PORVOON PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS 2017 2018
Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Tavoitteet... 3 3 Yhteistyö... 3 4 Koordinaattorin työtehtävät... 5 5 Iltapäivätoiminta kehittyy ja muuttuu... 5 6 Hakumenettely... 7 7 Tilastot... 8 8 Valtakunnallinen ruotsinkielinen projekti ja kartoitukset sekä opinnäytetyön tulokset... 9 9 Ohjaajien ammattitaidon kartoitus... 10 10 Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerho- toiminnan toimenpideehdotuksia koskevan laatusuunnitelman arviointi... 11 11 Iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan tyytyväisyyskysely aiheesta lasten osallistuminen ja hyvinvointi... 17 12 Lasten ja iltapäiväkerhojen lukumäärät vuosina 1999 2018... 19 Kaaviot Kaavio 1. Iltapäiväkerhojen lukumäärä/lukuvuosi... 19 Kaavio 2 Lasten lukumäärä/lukuvuosi...19
1 Johdanto Iltapäivätoiminta on vakaalla pohjalla Porvoossa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut hyvä jo monen vuoden ajan. Iltapäivätoiminnan asioissa Porvoo on ollut edelläkävijä maassamme. Porvoo oli yksi ensimmäisiä kaupunkeja, joka palkkasi koordinaattorin iltapäivätoiminnalle. Toimintaa on kehitetty vuodesta 1998 ja koskettaa yhä useampaa koululaista. Perustusopetuslain muuttamisesta annettu laki (1136/2003) astui voimaan 1.8.2004. Kunnille alettiin myöntää valtionavustusta toiminnan toteuttamiseksi ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille sekä erityisopetuksessa oleville oppilaille luokilla 3 9. Uusi perusopetuslain muuttamisesta annettu laki (1081/2006) astui voimaan 1.1.2007. Iltapäivätoimintaa tulee tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle keskimäärin 3 tai 4 tuntia päivässä. Vaikka toiminta on lakisääteistä, lapsilla ei ole subjektiivista oikeutta toimintaan. Porvoon kaupungin koulutuspalveluilla on toiminnan koordinointivastuu. Toimintaa järjestävät suomalainen seurakunta ja eri yhdistykset. Toimintaa järjestetään päivittäin koulun jälkeen. Monet perheet tarvitsevat hoitoa lapselleen koulupäivän jälkeen, ja siksi kaupunki on päättänyt kehittää iltapäivätoimintaa. Kerhojen järjestäjät voivat itse päättää, järjestävätkö he myös aamutoimintaa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksuja on korotettu 1.8.2016 alkaen perusopetuslain 48 f :n muuttamisesta annetulla lailla (127/2016). Lakimuutos johti Porvoossa asiakasmaksujen nostamiseen. Kerhomaksu on lukuvuodesta 2016 2017 alkaen 81 e/kuukausi (3 tuntia/päivä), 108 e/kuukausi (4 tuntia/päivä) tai 135 e/kuukausi (5 tuntia/päivä). Tarjolla on kolme kerhoaikaa. Kerhoaikaa voi muuttaa ainoastaan kerran lukuvuodessa. Kaupunki maksaa iltapäivätoiminnan palveluntuottajille palkka- ja toiminta-avustusta. Kaksi kiertävää ip-ohjaajaa työskentelee iltapäiväkerhoissa yhdettätoista vuotta peräkkäin kehittämässä toiminnan laatua. Tässä toimintakertomuksessa käytetään nimitystä ip-kerho, joka tarkoittaa iltapäiväkerhoa. 2
2 Tavoitteet Tavoitteena on, että paikka voidaan myöntää kaikille, jotka sitä tarvitsevat ja jotka kuuluvat iltapäivätoiminnan piiriin. Iltapäiväkerhot on ensisijaisesti tarkoitettu peruskoulun luokkien 1 2 oppilaille ja muiden luokkien oppilaille, joille on tehty päätös erityisestä tuesta. Lapsella ja lapsen huoltajalla ei ole subjektiivista oikeutta saada perusopetuslain mukaisen aamuja iltapäivätoiminnan palveluita. Kunta päättää vuosittain, kuinka monta lasta voi osallistua toimintaan ja missä laajuudessa toimintaa järjestetään kullekin oppilasryhmälle. Syksyllä 2017 kerhot olivat melko täynnä ja lapsia oli yhteensä 512. Noin 20 toisluokkalaista ja muutama kolmasluokkalainen oli jonossa. Tilasto on syyskuulta 2017. Lukuvuoden 2017-2018 aikana toiminta ei ole vielä ollut itsestäänselvyys ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille Porvoossa. Kyläkouluissa tarve on usein niin pieni, ettei ole taloudellisesti mahdollista pitää iltapäiväkerhoa. Joissain kylissä tilanne on aikaisemmin ratkaistu perustamalla kaksikielisiä iltapäiväkerhoja. Vieläkin löytyy kyliä, joissa ei ole iltapäiväkerhoa resurssien tai osallistujien vähyyden vuoksi (esim. Tuorilan ip-kerhossa/tuorila eftiksessä ei ole lukuvuonna 2018 2019 yhtäkään ryhmää). Kerhon taloudellisen toimeentulon turvaamiseksi tarvitaan noin 10 lapsen osallistumismaksut. 3 Yhteistyö Kaupunki toimii avoimessa yhteistyössä iltapäivätoiminnan järjestäjien kanssa. Porvoon suomalainen seurakunta, useat eri yhdistykset sekä vanhempainyhdistykset järjestävät iltapäivätoimintaa kaupungissa. Lukuvuonna 2017 2018 toiminnassa oli 17 kerhoa, joista kaksi (2) oli suomenkielisen seurakunnan, yksitoista (11) yhdistysten ja neljä (4) koulujen omien vanhempainyhdistysten ylläpitämää toimintaa. Kerhoista seitsemän (7) oli suomenkielisiä, neljä (4) ruotsinkielisiä ja kuusi (6) kaksikielisiä. Tämän lisäksi Porvoon taidekoululla on kaksikielinen iltapäiväkerho, jossa oli noin 90 ensimmäisen ja toisen luokan oppilasta. Voimaan astunut laki perusopetuslain muuttamisesta on tuonut mukanaan enemmän myönteistä kuin kielteistä. Ohjaajia ei aina tarvitse palkata ainoastaan eri työllistämistuilla. Välillä on ollut niin, että ohjaajia ei ole löytynyt työvoimatoimiston kautta, ja toimintaa ei tästä syystä ole voitu käynnistää suunnitelmien mukaan tai ohjaajien avustussumma ei ole riittänyt koko lukuvuodeksi. Aiemmin useimmat kerhot saivat myös hakea tukijoita tai pyytää itselleen askartelutarvikkeita. Toiminnan taso on kohentunut myös siksi, että on ollut mahdollista järjestää monipuolista koulutusta kerhoohjaajille. 3
