Aika 17.9.2018 klo 17:30 Paikka Valtuustosali Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 2 Pöytäkirjantarkastajat 5 3 Ilmoitusasiat 6 4 Johtajasopimukset ja johtamisvastuiden määrittely 7 5 Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalan alueella hankkeen 9 omarahoitusosuus 6 Strategian jalkautus- ja toimeenpanolinjaukset 13 7 Asemakaavan muutos 1074, kaupunginosassa 74, Vuoksenniska 15 8 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017 24 9 Lisämäärärahaesitys kiinteän omaisuuden hankintaan Kohonkankaantie 30 Sivu 1/31
Aika 17.9.2018 klo 17:30 Paikka Valtuustosali Nimi Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Malm Niina Puheenjohtaja Matikainen Tommi 1. varapuheenjohtaja Saarimäki Erkki 2. varapuheenjohtaja Aalto Airi Airas Mikko Hasu Mervi Helminen Anna Hirvonen Matti Honkanen Aino-Maija Hujanen Irma Häkkinen Juuso Hämäläinen Veikko Härkönen Timo Id Lahja Juutilainen Jerena Kontiainen Kaisa Kuikka Tuija Kuvaja Marjut Lankinen Veikko Lattu Antero Luukkanen Heikki Marttila Päivi Miettinen Sari Montonen Jiri Mykrä Timo Mynttinen Rauni Niskanen Markus Nissinen Anne Nokelainen Ilkka Ovaska Tiina Patrakka Marja-Leena Peltonen Pentti Piirainen Anssi Prior Sanna Rautsiala Suvi Räty Pekka Saaristo Lilla Siitonen Arto Tanninen Heikki Telkkä Jani Tikka Arto Urpalainen Anu Äikää Tarja Muut osallistujat Roslakka Kai Kaupunginjohtaja Heino Kaisa Apulaiskaupunginjohtaja Sivu 2/31
Ellonen Hanna-Kaisa Äikäs Topiantti Astikainen Emmi Hupli-Oinonen Liisa Laitimo Tea Kekki Arja Peura-Kuusela Leena Laine Heikki Hyvinvointijohtaja Kaupunkikehitysjohtaja Nuorisovaltuuston edustaja Viestintäjohtaja Yhteysjohtaja Tarkastuspäällikkö Viestintäasiantuntija Viestintäasiantuntija Poissa Sivu 3/31
1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Tämä kokous on kutsuttu koolle seuraavalla ilmoituksella: Imatran kaupunginvaltuusto kokoontuu kaupungintalolla maanantaina, 17.9.2018 klo 17.30. Kokouksessa käsitellään esityslistassa nro 8 / 2018 mainitut asiat. Esityslista on nähtävänä kaupungin internet-sivuilla 12.9.2018 alkaen. Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä Imatran kaupungin asiakaspalvelussa, kaupungintalolla tiistaina 25.9.2018 klo 9.00 11.30. Niina Malm kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Heino apulaiskaupunginjohtaja Kokouskutsu on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja laitettu yleisesti nähtäville kaupungin ilmoitustaululle 12.9.2018. Sivu 4/31
2 Pöytäkirjantarkastajat Sivu 5/31
3 Ilmoitusasiat Sivu 6/31
4 Johtajasopimukset ja johtamisvastuiden määrittely IMR/1344/01.01.00.00/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 209 10.9.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 209 Valmistelija: Heino Kaisa (johtamisvastuut); Salovuori Tuula (johtajasopimus) Kaupungin johtajajärjestelmää muutettiin kaupunginvaltuuston 18.6.2018 62 päätöksellä siten, että entisen johtamisjärjestelmän mukaiset hallintojohtajan ja talousjohtajan virat lakkautettiin ja kaupunginjohtajan viran lisäksi viranhaltijajohtoon perustettiin uusi apulaiskaupunginjohtajan virka. Samalla valtuutettiin kaupunginhallituksen puheenjohtajisto käynnistämään johtajasopimuksen valmistelu kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajalle. Hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa kaupunginjohtajan johtajasopimuksen valmistelua ja huolehtii kaupunginhallituksen ja valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Johtajasopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus lukuun ottamatta tilannetta, milloin sopimuksessa päätetään samalla kaupunginjohtajalle maksettavasta erokorvauksesta. Siinä tapauksessa päätösvalta asiassa kuuluu kaupunginvaltuustolle kuntalain 42 mukaisesti. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan johtajasopimusluonnos on oheismateriaaleina. Johtajasopimusluonnoksessa viitattu kuvaus johtamisvastuista saatetaan valtuustolle käsiteltäväksi samassa yhteydessä, kun valtuusto päättää uudistuvasta hallintosäännöstä. Oheismateriaali 1. KAUPUNGINJOHTAJIEN JOHTAJASOPIMUS luonnos KH:n 1 varapuheenjohtajan päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen luonnoksen mukaisen johtajasopimuksen kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajalle, sekä valtuuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan hyväksymään teknisiä tai muutoin vähämerkityksellisiä muutoksia sopimukseen ennen sopimuksen allekirjoittamista. Hyväksyttiin. Sivu 7/31
Tämän kokouksen käsittely: Liitteet 1. KAUPUNGINJOHTAJIEN JOHTAJASOPIMUS luonnos KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteen mukaisen johtajasopimuksen kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajalle, sekä valtuuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan hyväksymään teknisiä tai muutoin vähämerkityksellisiä muutoksia sopimukseen ennen sopimuksen allekirjoittamista. Sivu 8/31
5 Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalan alueella hankkeen omarahoitusosuus IMR/1239/00.02.21/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 211 10.9.