Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus. Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki

Samankaltaiset tiedostot
Varhainen puuttuminen nuorten masennukseen kouluissa: IPC-hanke

Koulua koulua käymättömille - seminaari: Lasten ja nuorten koulunkäynnin ongelmat ja koulukieltäytyminen

VAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi

IPC-menetelmä terveydenhoitajien työkaluna

Osaamis- ja tukikeskukset LAPE

Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta Linjajohtaja. dos. Hyks nuorisopsykiatria

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Palvelukuvaus: Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveys- ja päihdepalvelut perhekeskuksessa Lanupe

Pohjoisen Jaana Jokinen

PKS LAPE. Osaamis- ja tukikeskusten rakenne

Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Sosiaali- ja terveysministeriön kommenttipuheenvuoro

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Lapsiperheiden perus-, erityis- ja vaativan tason palvelujen yhteensovittaminen mitä kysymyksiä pitäisi ratkoa?

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

Mielenterveys- ja päihdetyön sote-valmistelun tilannekatsaus. Lounatuulet yhteisötalon Pihlajasali Olli Oranta

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

Alueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja

Nuorisopsykiatrian yhtenäiset hoidon perusteet

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP Helsinki Jukka Aaltonen

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY

menetelmin työskentelevää perhetyö

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari Saatesanat RP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

Strategia Luotsaa hyvinvointia

THL:n sote-arviointi

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-uudistus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Leena Setälä Johtaja VSSHP

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Mini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija

HYKS Psykiatrian integraatio-avaukset. HUS Valtuuston seminaari Matti Holi

THL:n pakkotyökirja. Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

LASTEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN HOITO- JA KUNTOUTUS- PALVELUJÄRJESTELMÄ - VAHVUUKSIA JA VAIKEUKSIA EEVA HUIKKO ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto


tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Harvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Lasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystä. Ylöjärvi El Anne-Mari Borg, Lastenpsykiatrian vastuualue

Lapsiperhepalvelujen rakennemuutos ja LAPE-työ

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

PSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Lausuntopyyntö STM 2015

KYSin uusi toimintamalli

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus haku. Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ

1 (5) Eduskunnan hallintovaliokunta

Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Vaikuttava terveydenhuolto

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Maakunnan järjestämissuunnitelmaluonnos - katsaus valmisteluvaiheeseen

Haasteita ja mahdollisuuksia

Miten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa? (Case KSKS)

Suomalaisten mielenterveys

Transkriptio:

Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki 19.11. 2018

Terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisfokukset OT:ssa OT keskus sijaitsee terveydenhuollon osalta yliopistosairaala-yliopiston muodostamassa kokonaisuudessa risteysasema OT:lla kolme funktiota kaksi muuta vaikuttavat tutkimukseen 1. tutkimus ja kehittäminen ks. edempänä 2. vaativimpien palvelut/hoito = vaativat keskitetty ryhmä yo-sairaalassa, asiantuntijat 3. koordinaatio (palvelut, NPH) = yopsairaala = hoitoketjun pää, nähdään kriittiset potilasvirrat -> palvelujen kehittämisen tarve eri potilasryhmille on nähtävissä esim. psykoterapeuttisten menetelmien koulutukset / tapahtuvat yliopistoyhteistyössä; ks. kv. esimerkit lähipalvelun kehittämisestä

OT:ssa tutkimusedellytykset Yliopistosairaaloiden rakenne, kombinoituna kliinisten alojen professuureihin mahdollistaa hyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan hoitojen alueella Erikoisalojen professorit jo olemassaolevaa valtakunnallista yhteistyötä kliinisessä tutkimuksessa ja hoidon kehittämisessä ovat psykiatrian aloilla yliopistoissa psykoterapiakoulutuksen vastuuhenkilöitä Yliopistollinen sairaala: omien erva-alueiden sisällä porrasteinen työnjako, samoin kuin suhteessa perustason hoitoihin -> hoitoketjutyö yhteistyörakenteet mm. PTH yksikkö, -> hoitoketjutyö maakunnalliset LAPE neuvottelukunnat tarvittaisiin -> nyt käydään kuntakohtaisia neuvotteluja LAPE-palveluissa Lähetteistä piirtyy kuva perustason toimenpiteistä ja siitä milloin nämä eivät ole tarpeeksi

Esimerkkejä: 1) Vaikeiden potilasryhmien hoidon kehittäminen ja tutkiminen yo-sairaalan moniammatilliset työryhmät -> kliinistä asiantuntijuutta, verkostoasiantuntemusta: lähtökohta tutkimuskysymysten asettamiselle tietyt erityisryhmät: trans, seri, väkivalta, oikeuspsykiatria, vaikeat traumat -> keskitys, kliininen asiantuntemus helposti luotavissa tutkimusprofiileja yhteistyössä professoreiden kanssa voitaisiin luoda laajempia, sairauksia tangeeraavia profiileja: LAPE-yhteistyö 2) Vaikuttavuus- ja implementaatiotutkimus Suomen olosuhteisiin tarvittavien interventioiden tutkimus on osoitettava intervention vaikuttavuus, kustannustehokkuus ja vaikutus esimerkiksi palvelun käyttöön Suomessa lähtee h-ketjun tarpeesta, epidemiologiasta, vaikuttavuustutkimuksesta esim. KH-suositusten toimeenpanon tuoma metodiosaaminen ja tieto kv. esimerkit esim. NICE / IAPT, CYP IAPT -palvelujen kehittäminen UK NPH suositus (NICE) -> strateginen implementaatiokartta -> koulutus = yliopisto + kliiininen asiantuntijaorganisaatio OT-keskus. Tämä funktio pitää resursoida