Kiertävät iltapäiväkerho-ohjaajat osallistuvat iltapäiväkerhotoiminnan laadun kehittämiseen. Ohjaajat voivat toimia konsultoivina resurssihenkilöinä esimerkiksi haastavissa ryhmissä ennen kaikkea yhdistysten iltapäiväkerhoissa. Yhteistyötä tehdään kaupungin eri toimijoiden kanssa, ja kouluja informoidaan säännöllisesti iltapäivätoiminnasta. Säännöllinen yhteistyö koulujen kanssa on tärkeää. Iltapäivätoiminnan järjestäjä ja koulu sopivat pelisäännöistä, viihtymissäännöistä, toiminnan ohjaamisen malleista, turvallisuusasioista, yleisestä käytännöstä, tiloista ym. Lukuvuoden aikana on pidetty kokouksia koulutusjohtajien kanssa. Kokouksissa on keskusteltu mm. laatukysymyksistä ja kehitystarpeista. Aamu- ja iltapäivätoimintaa on kehitetty 15 alueellisessa kehitysverkostossa. Yksi verkostoista on ruotsinkielinen. Helsingin kaupungin opetusviraston erityissuunnittelija Leena Palve-Kaunisto on ollut mukana kehittämässä suomenkielistä toimintaa Uudellamaalla ja teki yhteistyötä eri kaupunkien iltapäivätoiminnan koordinaattoreiden kanssa. Valitettavasti tämä yhteistyö ei enää jatku. Kehittämispäällikkö Monica Martens-Seppelin (Sydkustens landskapsförbund) ja vaasalainen rehtori Inger Nabb ovat ruotsinkielisen verkoston yhteyshenkilöitä. On järjestetty aluekohtaisia ja paikallisia tapaamisia sekä seminaareja, joissa keskustellaan ja kehitetään toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Muita yhteistyötahoja ovat koulutuspalveluiden erityissuunnittelija, Porvoon sosiaalitoimisto, työ- ja elinkeinotoimisto, koulujen henkilökunta, kiertävät erityislastentarhanopettajat, varhaiskasvatuspalvelut, kulttuuripalvelut, museo, luontokoulu, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjasto, 4H, Edupoli ja Yrkesinstitutet Prakticum (katso myös otsikko Ulkopuoliset toimijat ). Iltapäivätoimintaan osallistui vuoden mittaan myös nuoria harjoittelijoita. Keväällä 2018 yhteistyötä tehtiin myös Borgå folkakademin maahanmuuttajalinjan kanssa, jolla koulun opiskelijat tekivät yhteistyötä Gammelbacka skolan ip-kerhon kanssa. Tukea toiminnan järjestäjille Perusperiaatteen mukaan kaupunki tukee kolmannen sektorin järjestäjiä iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Porvoon kaupunki antaa iltapäivätoiminnan järjestäjille mahdollisuuden toimia maksutta koulujen tiloissa. Iltapäivätoiminta on tuettua toimintaa. Kaupunki myöntää palkka- ja toimintatukea ip-toiminnan järjestäjille kaksi kertaa/lukuvuosi. Tarkoitus on pitää maksut kohtuullisina ja taata toiminnan tulevaisuus ja kehitys. Keskuskoulun ip-kerhoa, Kevätkummun ip-kerhoa ja Kvaba eftistä tuetaan erityisesti, koska ryhmissä on eniten lapsia, jotka ovat saaneet päätöksen erityisestä tuesta. Kaupunki ja palveluntuottaja tekevät vuosittain sopimuksen toiminnan järjestämisestä. Tavoitteena on, että palveluntuottaja järjestää itse tarpeen vaatiessa iltapäivätoimintaan sijaisen. Kiertävät iltapäiväkerho-ohjaajat osallistuvat iltapäiväkerhotoiminnan laadun kehittämiseen. Järjestäjille myönnettiin tukea ohjaajien palkkoihin ja toiminnalle. Kaupunki myönsi vuoden 2017 syyslukukaudelle yhteensä 138 500 euroa tukea ip-toiminnan järjestäjille (128 250 euroa palkkatukea, 10 250 euroa toimintatukea). Vuoden 2018 kevätlukukaudelle myönnettiin 139 145 euroa 4
(128 895 euroa palkkatukea, 10 250 euroa toimintatukea). 4 Koordinaattorin työtehtävät Koordinaattorin työtehtäviin kuuluu mm. tukea yhdistyksiä uusien kerhojen perustamisen yhteydessä, järjestää ohjaajien työhön liittyvää koulutusta ja ohjausta, tukea ohjaajia työssään, vierailla yhdistysten kerhoissa, tiedottaa toiminnasta, suunnitella, järjestää ja kehittää toimintaa, päivittää tietoa ja tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Koordinaattori seuraa myös, että iltapäivätoiminta toteutetaan lain edellyttämällä tavalla, ja hänen tehtäviinsä kuuluu lapsi- ja tuntimäärien raportoiminen Opetushallitukselle, palkka- ja toimintatukianomusten valmistelu ja arviointi sekä toiminnan kokoaminen. Lisäksi työnkuvaan kuuluu lähiesimiestehtävät, kerhojen lapsivalintojen valmistelu, kerhopaikkojen seuranta, toiminnan tilastointi, peruutusten ja muutosten vastaanotto, harjoittelijoiden toiminnan arviointi sekä laskujen tarkistaminen. Koordinaattorin työtehtäviin kuuluu myös koulujen kerhotoiminta. Työtehtävä on kaksikielinen. Iltapäivätoiminnan ohjaajille järjestetään kokouksia ja koulutuksia säännöllisesti vuoden aikana. Tavoitteena on vierailla kaikissa iltapäiväkerhoissa kerran lukuvuoden aikana tai että ohjaajat tapaavat pienemmissä ryhmissä kerran. Seurakunta huolehtii omien ohjaajiensa ohjauksesta. Koordinaattori osallistuu tarvittaessa seurakunnan iltapäivätoiminnan ohjaajien kokouksiin. Koulutuspalveluiden erikoissuunnittelija koordinoi OPS 2016 -työtä Porvoossa. Aktiivista yhteistyötä on tehty myös koulujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta ovat olleet aktiivisesti mukana yhteistyössä. Iltapäiväkerhon vastuuohjaajia ja palveluntuottajia on informoitu paikallisesta OPS-työstä ja heidän kanssaan on myös käyty keskustelua yhteistyöstä. Koordinaattori on tammikuusta 2010 alkaen osallistunut kansalliseen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan johtoryhmään. Ryhmää ohjaa Monica Martens-Seppelin (Sydkustens landskapsförbund). Syksystä 2017 alkaen koordinaattori on jäsenenä iltapäivä- ja kerhotoiminnan viiteja työryhmässä. Iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan kysymyksiä selvittävä laatutyöryhmä on kokoontunut muutaman kerran lukuvuoden aikana. 5 Iltapäivätoiminta kehittyy ja muuttuu Koulujen alkaessa elokuussa 2017 ympäri kaupunkia oli 17 iltapäiväkerhoa, joissa oli noin 510 lasta ja joilla oli 7 eri järjestäjää. Lisäksi Porvoon taidekoulu järjesti oman iltapäiväkerhon. Aamuhoito aikaisempina vuosina: Lukuvuonna 2011 2012 Borgå svenska domkyrkoförsamling järjesti aamuhoitoa Porvoon keskustassa. 5
Lukuvuonna 2013-2014 Kerkkoon koulu järjesti yhteistyössä Kerkkoon koulun vanhempainyhdistyksen kanssa lapsille aamuhoitoa Kerkkoon koululla. Sannäs skolassa Hem och skola -yhdistys järjesti aamuhoitoa muutamana päivänä viikossa. Sannäs hem och skola järjesti aamuhoitoa tiettyinä päivinä Sannäs skolassa myös lukuvuoden 2014 2015 aikana. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat voidaan integroida kerhoihin. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat luokilta 3 9 voivat osallistua myös kaupungin avoimeen nuorisotalotoimintaan. Kesätoimintaa koululaisille järjestivät tänä lukuvuonna seuraavat iltapäivätoiminnan järjestäjät: Spurttis/Porvoon liikunnallinen iltapäiväkerho, Porvoon suomalainen ja ruotsalainen seurakunta sekä Porvoon taidekoulu. Suunnittelu ja koulutus Toiminnan laatukriteereistä, lasten osallisuudesta ja muista ajankohtaisista asioista käytiin keskustelua kuluneena lukuvuonna kaikkien vastuuohjaajien kanssa. Keskustelun pohjana toimi kerhon toimintasuunnitelma. Säännöllisiä työpaikkakokouksia pidettiin myös kiertävien ohjaajien kanssa. Toiminnan suunnittelu sekä esittely järjestettiin syyslukukauden alussa. Laatutyön työryhmä perustettiin syksyllä 2012. Ryhmän jäsenet edustavat eri alueita, jotka tavalla tai toisella tekevät työtä iltapäiväkerhon tai koulun kerhon toiminnassa tai laatukysymysten parissa. Työryhmä kokoontuu muutaman kerran