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 211 Valmistelija: Heino Kaisa Kaupungininsinööri Päivi Pekkasen selvitys 5.9.2018: Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualue on valmistellut innovatiivisten hankintojen Business Finland rahoitushakemusta Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalan alueella yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin, Etelä-Karjalan liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää Etelä-Karjalan kuntien ja sairaanhoitopiirin maksamien kuljetusten ympärille liikkumispalvelujen digitaalinen ympäristö ja edistää älykkäisiin liikkumisratkaisuihin liittyvän osaamisen syntymistä ja kehittymistä, sekä luoda mahdollisuuksia uudenlaiselle yritystoiminnalle. Hanke edistää julkisen toimijan ja pk-yritysten välistä yhteistyötä ja luo välillisesti merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia älykkäitä liikkumispalveluja ja niihin liittyviä teknologisia ratkaisuja kehittäville yrityksille. Hanke edesauttaa yritysten liiketoiminnan kansainvälistä skaalautumista uuden osaamisen ja hankkeesta saatujen referenssien kautta. Hankkeen keskiössä on innovatiivisen julkisen hankinnan kautta hankittu digitaalinen toimintaympäristö (kustannusarvio n. 400 000 ) ja siihen liittyvät moduulit. Toimintaympäristön ja sen rajapintojen kehittämiseen käytetään alan asiantuntijoita (asiantuntijatyön kustannusarvio n. 100 000 ). Olemme tunnistaneet, että hankkeen vaatimaa osaamista löytyy osittain kansallisilta markkinoilta, mutta alustateknologian osalta toimintakenttänämme on EU:n alue. Digitaalisen toimintaympäristön kautta Imatran alueella voidaan testata mm.: - uudenlaista joukkoliikenteen lipputuotetta joka ei ole sidoksissa vain yhteen tunnisteeseen - asiakasverkon tarjoamista joukkoliikenteen asiakkaille jolloin eri palvelujen tarjoaminen verkon välityksellä suoraan asiakkaalle onnistuu - joukkoliikenteen asiakkaiden sisään ja ulos nousujen todellisen paikkatiedon keräämistä, jolloin tarkempi verkosto ja kapasiteetti suunnittelu on mahdollista - Koulukyytien taloudellisempaa kokonaisuutta, kun Wilma yhdistetään toimintaympäristöön. Yhdellä poissaoloilmoituksella tieto vapautuvasta paikasta myös koulukyydin ajajalle jolloin paikan Sivu 9/31
voi myydä itsemaksavalle asiakkaalle ja kokonaan kutsuperusteinen koulukyyti mahdollisuus tulee myös itsemaksaville koululaisille - Yrityselämän subventoimia matkoja joilla asiakkaat saadaan palveluiden äärelle maksuttomalla tai alennetun hintaisella liikkumisella - Matkaketjujen muodostumista esim. juna - linja-auto - taksi, samalla lipulla. - SHL-mallin uudistaminen, korvausperusteet (yksin tapahtuvan matkustettavuuden rajoittaminen ja samaan aikaan kyytien jakamisen kannustaminen matkamäärien kertautuvuudella) - toimintaympäristössä on matkatili toiminnallisuus, joka on liitettävissä kaupungin muihin digitaalisiin maksupalveluihin eimatra - MaaS-palvelu Whim:in toimintaa pienemmässä kaupunkiympäristössä Digitaalisen toimintaympäristön pilotoinnit toteutetaan hankkeen aikana Imatran liikkumispalveluympäristössä, eli joukkoliikenteessä ja koulukuljetuksissa, sekä mahdollisissa yksityisten toimijoiden tarjoamissa kuljetuspalveluissa. Näin kaikki hankkeessa tehtävä työ jää 100 % Imatran hyödyksi hankkeen jälkeen. Muiden hankkeessa mukana olevien tahojen osalta hankeaikana selvitetään implementoitavuus heidän toimintaympäristöön, mutta varsinaisen implementoinnin kulut jäävät näiden hankeosapuolien osalta kokonaan heidän omaksi kuluksi hankeajan jälkeen. Rahoituksen hankkeelle asettamat tavoitteet: - kehitetään innovatiivisen julkisen hankinnan keinoin teknologisilta valmiuksiltaan edistyksellinen ja ratkaisuiden kansainvälistymistä tukeva teknologinen alusta uusille älykkäille liikkumisen palveluille - luodaan avoin houkutteleva kehitys- ja kokeiluympäristö uusille liikkumisen palveluille ja niihin liitettäville lisäarvopalveluille - edistetään rajat ylittävien saumattomien liikkumispalveluiden ja niihin liittyvien lisäarvopalveluiden kehittymistä Hankkeelle on arvioitu 18 kk Imatran kaupungin henkilöstön työpanosta (126 000 ). Kolmivuotisen hankkeen arvioitu kustannusarvio (alv 0 %) on (Imatran omarahoitusosuus suluissa): - v. 2018 40 000 (20 000 ) - v. 2019 400 000 (80 000 ) - v. 2020 230 000 (80 000 ) Yhteensä (2018-2020): 670 000 (180 000 ) Rahoitus jakautuu hankeosapuolien kesken seuraavasti: - Imatran kaupunki 180 000 (27 %) - Lappeenrannan kaupunki 50 000 (rahoituspäätös tehty) ostopalveluihin ja 20 000 omaa työpanosta (hankkeessa ostopalvelua), yhteensä 70 000 (11 %) - Etelä-Karjalan liitto 75 000 (11 %) - Kaakkois-Suomen ELY-keskus 10 000 (1 %) - Business Finland 335 000 (50 %) Sivu 10/31
Hankkeelle on myönnetty Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin rahoitus. Projektin suuren uutuusarvon, tutkimuksellisen luonteen ja laajan verkottumisen vuoksi, rahoitus on myönnetty 50 prosentin avustuksena innovatiiviseen julkiseen hankintaan. Rahoitus on enintään 335 000 euroa, mutta kuitenkin enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Rahoituskeskus on hyväksynyt projektin kokonaiskustannusarvioksi 670.000 euroa. Rahoitus on myönnetty kokonaisuutena Imatran kaupungille. Business Finlandin rahoituspäätös on ehdollinen siihen asti, kun kaikki hankeosapuolet ovat sitoutuneet omarahoitusosuuksiin ja päätökset on toimitettu Business Finlandille hyväksyttäväksi. Talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Raikko Törösen lausunto 5.9.2018: Taloustoimi esittää, että hankkeen tämän vuoden kustannukset 20 000 euroa katetaan kaupunginhallituksen sitomattomista määrärahoista ja vuosille 2019 ja 2020 talousarvion irtaimen omaisuuden investointiosaan, kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualueelle kustannuspaikalle 806 kirjataan 80 000 euroa/vuosi. Oheismateriaali 1. Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalassa hankkeen rahoituspäätös 2. Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalassa hankkeen Hankesuunnitelma 3. Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalassa hankkeen kustannusarvio 4. Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalassa hankkeen rahoitusehdot Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää toteuttaa edellä kuvatun Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalan alueella -hankkeen ja sitoutuu hankkeen edellyttämään omarahoitusosuuteen, yhteensä 180 000 (alv 0 %). Rahoitus jakautuu kolmelle vuodelle seuraavasti: - 20 000 vuonna 2018-80 000 vuonna 2019 - ja 80 000 vuonna 2020. - Kustannukset katetaan vuoden 2018 osalta kaupunginhallituksen sitomattomista määrärahoista ja vuonna 2019, sekä 2020 irtaimen omaisuuden investointimäärärahoista. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Oheismateriaali 1. Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalassa hankkeen rahoituspäätös Sivu 11/31
2. Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalassa hankkeen Hankesuunnitelma 3. Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalassa hankkeen kustannusarvio 4. Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalassa hankkeen rahoitusehdot KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää toteuttaa edellä kuvatun Liikkumisen uudistaminen Etelä-Karjalan alueella -hankkeen ja sitoutuu hankkeen edellyttämään omarahoitusosuuteen, yhteensä 180 000 (alv 0 %). Rahoitus jakautuu kolmelle vuodelle seuraavasti: - 20 000 vuonna 2018-80 000 vuonna 2019 - ja 80 000 vuonna 2020. Kustannukset katetaan vuoden 2018 osalta kaupunginhallituksen sitomattomista määrärahoista ja vuonna 2019, sekä 2020 irtaimen omaisuuden investointimäärärahoista. Sivu 12/31
6 Strategian jalkautus- ja toimeenpanolinjaukset IMR/1342/00.01.03.00/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 21510.9.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 215 Valmistelija: Heino Kaisa Talous- ja hallintopäällikkö Tuula Salovuori: Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.12.2017 113 Imatra tekee tulevaisuuden 2030 -strategian päälinjaukset ja päätti, että niiden pohjalta käynnistetään strategian toimeenpano-ohjelman (laajan strategiaohjelman) valmistelu. Päätöksen mukaan laaja strategiaohjelma tuli saattaa valtuuston hyväksyttäväksi kevään 2018 aikana. Toimeenpano-ohjelman valmistelu on jäänyt odottamaan toisaalta maakuntauudistuksen aikataulu- ja muita linjauksia, ja toisaalta sen ohessa on haluttu nimenomaan valmistella ja päivittää strategian jalkautussuunnitelma kesäkuussa toteutuneiden johtajavaihdosten jälkeen. Strategian jalkautusohjelma on tarkoitus toteuttaa siten, että ensimmäinen vaihe keskittyy erityisesti uudistuvat toimintatavat - avaintavoitteen jalkautukseen hallitusti ja suunnitelmallisesti ottaen huomioon samaan aikaan käynnissä oleva Pöhinää kehiin - henkilöstölähtöisen jatkuvan kehittämisen hankkeen eteneminen. Toimeenpano-ohjelman osana aiemmin julkaistu strategiatavoitetaulukko otetaan osaksi kaupungin talousarvioprosessia, eikä se ole enää jatkossa sellaisenaan itse toimeenpano-ohjelmassa. Strategiatavoitteet sisältävä taulukko on kuitenkin jatkossakin erittäin kiinteä osa strategian toimeenpanoa. Siinä määritellään vuosittain strategiatavoitteista johdettavat käytännön toimenpiteet keskipitkälle ja lyhyelle, tulevan vuoden, aikajänteelle. Oheismateriaalissa oleva toimeenpano-ohjelma pitää sisällään strategiset palveluohjelmalinjaukset, sekä linjaukset mm. henkilöstö-, omistaja- ja hankintapolitiikan osalta. Kaupunginvaltuusto on osaltaan käsitellyt strategian toimeenpanoohjelman, sekä strategian jalkautuksen tueksi laaditun Kokoaan suurempi kaupunki -strategiakuvaa valtuustoseminaarissa 8.-9.3.2018. Valtuustoryhmät ovat antaneet myöhemmin keväällä 2018 lausuntonsa toimeenpano-ohjelmaluonnoksesta. Toimeenpano-ohjelmaa, avaintavoitetta tukevia kärkihankkeita, sekä strategian jalkautuksen tueksi laadittua Kokoaan suurempi kaupunki -strategiakuvaa on työstetty lisäksi johtoryhmä-, konsernijohtoryhmä-, sekä vastuualueiden palvelupäällikkötason kokoonpanoilla loppukevään ja kesän 2018 aikana. Henkilöstölinjaukset on käsitelty kevään 2018 aikana kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Valtuusryhmille on varattu Sivu 13/31
vielä elo-syyskuussa mahdollisuus lausua Kokoaan suurempi kaupunki -strategiakuvasta. Toimeenpano-ohjelman linjaukset noudattelevat pääosin aiemman strategian toimeenpano-ohjelmaan kirjattuja linjauksia, ottaen huomioon kuitenkin toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja uudet strategiapainotukset perustuen nykyisen valtuuston joulukuussa 2017 vahvistamaan strategiapäivitykseen sekä edellä kuvattuun muuhun v. 2018 aikana toteutettuun valmistelutyöhön. Muun muassa henkilöstölinjauksissa on haluttu korostaa aiempaa selvemmin, että organisaatio noudattaa nollatoleranssia kaikkinaisen häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun osalta. Strategian jalkautus toteutetaan v. 2018-2019 osalta nivoutuen soveltuvin osin Pöhinää kehiin -kehittämishankkeen etenemiseen. Lisäksi talousarviokäsittelyn yhteydessä päivitettävät keskipitkän aikajänteen tavoitteet, sekä seuraavalle talousarviovuodelle asetettavat valtuustoon nähden sitovat tavoitteet määrittävät osaltaan strategian jalkautuksen konkreettisia toimenpiteitä. Oheismateriaali 1. Strategian toimeenpano-ohjelma 2018-2021 (Suunnitelma) (ID 2502) Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että se hyväksyy oheisen strategian toimeenpano-ohjelman sekä edellä kuvatut linjaukset strategian jalkautuksen toteuttamiseksi. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Liitteet 1. Strategian toimeenpano-ohjelma 2018-2021 (Suunnitelma) (ID 2502) KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteen mukaisen strategian toimeenpano-ohjelman sekä edellä kuvatut linjaukset strategian jalkautuksen toteuttamiseksi. Sivu 14/31
7 Asemakaavan muutos 1074, kaupunginosassa 74, Vuoksenniska IMR/82/10.02.03.00/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehittämislautakunta 52 15.5.2018 Kaupunginhallitus 219 10.9.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehittämislautakunta 52 Valmistelija: Huovinen Jaana Kaava-alueen määrittely: Kaupunginosa 74, Vuoksenniska. Korttelin 46 osa, katu- sekä virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 46 osa sekä katualuetta. Sitova tonttijako: korttelin 46 tontti 13. Kaavamuutosalue sijaitsee Honkaharjun alueella Vuoksenniskalla. Alue rajautuu Honkaharjun terveys- ja hyvinvointipalvelualueeseen, asuinpientaloalueeseen, moottoriurheiluhalliin ja kerrostaloalueeseen. Kaavamuutoksen tarve on syntynyt Kumppanuustalon (Vuoksenniskan kansakoulun) jäädessä tyhjilleen. Keväällä 2015 valmistuneessa kuntotutkimuksessa rakennuksesta löytyi runsaasti kosteusvaurioihin liittyviä mikrobikasvustoja. Raportin laatinut Raksystems suositteli tilojen poistamista käytöstä. Rakennus on ollut tyhjillään vuoden 2015 lopusta lähtien ja se on tarkoitus purkaa. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä Vuoksenniskan palveluja, vahvistaa Vuoksenniskan elinvoimaisuutta ja seudullista asemaa Imatran pohjoisena aluekeskuksena. Asemakaavan muutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteesta. Kaavamuutos on tullut vireille kuulutuksella Uutisvuoksessa 4.1.2015. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 1,4 ha ja se on Imatran kaupungin omistuksessa. Vaikutusten arviointi: Asemakaavamuutoksen vaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Peruste: Koska asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä, kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Oheismateriaali 1. 1074_Kaavakartta_ehdotus 2. 1074_Kaavaselostus_ehdotus Sivu 15/31
