaa, madalla kynnystä hakea apua uudestaan. Anna hänelle mukaan eri auttajatahojen yhteystietoja ja lisätietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen vaikutuksista. Varaa asiakkaalle uusi aika tai pyri ohjaamaan hänet tarvitsemansa avun piiriin. 13.11.2014 32

D. Suunnittele jatkotoimenpiteet Kokonaissuunnitelma laaditaan asiakkaan kanssa ja se käynnistyy asiakkaan ja hänen perheensä hoidon ja avun tarpeiden selvittämisellä. Sovittava palvelukokonaisuudesta vastaava taho. Mahdollinen ohjaaminen muualle hoidettava tuetusti. Seuranta! Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus Suunnittele jatkotoimet 13.11.2014 33

Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen työkalut 1) Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake auttaa tunnistamaan väkivallan suunnittelemaan tarvittavia toimenpiteitä. Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 2) Turvasuunnitelma auttaa asiakasta pohtimaan omaa turvallisuuttaan, parantamaan sitä sekä toimimaan oikein hätätilanteissa Turvasuunnitelma 3) Vakavan väkivallan riskinarviointi (MARAK) on tarkoitettu vakavan parisuhdeväkivallan uhrien tunnistamiseen MARAK-riskinarviointilomake ja lisätietoa toimintamallista 4) Kirjaamisen työkalut Pahoinpitely- ja kehonkarttalomake (PAKE) Raiskatun akuuttiapua -kansio (RAP-kansio) 13.11.2014 34

1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan käyttöön? 13.11.2014 35

Lomakkeiden yhteenveto Lomake täytettiin yhteensä 299 asiakkaan kanssa Joka kolmas (34 %) vastasi lomakkeen toiseen tai kolmanteen kysymykseen kyllä (naiset 43 %, miehet 20 %) Noin puolen kanssa jatkettiin asian työstämistä osana päihde- ja mielenterveysongelman hoitoa Muita jatkotoimenpiteitä: turvasuunnitelman teko (6) turvallisuusriskin arviointi (5) ohjaaminen lääkäriin (3) tai sosiaalityöntekijälle (3) lastensuojeluilmoitus (2) ohjaaminen poliisille tai Rikosuhripäivystykseen (1). 13.11.2014 13.11.2014 36

Yksikkö KYLLÄ KAIKKI % A-/K-klinikka 24 73 33 % Arvi 17 48 35 % Oiva 17 30 57 % Lahti 43 148 29 % YHTEENSÄ 101 299 34 % 13.11.2014 13.11.2014 37

MIKSI VÄKIVALTAAN EI PUUTUTA - työntekijöiden perustelut (Virkki ym. 2011) Medikaalinen, ei nähdä lääketieteellisenä ongelmana. Oman ammatillisen roolin ja työnkuvan ulkopuolisena toimintana. Käytännöllinen, ei toimivia käytäntöjä, mitä tehdään jos tulee ilmi Individualistinen, vastuu lähisuhdeväkivaltaongelman ratkaisemisesta kuuluu osapuolille itselleen. Psykologinen, puuttuminen aiheuttaa enemmän vaurioita kuin hyötyä 13.11.2014 38

MIKSI VÄKIVALTAA PITÄÄ SEULOA - työntekijöiden perustelut (Virkki ym. 2011) Terveyden edistäminen. Ymmärretään väkivallan vaikutukset ihmisen terveyteen Oikeus ja jopa velvollisuus puuttua väkivaltaan Prosessin käynnistäminen. väkivaltaa kyseenalaistavan prosessin käynnistäminen, välittäminen, sysäyksen antaminen on väkivallan kohtaamisessa jo sinänsä merkityksellistä ja tärkeä 13.11.2014 39

Kättä pidempää Lomake auttoi antamaan paremman kuvan asiakkaan tilanteesta, muistutti väkivallasta kysymisen tärkeydestä ja loi sille rutiinin. ~ Pelkästään positiivisia kokemuksia, hyvä työkalu jolla huolehditaan siitä että tämäkin alue tulee kysyttyä riittävällä tarkkuudella. ~ Tähän saakkakin on tullut asiasta pääosin kaikilta kysyttyä. Ja nyt on "kättä pidempää" eli apuna lomakekin tarvittaessa. ~ Oma kynnys kysyä madaltui ja turvallisuus-, väkivaltateemat ovat osa ihmisen hyvinvointia ja kuuluvat kokonaisuuteen. 13.11.2014 13.11.2014 40

Helpompi lähteä puhumaan, kun systemaattisesti kysytään Asiakkaille hyödyllinen sekä kokonaisvaltaisen tilanteen kartoittamisen että avun tarjoamisen välineenä. Asiakkaat suhtautuivat itse kysymiseen myönteisesti, neutraalisti tai korkeintaan ihmetellen. ~ Olivat enimmäkseen tyytyväisiä kun kysyttiin ja asiasta sai heidän mielestään kysyä ja oli tärkeääkin kysyä. ~ Ne joilla oli kokemuksia, kokivat helpotusta saadessaan purkaa kokemuksiaan. 13.11.2014 41

Miten saada toimivaksi käytännöksi? 1. Toimialan johdon tehtävä päätös käytännöstä näin toimitaan 2. Henkilöstön kouluttaminen lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja väkivallan puheeksi ottamisen käytännöistä 3. Otettava käyttöön tai luotava hoitopolku. Miten toimitaan, kuka tekee mitä ym. 13.11.2014 42

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Tietoa lähisuhdeväkivallasta sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ja väkivallan yhteydestä Konkreettisia välineitä asiakastyöhön Eväitä toimintamallin käyttöönottoon ja palveluiden kehittämiseen OSA 1 TIETOA TEEMOISTA OSA 2 OHJEITA ASIAKASTYÖHÖN OSA 3 TUKEA KEHITTÄMISEEN 13.11.2014 43

Tapahtumatarjous vain THL:n kirjakaupassa! Karhuvaara Marjatta, Kaitue Sanna, Ruuhilahti Susanna Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja siihen puuttuminen lastenvalvojan työssä Tarjoushinta: 19,45 (ovh 27,80 ) Siukola Reetta Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö Tarjoushinta: 19,40 (ovh 27,70 ) TARJOUS 30% alennus ovh:sta! Tarjous ajanjakso: 1. 30.11.2014 Tarjouskoodi: M3Vi30 Kirjat voi tilata: www.thl.fi/kirjakauppa Huomaa, että rekisteröityneenä julkaisun voi maksaa myös laskulla (Laskuksi voit valita sähköisen tai paperisenlaskun). 13.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 44

Lisätietoja www.thl.fi/kasvunkumppanit 13.11.2014 45