lukuvuodessa. Työn tarkoitus on tukea laatukehitystä paikallisella tasolla. Koulutus Ohjaajille on järjestetty kokouksia ja koulutuksia säännöllisesti. Ohjaajien tapaamisia pidetään tärkeänä; silloin eri ohjaajat voivat tavata ja jakaa kokemuksia. Kerhojen vastuuohjaajat tapaavat toisiaan säännöllisesti. Ohjaajien tapaamisia sekä koulutusta järjestetään myös jatkossa. Ip-ohjaajien ja koulun kerho-ohjaajien yhteisiä koulutuksia on myös suunniteltu. Tapaamisissa käsiteltyjä aiheita: Toiminnan suunnittelu/ajankohtaiset asiat Lasten osallisuus iltapäivätoiminnassa, (2 krt.) Kouluttaja Tarja Seppälä/Valoa näkyvissä. Tartu verkkoon -laivaseminaari iltapäivätoiminnan ohjaajille ja koulun kerho-ohjaajille järjestettiin neljättä vuotta peräkkäin 14.10.2017. Seminaarin järjesti Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu (ESLU). Liikunta, kouluttaja Eva-Lotta Backman-Winqvist, FSI. Aikaetsivät ja Suomi 100 v, museolehtori Hannele Tenhovuori. Tyytyväisyyskysely syksyllä 2017, työ haasteiden parissa cafe learning -menetelmässä. 6
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 sekä osallisuus, museolehtori Hannele Tenhovuori. Ohjaajat ovat saaneet tiedon mahdollisuudesta osallistua muihin koulutuksiin: Esimerkiksi CLL ja Sydkustens landskapsförbund järjestivät koulutuksia kuten Läsning och magi 21.9.2017 ja Eftis möter skola (neljä moduulia). Kiertävät iltapäiväkerho-ohjaajat ovat myös joskus osallistuneet muihin täydennyskoulutuksiin, jotka tukevat heidän työtään. He vierailivat myös Educa-messuilla vuoden alussa. Lukuvuonna 2017 2018 iltapäiväkerhot ovat käsitelleet aihetta Lasten osallisuus iltapäiväkerhossa. Useita jatkokoulutuksia on järjestetty ja ohjaajat ovat käsitelleet aihetta omassa ryhmässään. Tämän prosessin tuloksena on koottu Unelmien iltapäiväkerho, jossa mm. ohjaajat kertovat, kuinka he ovat käsitelleet aihetta lukuvuoden aikana. Ulkopuoliset toimijat Museolehtori Hannele Tenhovuori järjesti toimintaa kerhoissa lukuvuoden aikana. Satuviikko järjestettiin kaupunginkirjastossa. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oli myös mahdollista, mm. luontokoulun, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden ja Porvoon museoiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin Ung Infon, sosiaali- ja perhepalveluiden sekä Porvoon suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan kanssa. Muista toimijoista kerrottiin otsikon "Suunnittelu, käsitellyt aiheet" alla (s. 6 7). Muu ohjelma Perinteisesti kiertäville ohjaajille on järjestetty virkistystä. Iltapäivätoiminta vastasi kustannuksista. 6 Hakumenettely Lapset valitaan iltapäiväkerhoihin yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Lukuvuoden 2017 2018 iltapäivätoimintaan hakeminen tapahtui sähköisesti Wilma-ohjelmassa alkuvuodesta. Päätökset paikoista lähetettiin sähköisesti Wilman kautta viimeistään huhtikuussa kaikkien ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden huoltajille, jotka jättivät hakemuksen ajoissa. Hakulomake ja tietoa iltapäivätoiminnasta oli myös kaupungin internetsivuilla (www.porvoo.fi). Hakuaika päättyi 31.1.2017. Kun lapset valitaan aamu- ja iltapäivätoimintaan, sovelletaan kaupungin vahvistamia yhdenvertaisia valintaperusteita. Lapsen valinnasta toimintaan tehdään aina hallinnollinen päätös. Varsinaisen hakuajan jälkeen vapaita paikkoja voi tiedustella koordinaattorilta Hakuprosessista on tiedotettu iltapäivätoiminnan järjestäjille, ohjaajille, koulujen rehtoreille sekä muille yhteistyökumppaneille. 7
7 Tilastot Syyskuussa Opetushallitukselle ilmoitettiin neljännentoista kerran toimintaan osallistuvien lasten lukumäärä: ensimmäisen luokan oppilaita oli 354 ja toisen luokan oppilaita 154. Erityisen tuen päätöksellä olevia lapsia oli 4 (luokat 3 9). Ryhmään, jolle myönnettiin valtionapua, kuului 512 lasta (niistä 366 suomenkielisiä ja 146 ruotsinkielisiä lapsia). 320 lukuvuonna 2003 2004 410 lukuvuonna 2004 2005 405 lukuvuonna 2005 2006 456 lukuvuonna 2006 2007 470 lukuvuonna 2007 2008 464 lukuvuonna 2008 2009 529 lukuvuonna 2009 2010 505 lukuvuonna 2010 2011 507 lukuvuonna 2011 2012 462 lukuvuonna 2012 2013 478 lukuvuonna 2013 2014 506 lukuvuonna 2014 2015 480 lukuvuonna 2015-2016 467 lukuvuonna 2016 2017 512 lukuvuonna 2017 2018 Iltapäiväkerhoissa on aikaisemmin ollut myös vanhempia lapsia. Lukuvuodesta 2009-2010 lähtien on valtionavustus perustunut ryhmään kuuluvien lasten lukumäärään. Tilastointi on tehty 20.9. Iltapäiväkerhoissa oli myös lapsia, jotka olivat saaneet erityisen tuen päätöksen, mutta useimmat olivat ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita. Neljä lasta oli ylemmältä luokalta. Vanhemmat oppilaat saivat osallistua nuorisotilan avoimeen toimintaan. Iltapäiväkerholaisista 66 % on ekaluokkalaisia, 31 % tokaluokkalaisia ja loput kolmas-, ja neljäsluokkalaisia. Ruotsinkielisiä lapsia iltapäiväkerhoissa on 30 %, Taidekoulun iltapäiväkerholaiset mukaan lukien noin 38 %. 52 % kaikista ekaluokkkalaisista käyvät iltapäiväkerhoissa, Taidekoulun ip-kerhon mukaan lukien 57 %. (toukokuu 2017) Suomenkielisessä Albert Edelfeltin koulussa järjestetään iltapäivähoitoa harjaantumisopetuksessa oleville lapsille. Tämä on erityishuoltolain alaista toimintaa, eikä sitä siksi ole huomioitu Opetushallitukselle annetuissa iltapäivätoimintaa koskevissa tilastoissa. Taidekoulun iltapäivätoimintaa ei huomioida tässä tilastossa. Lapset, joilla ei ole iltapäiväkerhoa lähellä, saavat siksi mahdollisuuden osallistua perhepäivähoitoon. Vuonna 2017 2018 muutama lapsi osallistui perhepäivähoitoon iltapäivisin. Nämä ovat mukaan laskettuna kaupungin antamassa tilastossa Opetushallitukselle. 8