3. 1074_Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Liite 1 Poistuva kaava 5. Liite 2 Johtokartta 6. Liite 3 Sisäilmaraportti Kumppanuustalo 7. Liite 4 Imatran koulurakennusten rakennushistoriallinen selvitys 8. Liite 5 Seurantalomake Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Kaupunkikehittämislautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutos 1074 kaupunginosassa 74, Vuoksenniska hyväksytään. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan kaupunkikehittämislautakunnan käsittelyn jälkeen nähtäville 30 päivän ajaksi. Hyväksyttiin. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 219 Valmistelija: Heino Kaisa Asemakaavan muutosehdotus 1074 on ollut nähtävillä 28.5. 27.6.2018. Nähtävillä olosta on kuulutettu ilmoituslehti Uutisvuoksessa 27.5.2018. Tiedote nähtävillä olosta ulkopaikkakuntalaisille on lähetetty kirjeitse 18.5.2017 (2 kpl). Kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Karjalan liitolta, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan museolta ja Etelä- Karjalan pelastuslaitokselta. Kaavaehdotuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Etelä-Karjalan liitto 115/10.02.03.00/2018 Etelä-Karjalan liitto on antanut lausunnon kaavan luonnosvaiheesta, jossa todettiin että palvelutalon rakentaminen täydentää Honkaharjun olemassa olevia sosiaali- ja terveyspalveluja ja se on maakuntakaavan taajamatoimintojen mukaista toimintaa. Lausunnossa pidettiin harmillisena rakennuksen huonoa kuntoa sekä suojelun että rakennuksen purkua, joka tulee perustella hyvin kaavan asiakirjoissa. On myös tärkeää ottaa huomioon alueen liikenneyhteydet erityisesti kevyen liikenteen osalta ja varata tarvittavat alueet autojen ja polkupyörien pysäköintiin. Etelä-Karjalan liitolla ei ole muuta lausuttavaa asemakaavan muutoksesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 9.8.2018 Sivu 16/31
Asemakaavan muutos koskee ns. Kumppanuustalon aluetta Vuoksenniskan kaupunginosassa (74), korttelin 46 osa sekä virkistysaluetta. Kaavamuutosalue sijaitsee Honkaharjun alueella Vuoksenniskalla. Alue rajautuu Honkaharjun terveys- ja hyvinvointipalvelualueeseen, moottoriurheiluhalliin ja Mäntyrinteen kerrostaloalueeseen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä Vuoksenniskan palveluja, vahvistaa Vuoksenniskan elinvoimaisuutta ja seudullista asemaa Imatran pohjoisena kaupunkikeskustana. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut lausuntonsa kaavamuutoksesta luonnosvaiheessa 5.3.2018. Viitaten kyseiseen lausuntoon todetaan, ettei kaavaratkaisua ole riittävästi perusteltu ja asemakaavan muutosehdotus on edelleen vaillinainen vaikutusten arvioinnin osalta. Kaavaratkaisun tulee olla voimassa olevien lakien mukainen ja myös vaikutukset tulee arvioida lakitaustaan peilaten. Kaavan laadinnan tavoitteet (MRL): Maankäyttö- ja rakennuslain yleiset tavoitteet on kirjattu lain 1 :ään: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tätä täydentävät saman lain 5 :n tavoitteet alueiden käytön suunnitteluun. Asemakaavaa laadittaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 2 momentin mukaan vaalia rakennettua ympäristöä eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei kuitenkaan pykälän 3 momentin mukaan saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Saman lain 57 :n momentissa 3 määritellään asemakaavamääräyksistä johtuvista korvauksista. Muu kuin valtakunnallisesti arvokkaan rakennuksen osalta korvausvelvollinen on kunta, eikä korvaus koske julkisyhteisöjen omistamia rakennuksia. Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet: Selostuksen kohtaa Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet on täydennetty luonnosvaiheen jälkeen. Siinä todetaan seuraavasti: Sisäilma- ja kuntotutkimuksen perusteella koko rakennus tulisi peruskorjata täysin, jotta tiloissa ei olisi terveydelle haitallisia yhdisteitä ja tiloissa olisi turvallista olla. Kaupunki ei ole tarvinnut kiinteistöä omaa palvelutuotantoa varten pitkään aikaan. Lisäksi kaupungin linjauksessa pyritään tehostamaan tilankäyttöä sekä keskittämään toimintoja lähekkäin, ja Kumppanuustalo ei sovellu tähän ideologiaan lainkaan myös tulevaisuudessakaan. Sivu 17/31
Rakennuksen peruskorjauksen hinta tulisi olemaan yli 10 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon rakennuksen kunto, sijainti sekä pohja- ja rakenneratkaisut, niin tiloille ei löydy liiketoiminnallisesti kattavaa käyttöä kattamaan kiinteistön pääoma- ja hoitokustannuksia. Muun muassa edellä mainitut seikat huomioiden kaupunkikonserni ja kaupunginhallitus on jo vuosia sitten linjannut rakennuksen purettavaksi. Kaava-aineistossa on liitteenä Raksystems insinööritoimisto Oy:n kuntoraportti, jossa esitetty toimenpide-ehdotuksia. Mistään ei selviä onko näitä toimenpiteitä tehty tai onko esitettyä kustannusten selvittämistä tehty. Selostuksessa viitataan summaan (yli 10 miljoonaa), mutta ei kerrota mistä summa on tullut. Pelkkä purkamisen tahtotila tai uuden käyttötarkoituksen löytymättömyys eivät ole riittävät perusteet suojelun rakennuksen purkamiseen tai purkamisen mahdollistavan asemakaavan