Mitä tapahtuu hoitoketjun päässä? Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kasvu on maanlaajuinen ilmiö Käynnit avohoidossa tuhatta 13-17 vuotiasta kohden 1994-2016, koko Suomi 7 x Lähde: Sotkanet

Nykytila: toimiiko porrastettu hoidon tarjoaminen (stepped care) lasten ja nuorten mielenterveystyössä? Lievien keskivaikeiden häiriöiden hoidon järjestämisen tarve perustaso / lähipalvelut: toimijat ja roolit eri mt-häiriöissä Miten hoidamme tämän tontin? esiintyvyys 15 % esiintyvyys 5 % ennaltaehkäisy sekundaari (eli indikoitu) preventio? lievästi oireilevat? vaikeiden häiriöiden hoito perustaso/ lähipalvelut toimijat erikoissairaanhoito

Väestö - miten ohjautuminen tapahtuu? vaikeiden häiriöiden hoito Ei mielenterveyden häiriötä Lievien keskivaikeiden häiriöiden hoito erikoissairaanhoito 80 % universaalit palvelut monia ennaltaehkäisyyn fokusoivia toimijoita monia erilaisia metodeja 15 % paisunta ad 10 % ei määriteltyjä toimijoita lisääntyvää viivettä ei metodeja ei arviointia (seulonnat) ei hoito-orientaatiota 5 %

Dimensionaalinen ymmärtäminen: mikä interventio kenelle? Häiriöiden oireet muodostavat jatkumon vakavuusasteeltaan Nuorten ohjaaminen interventioihin ja itse interventioiden implementaation ohjaaminen tulisi tapahtua parhaan vaikuttavuuden ja tieteellisen tutkimusnäytön mukaisesti Arvioitu mt-häiriöiden esiintyvyys noin 20 % Miten paljon ja missä eri asteiseen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee panostaa? Mitä kv. ja suomalainen tutkimus sanoo vaikuttavuudesta? 20 % universaali ennaltaehkäisy kohdistettu sekundaaripreventio / oireilevat.. hoidot erikoissairaanhoito vaikeiden häiriöiden hoito Interventiot A, B, C, D, E, F, G, H, I Interventio J Interventio K

Vaikutuksen suuruus Minkälainen ennaltaehkäisy on vaikuttavaa lasten ja nuorten masennusoireisiin? 0,4 Masennusoireet 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 Universaali Kohdistettu 0,1 0,05 0-0,05 Intervention jälkeen Lyhyt seuranta 0-3kk Vaikutuksen suuruus > 0.2 pieni; > 0,5 kohtalainen, >0.8 suuri Keskipitkä seuranta 4-12 kk Seurannan pituus Pitkä seuranta > 12 kk Hetrick ym. (2016) Cochrane Database of Systematic Reviews 2016, (8)

Palvelujärjestelmän ohjaamisen ja Kun palveluja kehitetään: tutkimuksen yhteys kannattaa ja pitää samalla tutkia vaikuttavuutta Palveluja tulee katsoa kokonaisuutena: relevantit kehittämis- / tutkimuskohteet tulevat esiin toiminnallisesti hoitoketjutyön pohjalta; kvantitatiivisesti määrällisiä potilas / palveluketjuja analysoiden Kriittistä: OT keskuksessa tulee ymmärtää mikä on kenelle ja missä vaikuttavaa? kenen ja miten tekemänä? millä ja mistä järjestelmässä olevaa (ei-vaikuttavaa) resurssia korvaten mihin hoidon vaikutus kohdistuu ja mihin se ei ulotu = vaatii samanaikaisesti sekä tieteellistä että palvelujärjestelmän johtamisen kompetenssia (= OT) = huippuasiantuntijoita joilla on sekä kliininen tutkimuskompetenssi että kompetenssi ohjata laajoja ylikunnallisia (maakunnallisia ja yt/erva) palvelukokonaisuuksia

Valtakunnallinen tutkimus ja kehittämisyhteistyö: esimerkki Työnjako: kaikki alueiden OT keskukset eivät tee samaa kehittämistä, osaamisen profiloituminen, resurssien säästö. Esimerkki terveydenhuolto: pediatria - sovittu työnjako; Lasten/nuorisopsykiatria: työnjako? Yksi alue voisi ottaa kehittämisvastuun tietystä alueesta? esim. depression/ ahdistuneisuushäiriöiden / syömishäiriöiden / käytöshäiriöiden / hoidon & psykoterapioiden valtakunnallisesta kehittämisestä. TURKU OULU KUOPIO osaamiskeskukset = kolmioiden kärki valtakunnallisessa yhteistyössä TAMPERE Muut eivät joudu kehittämään mutta koordinoivat alueellaan HELSINKI

Kiitos!