8 Valtakunnallinen ruotsinkielinen projekti ja kartoitukset sekä opinnäytetyön tulokset Opetushallitus seuraa aamu- ja iltapäivätoimintaa säännöllisesti kansallisella tasolla. Seuranta on OPH:n mukaan tärkeä osa toiminnan kehittämistä kunnissa. Opetushallitus kartoitti iltapäivätoimintaa vuodenvaihteessa 2017 2018. Sydkustens landskapsförbund rf toteutti projektin Eftiskompetens 2014 2015, jonka oli rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto. Sen tavoitteena oli näyttää, miten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kunnissa ja järjestöissä. Projekti auttaa kehittämään toimivia yhteistyöverkostoja iltapäivätoiminnan ja koulun välillä. Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö tuodaan usein esiin kehittämiskohteena. Useimpien mielestä on selvästikin tarvetta yhteistyöhön, varsinkin toiminnan perusteiden osalta. Näihin voidaan lukea koulun arvopohja, opetussuunnitelmatyö ja lapset, joilla on erityistarpeita. Koulussa noudatetaan erilaisia malleja. Tulokset osoittavat, että iltapäivätoiminnan ohjaajat eivät ole olleet mukana koulutuksissa eivätkä koulujen suunnittelukokouksissa. Iltapäivätoiminnassa työskennellään erityisen paljon lasten sosiaalisen kompetenssin, toverisuhteiden sekä emotionaalisten valmiuksien kehittämiseksi. Yhteistyölle tarvitaan selvemmät puitteet ruohonjuuritasolla. Projektissa otetaan esiin se, että koulussa johtajuus vaikuttaa ratkaisevasti yhteistyön toimivuuteen. Aktiivisuutta vaaditaan myös iltapäivätoiminnan ohjaajilta. (Martens-Seppelin 2015: 58 60) Sydkustens landskapsförbund kartoitti ruotsinkielisten alueiden iltapäivätoimintaa helmikuussa 2016. Tavoitteena on tarkastella kattavasti ruotsinkielisten alueiden iltapäivätoimintaa ja tällöin erityisesti henkilöstön työoloja. Kaksi sähköistä kyselyä on lähetetty iltapäivätoiminnan ohjaajille ja kuntien iltapäivätoiminnasta vastaaville henkilöille. Kysymykseen, joka koski lasten ja vanhempien mahdollisuutta osallistua toiminnan suunnitteluun, suuri osa ohjaajista vastasi, että tällainen mahdollisuus tarjotaan joskus tai että mahdollisuutta ei tarjota koskaan. (Martens-Seppelin 2016) Lopputyö Toukokuussa 2017 iltapäivätoiminnan koordinaattorin tekemä ammattikorkeakoulu Arcadan sosiaalialan lopputyön (YAMK) tavoitteena oli selventää vastuuohjaajien näkemyksiä lasten osallisuudesta iltapäivätoiminnassa Porvoossa. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Porvoon kaupungin sivistystoimi/suomenkieliset koulutuspalvelut. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää lasten osallisuutta iltapäivätoiminnassa. Tutkimus oli laadullinen ja materiaali kerättiin kahdella fokusryhmähaastattelulla ja yhdellä pilottiryhmähaastattelulla. Materiaali käsiteltiin laadullisella sisällönanalyysillä. Henkilökunnalla on paljon kokemusta ja arvokkaita ajatuksia koskien lasten osallisuutta iltapäivätoiminnassa, jossa arvopohja, vuorovaikutus lasten kanssa ja lapsi aktiivisena osallistujana ovat osallisuutta edistäviä avaintekijöitä. Lasten tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kuunteleminen, huomioiminen ja kunnioittaminen sekä henkilökunnan läsnäolo nähdään tärkeinä. Näiden asioiden toteutuminen on haastavaa, mikäli henkilökunnalla ei ole niitä huomioivaa yhteistä arvopohjaa. Positiivinen keskustelu tästä arvopohjasta on tärkeää. Niskanen (2010) korostaa, että jo olemassa olevien osallisuusmuotojen tehokas hyödyntäminen ei ole riittävä keino edistää toimijuutta ja aitoa kuulluksi tulemista. Osallisuusmuotojen sisälle tarvitaan uusia toimintatapoja, joiden kautta lapset ja nuoret tulevat aidosti kuulluksi, mikä oli tulkittavissa myös minun tutkimukseni tuloksista. Palomäki (2011) korostaa myös, että lapsen tulee tulla kuulluksi, sillä aikuisten määritelmä siitä, mikä lapselle on hyvää ja tärkeää, ei riitä. Lapset tulee 9
nähdä oman elämänsä asiantuntijoina ja lasten osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa tulee lisätä. Siksi on tärkeää, että jatkossa lasten osallisuudesta keskustellaan enemmän iltapäivätoiminnan henkilökunnan kanssa ja että iltapäivätoiminnassa mahdollisesti tehdään suunnitelma, pedagoginen strategia lasten osallisuudesta ja henkilökunnan roolista, mikä johtaa lapsen toimijuuden vahvistumiseen (vrt. Niskanen 2010). On tärkeää, että lapsi nähdään palvelun käyttäjänä ja asiantuntevana sosiaalisena toimijana, että lapsella on keskeinen asema päätöksentekoprosessissa (vrt. van Bijleveld et al. 2015) ja että osallistujalähtöinen toimintakulttuuri nostetaan vahvasti esiin (vrt. Suomu et al. 2005). On tärkeää, että myös arvopohja nostettaisiin esiin ja että sitä korostettaisiin vahvasti keskusteluissa, jotka koskevat iltapäivätoiminnan kehittämistä, joka on yhteiskunnalle edullista ja ehkäisevää toimintaa ja joka voi tuoda suuria säästöjä tulevaisuudessa. Henkilökunta on tärkeä tekijä lasten osallisuuden edistämisessä. 9 Ohjaajien ammattitaidon kartoitus Ohjaajien ammattitaidon kartoitus (jatkokoulutuksen suunnittelua ajatellen) tehtiin keväällä 2018. Asteikko 1 5, jossa 1 = ei lainkaan ja 5 = erittäin hyvin. 40 % ohjaajista vastasi kyselyyn (16 vastausta). 50 % vastanneista on työskennellyt iltapäivätoiminnassa yli 10 vuotta. Ohjaajat pitivät järjestettyjä koulutuksia melko hyödyllisinä ja laadukkaina. Hieman huonomman arvosanan sai hyvinvointiosaamisen (mm. työhyvinvointi, osallistuminen ja aktiivisuus) lisääntyminen samoin muun ammattitaidon kehittyminen koulutusten ansiosta. Iltapäivätoiminnan koulutuksiin jatkokoulutuksina suhtauduttiin melko positiivisesti. Keskiarvosana oli 3,27/5,00. Erityisen hyvin mieleen jääneitä koulutuksia tai kouluttajia olivat Käytännön ideoihin keskittyvät koulutukset (luku-, liike-, välipalakurssit jne.) Kouluttaja Tarja Seppälä (Valoa näkyvissä) aiheesta osallisuus ja haastavat lapset Finlands svenska idrott (käytännön ideoita) Nuorten Marttojen ja Sydkustens landskapsförbundin järjestämä välipalakurssi Taidekoulun järjestämät koulutukset Tulevaisuuden osaamista (tieto- ja viestintätekniikan osaamista) kartoitettaessa osoittautui, että ohjaajat ymmärtävät melko hyvin tietoturvaa koskevat ohjeet, tuntevat tekijänoikeusmääräykset ja osaavat hakea tietoa internetistä sekä käyttää perusohjelmistoja ja digitaalista materiaalia toiminnassaan. Keskiarvosana oli 4,13/5,00. Ohjaajat saivat myös arvioida, kuinka hyviä he ovat yhteistyön tekemisessä, vuorovaikutuksessa ja hyvinvointikysymyksissä. Keskiarvosana oli 4,26/5,00. Lisäksi arvioitiin omaa ydinosaamista ja laissa määriteltyjen vastuiden ja velvollisuuksien tuntemista mitkä asiakirjat ohjaavat esimerkiksi toimintaa ja koulun suunnitelmia. Kyselyssä arvioitiin myös muun muassa suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä toimintamenetelmiä. Keskiarvosana oli 4,18/5,00. Mainitsemisen arvoinen kehityskohde on yhteistyö koulun kanssa muun muassa koulun suunnitelmien läpikäymisessä (turvallisuussuunnitelma, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma jne.). Ehdotuksia koulutusten aiheiksi: haastavat lapset iltapäiväkerhossa fyysinen toiminta positiivisen toiminnan ja ajattelun lisääminen, ohjaajien työssä jaksaminen 10