laadintaan. Purkamisen kriteerit: Perusteita sr-merkinnän poistamiseen voidaan tutkia myös käyttäen samoja kriteereitä kuin purkamisluvan yhteydessä. Tällöin tuleekin miettiä, että täyttyvätkö purkamisluvan edellytykset (MRL 139 ) ja onko rakennuksen kunnossapidossa toimittu lain määräämällä tavalla (MRL 166 ). Lisäksi rakennuksen tulee korjauksen jälkeen täyttää rakentamiselle asetettavat vaatimukset yleisellä tasolla ja erityisesti koskien (MRL 117, 117 c, 117 d ). Alueella voimassa oleva asemakaava on seitsemän vuotta vanha (vahvistettu 29.3.2011). Jotta rakennuksen purkamisen edellytykset tällaisessa tilanteessa voisivat olla olemassa, rakennuksen suojeluarvon sinänsä tai suhteessa ympäristöönsä tulee olla muuttunut edellisen asemakaavan tekemishetkeen verrattuna huomattavasti. Mikäli arvoja ei voida kunnostustöilläkään palauttaa, ei purkaminen enää merkitse maankäyttö- ja rakennuslain 139 :n 1 momentissa tarkoitettujen rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä. Lopuksi: Yleisenä huomautuksena voidaan todeta, että kaavassa suojeltavaksi määrätyn rakennuksen kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönnin ei pitäisi voida johtaa suojeluarvojen lopulliseen menettämiseen. Sr-merkinnän poistamisen tulee perustua riittäviin selvityksiin ja analyyseihin. Kaavamateriaalista ei käy ilmi selkeät perusteet suojellun rakennuksen purkamiselle. Asemakaavaa tulee täydentää selvityksellä rakennuksen korjauskustannuksista, tutkituista käyttötarkoituksista ja tarvittavista muutoksista. Kaavaselostusta tulee täydentää vaikutusten arvioinnin osalta niin, että asemakaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslaille sille määrittämät sisältövaatimukset. Kaava tulee täydennettynä asettaa uudelleen ehdotuksena nähtäville. Vastine: Sivu 18/31
Kumppanuustalon käyttömahdollisuuksia on selvitetty ja sen soveltuvuutta sote-käyttöön on arvioitu yhdessä virkamiestyönä niin Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin) vanhusten palveluiden kuin perhe- ja sosiaalipalveluiden esimiesten kanssa (liite 6: Eksote lausunto). Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on tutkinut Kumppanuustalon tilojen käyttömahdollisuuksia ja todennut antamassaan lausunnossaan seuraavaa: Lähes 70-vuotta vanha rakennus ei mahdollista peruskorjauksenkaan jälkeen toteuttaa toiminnallisesti tehokkaita, nykyaikaisia ja esteettömiä tilaratkaisuja. Sote-käytön kannalta välttämättömien peruskorjauksen kustannukset ylittänevät todennäköisesti uudisrakentamisen kustannustason. Laajoillakaan peruskorjauksilla ei saada poistettua välttämättä vanhassa rakennuksessa olevia ongelmia. Palveluasumista eri muodoissaan sekä sote-palveluja pyritään nykyisin sijoittamaan palveluiden läheisyyteen, Imatralla lähinnä Imatrankosken suuntaan. Edellä mainituista seikoista johtuen Eksoten puolelta ei voida nähdä Kumppanuustaloa, peruskorjattunakaan, todennäköisenä toimitilaratkaisuna sote-palvelujen sijoittamiseen Imatralle. Imatran kaupungin hyvinvointipalvelut on kaavaluonnoksesta annetussa lausunnossaan (lausunto hyvinvointilautakunta 28.2.2018) todennut, että hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden eri palvelualueilla ei tulevaisuudessa tule olemaan yksiköitä ja toimintaa asemakaavan muutosalueella eikä sen läheisyydessä. Mitra, Imatran Rakennuttaja Oy, on antanut raportin 29.8.2018 koskien Kumppanuustalon perusparannusta. Raportissa on todettu seuraavaa: Kumppanuustalolle on tehty kuntotutkimus (9.3.2015, RakSystems Oy). Kuntotutkimuksesta käy ilmi, että rakennuksessa on pahat sisäilmaongelmat ja tehtävät korjaustoimenpiteet vaativat paljon purkua ja rakenteiden uusimista minkä perusteella korjausaste on tarvittavien muutoksen jälkeen suurempi kuin 80 %. Kumppanuustalon osalta on tehty laskenta, paljonko kyseisen rakennuksen perusparannus uudelleen käyttöön maksaisi. Kustannuslaskennan pohjana on käytetty HAAHTELAn kirjaa Talonrakennuksen kustannustieto 2014. Laskennan pohjalta Kumppanuustalon peruskorjaus maksaa noin 9 800 000 (alv. 0 %) tällöin hankkeen neliöhinnaksi muodostuu 2500 /m2. Alueella voimassa oleva asemakaava on seitsemän vuotta vanha (vahvistettu 29.3.2011). Rakennus on kokonaisuutena kohtalaisesti säilynyt. Kumppanuustalolle vuonna 2015 tehdyn kuntotutkimuksen perusteella kosteusvaurioon viittaavaa mikrobikasvustoa havaittiin sisäilmasta otetuissa näytteissä kaikista kerroksista ja näytteenottotiloista. Rakennuksessa suoritetun sisäilmamittauksen perusteella rakennuksessa havaittiin sisäilmamyrkkyjä tuottavia mikrobeja. Havaituista mikrobeista on todettu aiheutuvan terveydellistä haittaa tiloissa oleskeleville. Raksystems on suositellut rakennuksen poistamista käytöstä. Selvityksen mukaan vaadittavat korjaustoimenpiteet ovat siinä määrin mittavat ja kalliit, että on kyseenalaista, kannattaako rakennusta korjata, mikäli ei ole takuuta, että korjatuista tiloista saataisiin käyttökelpoiset ja rakennuksesta ei aiheudu terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien takia (MRL 117 c ). Sivu 19/31
Kumppanuustalosta on teetetty rakennushistoriallinen selvitys. Selvityksen mukaan Kumppanuustalo edustaa melko tavanomaista 1950-luvun koulurakentamista. Rakennuksen arkkitehtuurissa on piirteitä tuon ajan kansakoulujen tyyppipiirustuksista. Rakennuksen historialliset arvot liittyvät ennen kaikkea sen historialliseen taustaan osana maamme kansakoulujen rakentamista ja oppivelvollisuuslakia. Lisäksi se liittyy tiiviisti Imatran alueen kasvuun teollisuuden ja suurten ikäluokkien myötä sekä esikaupunkialueen lasten olojen kohentumiseen. Selvityksen mukaan rakennus ei ole taajamakuvallisesti kovin merkittävä. Kaava-alueen ympäristö on muuttunut edellisen asemakaavan laatimisen jälkeen. Alueelta on purettu 1950-luvun rakennuskannasta mm. Oy Vuoksenniska AB:n vanha virkailijakerho (1951) ja Vuoksenniskan sauna-pesula (1953). Näin ollen alueen historiallinen yhtenäisyys on muuttunut vuonna 2011 alueelle laaditun asemakaavamuutoksen jälkeen. Etelä-Karjalan museo 17.8.2018 Imatran kaupunkisuunnittelu on pyytänyt Etelä-Karjalan museon lausuntoa otsikon mukaisesta kaavamuutoksesta. Kyseessä on ehdotusvaihe, Museo on osallinen hankkeessa kulttuuriympäristön suojelun osalta. Asemakaavan muutos koskee Honkaharjun aluetta (korttelin 46 osa, katu- sekä virkistysaluetta). Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. Lisäksi tavoitteena on lisätä Vuoksenniskan palveluja, vahvistaa Vuoksenniskan elinvoimaisuutta ja seudullista asemaa Imatran pohjoisena aluekeskustana. Kaavamuutosalue sijaitsee Honkaharjun alueella Vuoksenniskalla. Alue rajautuu Honkaharjun terveys- ja hyvinvointipalvelualueeseen, pientaloalueeseen, moottoriurheiluhalliin ja Mäntyrinteen kerrostaloalueeseen. Kaavamuutoksen tarve on syntynyt Kumppanuustalon (Honkaharjun koulun) jäädessä tyhjilleen. Kaavamuutosalueella sijaitsee vuonna 1952 rakennettu III-kerroksinen rapattu harjakattoinen koulurakennus, osoitteessa Honkaharju 7. Honkaharjun toiminta päättyi vuonna 2006, jonka jälkeen koulutoiminta siirtyi Vuoksenniskan koululle. Honkaharjun koulun nimi muutettiin Kumppanuustaloksi, jonka tiloja ovat hyödyntäneet mm. yhdistykset ja urheiluseurat. Kumppanuustalossa on ollut myös vuokrattavia asuntoja. Edellinen kaava alueelle on vahvistettu vuonna 2011, jossa Kumppanuustalolla on suojelumerkintä. Sivu 20/31
Rakennukseen laadittiin keväällä 2015 kuntotutkimus. Sen yhteydessä rakennuksesta löytyi runsaasti kosteusvaurioihin viittaavia mikrobikasvustoja. Raportin laatinut Raksystems suositteli tilojen poistamista käytöstä. Rakennus on ollut tyhjillään vuoden 2015 lopusta lähtien ja rakennus on kaavamuutoksen yhteydessä tarkoitus purkaa. Kaavamuutoksella mahdollistetaan palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä Vuoksenniskan palveluja, vahvistaa Vuoksenniskan elinvoimaisuutta ja seudullista asemaa Imatran pohjoisena kaupunkikeskustana. Etelä-Karjalan museo on lausunut kaavaluonnoksesta 2.3.2018. Kaavaehdotuksessa on vastine lausuntoon: Imatran YH-rakennuttajat ja Imatran kaupungin tilahallinta ovat todenneet Kumppanuustaloa koskevista korjaustoimenpiteistä seuraavasti: Sisäilma- ja kuntotutkimuksen perusteella koko rakennus tulisi peruskorjata täysin, jotta tiloissa ei olisi terveydelle haitallisia yhdisteitä ja tiloissa olisi turvallista olla. Kaupunki ei ole tarvinnut kiinteistöä omaa palvelutuotantoa varten pitkään aikaan. Lisäksi kaupungin linjauksessa pyritään tehostamaan tilankäyttöä sekä keskittämään toimintoja lähekkäin, ja Kumppanuustalo ei sovellu tähän ideologiaan lainkaan myös tulevaisuudessakaan. Rakennuksen peruskorjauksen hinta tulisi olemaan yli 10 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon rakennuksen kunto, sijainti sekä pohja- ja rakenneratkaisut, niin tiloille ei löydy liiketoiminnallisesti kattavaa käyttöä kattamaan kiinteistön pääoma- ja hoitokustannuksia. Muun muassa edellä mainitut seikat huomioiden kaupunkikonserni ja kaupunginhallitus on jo vuosia sitten linjannut rakennuksen purettavaksi. Vastineessa ei edelleenkään käy ilmi suojelun purkamisen perustelut, joiden puuttumisesta museo lausunnossaan huomautti. Peruskorjaamattomuus ja käyttötarkoituksen puute eivät ole riittäviä perusteluja suojelurakennuksen purkupäätökselle. Museo muistuttaa edelleen rakennussuojelun tarkoituksesta. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida todennetut alueen ja ympäristön arvot (MRL 54 ), jotka eivät ole muuttuneet oleellisesti edellisen kaavan laadinnasta. Ensisijassa suojellut rakennukset tulee liittää osaksi tiivistyvää kaupunkirakennetta ja alueen suunnittelun tulee tapahtua ympäristön arvojen ehdoilla. Museo edelleen katsoo, ettei rakennuksen käyttömahdollisuuksia ole selvitetty riittävästi, eikä selvitystä Raksystemsin esittämistä korjaustoimista, koska vastineessa esitetylle korjaussummalle ei ole esitetty perusteluja. Näiltä osin rakennusta tai sen osia käyttöä uudisrakentamisen osana tulee vielä selvittää ja selvitykset liittää osaksi kaava-aineistoa. Rakennuksen tilassa ei ole myöskään osoitettu tapahtuneen muutoksia edellisen kaavan laadinnan jälkeen. Suojelun purkamiselle ei ole esitetty riittäviä perusteluja. Asemakaavaehdotus ei täytä näiltä osin maankäyttö- ja rakennuslain sille määräämiä sisältövaatimuksia. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota täyttyvätkö MRL 139 :n mukaiset purkamisluvan edellytykset kaavaehdotuksessa Kumppanuustalon osalta. Sivu 21/31
Vastine: Kumppanuustalon käyttömahdollisuuksia on selvitetty ja sen soveltuvuutta sote-käyttöön on arvioitu yhdessä virkamiestyönä niin Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin) vanhusten palveluiden kuin perhe- ja sosiaalipalveluiden esimiesten kanssa (liite 6: Eksote lausunto). Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on tutkinut Kumppanuustalon tilojen käyttömahdollisuuksia ja todennut antamassaan lausunnossaan seuraavaa: Lähes 70-vuotta vanha rakennus ei mahdollista peruskorjauksenkaan jälkeen toteuttaa toiminnallisesti tehokkaita, nykyaikaisia ja esteettömiä tilaratkaisuja. Sote-käytön kannalta välttämättömien peruskorjauksen kustannukset ylittänevät todennäköisesti uudisrakentamisen kustannustason. Laajoillakaan peruskorjauksilla ei saada poistettua välttämättä vanhassa rakennuksessa olevia ongelmia. Palveluasumista eri muodoissaan sekä sote-palveluja pyritään nykyisin sijoittamaan palveluiden läheisyyteen, Imatralla lähinnä Imatrankosken suuntaan. Edellä mainituista seikoista johtuen Eksoten puolelta ei voida nähdä Kumppanuustaloa, peruskorjattunakaan, todennäköisenä toimitilaratkaisuna sote-palvelujen sijoittamiseen Imatralle. Imatran kaupungin hyvinvointipalvelut on kaavaluonnoksesta annetussa lausunnossaan (lausunto hyvinvointilautakunta 28.2.2018) todennut, että hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden eri palvelualueilla ei tulevaisuudessa tule olemaan yksiköitä ja toimintaa asemakaavan muutosalueella