ratkaisut erilaisiin arjen tilanteisiin, toimintamallit käytännön työkiertomahdollisuudet (ideoiden vaihto) mediataidot ensiapu tietotekniset taidot (kaksi viimeksi mainittua kuuluu työantajan rooliin) Ohjaajat toivoivat toimintaohjeita iltapäivätoiminnalle määriteltyjen perusteiden noudattamiseksi, eli ohjaajien aktiivisen ammattiroolin kehittämiseksi ja monipuolisten aktiviteettien tarjoamiseksi lapsille. Mahdollisiksi luennoitsijoiksi ehdotettiin Eva-Lotta Backman-Winqvistiä (FSI) ja Tullinportin koulun henkilökuntaa. Muita kartoituksia Iltapäiväkerhojen omat tyytyväisyyskyselyt Iltapäivätoiminnan vastuuohjaajat tekevät melko säännöllisesti lukuvuoden aikana tyytyväisyyskyselyjä iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille. Myös huoltajien pyydetään antamaan palautetta toiminnasta ja ideoita toimintaan. Aamuhoito Porvoon kaupungin koulutuspalvelut kartoitti keväällä 2015 yhteistyössä Porvoon liikunnallisen iltapäiväkerhon kanssa Keskuskoulun oppilaiden aamuhoidon tarvetta. Kartoitus tehtiin Wilmassa. Kartoitus osoitti, että aamuhoidon tarve ei ollut niin suurta, että sitä voitaisiin järjestää. Aamukerho Ip-kerhojen palveluntuottajilta kysyttiin syksyllä 2017 kiinnostuksesta järjestää aamukerhoja, jos kaupungilta voitaisiin saada palkkatukea toimintaan. Seitsemästä palveluntuottajasta vain kaksi (suomalainen seurakunta ja Porvoon liikunnallinen iltapäiväkerho) ilmaisivat kiinnostuksensa. Myöhemmin keväällä 2018 kävi kuitenkin ilmi, että kaupungille ei myönnetty tukea, jota olisi voitu käyttää tähän toimintaan. 10 Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan toimenpide-ehdotuksia koskevan laatusuunnitelman arviointi Vuonna 2012 laadittiin kansalliset laatukriteerit aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä koulun kerhotoimintaa varten ja ne liitettiin perusopetuksen laatukriteereihin. Kriteerien mukaisesti kuntien on laadittava oma laatusuunnitelmansa sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa että koulun kerhotoimintaa varten. Koulutusjaosto hyväksyi suunnitelman vuonna 2013. 11
Senhetkinen tila ja kehitystarpeet kartoitettiin vuosina 2012 2013. Kartoituksen tarkoituksena oli tukea paikallista laadunkehitystä. Keväällä 2018 kunta/koulutuspalvelut arvioi toimenpide-ehdotusten edistymistä. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajille, vastuuohjaajille ja koulujen rehtoreille lähetettiin kysely. Työryhmän toimenpide-ehdotus iltapäivätoimintaa varten sekä tehdyt toimenpiteet: Iltapäiväkerhopaikat Kaikille paikan tarvitseville ja iltapäivätoiminnan piiriin kuuluville tarjotaan paikka iltapäivätoiminnassa. Perusopetuslain mukaan lapsella ja tämän huoltajalla ei ole subjektiivista oikeutta saada aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluja. Kunta päättää vuosittain, kuinka monta lasta voi osallistua toimintaan ja missä laajuudessa toimintaa järjestetään kullekin oppilasryhmälle. Tavoitteena on myöntää paikka kaikille, jotka tarvitsevat sitä ja jotka ovat iltapäivätoiminnan piirissä. Iltapäivätoiminnassa on paljon pienryhmätyöskentelyä. Lasten määrä ryhmää kohden ei näin ollen ole niin suuri. Kaikki ensimmäisen luokan oppilaat, joiden huoltajat ovat jättäneet hakemuksen ajoissa, saivat iltapäiväkerhopaikan. Edellytyksenä oli, että alueella oli jo ennestään järjestetty iltapäiväkerhotoimintaa ja että hakijoita oli riittävästi. Muutama toisen luokan ja ensimmäisen luokan oppilas ja neljä kolmasluokkalaista oli jonossa. Resurssit eivät riittäneet iltapäivätoiminnan järjestämiseen joihinkin kyliin tänä lukuvuonna. Osallistujamäärä ei aina ole riittävä iltapäiväkerhon perustamiseen. Tilasto on syyskuulta 2016. Taidekoulun iltapäivätoiminnan kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä. Lukuvuonna 2017 2018 osa toisen vuosikurssin oppilaista jäi vaille iltapäiväkerhopaikkaa, koska ryhmät olivat täynnä. Monet näiden lasten huoltajista haki paikkaa hakuajan jälkeen. Lähes kaikille jonossa olleille lapsille myönnettiin paikka lukuvuoden aikana. Jotkut eivät ottaneet myöhemmin tarjottua paikkaa vastaan. Lukuvuonna 2018 2019 kaikille ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille myönnetään paikka iltapäiväkerhossa (tilanne toukokuussa 2018): lasten yhteenlaskettu määrä on 520. Lukuvuoden aikana tehdään useita myöhässä olevia hakemuksia, ja silloin iltapäiväkerhopaikan tarjoaminen voi olla haasteellista. Haasteena on myös yhteistyössä koulun kanssa löytää tarkoituksenmukaisia tiloja. Palkkatuki Kaupunki tukee iltapäivätoiminnan järjestäjiä palkkatuella vähintään kahdelle ohjaajalle/iltapäiväkerho: (suositus: 13-15 lasta/aikuinen, mutta ryhmän rakennetta arvioidaan kokonaisuutena). Järjestäjien palkkatukea korotetaan mahdollisesti. Ylimääräistä palkkatukea myönnetään kerhotoiminnan järjestäjille niissä ryhmissä, joissa on erityisen tuen tarpeen piirissä olevia lapsia (koskee lähinnä Keskuskoulun ip-kerhoa ja Kvaba eftistä). Tarpeen mukaan tuetaan muita ryhmiä. Palkka- ja toimintatukea voidaan antaa yhdistyksille, seurakunnille ja yksityisyrittäjille, jotka toteuttavat aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuslain mukaan. Iltapäiväkerhomaksuja korotettiin Porvoossa 1.8.2016. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajat laskuttavat huoltajia kuukausittain, ja korotettujen kuukausimaksujen vuoksi niiden tulot ovat aiempaa suuremmat. Jotkin palveluntuottajat ovat todennet, että asiakasmaksujen korotus on helpottanut toiminnan järjestämistä. Jotkin kerhot ovat myös korottaneet ohjaajan palkkaa ja ne ovat myös voineet ostaa lisää kerhotarvikkeita ja tehdä retkiä lasten kanssa. Iltapäivätoiminnan maksuihin voi tarvittaessa hakea perustoimeentulotukea Kelasta. Lisätietoja antaa Porvoon kaupungin sosiaali- ja perhepalvelut. 12
Kaupunki ei tue vielä kaikkia iltapäivätoiminnan järjestäjiä antamalla palkkatukea vähintään kahdelle ohjaajalle iltapäiväkerhoryhmää kohden. Palkkatukea ei ole mainittavasti korotettu. Lisäpalkkatuki (3. tuki) myönnetään iltapäivätoiminnan järjestäjille erityistarpeita omaavia ryhmiä varten (Keskuskoulun, Kvaban ja Vårbergan ip-kerho, mahd. Peipon ip-kerho). Toimintasuunnitelmassa kerrotaan erilaisia yhteistyömuotoja koskevista suuntaviivoista. Ohjaajille järjestetään koulutusta. Ohjaajien ammattitaidon kartoitus (jatkokoulutuksen suunnittelua ajatellen) tehtiin keväällä 2018. Koulutuspalvelujen kaksi kiertävää iltapäivätoiminnan ohjaajaa osallistuu laadullisen toiminnan kehittämiseen, ja he tukevat iltapäiväkerhoryhmiä säännöllisesti. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajille lähetetyssä kyselyssä kehitystoimenpiteiden edistymisestä (koskien laatusuunnitelmaa) palkkatuki osa-alue sai keskiarvosanan 2,33/4,00. Arvosana oli parempi kysyttäessä kuukausimaksujen sekä kaupungin palkka- ja toimintatuen riittävyyttä suhteessa toiminnan laatuun. Huoltajien tiedottaminen taloudellisen tuen hakemisen mahdollisuudesta sai huonomman arvosanan, samoin yhteistyö sosiaali- ja perhepalveluiden kanssa. Tiedonvaihto ja moniammatillinen yhteistyö Vastuuohjaaja tutustuu esikoululaisiin samalla, kun lapset tutustuvat kouluun. Rehtori vastaa siitä, että vastuuohjaaja osallistuu tarvittaessa lasta koskeviin tapaamisiin iltapäiväkerhossa. Vastuuohjaajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella iltapäiväkerhossa olevasta lapsesta esikoulun kanssa. Iltapäiväkerhon lapsiryhmä käydään tarvittaessa syksyllä läpi vastuuohjaajan, esikoulun ja koulun kesken. Moniammatilliselta ryhmältä voidaan pyytää konsultointia. Dokumentoinnissa käytetään samaa tiedonsiirtolomaketta kuin esikoulun ja koulun välisessä siirtopalaverissa. Muutokset, jotka koskevat tiedonsiirtoa, tehdään siirtolomakkeeseen ja ip-toiminnan hakulomakkeeseen. Muutokset tehdään myös kunnalliseen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan sekä esikoulusuunnitelmaan. Vastuuohjaajan vastuulla on arvioida, tarvitseeko tietoa siirtää muille ohjaajille. Toiminnan järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot siirretään. Muuta yhteistyötä esikoulun ja ip-toiminnan välillä suunnitellaan ja kehitetään. Konsultaatio ja koulutus Tukea työhön erityisen tuen tarpeessa olevien lasten parissa (lisäresurssit, moniammatillinen yhteistyö, konsultaatio, koulutus). Koulun kanssa tehtävä yhteistyö Koulu/rehtori vastaa yhteistyöstä ip-toiminnan kanssa (vastuuohjaajat, muut ohjaajat ja järjestäjä). Koulu tiedottaa ip-toiminnalle yleisistä asioista, m.m. koulun työajoista, retkistä, viikkokirjeen ja kuukausikirjeen muutoksista. Koulu kertoo ulkopuolisille järjestäjille koulun turvallisuusasioista. Vastuuohjaajalle järjestetään mahdollisuus keskustella lapsen opettajan kanssa. Vastuuohjaaja informoi koulua, m.m. ilmoittaa toimintasuunnitelmasta. Vanhemmat ja opettajat tutustuvat ip-toimintaan. Vastuuohjaaja ja järjestäjä kertovat toiminnasta koulussa koulun vanhempainillassa ensimmäisen luokan oppilaille ja syksyn vanhempainillassa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman luvussa 6 kerrotaan yhteistyön toimintamallista ja tiedonvaihdosta eri osapuolten kanssa. Siinä käsitellään yhteistyötä koulun, oppilashuollon ja 13
huoltajien sekä esikoulun ja kiertävien erityislastentarhanopettajien kanssa. Moniammatillinen yhteistyö on otettu huomioon myös konsultoinnissa ym. Paikallisessa opetussuunnitelmassa painotetaan voimakkaasti yhteistyötä iltapäivätoiminnan ja koulun kesken. Tietojen siirto esikoulun, koulun ja iltapäivätoiminnan välillä on edistynyt, sillä iltapäivätoiminta mainitaan lomakkeella, joka koskee luvan antamista tietojen siirtämiseen esikoulun ja koulun välillä. Tavoitteena on esikoulun ja iltapäivätoiminnan yhteistyön lisääminen. Osa iltapäiväkerhoista on tehnyt yhteistyötä esikoulun kanssa säännöllisten tapaamisten muodossa. Muutokset, jotka koskevat tiedonsiirtoa, tehdään siirtolomakkeeseen ja ip-toiminnan hakulomakkeeseen. Myös kunnallisen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan sekä esikoulusuunnitelmaan sisältyvät tiedonsiirtoa koskevat ohjeet on päivitetty. Ip-kerhon ohjaajille suunnitellaan lukuvuoden ajalle säännöllisiä koulutuksia, joista jotkin on suunnattu sekä ip-kerhon ohjaajille että koulun kerhotoiminnan ohjaajille (koulunkäynninohjaajille). Iltapäivätoiminnan ohjaajille on tarjottu säännöllistä koulutusta, joka koskee mm. erityislapsille annettavaa tukea. Lisäresursseja voidaan tarjota muutamille palvelutuottajille, jos ryhmässä on erityislapsia. Tavoitteena on yhteistyön lisääminen koulun moniammatillisen työryhmän kanssa asioissa, jotka koskevat erityislapsia. Ohjaajien ammattitaitoa kartoitettiin keväällä 2018 (jatkokoulutuksen suunnittelua ajatellen). Kyselyyn vastasi 16 ohjaajaa (n. 40 % kaikista ohjaajista), joista 50 % on työskennellyt ip-toiminnassa yli 10 vuotta. Ip-kerhojen vastuuohjaajille lähetetyssä kehitystoimenpiteiden edistymistä (laatusuunnitelman osalta) koskevassa kyselyssä osa-alue Tiedonvaihto/erityislapset sai keskiarvosanan 2,83/4,00. Tällä osa-alueella nähtiin kehitystarvetta koulun ja esikoulun yhteistyökysymyksissä. Vastaajat katsoivat kuitenkin, että heillä on ohjaajaroolissaan kyky huomioida erityislapset ja erilaisista kielellisistä ja kulttuurisista taustoista tulevat lapset. Yhdeksän kymmenestä vastuuohjaajasta on sitä mieltä, että toiminnan tueksi järjestetään riittävästi jatkokoulutusta. Lisää jatkokoulutusta toivotaan erityislasten osalta sekä käytännön teemoista. Lapsen kehityksen tukeminen yhteistyössä koulun kanssa sai keskiarvosanan 3,01/4,00. Yhteistyön koulun kanssa katsottiin toimivan melko hyvin ja avoimesti (pelisäännöt, tiedotus, yleiset asiat, yhteiset kokoukset jne.). Ohjaajat katsovat lisäksi tietävänsä melko hyvin, mistä he voivat saada tietoa koulun toiminnasta ja turvallisuusasioista. Yhteistyö opettajan kanssa toimii varsin hyvin, ja ohjaajien mielestä he myös suunnittelevat yhteistyötä huoltajien kanssa. Iltapäivätoiminnan katsotaan myös tiedottavan koulua toiminnastaan ja ajankohtaisista asioista. Hieman huonomman arvosanan sai yhteistyö esikoulun kanssa sekä huoltajien ja opettajien tutustuminen iltapäivätoimintaan. Tätä voisi kyselytulosten perusteella kehittää. Tilat Tavoitteena on järjestää tarkoituksenmukaiset tilat yhteistyössä koulun kanssa Iltapäivätoimintaan soveltuvista tiloista keskustellaan säännöllisesti. Iltapäiväkerhotilojen tulisi sijaita koulussa tai lähellä koulua. Tällöin matka koulusta kerhoon on turvallisempi ja riskit minimoidaan. On usein haasteellista löytää toiminnalle tarkoituksenmukaiset tilat. Haastetta on myös siinä, että pystytään pitämään käytössä tarkoituksenmukaiset tilat seuraavanakin lukuvuonna. Koulun kanssa tehtävä yhteistyö tilakysymyksissä on hyvin tärkeää. Iltapäiväkerhon järjestäjä ja/tai vastuuohjaaja keskustelee koulun kanssa pelisäännöistä. Kouluissa iltapäivätoiminnan tilatarve otetaan huomioon niin, että iltapäivätoiminta on yhdessä opetuksen kanssa etusijalla muuhun koulun tiloissa järjestettävään toimintaan nähden. Useimmat iltapäiväkerhot järjestetään koulurakennuksessa tai koulun alueella. 14