eikä sen läheisyydessä. Mitra, Imatran Rakennuttaja Oy, on antanut raportin 29.8.2018 koskien Kumppanuustalon perusparannusta. Raportissa on todettu seuraavaa: Kumppanuustalolle on tehty kuntotutkimus (9.3.2015, RakSystems Oy). Kuntotutkimuksesta käy ilmi, että rakennuksessa on pahat sisäilmaongelmat ja tehtävät korjaustoimenpiteet vaativat paljon purkua ja rakenteiden uusimista minkä perusteella korjausaste on tarvittavien muutoksen jälkeen suurempi kuin 80 %. Kumppanuustalon osalta on tehty laskenta, paljonko kyseisen rakennuksen perusparannus uudelleen käyttöön maksaisi. Kustannuslaskennan pohjana on käytetty HAAHTELA.n kirjaa Talonrakennuksen kustannustieto 2014. Laskennan pohjalta Kumppanuustalon peruskorjaus maksaa noin 9 800 000 (alv. 0 %) tällöin hankkeen neliöhinnaksi muodostuu 2500 /m2. Etelä-Karjalan pelastuslaitos 3.8.2018 Pelastusviranomainen on tutustunut 04.07.2018 mennessä pelastuslaitokselle toimitettuihin asemakaavamuutosasiakirjoihin. Kyseessä on asemakaavan muutos, joka koskee Honkaharjun aluetta (korttelin 46 osa, katu- sekä virkistysaluetta). Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Kohteena oleva alue sijoittuu Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen toimintaalueen riskialueluokittelussa riskialueeseen 2. Kaavamuutos ei näyttäisi vaikuttavan riskialueluokitteluun ja vaikka alue muodostuisikin Sivu 22/31
riskialueeksi 1, on se tavoitettavissa riskialueen 1 toimintavalmiusaikojen puitteissa nykyisellä paloasemaverkostolla. Pelastusviranomaisella ei ole lausuttavaa kaavamuutokseen liittyen. Vaikutusten arviointi: Peruste: Asemakaavan muutoksen vaikutukset on arvioitu asemakaavaselostuksessa. Koska asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä, kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Oheismateriaali 1. 1074_Kaavakartta_ehdotus 2. 1074_Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Liite 1 Poistuva kaava 4. Liite 2 Johtokartta 5. Liite 3 Sisäilmaraportti Kumppanuustalo 6. Liite 4 Imatran koulurakennusten rakennushistoriallinen selvitys 7. Liite 5 Seurantalomake 8. 1074_kaavaselostus 9. Liite 6 Eksote lausunto 10. Liite 7 Kumppanuustalon kustannuslaskenta (2) Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen nro 1074 kaupunginosassa 74, Vuoksenniska. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Liitteet 1. 1074_Kaavakartta_ehdotus 2. 1074_kaavaselostus 3. 1074_Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Liite 1 Poistuva kaava 5. Liite 2 Johtokartta 6. Liite 3 Sisäilmaraportti Kumppanuustalo 7. Liite 4 Imatran koulurakennusten rakennushistoriallinen selvitys 8. Liite 5 Seurantalomake 9. Liite 6 Eksote lausunto 10. Liite 7 Kumppanuustalon kustannuslaskenta (2) KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavan muutoksen nro 1074 kaupunginosassa 74, Vuoksenniska. Sivu 23/31
8 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017 IMR/216/00.02.21/2018 Käsittelyhistoria Tarkastuslautakunta 13 8.5.2018 Kaupunginvaltuusto 47 28.5.2018 Kaupunginhallitus 220 10.9.2018 Aiempi käsittely: Tarkastuslautakunta 13 IMR/216/00.02.21/2018 Liitteet 1. Arviointikertomus 2017 Tarkastuspäällikön päätösesitys: Valmistelija: Kekki Arja Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Tarkastuslautakunnalle on toimitettu Imatran kaupunginhallituksen hyväksymä tilinpäätös vuodelta 2017, jossa on esitetty kaupunginhallituksen antama raportti tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomukseen on koottu kuntalain tarkoittaman arvioinnin tulokset tarkastuskaudelta ja arviointikertomus saatetaan valtuuston käsittelyyn yhdessä tilintarkastuskertomuksen kanssa. Lautakunnalle on toimitettu luonnos arviointikertomuksesta. Tarkastuslautakunta päättää hyväksyä ja allekirjoittaa arviointikertomuksen vuodelta 2017 ja saattaa arviointikertomuksen tiedoksi valtuustolle. Uuden kuntalain mukaan kaupunginvaltuusto pyytää kaupunginhallitukselta määräaikaan mennessä lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Hyväksyttiin. Aiempi käsittely: Kaupunginvaltuusto 47 Sivu 24/31
Liitteet 1. Arviointikertomus 2017 Tark.ltk:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi ja pyytää kaupunginhallitukselta 28.9.2018 mennessä lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Matti Hirvonen esitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2017. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 220 Valmistelija: Heino Kaisa Apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heinon selvitys 4.9.2018: Henkilöstövoimavarojen kokonaisvaltaisen johtamisen prosesseja kehitetään jatkuvasti siten, että osaamis- ja koulutussuunnitelmat, sekä henkilöstön eläköitymisiin varautumisen prosessit toteutetaan entistä suunnitelmallisemmin. Henkilöstövoimavarasuunnittelua ollaan ottamassa osaksi talousarvioprosessia jo TA2019 valmistelun yhteydessä. Kaupungin kaavoituksen organisoinnissa on toteutettu muutoksia toimintavuoden 2018 aikana. Kaavoituskatsaukset käsitellään säännöllisesti kuukausittain kaupunginhallituksessa. Edellä mainituin toimenpitein on pyritty parantamaan kaavoitustoimintojen tukea strategisten kärkihankkeiden oikea-aikaiselle etenemiselle. Kehittämis- ja työllisyyskoordinaattori Sirkku Sarlomon selvitys 6.9.2018: Asukaspalautejärjestelmän kehittämisen tarve on noussut esille myös Osallistu ja vaikuta työryhmässä ja asiaa käsiteltiin työryhmän kokouksessa 28.8.2018. Palautejärjestelmän kehittäminen on esillä syyskuussa kaupungin johtoryhmässä ja uudistaminen organisoidaan alkusyksystä. Hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden selvitys 20.8.2018: Hyvinvointi- ja koulutuspalveluissa kokonaishenkilöstömäärä ei ole kasvanut avustajien vakinaistamisesta huolimatta. Jatkossakin henkilöstömäärää tarkastellaan kriittisesti suhteessa Imatran väkiluvun kehitykseen, sekä eri palveluiden käyttäjämääriin. Palvelualueiden esimiehet harkitsevat esitetyt täyttöluvat kriittisesti koko palvelualueen näkökulmasta. Tarvittaessa hyvinvointijohtaja vie asiat keskusteluun kaupunginjohtajan johtoryhmään. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden määrää arvioitaessa on tärkeää huomioida hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden vastuualueen Sivu 25/31