Kysymykseen, järjestetäänkö tarkoituksenmukaisia tiloja yhteistyössä koulun kanssa, 7 vastuuohjaajaa 10:stä antoi kielteisen vastauksen. Sen kysymyksen suhteen onko iltapäivätoiminnalle siihen soveltuvat tilat, jos tilat suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä koulun kanssa, kaikki palvelutuottajat totesivat yhteistyön toimineen hyvin (kartoitus 2018). Koulun rehtoreille lähetetyssä iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan laatutoimenpiteitä koskevassa kyselyssä ( Kuinka kehitystoimenpiteet ovat edenneet (laatusuunnitelman osalta) ) rehtorit antoivat sille, esiteltiinkö koulun suuntaviivat (esim. turvallisuus- ja vastuuasiat) yhteistyökumppaneille, arvosanan 2,50/4. Iltapäivätoimintaa koskevat laatutoimenpiteet Kehitystoimenpiteiden edistymistä on arvioitu (laatusuunnitelman osalta). Kysely osoitettiin vastuuohjaajille ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajille. Yhteenveto heidän antamistaan vastauksista on alla. Kysely vastuuohjaajille Kevät 2018 Asteikko kyllä/ei Asteikko 1 4, jossa 1 = ei koskaan ja 4 = usein 53 prosenttia iltapäiväkerhon vastuuohjaajista (10 ohjaajaa) vastasi kyselyyn. Vastuuohjaajat arvioivat osa-aluetta Henkilökunta. Useimmat olivat sitä mieltä, että iltapäiväkerhossa on riittävästi pätevää ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Useimmat katsoivat henkilökunnan myös olevan varsin motivoitunutta ja että johtamisosaaminen yksilö- ja ryhmätasolla on melko riittävää. Ohjaajat antoivat Sisällön osa-alueelle keskiarvosanaksi 3,45/4,00. Samalla voitiin arvioida, tarjotaanko kaikkia perusteissa mainittuja aihealueita monipuolisesti ja onko toimintakulttuuri osallistavaa. Tiedonvaihto/erityislapset sai keskiarvosanan 2,83/4,00. Tällä osa-alueella nähtiin kehitystarvetta koulun ja esikoulun yhteistyökysymyksissä. Vastaajat katsoivat kuitenkin, että heillä on ohjaajaroolissaan kyky huomioida erityislapset ja erilaisista kielellisistä ja kulttuurisista taustoista tulevat lapset. Yhdeksän kymmenestä vastuuohjaajasta on sitä mieltä, että toiminnan tueksi järjestetään riittävästi jatkokoulutusta. Lisää jatkokoulutusta toivotaan erityislasten osalta sekä käytännön teemoista. Lapsen kehityksen tukeminen yhteistyössä koulun kanssa sai keskiarvosanan 3,01/4,00. Yhteistyön koulun kanssa katsottiin toimivan melko hyvin ja avoimesti (pelisäännöt, tiedotus, yleiset asiat, yhteiset kokoukset jne.). Ohjaajat katsovat lisäksi tietävänsä melko hyvin, mistä he voivat saada tietoa koulun toiminnasta ja turvallisuusasioista. Yhteistyö opettajan kanssa toimii varsin hyvin, ja ohjaajien mielestä he myös suunnittelevat yhteistyötä huoltajien kanssa. Iltapäivätoiminnan katsotaan myös tiedottavan koulua toiminnastaan ja ajankohtaisista asioista. Hieman huonomman arvosanan sai yhteistyö esikoulun kanssa sekä huoltajien ja opettajien tutustuminen iltapäivätoimintaan. Tätä voisi kyselytulosten perusteella kehittää. Kysymykseen, järjestetäänkö tarkoituksenmukaisia tiloja yhteistyössä koulun kanssa, 7 vastuuohjaajaa 10:stä antoi kielteisen vastauksen. 15
Kysely iltapäivätoiminnan palveluntuottajille Kevät 2018 Asteikko kyllä/ei Asteikko 1 4, jossa 1 = ei koskaan ja 4 = usein 43 prosenttia iltapäivätoiminnan palveluntuottajista vastasi kyselyyn. He kaikki olivat sitä mieltä, että iltapäivätoiminnassa on riittävästi osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Henkilökunnan katsottiin olevan myös motivoinutta ja johtamisosaamisen sekä yksilö- että ryhmätasolla riittävää. Palkkatuen osa-alue sai keskiarvosanan 2,33/4,00. Kysymykset koskivat muun muassa huoltajien kuukausimaksujen sekä kaupungin palkka- ja toimintatuen riittävyyttä suhteessa toiminnan laatuun, mikä sai arvosanan 2,67. Huoltajien tiedottaminen taloudellisen tuen hakemisen mahdollisuudesta sai huonomman arvosanan, samoin yhteistyö sosiaali- ja perhepalveluiden kanssa. Osa-alue tiedonvaihto/erityislapset sai keskiarvosanan 2,58/4,00. Tällä osa-alueella nähtiin kehitystarvetta koulun ja esikoulun yhteistyökysymyksissä. Tiedonvaihdon koulun ja iltapäivätoiminnan välillä katsottiin parantuneen, samoin riittävän tuen saatavuuden erityislapsia varten (ylimääräisiä resursseja, moniammatillista yhteistyötä, koulutusta, konsultointia). Mahdollisuus saada moniammatillisen tiimin apua erityislasten toimintaan sai arvosanan 2,33/4,00. Kaikki palveluntuottajat olivat sitä mieltä, että ohjaajille järjestetään riittävästi koulutusta toiminnan tueksi. Heidän mielestään ohjaajat myös osallistuvat kaupungin sekä muiden tahojen kuin kaupungin järjestämiin koulutuksiin. Lapsen kehityksen tukeminen yhteistyössä koulun kanssa sai keskiarvosanan 3,08/4,00. Yhteistyön koulun kanssa katsottiin toimivan melko hyvin ja avoimesti (pelisäännöt, tiedotus, yleiset asiat, yhteiset kokoukset jne.). Iltapäivätoiminnalla katsottiin olevan myös hyvin tietoa koulun toiminnasta ja turvallisuusasioista sekä koulun aikataulumuutoksista. Myös yhteistyö opettajien kanssa toimii palveluntuottajien mielestä melko hyvin, kun taas yhteistyön suunnittelu esikoulun kanssa sai huonomman arvosanan. Palveluntuottajat katsoivat iltapäivätoiminnan tiedottavan koulua toiminnastaan ja ajankohtaisista asioista. Huoltajien tutustuminen iltapäivätoimintaan sai varsin hyvän arvosanan. Kysymykseen, järjestetäänkö tarkoituksenmukaisia tiloja yhteistyössä koulun kanssa, 7 vastuuohjaajaa 10:stä antoi kielteisen vastauksen. Sen kysymyksen suhteen onko iltapäivätoiminnalle siihen soveltuvat tilat, jos tilat suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä koulun kanssa, kaikki palveluntuottajat totesivat yhteistyön toimineen hyvin. Kyselyjen tulokset käydään läpi iltapäiväkerhonohjaajien ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kanssa. Työryhmän toimenpide-ehdotus koulun kerhotoimintaa varten sekä rehtoreille lähetetty kartoituskysely toimenpiteiden edistymisestä Voidaan todeta, että koulun kerhotoiminta on vakiintunut kaikkiin peruskouluihin Porvoossa. Tällä hetkellä kerhoja toimii kaikissa kouluissa. Oppilaskunnan aktivoiminen ja kysyminen heiltä, millaisia kerhoja he toivovat, kuuluu toiminnan kehittämiseen. Toiminnan tavoite on, että kaikissa peruskouluissa on kerhoja, ja tavoitteena on suunnitella kerhoja monipuolisella sisällöllä ja miettiä eri yhteistyömuotoja. Ulkopuolisia toimijoita otetaan mukaan toimintaan. Oppilashuolto on mukana toiminnan kehittämisessä. Vanhempien aktiivista osallistumista toivotaan toimintaan. Kerhotoimintaa voitaisiin järjestää koulussa koulupäivän aikana (esim. pidennetyt ruokavälitunnit). Ohjaajat, jotka kuuluvat koulun henkilökuntaan voivat osallistua Osaava-projektiin. Yhteinen koulutus järjestetään sekä ip-toiminnan ohjaajille että koulun kerho-ohjaajille. 16
Kysely koulujen rehtoreille Kevät 2018 Asteikko kyllä/ei Asteikko 1 4, jossa 1 = ei koskaan ja 4 = usein 30 % rehtoreista vastasi kyselyyn. Kyselyn ensimmäinen osa-alue koski Koulun kerhotoimintaa ja jälkimmäinen Iltapäivätoimintaa. Koulun kerhotoiminta sai keskiarvosanan 2,42/4,00. Kysymykset koskivat lasten ottamista mukaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä sitä, kysytäänkö oppilailta, millaisia kerhoja he haluaisivat järjestettävän. Myös erilaisten yhteistyömuotojen ja kerhojen monipuolisen sisällön suunnittelusta kysyttiin. Rehtorit antoivat sille, miten yhteistyökumppaneita tiedotetaan koulun toiminnan suuntaviivoista (kuten turvallisuus- ja vastuuasioista), arvosanan 2,50/4,00. Rehtoreiden mielestä toiminta huomioidaan melko hyvin oppilaan päiväkokonaisuuden suunnittelussa. Ulkopuolisten toimijoiden vaikutus toimintaan sai hieman huonomman arvosanan, samoin oppilashuollon osallistuminen kerhojen suunnitteluun. Myöskään huoltajia ei rehtoreiden mukaan oteta kovinkaan hyvin mukaan suunnitteluun. Iltapäivätoiminnan osa-alue sai keskiarvosanan 2,13/4,00. Kysymykset koskivat koulun ja iltapäivätoiminnan yhteistyötä sekä niiden välistä tiedottamista. Päivittäinen yhteistyö iltapäivätoiminnan kanssa sai rehtoreilta matalan arvosanan, samoin se, miten iltapäivätoiminta huomioidaan monialaisessa yhteistyössä ja siirtymisessä esikoulusta kouluun. Tulokset on lähetetty kouluille tiedoksi. 11 Iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan tyytyväisyyskysely aiheesta lasten osallistuminen ja hyvinvointi Marraskuussa 2017 tehtiin tyytyväisyyskysely aiheesta lasten osallistuminen ja hyvinvointi iltapäivätoiminnassa ja koulujen kerhotoiminnassa. Kysely osoitettiin lapsille ja nuorille. Iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten huoltajat auttoivat lapsia täyttämään kyselyn. Yhteenveto tuloksista on alla. Iltapäivätoimintaa koskevan tyytyväisyyskyselyn tulokset, marraskuu 2017 Tällä tyytyväisyyskyselyllä Porvoon koulutuspalvelut halusi kartoittaa muun muassa iltapäivätoiminnan sisältöä ja lasten osallisuutta. Vastausprosentti oli 25 %. Kyselyn tulokset osoittavat, että lapset tuntevat olonsa turvallisiksi ip-kerhossa, jossa lapset heidän mukaansa tulevat kuulluiksi, saavat huomiota ja tuntevat olonsa hyväksytyiksi ryhmässä. Monien mielestä he saavat myös vaikuttaa ja osallistua toimintaan. Tärkein tulos oli se, että kaikilla lapsilla on kavereita iltapäiväkerhossa. Lisäksi monet katsoivat olevansa hyviä kavereita kaikkien kanssa ja että ip-kerhon ohjaajat puuttuvat asiaan, jos joku käyttäytyy epäystävällisesti. Suuri osa on myös sitä mieltä, että iltapäiväkerhossa on monipuolinen sisältö ja että siellä on mahdollisuus tehdä läksyjä. Vastaajat kokevat myös iltapäiväkerhossa noudatettavien sääntöjen olevan hyvät. Toisaalta suuri osa lapsista toivoi rauhallisia paikkoja rentoutumista varten sekä hieman lisää leluja toimintaa varten. Jotkut toivoivat myös hieman monipuolisempia välipaloja. 17
Laatutyöryhmä kävi tyytyväisyyskyselyn tulokset läpi. Jokainen iltapäiväkerho on saanut omat tulokset. Vastuuohjaaja kertoo huoltajille tuloksista ja haasteista sekä sen, miten olemassa olevat haasteet on ajateltu ratkaista. Koko toimintaa koskevat tulokset käsiteltiin vastuuohjaajien kokouksessa tammikuussa 2018. Tulokset otetaan huomioon seuraavan lukuvuoden suunnittelussa. Yleistä keskustelua laatutyöryhmässä: ip-kerhon satuhetkiä pidetään tärkeinä kuvien käyttö on tärkeä tuki toiminnassa rauhallisia hetkiä suunnitellaan ip-kerhoon (millä tavoin, milloin jne.) Erilaisista rauhoittumismenetelmistä keskusteltiin. Lähtökohdaksi otetaan ip-kerhon käytössä olevat koulun tilat. Vastuuohjaajat ovat käsitelleet näitä haasteita learning café -menetelmän avulla. Tuloksena oli erilaisia käytännön toimenpiteitä. Koulun kerhotoimintaa koskevan tyytyväisyyskyselyn tulokset, marraskuu 2017 Kysely suuntautui suomen- ja ruotsinkielisten koulujen 6. 8.-luokkalaisille. Kyselyyn osallistui 7 koulua. Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tarkoituksena on tarjota monipuolista vapaa-aikatoimintaa. Tällä tyytyväisyyskyselyllä koulutuspalvelut halusi muun muassa kartoittaa sisältöä ja oppilaiden osallisuutta. Yhteensä 74 lasta/nuorta vastasi kyselyyn. Tulokset osoittavat, että kerhotoiminnassa viihdytään melko hyvin mutta että toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen voisi saada osallistua enemmän. Kerhoissa voisi olla myös monipuolisempi sisältö. Monien mielestä palautetta ei ole kysytty riittävästi. Suomenkielisten koulujen vastaajista 26 % vastasi olevansa mahdollisesti kiinnostuneita toimimaan kerhojen apuohjaajina, kun taas ruotsinkielisissä kouluissa vastaava luku oli 18 %. Koulun kerhotoiminnalle annettu yleinen arvosana oli suomenkielisissä kouluissa 2,90/4,00, kun taas vastaava luku ruotsinkielisissä kouluissa oli 2,85/4,00. Oppilailla oli paljon ideoita koulun kerhotoimintaa varten. Oppilaat toivoivat mm. seuraavia kerhoja: kokkikerho, liikuntakerho, harrastuskerho, musiikkikerho, taidekerho, urheilukerho, koirakerho, ruoanlaitto-/leivontakerho sekä englannin kerho. Oppilailla oli seuraavia ajatuksia kerhotoiminnan kehittämiseksi: kerhoista voisi antaa enemmän tietoa ja kerhotoiveista voisi kysyä lisää erilaisia kerhoja kerhoja, joihin mahtuu enemmän osanottajia oppilaat voisivat itse päättää kerhoista ja niiden sisällöstä lisää erilaisia kerhoja, jotta ne sopivat kaikille. Lisäksi toivottiin parempia tiloja, välineitä ja sääntöjä. Kyselyn tulokset on lähetetty kouluille. 18
12 Lasten ja iltapäiväkerhojen lukumäärät vuosina 1999 2018 Ip-kerhojen lukumäärä/lukuvuosi 25 20 15 12 12 12 14 17 21 18 20 22 21 21 22 17 16 17 17 17 17 17 10 5 0 Kaavio 1. Iltapäiväkerhojen lukumäärä/lukuvuosi 600 500 400 300 200 320 270 250 225 225 Lasten lukumäärä/lukuvuosi 456 470 464 410 405 529 505 507 462 478 506 480 467 512 100 0 Kaavio 2. Lasten lukumäärä/lukuvuosi 19