laajuus. Riittävä määrä ja selkeästi mitattavissa olevia tavoitteita tarvitaan kullekin palvelualueelle (varhaiskasvatuspalvelut, opetuspalvelut, elämänlaatupalvelut, kaupungin vastuulla olevat hyvinvointipalvelut). On myös perusteltua huolehtia, että valitut tavoitteet ovat linjassa muiden tavoitteiden kanssa (esim. Hyvinvointikertomus) ja koottuna yksiin kansiin. Hyvinvointilautakunta käy tarkastuslautakunnan huomiot läpi valmistellessaan vuoden 2019 talousarviota ja pyrkii vähentämään tavoitteiden kokonaismäärää. Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy:n selvitys 31.8.2018: Lausunto tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy lausuu seuraavaa Imatran kaupungin tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomuksen pohjalta tehtävistä toimenpiteistä. Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelun tehtävä kaupunkikonsernissa on tuottaa palveluja jotka vastaavat Imatran kaupunkikonsernin tarpeisiin. Yhtiön tavoitteena on jatkuvasti kehittää oman toiminnan tuottavuutta huomioiden laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Yhtiö ei varsinaisesti ole keskiössä kun kehitetään Imatran kaupungin infraa, kaupunkikuvaa tai kaupungin tarjoamia palveluja. Toki osallistuu em. asioihin järkevällä tavalla omalta osaltaan. Yhtiön tuottamien palveluiden tavoitteet määritellään Imatran kaupungin ja muiden konserniyhtiöiden kanssa tehdyissä sopimuksissa. Tilahallinnan kehittämistyön ja palveluverkko uudistuksen vaikutukset Yhtiön tulee tiedostaa ja varautua lähivuosina tapahtuvan palveluverkko uudistuksen sekä tilahallinnan kehittämisen vaikutuksista konsernissa tarvittavien kiinteistöjen määrään. Vähenevillä hoidettavilla kiinteistöillä on suora vaikutus kiinteistöhoidon ja käyttäjäpalveluiden tuottamiseen tarvittaviin henkilöresursseihin. Talous Yhtiön taloutta tulee hallita tiukalla kulujen seurannalla, mutta samalla kuitenkin tuottaa laadukkaita palveluja, tiukka kulukuri ei saa heikentää palvelutasoa. Ikääntyvän kaluston uusimiseksi tulee käynnistää keskustelut konsernitasolla, jotta saadaan varmistettua yhtiön maksukyky investointeihin ja näin ollen vähennettyä kalustoriskiä, joka alkaa olla merkittävä. Yhtiön maksukyky tällä hetkellä ei ole riittävä tarvittaviin kalustoinvestointeihin. Imatran Lämpö Oy:n selvitys 30.8.2018: Imatran Lämpö Oy:llä ei ole lausuttavaa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen pohjalta tehtävistä toimenpiteistä. Todettakoon, että loppuvuoden 2018 Imatran Lämpö Oy suunnittelee asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttamista ja sen ajankohtaa. Imatra Base Camp Oy:n selvitys 31.8.2018: Sivu 26/31
Imatra Base Camp Oy:n osalta ei konsernin vuoden 2017 tarkastuskertomukseen ole lisättävää. Yhtiön operatiivisessa toiminnassa huomioidaan konsernin strategiset tavoitteet. Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää antaa edellä kuvatun lausunnon kaupunginvaltuustolle toimenpiteistä, joihin v. 2017 koskenut arviointikertomus on antanut aihetta. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä annetut selvitykset ja suunnitellut toimenpiteet, joihin v. 2017 arviointikertomus on antanut aihetta tiedokseen. Sivu 27/31
9 Lisämäärärahaesitys kiinteän omaisuuden hankintaan Kohonkankaantie IMR/1365/02.02.00.03/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 221 10.9.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 221 Valmistelija: Heino Kaisa Kaupungingeodeetti Sini Pekkalan selvitys: Kaupunki on varannut kiinteistöjen ostamiseen tälle vuodelle 300.000,00 euron määrärahan. Ko. määräraha on tarkoitus käyttää kokonaisuudessaan jo suunniteltuihin kohteisiin. Kaupunki on neuvotellut Kiinteistö Oy Kohonkankaan Villat -nimisen yhtiön kanssa yhtiön omistaman tontin takaisinostosta. Kyseinen tontti (kiinteistötunnus 153-38-22-1) sijaitsee Ukonniemessä osoitteessa Kohonkankaantie 94. Tontin pinta-ala on 13 121 m 2, rakennusoikeus 3 936 kem 2 ja tontti on asemakaavan mukaan matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM-2). Tontin kauppahinnaksi on sovittu 320.000,00 euroa. Tontin takaisinostosta on päätetty kaupunkikehittämislautakunnassa 12.12.2017 101. Tontin ostanut yhtiö on purkanut rakentamansa perustukset tontilta kaupungin ohjeiden mukaisesti ja tontti on siistissä kunnossa. Tämän kaupan johdosta lisämäärärahan tarve on 320.000 euroa. Talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Raikko Törösen lausunto 6.9.2018: Taloushallinto puoltaa 320.000 lisämäärärahan myöntämistä kiinteän omaisuuden hankintaan Kohokankaantie. Samalla taloushallinto esittää, että ko. hankintaa varten investointiosaan myönnetään 320.000 euron lisämääräraha investointiosan kohtaan 91100 Kiinteä omaisuus ja tilille 1100 Maa- ja vesialueet, joka esitetään katettavaksi kassavaroilla. Ratkaisuvalta asiassa kuuluu talousarvion käyttöohjeiden mukaan kaupunginvaltuustolle. Vaikutusten arviointi Kj:n päätösesitys: Päätös mahdollistaa Kiinteistö Oy Kohonkankaan Villojen kanssa sovitun kiinteistökaupan tekemisen ja kiinteistökaupan jälkeen tontin luovuttamisen uudestaan jakoon. Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää 320.000 euron lisämäärärahan investointiosan kohtaan 9110 Kiinteä omaisuus ja tilille 1100 Maa- ja vesialueet, Kiinteistö Oy Sivu 30/31
Kohonkankaan Villat nimisen yhtiön omistaman tontin takaisinostoon. Lisämääräraha katetaan kaupungin kassavaroilla. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää myöntää 320.000 euron lisämäärärahan investointiosan kohtaan 9110 Kiinteä omaisuus ja tilille 1100 Maa- ja vesialueet, Kiinteistö Oy Kohonkankaan Villat nimisen yhtiön omistaman tontin takaisinostoon. Lisämääräraha katetaan kaupungin kassavaroilla. Sivu 31/31